Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Die SlideShare-Präsentation wird heruntergeladen. ×

Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland

Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Wird geladen in …3
×

Hier ansehen

1 von 58 Anzeige

Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland

Herunterladen, um offline zu lesen

Esitys työn murroksesta, tulevaisuuden osaamisista ja niiden ketterästä kehittämisestä Management Institute of Finlandin Tulevaisuus -teemaisessa workshopissa 18.1. 2018, Helsinki. Esitys on kiteytys ja koonta niistä ajankohtaisista työnmurroksen selvityksistä, joita hyödynnämme TKI-työn sekä yritysyhteistyön tukena Hämeen Ammattikorkeakoulussa.

Esitys työn murroksesta, tulevaisuuden osaamisista ja niiden ketterästä kehittämisestä Management Institute of Finlandin Tulevaisuus -teemaisessa workshopissa 18.1. 2018, Helsinki. Esitys on kiteytys ja koonta niistä ajankohtaisista työnmurroksen selvityksistä, joita hyödynnämme TKI-työn sekä yritysyhteistyön tukena Hämeen Ammattikorkeakoulussa.

Anzeige
Anzeige

Weitere Verwandte Inhalte

Ähnlich wie Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland (20)

Aktuellste (20)

Anzeige

Tulevaisuuden työelämän kompetenssit | Management Institute of Finland

  1. 1. Tulevaisuuden työelämän kompetenssit Essi Ryymin, KT, Management Institute of Finland MIF Oy Advisory Team 18.1. 2018
  2. 2. Lähde: NBC News / AP / Twitter, viraali kuva Kuvat: Luca Bruno (2005), Michael Sohn (2013)
  3. 3. 2017 2025 Ylempi kuva: HAMKin sosiaalisen robotiikan TKI-hanke. Kuva: HAMK ©
  4. 4. Älytalo on uusi älylaite.
  5. 5. Uber - maailman suurin taksifirma ei omista autoja. Facebook - maailman suosituin media ei luo sisältöä. AirBnB - maailman suurin majoituspalvelu ei omista kiinteistöjä. Alibaba - arvokkaimmalla kauppiaalla ei ole inventaariota. Netflix - johtavin elokuvayhtiö ei omista elokuvateattereita. Lähde: www.symbid.com Katso myös: Tulevaisuuden palvelut, tulevaisuuden ammattilaiset (video)
  6. 6. Esityksen sisällöt 1. Työn murros 2. Tulevaisuuden työelämän kompetenssit 3. Uusi osaamisen kehittäminen 4. Megatrendit, työ ja osaaminen - yhteinen työskentely 5. Lähteet ja lisää lukemista
  7. 7. Esityksen sisällöt 1. Työn murros 2. Tulevaisuuden työelämän kompetenssit 3. Uusi osaamisen kehittäminen 4. Megatrendit, työ ja osaaminen - yhteinen työskentely 5. Lähteet ja lisää lukemista
  8. 8. Automaatio muuttaa työtä • Automaatio muuttaa työtä ja lisää tuottavuutta. Työpaikkoja häviää, mutta myös uutta työtä, aloja ja tarpeita syntyy jatkuvasti. • Työmarkkinat ovat erittäin dynaamiset: noin 12 prosenttia työpaikoista tuhoutuu vuosittain ja uusia syntyy saman verran. Toimipaikkojen henkilökunnasta noin neljännes vaihtuu vuoden aikana (Kauhanen, Maliranta, Rouvinen & Vihriälä, 2015). • Ammattirakenteet muuttuvat. Keskipalkkaisten ammattien osuus pienenee. • Osaajapula tarkoittaa kompetenssien kysynnän ja tarjonnan välisen kuilun nopeaa kasvua, joka polarisoi työmarkkinaa.
  9. 9. Mihin katoavissa ammateissa olevat työntekijät päätyvät?
  10. 10. Mihin katoavissa ammateissa olevat työntekijät päätyvät? Teollisuuden alojen työntekijät työttömiksi tai matalapalkka-aloille, toimistotyöntekijöillä on suurempi todennäköisyys nousta korkeammille palkkaluokille. (Maczulskijc & Kauhanen, 2017)
  11. 11. Vastaako koulutusjärjestelmä työn muutokseen?
