Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite, maksimilaina-aika, lyhennyspakko, pankkipuskurit jne. – tarvitaanko näitä?

Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite, maksimilaina-aika, lyhennyspakko, pankkipuskurit jne. – tarvitaanko näitä?
Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite, maksimilaina-aika, lyhennyspakko, pankkipuskurit jne. - tarvitaanko näitä? Rahamuseo 22.3.2022 Peik Granlund Johtava makrovakausasiantuntija, Finanssivalvonta Yritysjuridiikan dosentti, Aalto-yliopisto Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 1
Sisällys • Mikä on makrovakausvalvonta ja miten makrovakausvalvonta on järjestetty Suomessa? • Mitä makrovakauspolitiikalla tarkoitetaan? • Pankkeihin ja kotitalouksiin sovellettavat makrovakausvälineet • Suomessa sovellettavat makrovakausvälineet • Taulukko lainanottajiin kohdistuvista makrovakausvälineistä muissa EU-maissa • Kotitalouksien velkaantuneisuuden kehitys Suomessa vuosina 1980-2021 • Mitä asioita huomioitava makrovakausvälineiden soveltamisessa? • Mitkä ovat eri makrovakausvälineiden soveltamisen tavoitteet, edellytykset ja vaikutukset? − Pankkien pääomapuskurit (CCyB, OSII ja SyRB) − Enimmäisluototussuhde (LTC/LTV) − Tuloihin sidotut velkarajoitteet (DTI ja DSTI) − Maksimilaina-aika ja lyhennysvelvoite Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 2
Mikä on makrovakausvalvonta? • Finanssimarkkinoiden vakaus on kestävää talouskasvua tukevan finanssiliiketoiminnan edellytys. • Finanssimarkkinoiden vakautta voidaan vahvistaa edistämällä yksittäisten finanssimarkkina- toimijoiden ja koko finanssijärjestelmän riskinsietokykyä joko ennaltaehkäisevin tai korjaavin toimenpitein. − Makrovakaudella tarkoitetaan finanssijärjestelmän vakautta kokonaisuutena. − Mikrotason valvonnassa arvioidaan yksittäisen finanssimarkkinatoimijan riskejä. • Makrovakausvalvonnan keskeisenä tavoitteena on tunnistaa järjestelmäriskit, joiden toteutuminen heikentäisi vakautta ja reaalitaloutta. • Järjestelmäriskit voivat syntyä eri syistä: − Luottosuhdanteiden yhteydessä aiheutuvat finanssimarkkinoiden mahdolliset epätasapainot voivat purkautua ja aiheuttaa merkittäviä kielteisiä vaikutuksia talouskasvuun ja varallisuuteen (sykliset). − Järjestelmäriskit voivat muodostua myös finanssijärjestelmän rakenteellisista erityispiirteistä ja haavoittuvuuksista, jotka voimistavat riskien toteutumisen todennäköisyyttä tai kustannuksia (rakenteelliset). Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 3
Miten makrovakausvalvonta on järjestetty Suomessa? • Suomessa makrovakausvalvonnasta vastaava viranomainen on Finanssivalvonta, jonka johtokunta analysoi riskien kehitystä ja tekee päätökset makrovakausvälineiden käytöstä. − Päätösten tukena oleva makrovakausanalyysi tehdään Suomen Pankin, Finanssivalvonnan ja valtiovarainministeriön tiiviinä yhteistyönä. − Tämän lisäksi Finanssivalvonta kuulee usein finanssitoimialan edustajia niistä periaatteista, joita se soveltaa makrovakauspäätöksenteossa. • Finanssivalvonta kuulee myös ennen jokaista päätöstä Suomen Pankkia, valtiovarain- ministeriötä sekä sosiaali- ja terveysministeriötä. • Finanssivalvonnan johtokunnan päätökset tehdään neljännesvuosittain. Kaikki päätökset julkaistaan: https://www.finanssivalvonta.fi/markkinoiden-vakaus/makrovakaus/makrovakauspaatokset-ja-liitteet/ • Tämän lisäksi: − Euroopan keskuspankilla (EKP) on valtuudet erikseen määriteltyihin makrovakauden valvontatoimiin yhteisen valvontamekanismin (YVM) puitteissa − Euroopan Unionin tasolla Euroopan Järjestelmäriskikomitea (ESRB) antaa omia suosituksiaan makrovakauspolitiikan järjestämisestä Euroopan Unionissa. Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 4
