Huoltovarmuusorganisaatio järjesti 23.9.2014 Valve-suurhäiriöharjoituksen Rovaniemellä. Harjoituksessa isosta osaa Rovaniemen kaupunkia katkaistiin sähköt. Esityksen aiheesta pitivät Huoltovarmuusorganisaation jäsenet: Petri Nieminen, voimajärjestelmäasiamies, Huoltovarmuuskeskus Arto Pahkin, valvomopäällikkö, Fingrid Oyj Arvo Torkkola, käyttöpäällikkö, Rovaniemen Verkko Oy

1. HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN ROOLI
VARAUTUMISESSA
Voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen

2. HÄIRIÖHERKKÄ JA HAAVOITTUVA NYKY‐YHTEISKUNTA
Kaupungistuminen
Sähköistyminen
Verkottuminen
 Digitalisoituminen
 Globalisaatio
Epävarmuus, riskit
Maantiede (Suomi)

3. HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE
(688/2005)
Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten
perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön
elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä
maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa
häiriöissä ja poikkeusoloissa.
Yhteiskunnan toiminnot
Markkinaperusteinen toiminta
Huoltovarmuus‐toiminta

4. MIKÄ HUOLTOVARMUUTTA UHKAA?
Keskeisiä uhkia ovat
 tieto‐ ja viestintäjärjestelmien sekä ‐verkkojen häiriintyminen
 energiansaannin keskeytyminen
 väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen
 luonnon‐ ja ympäristöonnettomuudet
Vakavin ulkoinen uhka on kriisitilanne, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä
tuotteita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut.
Suomeen kohdistettavan sotilaallisen voimankäytön todennäköisyys on vähäinen, mutta
sitä ei voida sulkea pois.

5. HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN TEHTÄVIÄ
(225/2008)
1. kehittää julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa huoltovarmuusasioissa;
2. varmistaa huoltovarmuuden kannalta elintärkeiden teknisten järjestelmien toimivuus;
3. turvata välttämätön tavara‐ ja palvelutuotanto sekä sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto;
4. hoitaa velvoite‐ ja turvavarastointia;
5. ylläpitää valtion varmuusvarastoissa materiaaleja, jotka ovat välttämättömiä 1 §:ssä tarkoitettujen
tavoitteiden saavuttamiseksi ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusvelvoitteiden
täyttämiseksi.
Muista huoltovarmuuden turvaamiseksi tarpeellisista Huoltovarmuuskeskuksen tehtävistä voidaan
antaa säännökset valtioneuvoston asetuksella

6. HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO
Huoltovarmuuskeskus
Hallitus
Julkisen ja yksityisen
sektorin yhteistoiminta‐ja
asiantuntijaverkosto
(n. 1.000 osallistujaa)
Elintarvike‐huoltosektori
Energia‐huoltosektori
Logistiikka‐sektori
Terveyden‐huoltosektori
Tietoyhteis‐kuntasektori
Finanssialan
Huoltovarmuuskriittiset yritykset (n. 1.500)
Huoltovarmuusneuvosto
Rakennuspooli ‐ aluetoimikunnat (6)
Alkutuotanto‐pooli
Elintarvike‐teollisuuspooli
Kauppa‐ ja
Jakelupooli
‐ KOVA‐toimikunta
Terveyden‐huoltopooli
Vesihuolto‐pooli
Tekstiili‐ ja
Jalkinepooli
‐ Jätealan
huoltovarmuus‐toimikunta
Ilmakuljetus‐pooli
Maakuljetus‐pooli
Vesikuljetus‐pooli
Kemian pooli
iTeknologiapool
Elektroniikka‐pooli
Metsäpooli
Muovi‐ ja
kumipooli
MIL‐pooli
Voimatalous‐pooli
‐
Aluetoimikunnat
‐ Kaukolämpö‐jaosto
‐ Kotimaisten
polttoaineiden
jaosto
Öljypooli
‐ Maakaasujaosto
Rahoitus‐huoltopooli
Vakuutus‐alan
pooli
Graafinen pooli
Joukkoviestintä‐pooli
ICT‐pooli
Aluepooli
‐ TIVA‐toimikunnat
sektori
Teollisuus‐sektori