  12. 12. Vastaako koulutusjärjestelmä työn muutokseen? Alan vaihtamiseen ja ammattitaidon kehittämiseen tarvitaan lisää nopeaa ja joustavaa koulutusta.
  13. 13. Lähde: Ruutukaappaus TEM:n sivulta.
  14. 14. Toimenkuvat ja johtamisen tavat muuttuvat • Työn, työtehtävien ja liiketoiminnan muutos edellyttää, että toimenkuvat ja johtamisen tavat muuttuvat. Tarvitaan myös työpaikkarakenteiden uudistamista. (Kauhanen, Maliranta, Rouvinen & Vihriälä, 2015; Toiminen, 2017.) • Työhön liittyvät käsitteet ja arvostukset liittyvät vielä monin tavoin teollisen ajan toimintatapoihin. (Sitra, 2017.) • Muuttuvat olosuhteet edellyttävät uusia ratkaisuja politiikan tekemiseen ja välineisiin. Miten valtio voi tukea kansalaisten kyvykkyyksien kasvua ja hyödyntämistä läpi elämänkaaren? (Demos Helsinki, 2017.)
  15. 15. Työuran rinnalle useita eri polkuja • Ammatinkuvien häviäminen johtaa perinteisten ammatti- identiteettien murtumiseen ja toisaalta uusien syntymiseen. • Kun ammatti-identiteetti ei enää perustu selkeästi rajattuun ja koulutuksella hankittuun tietoon tai osaamiseen, työidentiteetti rakentuu monesta palasta. • Työntekijän tekemä arvo voi koostua esimerkiksi kyvystä yhdistellä eri kokonaisuuksia, kyvystä hakea tietoa tai motivoida muita. Mm. Demos Helsinki & Helsinki Effect, 2017; Sitra, 2017; Järvensivu, 2013; Linturi, Kuusi, & Ahlqvist, 2013.
  16. 16. Mikä on työnantajan vastuu alustojen ja pirstaleisten ammatinkuvien tulevaisuuksissa?
  17. 17. Mikä on työnantajan vastuu alustojen ja pirstaleisten ammatinkuvien tulevaisuuksissa? Työnantajien on kehitettävä omia eettis-moraalisia kyvykkyyksiään toimia työnantajina myös muuttuvassa työelämässä. (Demos Helsinki, 2017.)
  18. 18. Ihmisillä on yhä suurempi vastuu ammattitaidostaan • Tulevaisuuden työidentiteetin tärkeitä elementtejä ovat kyky nähdä mahdollisuuksia, rohkeus tarttua niihin, kyky lukea tulevaa ja päätellä, mistä osaamisesta on hyötyä ja miten sen voi hankkia. • Myös toimeentulon hankkiminen on taito. Miten ja missä sitä koulutetaan? Miten toimeentulo ja osallisuus mahdollistetaan? Mm. Demos Helsinki & Helsinki Effect, 2017; Sitra, 2017; Järvensivu, 2013; Linturi, Kuusi, & Ahlqvist, 2013.
  19. 19. ”Omia kyvykkyyksiään ja niiden kehittämistä pitää arvioida myös oman työuran näkökulmasta, ei vain työnantajan toiveista käsin. Kuka auttaa työntekijöitä pysymään hereillä oman ammattitaidon suhteen?” Marjaana Toiminen, Mindmill Network Kuva:ToukoAalto,HAMK©
  20. 20. ”Nuoret valmistuvat työelämään, joka voi sisältää viisi alanvaihtoa ja keskimäärin jopa 17 erilaista työtä.” Jan Owen, Foundation for Young Australians
  21. 21. Työtä häviää ja uutta työtä syntyy Tanja Vasama, HS. 27.9.2015 "Näissä tehtävissä ihmistä tarvitaan vuonna 2030” www.hs.fi/paivanlehti/27092015/a1443149865635
  22. 22. Työtä häviää ja uutta työtä syntyy Tanja Vasama, HS. 27.9.2015 "Näissä tehtävissä ihmistä tarvitaan vuonna 2030” www.hs.fi/paivanlehti/27092015/a1443149865635 Kognitiiviset ja manuaaliset rutiinitehtävät
  23. 23. Työtä häviää ja uutta työtä syntyy Tanja Vasama, HS. 27.9.2015 "Näissä tehtävissä ihmistä tarvitaan vuonna 2030” www.hs.fi/paivanlehti/27092015/a1443149865635 Kognitiiviset ja manuaaliset rutiinitehtävät Manuaaliset ei- rutiinitehtävät, joissa tarvitaan mm. havaitsemista ja hienomotoriikkaa
