1.
Hyvään julkiseen johtamiseen
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko
Johtaminen 2020 -työseminaari
Helsinki 22.1.2014

2.
Vain muutos on pysyvää
Työelämää muuttavat muun muassa
ikärakenteen muutos
työperäinen maahanmuutto
kansainvälistyminen, monikulttuurisuus
uudet ammatit; toisaalta katoavat ammatit
teknologian kehitys
ajasta ja paikasta riippumattomat työt
työn muuttuminen projekteiksi tai hankkeiksi.
22.1.2014 Paula Risikko

3.
Johtamisen merkitys työelämän muutoksessa
Hyvä johtaminen on
yhteisten tavoitteiden kirkastamista
työntekijöitä arvostavaa ja kannustavaa
uudistumiseen tähtäävää ja jatkuvan oppimisen
mahdollistamista
vuorovaikutteista
eri-ikäisten työntekijöiden osaamisen hyödyntämistä
työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edellytys.
22.1.2014 Paula Risikko

4.
www.johtamisverkosto.fi
22.1.2014 Paula Risikko

5.
Johtamisverkosto
Selvittää ja kokoaa hyvän johtamisen ja esimiestyön
käytäntöjä.
Edistää ja vahvistaa ikäjohtamista työpaikoilla.
Kehittää yhdessä johtamiskoulutusta järjestävien
organisaatioiden kanssa johtamiskoulutuksen laatua.
On luonut laatukriteerit hyvälle johtamiselle julkisella
sektorilla.
22.1.2014 Paula Risikko

6.
Hyvän julkisen johtamisen kriteerit ja arvot
Hyvän johtamisen kriteerit on tarkoitettu julkiselle
sektorille, mutta ne sopivat myös yritysten
kehittämishankkeisiin.
Laatukriteerit korostavat työelämän arvoja, sillä
työelämän ja organisaatioiden muutokset ovat
nopeita.
Arvot ankkuroivat toimintaa ja antavat
mahdollisuuden seurata ja arvioida kehitystä.
Kriteerit on tarkoitettu vapaaseen käyttöön ja
kaikkien kehiteltäviksi.
22.1.2014 Paula Risikko

7.
Laaja viitekehys ja mittaristo
Kriteeristö perustuu laaja-alaiseen lähestymistapaan.
Mittavissa ja haasteellisissa muutostilanteissa ei
voida seurata yksittäistä oppia tai johtamisen
kehityslinjaa.
Kriteerit ovat mittaristo, jonka avulla jokainen voi
osallistua kehittämistyöhön ja oman työpaikkansa
johtamisen arviointiin.
22.1.2014 Paula Risikko

8.
Kriteerit kehittämisen tukena
Kriteereiden avulla voidaan
arvioida omaa tilannetta: Kuinka hyvin tämä toteutuu meillä?
Minkälaisilla käytännöillä?
asettaa kehittymiselle tavoitetiloja: Mitä lähdemme
tavoittelemaan? Minkälaisilla toimenpiteillä?
Parhaimmat tulokset saadaan, kun
– kriteereiden toteutumisen arviointi tehdään systemaattisesti
koko organisaatiossa
– arvioinnin tuloksista käydään yhteistä keskustelua
– tunnistetaan kehittämiskohteet ja
– tehdään päätös kehittämistoimenpiteistä.
22.1.2014 Paula Risikko

9.
Laatukriteerit:
Viisi näkökulmaa johtamiseen
Yhteistyö ja
verkostot
Uudistuminen
Osaamisen
kehittäminen
Monimuotoisuus
Luottamus
22.1.2014 Paula Risikko

10.
Uudistuminen
•
•
•
•
•
Uudistuminen tapahtuu eri
toimijoiden välisenä
yhteistyönä
Käyttäjien (kansalainen, kuntalainen, jäsen, asukas, palvelun asiakas)
asiantuntemusta ja kokemuksia hyödynnetään uudistumisessa. Käyttäjien
osallistuminen tehdään mahdollisimman helpoksi.
Henkilöstön osaaminen, voimavarat, ideat ja kokemukset otetaan
käyttöön uudistumisessa.
Johto linjaa uudistumisen suuntaa sekä jakaa vastuuta ja ratkaisuvaltaa
henkilöstölle uudistuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Johto ja esimiehet innostavat kokeilemaan uusia toimintatapoja
organisaatiossa ja työyhteisössä sekä huolehtivat kokeilun tulosten
levittämisestä.
Käyttäjien ja henkilöstön hyvinvointia seurataan uudistuksia
toteutettaessa ja niiden vaikutuksia arvioitaessa.
22.1.2014 Paula Risikko