7. POOLIEN TEHTÄVIÄ
 seurata ja analysoida alan huoltovarmuuden tilaa
 tehdä suunnitelmia vakavien häiriötilanteiden varalle
 ylläpitää alan huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten listaa
 suunnitella voimavarojen käyttöä poikkeusoloissa
 tukea alan toimijoiden jatkuvuudenhallintaa ja seurata näiden varautumisen tilaa
 edistää sopimuksiin perustuvaa varautumista alan toimijoiden parissa
 tehdä esityksiä alan kriittisten materiaalien mahdollisista varastointitarpeista
 tehdä varautumiseen liittyviä selvityksiä
 järjestää valmiusharjoituksia ja koulutustilaisuuksia

8. POLTTOAINEEN SAATAVUUS ALUEELLISESSA
SÄHKÖNJAKELUN HÄIRIÖTILANTEESSA
PILOT ‐ PROJEKTIN VARAVOIMAKONEELLA
VARUSTETUT HUOLTOASEMAT SUOMESSA
Oulu
Teboil
Forssa ABC
Siilinjärvi
Shell
Vierumäki
Neste Oil

9. SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VARAUTUMISSUUNNITTELUN
VALVONNAN TILANNE
Tilanne elokuu‐14
Verkkoyhtiö
t Suurjännitteiset
Kantaverkkoyhti
ö
Kypsärit 52/81 4/12 1/1
Varautumissuunnitelmat 73/81 5/12 1/1
Var.suunnittelun
kehittämisohjelmat 65/81 6/12 1/1
Sähköverkonhaltijat, ero > 1.0 (47 vastausta 2014, yhteensä
vastattu 57 kpl)
nyky tavoite ero
5.12 Tietoverkkohyökkäyksiin varautuminen 2.4 3.4 1.0
5.14 Palveluntuottajien korvattavuus 2.0 3.0 1.0
5.16 Yhteistoiminta vesihuoltoyhtiöiden kanssa vakavissa
häiriötilanteissa 2.1 3.1 1.0
5.17 Liiketoiminnan toipuminen 2.1 3.1 1.0

10. HUOLTOVARMUUSRESERVI
Huoltovarmuuspäätös 2013
Tavoitepäätöksen perustelumuistiosta:
Tavoitteena on, että huippukulutuksen aikaiset mahdolliset tuontihäiriöt pystytään kattamaan riittävällä kotimaisella tuotannolla, reservi-ja
säätökapasiteetilla sekä kulutuksen ohjauksella. Kiristyneessä tehotilanteessa, tehopulassa ja vakavassa tehopulassa
kantaverkkoyhtiön ja sen sopimusosapuolten välillä irtikytkettäviksi sovittujen kuormien lisäksi merkittävä keino kulutuksen
rajoittamiseksi on sen ohjaaminen erilaisin teknisin ratkaisuin.
Sähkön siirtojärjestelmän vahvistaminen vaatii sekä aikaa että rahoitusta, kun otetaan huomioon nykyiset, rakenteilla olevat sekä
suunnitellut naapurimaiden siirtoyhteydet. Nykyisen hiililauhdekapasiteetin poistuessa on tärkeää varautua energiahuoltovarmuuden
kannalta välttämättömän varakapasiteetin ylläpitoon sähkön pitkäkestoisen saatavuushäiriön varalta. Tästä syystä on aiheellista, että
Huoltovarmuuskeskus ja järjestelmävastaavana toimiva Fingrid Oyj yhteistyössä ryhtyvät toimenpiteisiin poistuvan varakapasiteetin
aiheuttamien mahdollisten ongelmien estämiseksi.
• Energiahuoltosektorin kokouksessa 20.5.2014 selvityksen jatkaminen annettiin Voimatalouspoolille.
• HVK:n ja Fingridin neuvottelussa 13.6.2014 sovittiin, että Fingrid miettii, miten edetään asiassa ja
hahmottelee konseptia.

11. VOIMATALOUSPOOLIN TOIMINTAOHJE POIKKEUSOLOIHIN

12. VALVE 2014 –HARJOITUS 23.9.2014

14. Valve 2014
Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014
Arto Pahkin, valvomopäällikkö, Fingrid Oyj

15. Harjoituksen suunnittelu
• Harjoituksen esisuunnittelu 5/2013
• Useita suunnittelukokouksia ja työpajoja
– teknisten asioiden selvitys
– mittaustekniset järjestelyt
– kytkentöjen suunnittelu ja hallinta
– suojaustekniset selvitykset
– korvauskysymykset
– tiedottamisen suunnittelu ja hallinta
• Kaksi "pöytä"-harjoitusta 6/2014 ja 9/2014
• Yhtiökohtaisia harjoituksia
• Muutama sidosryhmätilaisuus