  24. 24. Työtä häviää ja uutta työtä syntyy Tanja Vasama, HS. 27.9.2015 "Näissä tehtävissä ihmistä tarvitaan vuonna 2030” www.hs.fi/paivanlehti/27092015/a1443149865635 Kognitiiviset ja manuaaliset rutiinitehtävät Manuaaliset ei- rutiinitehtävät, joissa tarvitaan mm. havaitsemista ja hienomotoriikkaa Asiantuntijatyöt, jotka edellyttävät ongelmanratkaisua ja monimutkaista kommunikaatiota
  25. 25. Työntekijä 2030 - näillä aloilla työntekijöitä tarvitaan Intuitio, luovuus ja keksiminen Yrittäjien, liikkeenjohtajien, innovaatioiden kehittäjien, myynnin ja markkinoinnin ydintehtävät säilyvät, samoin valokuvaajien, muusikoiden, kuvataitelijoiden sekä tuote- ja vaatesuunnittelijoiden työt. Diojen 26-31 lähteet: Vasama, 2015; Pajarinen & Rouvinen, 2014; Linturi, Kuusi, & Ahlqvist, 2013.
  26. 26. Työntekijä 2030 - näillä aloilla työntekijöitä tarvitaan Sosiaalinen vuorovaikutus Ihminen on tämän hetken arvion mukaan koneeseen verrattuna ylivertainen viestijä myös vuonna 2030. Vuorovaikutusosaaminen, eleet, kehon kieli ja puhetapa ovat kohtaamisammattien ydintä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Sosiaalinen robotiikka!
  27. 27. Työntekijä 2030 - näillä aloilla työntekijöitä tarvitaan Motivointi, opetus ja viihde Vaikka nämä alat ovat monelta osin jo pitkälle digitalisoituneita, opettajat, kouluttajat ja mm. puheterapeutit ovat edelleen tulevaisuuden ammatteja. Man- machine - parnerships!
  28. 28. Työntekijä 2030 - näillä aloilla työntekijöitä tarvitaan Havainnot ja motoriikka Ihminen säilyttää motoriikassa ja aistitasolla etumatkan koneisiin vielä vuosikymmeniä. Monet tehtävät rakennustyömailla ja sairaaloissa edellyttävät inhimillisiä kykyjä, vaikka robotiikka toiminnan tukena kehittyy. Exoskeleton!
  29. 29. Työntekijä 2030 - näillä aloilla työntekijöitä tarvitaan Etiikka, moraali ja politiikka Etiikkaan, moraaliin ja politiikkaan liittyviä kysymyksiä ei voi automatisoida. Papin ja muiden uskonnollisen elämän erityisasiantuntijoiden ammatit kuuluvat vähiten uhattujen tehtävien joukkoon. Toistaiseksi. Eurooppa ja kehittyvät taloudet?
  30. 30. Työntekijä 2030 - näillä aloilla työntekijöitä tarvitaan Tekniikka Tekniikan kehittämisessä, valmistamisessa, markkinoinnissa, myynnissä, käytössä, ylläpidossa ja kierrätyksessä tarvitaan sekä ihmistä että konetta. Sovellusarkkitehdit, tietokantasuunnittelijat ja ICT-alan erityisasiantuntijat ovat tulevaisuuden ammatteja. ”Täytyy osata laskea ja puhua!”
  31. 31. ”Merkittävä osa tämän hetken teini-ikäisistä tulee työskentelemään sellaisissa ammateissa, joita ei vielä ole edes olemassa.” Kuva:ToukoAalto,HAMK©
  32. 32. Esityksen sisällöt 1. Työn murros 2. Tulevaisuuden työelämän kompetenssit 3. Uusi osaamisen kehittäminen 4. Megatrendit, työ ja osaaminen - yhteinen työskentely 5. Lähteet ja lisää lukemista
  33. 33. Mitä tarkoittaa kompetenssi?
  34. 34. Tietoja, taitoja ja asennetta, joita tarvitsemme työssä, henkilökohtaisessa kehittymisessä ja vuorovaikutuksessa.
  35. 35. Mitä osaamista muuttuva työelämä tarvitsee toimialasta riippumatta?
  36. 36. Rakkaan lapsen monet nimet • Laaja-alainen osaaminen • Geneerinen osaaminen • Transversial Skills • 21st Century Skills • Co-Competences • Työelämätaidot • Tulevaisuustaidot • Future Skills • Cross-Functional Skills
