2. 2
Kuntien elinvoimatyö
Kunnat voidaan helposti nähdä yhtenä merkittävimmistä, jos ei
kaikista merkittävimpinä, elinvoimaa edistävinä tahoina Suomessa
Kunnilla on sekä hyvät edellytykset että kunnallisverotuksen kautta vahvat
kannustimet toteuttaa elinvoimaa vahvistavaa työtä
Sosiaali- ja terveydenhoitouudistus sekä uudet hyvinvointialueet tulevat
mullistamaan kuntien palvelurakennetta sekä toimintaa. Siinä missä vastuu
sotepalveluista ja pelastustoimesta siirtyy kunnilta hyvinvointialuille, on
paikallisen elinvoiman edistäminen edelleen kunnan vastuulla. Kuntia
odotetaan kasvattamaan ja kehittämään paikallista elinvoimaa entistä
enemmän.
3. 3
Kuntien elinvoimatyö
Kunnan elinvoimaisuus näkyy esimerkiksi siinä, kuinka hyvin ne onnistuvat
houkuttelemaan asukkaita ja yrityksiä paikkakunnalleen
Elinvoimatekoja pohtiessaan on kunnille tärkeää pitää mielessään omat
alueelliset ja paikalliset erityispiirteensä sekä vahvuutensa. Kaikki elinvoimateot
eivät sovi kaikkiin kuntiin
Kunnan keskeisimmät elinvoimaisuutta koskevat päätökset linjaukset ja
tavoitteet kirjataan valtuustokausittain laadittavaan kuntastrategiaan. Niitä
tarkennetaan erilaisissa suunnitelmissa ja ohjelmissa, kuten maapolitiikan
linjauksissa, asunto-ohjelmissa ja palveluverkkosuunnitelmissa, joiden
tekemiseen luottamushenkilötkin usein osallistuvat
Kunnat julkaisevat usein myös erityisiä elinvoimaohjelmia
5. 5
Kuntien elinvoiman
edistämistoimenpiteet
Elinvoima on todella abstrakti sekä laaja-alainen käsite, jota voidaan tarkastella erittäin
monesta eri näkökulmasta. Kunnat voivat edistää elinvoimaansa lukemattomin tavoin
hyödyntäen eri toimialoja
Elinvoimaa voidaan mitata esimerkiksi väestön kasvun, uusien yritysten määrän ja
erilaisten tapahtumien määrän kautta
Tässä esityksessä käydään läpi kuntien elinvoimatoimenpiteitä hyödyntäen seuraavia
kategorioita:
1. Infrastruktuurin kehittäminen
2. Yhteistyön lisääminen sidosryhmien välille
3. Viihtyvyyden ja vetovoiman parantaminen
4. Innovaatioiden edistäminen
5. Kuntien elinkeinopalvelut
6. 6
1. Infrastruktuurin kehittäminen
Infrastruktuuri on toimivan yhteiskunnan perusta ja yksi merkittävimpiä
elinvoimatekijöitä.
Kuntapäättäjät näkevät kaavoituksen ja maankäytön
tärkeimpiä kunnan elinvoimaa edistävinä keinoina (Kuntapäättäjätutkimus
2020)
Tässä tapauksessa infrastruktuurin käsite viittaa lähinnä infrastruktuurin
tekniseen elementtiin - myös palvelut ja palvelurakenteet voidaan nähdä
infrastruktuurina ja lisäävät myös elinvoimaa.
Kuntaliitto on koonnut Infrasta elinvoimaa (2013) –verkkojulkaisuunsa
konkreettisia infrastruktuurisidonnaisia elinvoimatekoja, joista käsittelemme
seuraavissa esimerkeissä muutamia.
7. 7
1. Infrastruktuurin kehittäminen -
esimerkkejä
Pirkkalan CLX –yritysalue - Pitkäjänteisyys palkitaan
Pirkkalan kaupunki on onnistunut luomaan pitkäjänteisellä maankäytön suunnittelulla ja visioinnilla
elinvoimaisen yritystoimitilakeskittymän alueelleen.