Mitä makrovakauspolitiikalla tarkoitetaan? • Makrovakauspolitiikalla tarkoitetaan makrovakausanalyysiä täydentäviä erityisiä järjestelmäriskien torjumiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä, joiden perimmäisenä tarkoituksena on turvata koko finanssijärjestelmän vakaus. • Makrovakauspolitiikka tukee siten mikrotason valvontaa sekä finanssi- ja rahapolitiikkaa kestävän talouskasvun saavuttamiseksi. • Käytännössä finanssisektorin tilaa ja sektoria uhkaavia makrovakaudellisia riskejä arvioidaan makrovakauspolitiikan välitavoitteiden kautta. Euroopan Järjestelmäriskikomitean (ESRB) suosituksen mukaan välitavoitteet ovat seuraavat: − hillitä liiallista luotonannon kasvua ja velkarahoituksen käyttöä − vähentää ja ehkäistä liiallista maturiteettiepätasapainoa ja markkinoiden epälikvidiyttä − vähentää suorien ja epäsuorien riskien keskittymistä − vähentää väärien kannustimien vaikutusta ja moraalikatoa järjestelmässä sekä − vahvistaa rahoitusinfrastruktuurien kykyä selviytyä häiriöistä. Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 5
Pankkeihin sovellettavat makrovakausvälineet (1) • Muuttuva lisäpääomavaatimus (Counter-cyclical Capital Buffer, CCyB) − Muuttuva lisäpääomavaatimus ohjaa luottolaitoksia kasvattamaan riskinsietokykyään luottosyklin noususuhdanteessa. Lisäpääomavaatimusta vapauttamalla laskusuhdanteessa voidaan vastaavasti kannustaa luottolaitoksia hillitsemään luottokannan supistumista. − Finanssivalvonta voi asettaa lisäpääomavaatimuksen Suomeen kohdistuville luottovastuille 0–2,5 % kokonaisriskin määrästä. Luottolaitoskohtainen lisäpääomavaatimus määräytyy kunkin luottolaitoksen vastuiden maantieteellisen jakauman perusteella. • Korkeampien riskipainojen asettaminen kiinteistövakuudellisille luotoille (vakavaraisuusasetus art. 458) − Korkeampien riskipainojen asettaminen kiinteistövakuudellisille luotoille pienentää riskiä kiinteistömarkkinoiden ylikuumentumisesta välillisesti, kun se ohjaa luottolaitoksia lisäämään kiinteistövakuudellisen luotonannon pääomitusta. • Lisäpääomavaatimus maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävälle luottolaitokselle (G-SIB/SII) − Maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten riskejä finanssisektorille ja taloudelle pyritään vaimentamaan vahvistamalla niiden tappionkestokykyä ja pienentämällä siten niiden kaatumistodennäköisyyttä. G-SIB/SII-luottolaitoksille asetettavan lisäpääomavaatimuksen, eli G-SIB/SII-puskurin, tavoitteena on ehkäistä rahoitusmarkkinoiden rakenteellisista tekijöistä aiheutuvia makrovakausriskejä. Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 6
Pankkeihin sovellettavat makrovakausvälineet (2) • Lisäpääomavaatimus kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville luottolaitoksille (O-SII) − Lisäpääomavaatimus kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville luottolaitoksille (O- SII) kasvattaa niiden luottolaitosten riskinsietokykyä, joiden maksukyvyttömyydellä tai toimintojen muulla häiriytymisellä olisi odotetusti koko kansallisen rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaava vaikutus ja jotka merkittävyytensä perusteella nauttivat implisiittisestä julkisesta tuesta. • Rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävä lisäpääomavaatimus (järjestelmäriskipuskuri, Systemic Risk Buffer, SyRB) − Finanssivalvonta voi asettaa rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävän lisäpääomavaatimuksen, jos pitkäaikaisten ja suhdannevaihteluista riippumattomien rahoitusjärjestelmää tai kokonaistaloutta uhkaavien tekijöiden muodostama riski edellyttää suurempaa pääomatarvetta. Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 7
