5. Paalumittaukset
Paalujen dynaaminen koekuormitus (PDA-mittaus)
• Toimiva ja turvallinen paaluperustus edellyttää sen jokaiselta paalulta riittävää
rakenteellista lujuutta sekä geoteknistä kestävyyttä.
• Paalun dynaaminen koekuormitus eli PDA-mittaus on paalun geoteknisen
kestävyyden suora määritysmenetelmä, joka perustuu rakennuspaikalla
suoritettaviin iskuaaltomittauksiin.
28.9.2015 Paalumittauspalvelut5
8. Paalumittaukset
Paalujen staattinen koekuormitus
• Mikäli paalun dynaaminen koekuormitus
ei ole mahdollista, voidaan paalun
käyttäytyminen todellisen kuorman alla
selvittää staattisen kuormituskokeen
avulla.
28.9.2015 Paalumittauspalvelut8
10. Paalumittaukset
Paalujen ehjyysmittaus low strain menetelmällä
• Low strain testissä paalun päähän lyödään vasaralla
samalla mitaten paalun yläpäästä tulevaa heijastusta
kiihtyvyysanturin avulla.
• Vastaanotetun nopeusvastekuvaajan signaalista
voidaan päätellä paalun poikkileikkauksen muutoksia ja
arvostella paalun ehjyyttä.
• Mikäli paalu on ehjä tulisi paalun kärjen näkyä
ajanhetkellä 2L/c nopeusvastekuvaajassa.
28.9.2015 Paalumittauspalvelut10
11. Paalumittaukset
Paalujen ehjyysmittaus ultraäänimenetelmällä
• Paikalla valettuihin paaluihin asennetaan valuvaiheessa
tarkastusputket (tyypillisesti 3-8 paalukoosta riippuen).
• Mittauksessa lähetin ja vastaanotin laskettaan ensin
tarkastusputkien pohjalle. Mittaus suoritetaan nostamalla
lähetin ja vastaanotin samanaikaisesti ylös. Ultraäänilaite
rekisteröi ultraääni-impulssin amplitudin ja ajan, joka
pulssilta kuluu lähettimen ja vastaanottimen välillä.
28.9.2015 Paalumittauspalvelut11
12. Paalumittaukset
Pudotustiivistyksen laadunvalvonta kiihtyvyysmittauksilla
• Järkäleen kiihtyvyyden (hidastuvuuden) kehittyminen
maahaniskun aikana kertoo maaperään välittyvän impulsin
luonteesta. Mitä korkeampi kiihtyvyyden arvo, sitä syvemmälle
iskuaalto ulottuu.
• Pudotuksen tiivistysteho on kuitenkin riippuvainen impulssin
kestosta. Tiivistyspudotuksen laadun ja kiihtyvyyden
maksimiarvon välinen korrelaatio onkin heikko. Sen sijaan
pudotuksen alkuvaiheen, alkuimpulssin, keston aikana
tapahtuvan nopeuden muutoksen ja tiivistystehon välinen
korrelaatio on tutkimuksissa havaittu vahvaksi.
28.9.2015 Paalumittauspalvelut12
13. Paalumittaukset
Lyöntikokeet
• Ennen paalujatkosten ja -
kärkien testausta (puristus-,
veto- ja taivutuskestävyys,
taivutusjäykkyys,
myötömomentti) paaluja
”rääkätään” lyöntikokeessa.
• Lyöntikokeessa paaluja lyödään
kalliota tai muuta vastaavaa
pintaa vasten 500-2000 kertaa
vaaditulla jännitystasolla.
28.9.2015 Paalumittauspalvelut13
14. Paalumittaukset
Paalutuksen simulointi (GRLWEAP)
• Ohjelmalla luodaan paalutus-olosuhteita
vastaava maamalli, valitaan paalutyyppi ja
mallinnetaan järkäle.
• Kun alkutiedot on syötetty voidaan
paalutustapahtuma simuloida.
• Simuloinnin tuloksena saadaan
• paalussa vaikuttavat asennuksen aikaiset
jännitykset
• lyöntivastukset
• saavutetut kantavuudet
• asennusajat
• alustavat loppulyöntiehdot, jotka tavallisesti
tarkistetaan dynaamisilla koekuormituksilla
28.9.2015 Paalumittauspalvelut14