Yritysalue on konkreettinen esimerkki pitkäjänteisen toiminnan ja vision toteuttamisen luomista hyödyistä.
Loviisan yhteisrakennettu valokuituverkko - Yhteistyön merkitys
Kuntarajat ylittävä osuuskuntamalli mahdollisti verrattain kalliin valokuituhankeen kustannustehokkaan
toteutumisen.
Hanke on esimerkki siitä, mitä paikallisella yhteistyöllä voidaan saada aikaiseksi.
Monikäyttöisiä toimitiloja: Hyvinkään Wanha Villatehdas
Vanhan kaupungintalon tilalle rakennettiin monen eri osa-alueen elinvoimaa tukevaa toimitila: Wanha
Villatehdas palvelee nyt niin paikallisia yrityksiä, kaupungin asukkaita, kuin kaupungin työntekijöitäkin.
Hanke kuvastaa sitä, miten yhdellä infrastruktuurihankkeella voidaan luoda elinvoimaa monella eri osa-
alueella.
8. 8
2. Elinvoimayhteistyö
Kunnan fasilitoima yhteistyö eri järjestöjen, yritysten, asukkaiden, toisten
kuntien sekä muiden toimijoiden kanssa on erittäin merkittävä osa kunnan
elinvoimatoimintaa
Kuntapäättäjät näkevät yhteistyön paikallisten yritysten kanssa yhtenä
tärkeimmistä elinvoimaa edistävistä keinoista (Kuntapäättäjätutkimus 2020)
Yhteistyö sekä sen kehittäminen eri sidosryhmien kanssa nostetaan todella usein
kuntien elinvoimaohjelmissa yhdeksi tärkeimmistä toimenpiteistä elinvoiman
parantamiseksi
Kuntien elinvoimaohjelmissa yleensä myös eritellään yhteistyön merkitystä
kunnalle erityisen tärkeiden sidosryhmien kanssa. Esim. Yhteistyö
matkailuyritysten kanssa on tärkeää useille Lapin kunnille ja yhteistyö
naapurikuntien kanssa on tärkeää pienille kunnille
9. 9
2. Yhteistyöesimerkkejä
Elinvoimayhteistyötä voidaan toteuttaa kunnissa monella tavalla:
Utajärvellä elinvoimayhtesityötä edistetään konkreettisessa elinvoimaryhmässä, jonka tarkoituksena on sitouttaa järjestöt ja yritykset
toimimaan kuntalaisten hyvinvoinnin hyväksi. Elinvoimaryhmän puheenjohtajana toimii kunnanjohtaja ja siihen kuuluu edustajia niin
yrityksistä kuin seurakunnasta ja järjestöistä (Yhdessä Elinvoimaa, Kuntaliitto 2020)
Vaalassa elinvoimayhteistyön malli taas kulminoituu 2018 allekirjoitettuun elinvoimasopimukseen, jossa eri toimijat sitoutuvat
yhdessä edistämään ja toteuttamaan Vaalan kunnan arvojen mukaisesti kuntastrategiaa, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. (Yhdessä
Elinvoimaa, Kuntaliitto 2020)
Kolarin kunta toteutti vuonna 2020 Elinvoimaa yhteistyöstä -hankkeen, jonka tavoitteena
oli "kehittää yhteistyössä alueen yrittäjien ja kunnan kanssa elinvoimaisuuden
toimintamalli jolla vastataan niin koronan tuomiin välittömiin kehittämispaineisiin kuin
toimintaympäristön muutoksiin". (Kolarin kunta 2022)
Jyväskylän kaupunki toteutti 2017-2018 Hyvinvoinnista elinvoimaa –hankkeen. Jyväskylän
kaupungin elinkeinoyksikkö Business Jyväskylä keskittyi alueellisen elinvoimaisuuden
vahvistamiseen rakentamalla siltaa Jyväskylän perusturvapalveluiden ja elinkeinotoiminnan
välille. Keinoja olivat muun muassa uusien kumppanuusverkostojen luominen ja yritysten