11.
Luottamus
Luottamus mahdollistaa
luovan ja aktiivisesti
kehittyvän työyhteisön
•
Johto ja henkilöstö luottavat toistensa kykyyn edistää
toiminnan sujumista ja organisaation menestystä.
•
Johto ja henkilöstö toimivat eettisesti.
•
Työpaikalla on turvallista keskustella avoimesti ja
rakentavasti omaan työhön ja koko organisaatioon
liittyvistä asioista.
•
Johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi ja jokaista
arvostavaksi
•
Johto osoittaa luottamusta jakamalla samanaikaisesti
vastuuta ja valtuuksia.
22.1.2014 Paula Risikko

12.
Yhteistyö ja
verkostot
•
•
•
•
•
Yhteistyöllä ja
verkostoitumalla luodaan
uusia mahdollisuuksia
innovatiivisiin,
asiakaslähtöisiin palveluihin.
Yhteistyö johdon, henkilöstön ja käyttäjien (esim.
kansalainen, kuntalainen, asiakas) kesken varmistaa
toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden.
Asiat tehdään yhteisiksi ja tietoa jaetaan sitä tarvitsevien
saataville.
Verkostomainen, rajat ylittävä toiminta on
tarkoituksenmukaista, tavoitteellista, joustavaa ja
aloitteellista. Vastuut on määritelty.
Organisaatiossa arvostetaan työyhteisötaitoja: halua ja
kykyä toimia työyhteisössä rakentavalla tavalla, esimiestä
ja työtovereita tukien.
Toimintatavat sovitaan yhdessä ja niitä seurataan ja
kehitetään.
22.1.2014 Paula Risikko

13.
Osaamisen
kehittäminen
•
•
•
•
•
Osaamista kehittämällä
organisaatiot ja työyhteisöt
menestyvät
perustehtävässään nyt ja
tulevaisuudessa.
Osaamisen kehittäminen on strategialähtöistä,
suunnitelmallista ja tuloksellisuutta edistävää.
Organisaation osaamistarpeita ennakoidaan yhteistyössä eri
toimijoiden kesken.
Työyhteisössä annetaan jatkuvaa, toimintaa kehittävää
palautetta.
Tehtävien ja työn jako tukee organisaation oppimista ja
uudistumista.
Organisaation toimintatavat edistävät henkilökohtaista ja
yhteistä vastuuta osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta.
22.1.2014 Paula Risikko

14.
Monimuotoisuus
Monimuotoisuus mielletään
työelämän laadun ja
menestyksen osatekijäksi.
Monimuotoisuutta on sekä
ihmisten että organisaatioiden
erilaisuus.
• Monimuotoisuus ymmärretään voimavarana organisaation
toiminnassa.
• Organisaatiossa tunnistetaan ja otetaan käyttöön ihmisten
erilainen osaaminen, kokemus ja taustat.
• Johtaminen takaa yhdenvertaiset mahdollisuudet, oikeudet ja
kohtelun.
• Johtaminen tukee ennakoiden työkyvyltään ja voimavaroiltaan
erilaisten yksilöiden ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien
työhön osallistumista.
• Organisaatioissa tiedostetaan poliittisen ohjauksen,
lainsäädännön ja hyvän hallinnon periaatteiden vaatimukset
johtamiselle erilaisissa toimintaympäristöissä.
22.1.2014 Paula Risikko

15.
Kriteereiden testaus organisaatioissa
Verkkosivuilla www.johtamisverkosto.fi on kutsu organisaatioille
osallistua kriteereiden ohjattuun testaamiseen.
Testaukseen otetaan korkeintaan 30 organisaatioita.
Ilmoittautumisaikaa on tammikuun loppuun, ellei määrä täyty jo
sitä ennen.
Testauksen käytännön toteutuksesta, tuesta ja arviointitavoista
sovitaan organisaatioiden kanssa parhaillaan.
Testaus käynnistyy helmikuussa.
Loppuvuosi 2014 on testausaikaa, vuoden lopussa kootaan
kokemukset ja arviot.
Alkuvuonna 2015 esitellään käyttökokemusten ja arvioiden
pohjalta jatkokehitetyt kriteerit.
22.1.2014 Paula Risikko

16.
Kiitos!
22.1.2014 Paula Risikko