Kotitalouksiin sovellettavat makrovakausvälineet (1) • Sitova enimmäisluototussuhde asuntoluotoille (lainakatto, loan-to-value, LTV tai loan-to-collateral, LTC) − Sitova enimmäisluototussuhde asuntoluotoille hillitsee asuntomarkkinoiden ylikuumentumista, kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua sekä luottolaitosten asuntoluotonantoon liittyvää riskiä luottosyklin noususuhdanteessa. − Enimmäisluototussuhde on 90 % (ensiasunnon ostajille 95 %) luoton myöntämishetkellä vakuudeksi annettujen vakuuksien käyvästä arvosta. Finanssivalvonta voi rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien poikkeuksellisen kasvun rajoittamiseksi alentaa enimmäisluototussuhdetta 10 prosenttiyksikköä sekä rajoittaa muiden kuin esinevakuuksien huomioonottamista luototussuhdetta laskettaessa. • Tuloihin sidottu enimmäisvelkasuhde (debt-to-income, DTI) − Rajoittaa velalliselle myönnettävät kokonaisvelat kattavasti riippumatta velkojen lähteestä, käyttötarkoituksesta ja muista ominaisuuksista sekä suhteuttamalla nämä kotitalouden maksukykyyn (yleensä brutto- tai nettotuloihin vuositasolla). Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 8
Kotitalouksiin sovellettavat makrovakausvälineet (2) • Enimmäisvelanhoitorasite (debt service-to-income, DSTI) − Rajoittaa kotitalouden velanhoitomenojen enimmäismäärää suhteessa tuloihin ‒ tavallisesti kuukausitasolla. • Lyhennysvelvoite − Vaatimus lyhentää lainaa määrätyllä osuudella vuosittain tai kuukausittain. Velvoite voidaan myös kytkeä esimerkiksi kotitalouden tulojen ja lainan suhteeseen (DTI). • Takaisinmaksuajan rajoite − Enimmäisaika (esim. 25 tai 30 vuotta) lainan takaisinmaksulle, jolla rajoitetaan lainojen takaisinmaksuaikojen pidentyminen. Alhaisen koron aikana takaisinmaksuajan pidentämisellä on suuri vaikutus kuukausieriin. Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 9
Mitkä ovat Suomessa tällä hetkellä sovellettavat makrovakaus- välineet? • Suomessa pankkeihin sovellettavat makrovakausvälineet ovat pankeille asetettavat lisäpääomavaatimukset (pääomapuskurit) ja kotitalouksiin sovellettavat rajoittuvat tällä hetkellä asuntolainojen enimmäis- luototussuhteeseen (lainakatto, loan to collateral, LTC). • Nyt valmisteltavana olevan (valtiovarainministeriön vuoden 2019 työryhmän ehdotukseen pohjautuvan) hallituksen esityksen mukaan: − Asuntolainan takaisinmaksuaika rajattaisiin enintään 30 vuoteen. − Taloyhtiö saisi uudisrakentamista varten lainaa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Takaisinmaksuaika voisi olla enintään 30 vuotta eikä lyhennysvapaita saisi olla viiteen vuoteen asuntojen valmistumisesta. • HE-luonnoksesta on jätetty pois työryhmän alun perin esittämä tulosidonnainen velkakatto (rajoite siitä, että luotonsaajan kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 (5,0) kertaa vuotuisten bruttotulojen verran). Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 10
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 11
Lainanottajiin kohdistuvat makrovakausvälineet muissa EU-maissa Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 12
Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 13 -15 -10 -5 0 5 10 15 0 25 50 75 100 125 150 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Kotitalouksien velat, % suhteessa BKT:hen (vasen asteikko) Kotitalouksien velat, % suhteessa käytettävissä olevaan tuloon (vasen asteikko) Velan ja BKT:n suhteen pitkän aikavälin trendi* (vasen asteikko) Velan ja BKT:n suhteen poikkeama pitkän aikavälin trendistään (oikea asteikko) % * Laskettu yksisuuntaisella Hodrick–Prescott-suotimella tasoitusarvoa 400 000 käyttäen. Lähteet: BIS, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. @38215 Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus Prosenttiyksikköä
Mitä asioita huomioitava makrovakausvälineiden soveltamisessa? Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 14 Rahoitusvakaus • makrovakaus • mikrovakaus Talouskasvu • bruttokansantuote • varallisuus • aggregoitu kokonaishyöty Asiakkaansuoja • lainanottajat • sijoittajat