sekä järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen. (Jyväskylän kaupunki 2022)
10. 10
3. Viihtyvyyden ja vetovoiman
parantaminen
Hyvien peruspalveluiden sekä toimivan infrastruktuurin lisäksi viihtyvyydellä on
suuri vaikutus kunnan elinvoimaan. Tämän vuoksi viihtyvyyden parantaminen
tärkeä osa kuntien elinvoimaan liittyviä toimenpiteitä
Todella suuri osa kunnassa tehtävistä päätöksistä vaikuttavat kunnan
viihtyvyyteen. Esimerkiksi päätökset kaavoitukseen, jätehuoltoon,
asuntopolitiikkaan ja joukkoliikenteeseen liittyen vaikuttavat suoraan
viihtyvyyteen kunnassa
Viihtyvyys linkittyy myös todella vahvasti kuntien vetovoimaan ja
mahdollisuuksiin vetää puoleensa asukkaita ja yrityksiä
11. 11
3. Viihtyvyys- ja
vetovoimaesimerkkejä
Kunta- ja kaupunkikeskustoilla on suuri merkitys sekä kuntalaisten viihtyvyyteen
että kunnan vetovoimaan. Viihtyisä keskusta vetää puoleensa turisteja, yrittäjiä ja
kuluttajia. Tämän vuoksi monet kunnat toteuttavat hankkeita ja ohjelmia
keskustojensa viihtyvyyden parantamiseksi. Esim Iisalmi ja Vaasa
Hankkeilla liittyen ilmastonmuutokseen ja hiilineutraalisuuteen on myös
vaikutusta kuntien viihtyvyyteen ja vetovoimaan. Puhdas luonto ja ilma ovat
valtavia viihtyvyys- ja vetovoimatekijöitä
v Jämsän kaupunki taas pyrkii lisäämään vetovoimaansa kehittämällä
matkailutoimijoidensa kilpailukykyä sekä hyödyntämällä selkeää vahvuuttaan;
matkailu- ja hiihtokeskus Himosta
Kuntien asukkaiden viihtyvyyttä pyritään lisäämään myös erilaisten kulttuuri- ja
liikuntahankkeiden avulla. Esimerkkejä: Liikkuva Laukaa –hanke ja Luovan ja
kokeilevan toiminnan keskus Heinolaan -Hanke
12. 12
4. Innovaatioiden edistäminen
Yritysten innovaatiotyön ja uudistumisen tukeminen on keskeinen osa kuntien
elinvoimapolitiikkaa. Kuntien tehtävänä on tukea ja helpottaa innovaatiotoiminnan
(elinvoimaverkostojen) tukeutumista alueeseen.
Innovaatiota edistäviä toimia on lukuisia, ja niiden toimivuus on usein monen eri tekijän
summa. Toimia lueteltaessa ne voidaan jakaa karkeasti kahteen:
Yleinen elinkeinopolitiikka (Yritys- ja sijoittautumispalvelut, palvelusetelit,
kehitystoiminta, yhteistyökoordinointi valtion tasolle, kustannustasot (verotus)
Kohdennettu ja kokeileva elinkeinopolitiikka (mm. Innovatiiviset hankinnat, living
lab –toiminta, Open data, innovaatioklusterit
Luottamushenkilöt voivat konkreettisesti edistää innovaatiotoimintaa esimerkiksi
strategisessa suunnittelussa ja lautakuntatyöskentelyssä.
13. 13
4. Innovaatioiden edistäminen
Innovaatiotoimintaa voi edistää kunnallisella tasolla monin tavoin mm. mahdollistamalla
monitahoista yhteistyötä, tukemalla yrittäjyyttä, lisäämällä paikallista osaamista taikka
osallistumalla klusteritoimintaan.
Kaustisen seutukunnalla käynnistetty hanke KIERTH₂ON 2.0 pyrkii luomaan edellytyksiä
uusiutuvan energian liiketoiminnalle ja biopohjaisen energian käytön lisäämiselle.