16. Harjoituksen tavoitteet
• Todentaa Pohjois-Suomen vesivoimalaitosten kyky
muodostaa saareke ilman ulkopuolista sähkön
syöttöä sekä palauttaa sähkö kantaverkkoon
vaiheittain tästä saarekkeesta
• Testata, kuinka johtamisjärjestelmä ja yhteistyö
toimi kantaverkko-, verkko- ja tuotantoyhtiöiden
välillä
• Todentaa, kuinka kauan käytännössä suurhäiriö-tilanteessa
sähköjen palauttaminen vie aikaa
• Testata, kuinka viestintä toimii ennakkoon ja
tavoittaa kuluttajat kriisitilanteissa
• Rovaniemen kaupungille ja alueen viranomaisille
harjoitus antaa tärkeää tietoa siitä, millaiset
valmiudet alueen toimijoilla on varautua
suurhäiriöön sähkönjakelussa

17. Harjoituksen kulku
14:30
Petäjäskosken generaattori on
muodostettu omakäyttökuormalla.
Harjoitus alkaa. Harjoitus‐organisaatio
on valmiina
harjoitukseen.
16:56
käynnissä ja saareke on
Saarekkeeseen lisätään
kolmas generaattori.
18:11
Tervola kytkeytyy
saarekkeeseen.
19:16
Kolmasosa kuormista on kytketty.
Taajuusstabiiliuden hallinta on haastavaa
20:24
21:40
ja kuormien lisäys hidasta.
Saarekkeeseen kytkettyä
220 kV verkkoa laajennetaan
Sähköt on palautettu
kantaverkosta
varasuunnitelman
mukaisesti.
15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00
22:25
14:30 22:30
16:00
Petäjäskosken voimalaitoksen
pimeäkäynnistys alkaa.
17:09
Suoritetaan ensimmäiset kuormakytkennät.
Muurola kytkeytyy saarekkeeseen.
18:45
Saarekkeeseen lisätään toinen generaattori ja
saareketta laajennetaan 220 kV sähköverkkoon.
Harjoitus päätetään keskeyttää.
Kuormien lisääminen ei onnistu
21:15
22:08
määräajassa.
Rovaniemen sähkökatko. Heti tämän jälkeen
Rovaniemen kuormien kytkentä saarekkeeseen alkaa.

18. Yhteenveto ja johtopäätökset 1/2
• Varsinainen harjoitus onnistui erinomaisesti ja osoitti
kuinka tärkeää on varmistaa asiat testaamalla niitä
käytännössä
• Johtamisjärjestelmä ja yhteistyö toimi erittäin hyvin
kantaverkko-, verkko- ja tuotantoyhtiöiden välillä
• Saarekkeen muodostaminen ja sähköjen palautus kesti
odotettua kauemmin
• Kokeen aikana tehtyjen mittausten perusteella on
testattu menetelmä varmistettava simulointimallin ja
teknisen toteutuksen osalta
• Haettava uusia vaihtoehtoisia ratkaisuja sähköjen
palauttamiselle olemassa olevien vaihtoehtojen rinnalle
• Sähköasemien ja voimalaitoksien omakäyttöaikojen
varmistaminen on suunniteltava huomattavasti nykyistä
pidemmäksi ajaksi

19. Yhteenveto ja johtopäätökset 2/2
• Harjoituksen operatiivinen johtaminen hoidettiin hyvin
Virve-puhelinjärjestelmällä, joitakin kuuluvuus
ongelmia esiintyi. Energia-alalle on saatava
yhtenäinen puhelinjärjestelmä häiriötilanteiden
hoitoon (Virve + satelliitti -puhelimet) >24 h
• Harjoituksesta oli tiedotettu erittäin hyvin eri
osapuolille. Harjoituksesta aiheutui kuluttajille vain
muutamia laiterikkoja
• Eri osapuolet päivittivät varautumissuunnitelmat
ennen harjoitusta ja ne toimivat hyvin
harjoitustilanteessa
• Sähköyhtiöiden viestintävalmiuksia parannettava ja
yhdenmukaistettava
• Pelastusviranomaisten kanssa on sovittava
ennakkoon toimintamallit tilannekuvaa välittämisestä

