Biodiversiteetin köyhtymisen riski ja kuinka sitä hallitaan metsien kestävässä käytössä? Helen Oy:n webinaari 17.6.2020: onko biomassan energiakäyttö ja luonnon monimuotoisuus yhteensovitettavissa? Lauri Saaristo, johtava asiantuntija, Tapio Oy
Miten Helsinki lämmitetään fossiilivapaassa Suomessa
Lauri Saaristo, Tapio Oy, Helenin webinaari 17.6.2020
1. Biodiversiteetin köyhtymisen riski ja
kuinka sitä hallitaan metsien kestävässä
käytössä?
Helen Oy:n webinaari 17.6.2020: onko biomassan energiakäyttö ja luonnon
monimuotoisuus yhteensovitettavissa?
Lauri Saaristo, johtava asiantuntija, Tapio Oy
2. Historian saatossa maankäytön
muutokset ja vuosisatoja jatkunut
metsien käyttö ovat johtaneet
tilanteeseen, jossa metsäluonnon
monimuotoisuus on köyhtynyt ja riski
köyhtymisen jatkumiseen on ilmeinen.
4. … ja vuosisatoja jatkunut
metsien käyttö…
1964
1979
www.vanhatkartat.fi
www.globalforestwatch.org
1800-luvulle tultaessa metsien käyttö oli kaventanut
tietyistä luonnontilaisen metsän rakennepiirteistä
riippuvaisen lajiston elinalueita merkittävällä tavalla
(Siitonen ja Saaristo 2000)
2000-2020
6. …ja riski köyhtymisen jatkumiseen on
ilmeinen.
Daniel Nyblinin valokuva Eero Järnefeltin
teoksesta Raatajat rahanalaiset / Kaski,
1893, valokuvannut. www.finna.fi
8. Ekologisen kestävyyden osalta metsätalouden haasteena on
olla pahentamatta monimuotoisuuden tilaa nykyisestä,
korjata menneiden maankäyttömuutosten ja
metsänkäyttötapojen aiheuttamaa sukupuuttovelkaa ja
vesistövaikutuksia sekä sopeuttaa toimintaa
ilmastonmuutokseen. Käytössä on toimenpiteitä, joiden
vaikutukset enimmäkseen näkyvät aikaisintaan
vuosikymmenten saatossa. Työtä tehdään taloudelliseen ja
sosiaaliseen kestävyyteen sekä hiilinieluun liittyvien,
kotimaisten ja kansainvälisten odotusten ja paineiden
ristitulessa.
9. Metsien kestävä käyttö: monimuotoisuuden
köyhtyminen pysähtyy ja elinympäristöjen tila
alkaa parantumaan
Keskeiset voimavarat
• Luonto
• Metsäluonto sellaisena kuin se tänään on
• Ajantasainen tieto luonnosta
• Ihmiset ja työpaikat ”Monimuotoisuuden turvaamisjoukot”
• Metsänomistajat
• Metsänomistajia palvelevat ja puuta käyttävät organisaatiot ja metsäalan
ammattilaiset
• Vapaaehtoistyötä tekevät kansalaiset
• Valtion organisaatiot asiantuntijoineen
• Tutkimusorganisaatiot, tutkijat ja tutkimustieto
• Koulutusorganisaatiot opettajineen
• Media ja toimittajat
Yhteistyö
10. Metsätalouteen kytkeytyviä keinoja, joilla monimuotoisuuden
turvaamisen voimavarat on otettu käyttöön
Vaihtoehtoja
Osaamista
Tietoa
Ohjausta
METSÄALAN
LUONNONHOITOKORTTI
METSÄTIETO JA
LUONTOTIETO
METSÄ- JA
YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNTÖ
METSÄNHOIDON
SUOSITUKSET
LUONNONHOIDON LAADUN
SEURANTA
KANSALLINEN
METSÄSTRATEGIA
METSÄORGANISAATIOIDEN
OMAT YMPÄRISTÖLINJAUKSET
METSÄÄN.FI
LUONNONHOITOHANKKEET
UHANALAISTEN LAJIEN
ESIINTYMÄTIETO
METSIEN
SERTIFIOINTI
VAPAAEHTOINEN SUOJELU
(METSO)
ELINYMPÄRISTÖJEN TILAN
PARANTAMINEN (HELMI)
Kehittämistä
ALAN YHTEINEN
KEHITTÄMINEN ESIM.