Hanketoiminnan puitteissa tekijät, yritykset ja julkiset toimijat kohtaavat löytääkseen
tehokkaimpia ratkaisuja;
MINT-hankkeen avulla Etelä-Karjalan pienet kunnat ylläpitävät yhteistyötä kuntien,
yritysten ja korkeakoulujen välissä. Liiketoiminnalliset innovaatiohaasteet ratkaistaan
kokeiluiden ja opiskelijayhteistyön avulla;
Kaikille avoimet, osallistavat ympäristöt vaikuttavat huomattavasti kuntien
innovaatiokehitykseen. Innokylä on yksi esimerkki. Digi-ympäristössä pääsee luomaan
omia toimintamalleja, vaihtamaan kokemuksia ja hyödyntämään saatavilla olevia
resursseja.
14. 14
5. Kuntaomisteiset kehitysyhtiöt
Alueellisilla tai seudullisilla kehitysyhtiöillä tarkoitetaan pääsääntöisesti yhden tai useamman kunnan
omistamaa yhtiötä tai liikelaitosta, jonka tavoitteena on edistää alueen tai kaupunkiseudun elinvoimaa.
Kehittämisyhtiöt ovat voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, joiden ei oleteta saavan tuottoa
sijoittamaansa pääomaa vastaan.
Kehittämisyhtiöiden rooli on toteuttaa sellaista toimintaa, joka ei muutoin lähtisi liikkeelle ja jolla on
merkitystä yritystoiminnan kehittymiseksi parempaan suuntaan.
Kehitysyhtiöiden päätehtävät jakautuvat pääsääntöisesti:
1. Yrityskehittäminen - Esim. yritysneuvonta
2. Toimintaympäristön kehittäminen - Esim. Yritystoiminnalle suotuisan toimintaympäristön
järjestäminen
3. Alueen markkinointi – Alue yrittämisen, asumisen, matkailun ja investointien kohteena
Luottamushenkilöiden rooli kehitysyhtiöissä voi olla niin yhtiön hallituksessa, kuin erillisissä
neuvottelukunnissa.
Näkemys kehitysyhtiöiden toiminnasta on kuitenkin tärkeä kaikessa elinvoimaa koskevassa
päätöksenteossa ja suunnittelussa.
15. 15
5. Kehitysyhtiötoiminnan
esimerkkejä: Sawogrow
Sawogrow on kuuden alueen kunnan yhteisomisteinen kehittämisyhtiö.
Yhtiö on yhdistänyt kuuden eri kunnan kehittämisresurssit ja tarjoaa palveluitaan
maakuntalähtöisesti laajalla alueella.
Palveluita mm: rahoitus, yritysneuvonta, edunvalvonta, sekä kehittämis- ja
asiantuntijapalvelut.
Hyvä esimerkki aluelähtöisestä kehittämisnäkökulmasta on yhtiön tarjoama yhteistyö
marjaosaamiskeskuksen kanssa ja elintarvikealan tuotekehitystilojen tarjoaminen
yrityspuiston toimitiloissa
Sawogrow on malliesimerkki siitä, mitä hyötyjä kuntarajat ylittävä ja alueen
erityispiirteet huomioonottava yhteistyö voi aikaansaada.
16. 16
Lähteet 1/2
Kuntaliitto, Elinvoima: https://www.kuntaliitto.fi/talous-ja-elinvoima/elinvoima
Kuntaliitto & Åbo Akademi, (2020) Kuntapäättäjätutkimus: https://urly.fi/2M1k
Kuntaliitto (2013) Infrasta elinvoimaa: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2013/1560-infrasta-
elinvoimaa
Kurikka, P & Seppälä, J (2020) Yhdessä elinvoimaa, Kuntaliitto: https://urly.fi/2M1p
Kolarin kunta (2020) Elinvoimaa yhteistyöstä -hanke: https://urly.fi/2M1z
Jyväskylän kaupunki (2018) Hyvinvoinnista elinvoimaa –hanke: https://urly.fi/2M1B
Vaasa (2022) Vaasan keskustan elinvoima edelleen hyvää tasoa valtakunnallisesti: https://urly.fi/2M1D
Iisalmi (2022) Iisalmen keskustan elinvoimaselvitys: https://urly.fi/2M1E