20. Harjoituksessa olivat mukana: • Adato Oy
• Association of Swiss Electricity Companies, VSE
• BBO Oy
• Caverion Industria Oy
• Countsec
• Digita Oy
• DNA
• Elisa Oyj
• Energiateollisuus ry
• Energinet.dk
• Enfo Oyj
• Erillisverkot Oy
• Federal Office for National Economic Supply,
FONES
• Fondia Oy
• Helsingin Energia
• Koillis-Lapin Sähkö Oy
• Lapin aluehallintovirasto
• Lapin Kansa
• Lapin Pelastuslaitos
• Mitopro Oy
• Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
• Pohjois-Suomen sotilaslääni
• Rovaniemen kaupunki
• Rovaniemen VPK
• Rovanimen kaupunki
• Teliasonera
• Tervolan kunta
• Työ- ja elinkeinoministeriö
• UPM-Kymmene Oyj
• Voimatalouspooli
• Huoltovarmuuskeskus
• Fingrid Oyj
• Fortum Power & Heat Oy
• Kemijoki Oy
• Rovakaira Oy
• Rovaniemen Energia Oy
• Rovaniemen Verkko Oy
• Tenergia Oy
• Pelastuslaitos
• Lapin lennosto
• Voimatalouspoolissa mukana olevat
yritykset
* Esityksen kuvat: Timo Pyykönen, Kaisa Sirén

21. Kiitos!

22. VALVE 2014
Rovaniemellä sähköä jo 100 v.
Arvo Torkkola

23. - sähkönsiirto häviöineen 330 GWh, huipputeho 67 MW
- 25 000 käyttöpaikkaa
- 3 sähköasemaa
- CHP-voimalaitos /sähköteho n. 30 MW (REN)
- jakeluverkkoa 780 km
- 110 kV, 25 km, kaapelointiaste 40 %
- 10 kV, 180 km, kaapelointiaste 86 %
- 0,4 kV, 575 km, kaapelointiaste 89 %
- muuntamoita 303 kpl, joista 53 kpl asiakkaiden omistamia
- vikakeskeytyksiä 10 kpl/v, painotettu keskeytysaika 15 min.
- ROVE- ja REN-henkilökuntaa töissä VALVE:n aikaan 20 henkilöä /
normaalisti 2 + 2 varallaolijaa
Arvo Torkkola

24. - Keskeytyksen piiriin kuulunut alue
koski useampaa verkkoyhtiötä:
Arvo Torkkola
- Rovaniemen Verkko Oy
- Rovakaira Oy
- Tenergia Oy

25. - ROVE:n jakelualue kattaa
Rovaniemen
kantakaupungin alueen.
Arvo Torkkola

26. Arvo Torkkola

27. Arvo Torkkola

28. Sidosryhmien asioita
- teollisuuden asiakkaat halusivat tiedot ajankohdasta, siirretty viikonloppu
- VR pyysi sähköt rautatieasemalle (syöttöaseman sähköjä ei katkottu,
kantaverkkoyhteys)
- Lapin keskussairaalalle jäi sähköt, valmistautuivat keskeytykseen
- VIRVE / Erillisverkot Oy testasi palveluntuottajan valmiutta toimittaa
varavoimaa ilman ennakkovaroitusta mastolle (Tervola)
- Rovaniemen kaupunki ohjeisti omaa palveluorganisaatiotaan:
- kaksi kokousta, joissa sovittiin toimenpiteistä ennen ja jälkeen
VALVE-2014 harjoituksen
- kokouksissa terveyspalvelut, Tilaliikelaitos, TEVI:n
infrapalvelu ja hallinto
- selvityspyyntö miten katkokseen on varauduttu ja taulukko
harjoituksen jälkeen > ohjeet varautumiseen
Arvo Torkkola

29. Sidosryhmien asioita
- asukkaat irrottivat herkät sähkölaitteet verkosta ja varautuivat kynttilöin
ja taskulampuin keskeytykseen
- kaupat sulkivat ovensa noin puoli tuntia ennen keskeytystä
- teollisuus keskeytti kriittisiä prosesseja
- korvausvaateita15 kappaletta, < 15 000 €
(digibokseja, tietokoneita, pakastearkku, vahvistin, ilmalämpöpumppu,
kaupan liukuovien moottorit, yrityksen palvelintietokone,
kiertovesipumppu)
Arvo Torkkola

30. Harjoituksessa esille nousseita asioita:
- viestintä vaatii oman resurssin suurhäiriössä
- viestiyhteyksien maastoon tulee toimia luotettavasti
- kriittisten järjestelmien (DMS, SCADA) tulee toimia luotettavasti
- eri viranomaiset ja infran haltijat päivittivät
varautumissuunnitelmansa ja käyttivät harjoitusta hyväksi
testaamalla suunnitelmiensa toimivuutta
Arvo Torkkola

31. Kiitos mielenkiinnosta !
Arvo Torkkola