MONIMETSÄ
TUTKIMUS
ALUEELLISET
METSÄOHJELMAT
JULKISRAHOITTEISET
KEHITTÄMISHANKKEET
ELO-TYÖRYHMÄ
MHS DIGI
VAIHTOEHTOISET
METSÄNKASVATUSTAVAT
TALOUSMETSIEN
LUONNONHOITO
ORGANISAATIOIDEN OMAT
KEHITYSHANKKEET
METSÄKOULUTUS
METSÄNOMISTAJIEN
NEUVONTA
VMI
JOKAMIEHENOIKEUDET
LAJISTOSEURANNAT
LUONNONTUOTTEET JA
AINEETTOMIEN HYÖTYJEN
KAUPALLISTAMINEN
METSÄPOLITIIKKAFOORUMI
11. • Metsien käytön monimuotoisuusvaikutuksiin
liittyvä hallinnollinen sääntely on Suomessa melko
vähäistä (esim. ML 10§)
• Markkinalähtöinen metsäsertifiointi täydentää
lainsäädäntöä, sertifiointikriteereitä kehitetään
määrävälein
• Luontoa on vaikeaa kirjoittaa pykäliin ja kriteereihin
yksiselitteisesti, valvonta vaatii resursseja
• Luonto on vaihtelevaa –
monimuotoisuustoimenpiteiden tulisi vaihdella
luonnon mukaan, mutta niihin liittyvät säädökset ja
kriteerit ovat voimassa kaikkialla ja samanlaisina
• Säädökset ja niiden vaatimustaso tulee säilyttää
sellaisena, että toimijoilla säilyy motivaatio
omaehtoisiin monimuotoisuustoimiin,
monimuotoisuuden lisäämisen tulee tuntua
kannustavalta
• Lain ja sertifioinnin avulla on voitu valtavirtaistaa
olennaisimmat monimuotoisuustoimenpiteet
Ohjausta
12. • Vaihtoehdottomuus klassinen taustatekijä
monimuotoisuuden köyhtymisessä
• Metsänomistajan vaihtoehdot laajentuneet
erityisesti 2000-luvulla
• Metsälain ja suositusten uudistaminen 2013
• Tärkeää tarjota metsänomistajalle aito
mahdollisuus valita ominen arvojen ja tavoitteiden
mukainen ratkaisu
• Vaihtoehdoissa vielä kehitettävää
• Laajassa > 4 ha suojelunarvoisessa metsässä
pysyvä suojelu ja pienemmällä n. 0,5-4 ha
luontokohteella määräaikainen ympäristötuki
tarjoavat taloudellisen vaihtoehdon ainespuun
myynnille
• Tätä pienialaisemmissa / hajanaisemmissa
monimuotoisuuspiirteiden keskittymissä
metsänomistajalta puuttuu monimuotoisuuden
turvaamisen taloudellinen vaihtoehto aines- ja
energiapuun myynnille
Vaihtoehtoja
13. • Päivittyvät säädökset, kriteerit, suositukset ja
toimintaohjeet edellyttävät metsätalouden
toimijoilta jatkuvaa osaamisen ylläpitoa
• Metsässä työskentelee päivittäin n. 9 000 -10 000
henkilöä joista n. 2/3 koneen kanssa, vuotuinen
vaihtuvuus arviolta 7-10 %
• Luonnonhoitokortin avulla yritykset varmistavat,
että luonnonhoidon perusteet ovat hallussa
jokaisella työntekijällä
• Täydennyskoulutus ja verkkokurssit metsäalalla
yleinen käytäntö, jonka ylläpitämisellä ja
tehostamisella on merkitystä
• Luonnonhoidon keinojen osaaminen kuuluu
palvelun hyvään laatuun
Osaamista
Kuva: YouTube
14. • Tutkimustiedon valossa talousmetsien
luonnonhoidon keinot ovat oikeita, mutta tasoa
tulisi nostaa
• Lakisääteisiin ja vapaaehtoisesti turvattaviin
luontokohteisiin sekä muuksi säästöpuustoksi jää
