1. Nuoren aivot ja tunteiden säätely
70-90 y
90-2000 Z

2. Y-sukupolvi vaatii työelämässä tasapainoa
työn ja vapaa-ajan välillä.
Työssä viihtyminen, työn mielekkyys ja yhteisö on tärkeää,
myös työssä kehittymistä arvostetaan.
Y-sukupolvi valitseekin työnantajansa usein tämän arvojen
ja maineen perusteella.

3. Z-sukupolven edustajat
luokitellaan passiivisiksi
individualisteiksi. Siinä
missä X-sukupolvi
halusi rakentaa
toimivan yhteiskunnan
ja Y-sukupolvi pelastaa
maailman ajatuksen
voimalla, Z-sukupolven
arvioidaan käyttäytyvän
passiivisemmin ja
ennemmin seuraavan
yleisiä normeja.

4. Nuoren aivot?

5. Juuri silloin, kun nuori on kaikkein rasittavin ja huolimattomin jääräpää,
aivoissa tapahtuu jotain suurta ja korvaamatonta.
Murrosiässä käynnistyy aivojen korkeimman osan, etuotsalohkon
rakennustyö. Alempien aivojen osien rakenteelliset ratkaisut on "lyöty
lukkoon" jo ennen kymmenen vuoden ikää, mutta aivojen etuotsalohko on
vielä murrosiän alussa varsin sotkuinen remonttityömaa.

6. Etuotsalohko on aivojen viimeinen palikka, joka pitää saada
paikoilleen. Alue säätelee päätöksentekoa, oman toiminnan
ohjausta, itsensä motivoimista sekä moraalisten näkemysten
muodostamista, kertoo aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Minna
Huotilainen Helsingin yliopistosta.

7. Harjoitellaan tavallaan samoja
asioita kuin uhmaiässä ja välillä
harjoittelu menee överiksi.
Murrosikä on itsenäisyyden
harjoittelua. Kaikkien asioiden
harjoitteluun kuuluu olennaisena
osana virheiden tekeminen,
nuoren on vaikea päättää mistä
taistella ja missä tyytyä aikuisten
tahtoon. Virheet treenaavat
tehokkaasti aivojen rakenteita.
Murrosikäisen käyttäytyminen on
usein harkitsematonta. Kun hän
kokee nahoissaan
impulsiivisuuden seuraukset,
rakentavammat ja
aikuismaisemmat
käyttäytymismallit alkavat kehittyä
aivoissa.
Virheet treenaavat aivoja murrosiässä
cc Helena Rajalinna

8. Vanhempien pitää olla
murrosikäiselle trampoliini, josta voi
ponnistaa itsenäisyyteen. Trampoliini
ei saa olla liian pehmeä, muuten sitä
vasten ei voi hyppiä. Vanhemman
pitäisi tyytyä olemaan murrosikäisen
silmissä tyhmä ja jästipää. Jos kotona
ei saa kapinoida, kapinointi siirtyy
kodin ulkopuolelle ja siinä on riskinsä.
Kun lapsi on murrosikäinen,
vanhemman kehitystehtävä on siirtää
lasta kauemmas itsestään ja päästä
hänet hiljalleen irti lapsen roolista.
Vanhemman täytyy hyväksyä uusi
roolinsa aikuisena, joka katsoo vähän
kauempaa oman lapsensa yrityksiä ja
erehdyksiä.
cc Helena Rajalinna

9. Murrosikäinen etsii omaa
moraalia
Alakouluikäinen lapsi saattaa olla
tunnetaidoissaan jo lähellä
aikuisen tasoa, mutta murrosiän
kohdalla on tutkimusten mukaan
kuoppa, tunteiden tunnistamisen
taantumavaihe.
Murrosikäinen saattaa olla
yllättävän kömpelö nopeissa
reagointitilanteissa, joissa pitäisi
tunnistaa kasvoja ja ilmeitä tai
muistaa ihmisten nimiä.
Nuoret muun muassa saattavat
sekoittaa pelästyneet
kasvonilmeet vihaisiin ja
kärsimättömiin. Tämä vaikuttaa
osittain siihen, miksi
murrosikäisillä on usein
vaikeuksia
vuorovaikutustilanteissa.
cc Helena Rajalinna

10. Murrosikäinen etsii omaa moraalia
Vastavuoroisuus ja yhteisöllisyys
kehittyvät varhaislapsuudesta
saakka, mutta yksilön isommat
moraaliset kannaotot alkavat
muotoutua murrosiässä.
Murrosikäinen ei enää suostu
nielemään sääntöjä. Hän
prosessoi niitä ja muovaa ne
omikseen.
Kyseenalaistamisessa on kyse
korkeamman tason
aivotoiminnasta. Kun nuori
kyseenalaistaa sääntöjä,
vanhemmat voivat olla ylpeitä, sillä
se on merkki aivotoiminnan
kypsymisestä.
cc Helena Rajalinna

11. Aivot tarvitsevat rasvaa
Murrosikäisen aivot tarvitsevat paljon hyvää kasvirasvaa, jotta hermosolut saavat ympärilleen riittävästi
rasvaeristettä eli myeliiniä.
Valitettavasti monille iskee 'sipsi ja pepsi' -vaihe päälle tässä iässä. Se on huono juttu, sillä murrosikäisen aivot
tarvitsevat hyvää ravintoa eikä sitä voi korvata myöhemmän iän terveellisellä syömisellä. Laadukkaat rasvat
edistävät etuotsalohkon kehitystä ja oppimisprosesseja.
Rasvan tärkeyttä kuvaavat esimerkiksi eläinkokeet, joissa rotille ei annettu ravinnon mukana rasvaa lainkaan tai
ainoastaan eläinrasvaa. Nämä rotat eivät päässeet eteenpäin labyrinteissa, ja niiden aivot olivat selvästi
pienemmät.
cc Helena Rajalinna

12. Aivot tarvitsevat unta
Kehittyvät aivot tarvitsevat myös paljon unta ja säännöllisen vuorokausirytmin.
Nukkumisrutiinit ja ruokavalio ovat usein murrosiässä vaakalaudalla, sillä
monet murrosikäiset käyttävät juuri ruokaa ja valvomista kapinoinnin välineinä:
"Mä en ole mikään pikkulapsi, mä en mene näin aikaisin nukkumaan ja mä
syön, mitä mä itse haluan ja silloin, kun mä haluan."
Jos murrosikäinen nukkuu riittävästi, mutta on silti unelias, nuokkuu pulpetissa
ja nukkuu puolille päivin, kyse on todennäköisesti etuotsalohkon kehittymiseen
liittyvästä lisääntyneestä unentarpeesta sekä motivaation puutteesta.
Rauhallinen keskustelu että nalkuttaminen tekevät hyvää murrosikäisen
aivoille.
Sopimuksista kiinnipitämisestä kannattaa jankuttaa, se on kehittyvän
vastuuntunnon sparraamista.
Lähde: Minna Huotilainen, aivotutkija,
Kognitiotieteen dosentti, Helsingin Yliopisto
Kuva: sleep by Sonij d88