Tavoitteet tukevat toisiaan vain osittain, tärkeätä ratkaista miten tavoitteet yhdistetään • Rahoitusvakaus ja talouskasvu − Edistämällä rahoitusvakautta vältetään finanssikriisejä ja luodaan pohja kestävälle talouskasvulle (~ Too much credit is bad!). − Liika sääntely ja velkaantuneisuuden rajoittaminen rajoittavat talouskasvua (~ Credit is good!). − Mikä on oikea kriteeri makrovakaustoimenpiteiden arvioimiseksi? − Mikä on oikea taso velkaantuneisuudelle? (vaikutusanalyysit ja stressitestiskenaariot) • Rahoitusvakaus ja asiakkaansuoja − Riski siitä, että kotitaloudet joutuvat maksuvaikeuksiin ja yksilöt syrjäytyvät. − Rahoitusvakauden vahvistaminen yleensä pienentää kotitalouksien riskejä. − Voiko velkaantuneisuuden rajoittaminen vähentää kotitalouksien mahdollisuuksia? • Asiakkaansuoja ja talouskasvu − Kuluttajien luottamus finanssijärjestelmään lisää halukkuutta sijoittaa, ottaa lainaa ja osallistua taloudelliseen toimintaan. − Liika sääntely ja kuluttajien intressien liian yksipuolinen ajaminen voivat heikentää talouden toimintaedellytyksiä. Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 15
Mitkä ovat eri makrovakausvälineiden soveltamisen tavoitteet, edellytykset ja vaikutukset? (1) • Pankkien lisäpääomavaatimukset (CCyB, OSII ja SyRB) − Tavoitteena edistää vakautta nostamalla pankkien pääomavaatimuksia ja sitä kautta kasvattaa pankkien pääomia. Pankit vertaavat itseään kilpailijoihin, ja korkea sekä vaatimuksia korkeampi vakavaraisuus mahdollistavat yleensä edullisemman jälleenrahoituksen markkinoilta. − Lisäpääomavaatimus tekee kuitenkin lainanannosta/toiminnasta vain kalliimpaa, se ei suoranaisesti rajoita toimintaa. • Enimmäisluototussuhde (loan-to-value, LTV sekä loan-to-collateral, LTC) − Tavoitteena rajoittaa kotitalouksien asuntovelkaantuneisuuden määrää. − Onko perusteltua rajoittaa kotitalouksien velkaantuneisuuden määrää suhteessa prosyklisiin ja endogeenisiin asuntohintoihin? − Ehkäisee ylivelkaantumista myös yksilötasolla kun rajoitetta sovelletaan jokaiseen asuntokauppaan. − LTV:ssä lainan määrä rajataan ostettavan asunnon hintaan (velkarajoitteena tehokkaampi). − Suomalaisessa LTC:ssä myös muut vakuudet ja takaukset kelpaavat (velkarajoitteena vähemmän tehokas). LTC mahdollistaa varallisuuden huomioimisen, joka sekä vakauden että myös talouskasvun näkökulmasta on perusteltua. Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 16
Mitkä ovat eri makrovakausvälineiden soveltamisen tavoitteet, edellytykset ja vaikutukset? (2) • Tuloihin sidotut velkarajoitteet (DTI, DSTI) − Rajoittavat velkaantuneisuutta tehokkaasti. − Perusteltu lähtökohta velkaantuneisuuden rajoittamiselle (koska edellytykset velan hoitamiselle määräytyvät tulojen perusteella). − Makrovakaudellisen tavoitteen koskiessa kotitalouksien kokonaisvelan määrää suhteessa aggregoituihin tuloihin, miksi ulottaa rajoite jokaiseen kotitalouteen? − Ehkäisee ylivelkaantumista myös yksilötasolla (kun ulotetaan jokaiseen kotitalouteen). − Velallisen varallisuusasema ei tule huomioiduksi ja rajoite vaikuttaa erityisesti henkilöihin, joilla on volatiilit tulot. − DSTI: Mitkä ovat hyödyt ja haitat kotitalouden kassavirtojen rajoittamisesta kuukausitasolla? • Maksimilaina-aika, lyhennysvelvoite − Rajoittavat kotitalouksien velkaantumista epäsuoranaisesti. − Historiallisesti vahva korrelaatio lainaikojen pituuksien kasvun ja velkamäärien kasvun kanssa. − Miten lyhennysvelvoitetta olisi arvioitava talouskasvun näkökulmasta (esim. spekulaatio)? Peik Granlund / Julkinen / SP/FIVA-EI RAJOITETTU 22.3.2022 17

Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite, maksimilaina-aika, lyhennyspakko, pankkipuskurit jne. – tarvitaanko näitä?

Check these out next

Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite, maksimilaina-aika, lyhennyspakko, pankkipuskurit jne. – tarvitaanko näitä?

Recomendados

Más contenido relacionado

Presentaciones para ti(20)

Similar a Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite, maksimilaina-aika, lyhennyspakko, pankkipuskurit jne. – tarvitaanko näitä?(20)

Más de Finanssivalvonta(20)

Último(20)

Rahamuseon yleisöluento 22.3.2022: Lainakatto, tuloihin sidottu velkarajoite, maksimilaina-aika, lyhennyspakko, pankkipuskurit jne. – tarvitaanko näitä?