keskimäärin n. 2,5-3 % uudistushakkuuleimikoiden
puuston kokonaistilavuudesta (LLA 1998-2018)
• Tutkijat suosittavat, että säästöpuuston minimimäärä
olisi 5–10 % puuston kokonaistilavuudesta (Luke
5/2020)
• Lisää panoksia luonnonhoitoon, mutta ei mitä
vaan minne vaan, vaan keskittäen ja kohdentaen
• Kehittyvä metsä- ja luontotieto tukevat
luonnonhoidon keinojen kohdentamista
hyötysuhteeltaan parhaimpiin kohtiin
Tietoa
www.paikkatietoikkuna.fi
15. • Ohjauskeinoja kehitetään
• PEFC ja FSC metsäsertifiointikriteerien tarkistustyö
käynnissä
• Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä valmisteilla
• Kansallisen metsästrategian toteutuksessa
painava hankesalkku monimuotoisuuteen, esim.
metsäalan yhteinen Monimetsä-hanke:
Kehittämistä
Metsäorganisaatiot tukevat
metsänomistajan kykyä
tunnistaa luonnonhoidon
mahdollisuuksia ja halua
tavoitella parempaa
luonnonhoitoa.
Toimijat ottavat luonnonhoidon keinot
esille, huomioivat maanomistajan
tavoitteet, hyödyntävät paikkatietoa
keinojen valinnassa ja kohdentamisessa
sekä varmistavat tiedonkulun
suunnittelijalta toteuttajalle.
Osaavat toteuttajat pystyvät käytännön
työssään soveltamaan metsänomistajan
tavoitteita metsänhoidon suositusten
sekä metsässä vallitsevan tilanteen
pohjalta.
Vaikutukset näkyvät metsässä
vesistöjen leveämpinä suojakaistoina,
kohdekohtaisesti parhaiden
vesiensuojeluratkaisujen ja -
rakenteiden yleistymisenä, säästö- ja
lahopuumäärän lisääntymisenä ja
luontokohteiden laajempina rajauksina.
17. Huolenaiheita
• Tutkimustiedon mukaan panostuksia talousmetsien
luonnonhoitoon tulisi lisätä metsien käytön kestävyyden
turvaamiseksi
• Metsäbiomassojen energiakäytön lisääminen tulee onnistua
siten, että samanaikaisesti talousmetsistä löytyy yhä enemmän
• Järeää kuollutta runkopuuta (kuollut pystypuu ja maapuu)
• Lehtipuustoja ja metsätaloudellisesti vähäarvoisten puulajien vanhoja
eläviä puita (haapoja, raitoja, leppiä, jaloja lehtipuita yms.)
• Vaikka lahopuuta ei korjattaisi, sen määrä vähenee runkojen
murskaantuessa koneiden alla hakkuutähteitä ja kantoja
korjattaessa
18. Näkökulmia
• Yhtälön toteutuminen vaatii paljon huomiota energiapuuta
hankkivilta ja korjuuta suunnittelevilta sekä toteuttavilta tahoilta.
• Aines- ja energiapuunkorjuun monimuotoisuusasioita työstettävä
yhteistyössä maanomistajien kanssa.
• Ongelmien kehittymistä ehkäisee, jos metsänomistajille kehitetään
ja tarjotaan aktiivisesti taloudellista vaihtoehtoa arvokkaiden
rakennepiirteiden turvaamiselle talousmetsissä.
• Tutkijoiden vinkkejä (Repo & al. 2020): huolellinen kohdevalinta,
olemassa olevan järeän kuolleen puun tuhoutumisen ja korjuun
välttäminen, suojelualueiden lisääminen, lahopuuhävikin
kompensointi