  37. 37. 10 avainosaamista vuoden 2020 työelämässä 1. Ongelmanratkaisu (complex problem solving) 2. Kriittinen ajattelu (critical thinking) 3. Luovuus (creativity) 4. Ihmisten johtaminen (people management) 5. Yhteistyö (coordination with others) 6. Tunneäly (emotional intelligence) 7. Arviointi ja päätöksenteko (judgement and decision making) 8. Palveluasenne (service orientation) 9. Neuvottelutaidot (negotiation) 10. Kognitiivinen joustavuus (cognitive flexibility) Lähde: Word Economic Forum, Future of Jobs Report 2016 Kuva: FreeDigitalPhotos.net Katso myös: Future Work Skills 2020 Dia esityksestäni Opettaja työelämän kumppanina 27.9. 2017, Helsingin seudun kauppakamari, CC-BY-SA
  38. 38. Made by Finland -tutkimus 1. Teknologian käyttö 89% 2. Kyky sopeutua muutokseen 78% 3. Jatkuva oman ammattitaidon kehittäminen 75% 4. Kyky toimia eri kulttuureissa 74% 5. Kyky markkinoida omaa osaamista 73% 6. Luova ajattelu ja halua hakea uusia ratkaisuja 72% 7. Asiantuntijuus 62% 8. Itseohjautuvuus 59% 9. Ryhmätyötaidot 55% 10. Ihmissuhdetaidot 53% 11. Paineensietokyky 52% 12. Vaatimus jatkuvasta tavoitettavuudesta 48% 13. Pitkäjänteisyys/hyvä keskittymiskyky 38% 14. Fyysinen kunto 23% 15. Kädentaidot 19% Suomalaisen Työn Liiton tilaama ja Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa 2017 ja siihen vastasi 2 219 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Eri asioiden merkityksen muutos Suomen työelämässä seuraavan kymmenen vuoden aikana?
  39. 39. Yksinsuorittamisesta yhteistyöhön ja ongelmaratkaisuun
  40. 40. Luovuus
  41. 41. Myös ammattispesifiin osaamiseen liittyy valmiudet tehdä yhteistyötä muiden alojen ammattilaisten kanssa.
  42. 42. https://www.weforum.org/agenda/2016/08/skills-that-will-make-you-love-your-job
  43. 43. ”Luottamusta, riittävän hyvää johtamista, vaikutusvaltaa ja joustoja. Suomalainen työelämä on tutkitusti Euroopan kärkeä.”
  44. 44. ”Luottamusta, riittävän hyvää johtamista, vaikutusvaltaa ja joustoja. Suomalainen työelämä on tutkitusti Euroopan kärkeä.” ”Paitsi sosiaalisissa suhteissa!” (Professori Jouko Nätti, Tampereen yliopisto) Laurinolli, H. (19.12. 2016). Suomalainen työelämä Euroopan huippua. Professori Jouko Nätin haastattelu. Tampereen yliopisto. Saatavilla: https://www.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/suomalainen-tyoelama-euroopan-huippua Viitattu 14.1. 2018 Ks myös Maliranta, M. & Ohlsbom, R. (27.9.2017). Suomen tehdasteollisuuden johtamiskäytäntöjen laatu. ETLA Raportit No 73. Saatavilla: https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-73.pdf Haettu 15.1. 2018
  45. 45. Tulevaisuuden työn Supervoimat Digitaalinen lukutaito ja informaation hallinta Vuorovaikutteisen internetin avulla organisaatioiden jäsenet pääsevät osallistumaan innovointiin ja kehittämiseen ohi perinteisten hierarkioiden, jos johto sallii tämän ja osaa käyttää mahdollisuuden hyväksi. Työn ja arjen hallinnan taidot On osattava rakentaa oma työura työn, vapaa-ajan, oppimisen, paikkojen, yhteisöjen ja sijaintien palasista. Verkosto-osaamisen ja organisoinnin taidot Yhteisöjen löytämisen, muodostamisen ja niissä toimimisen taidot. Kyvyt dialogisuuteen, hajautetuun johtajuuteen ja itseorganisoitumiseen. Työelämän tunnetaidot (esim. empatia). Valmius tukea ja auttaa toisia, vastuullinen resurssien ja valtuuksien käyttö, kyky yhteistyöhön sekä aktiivinen oman panoksen antaminen toiminnan kehittämiseen. Mukaellen Järvensivu & Alasoini, 2012; Järvensivu, 2013
  46. 46. Tulevaisuuden työn Supervoimat Osaamisen rakentamisen taidot Aktiiviset osaamisensa kehittäjät ja osaamisyhteisöihin verkostoitujat pystyvät vähentämään sidonnaisuuttaan yksittäisiin organisaatioihin ja heille avautuu mahdollisuuksia etsiytyä mielenkiintoisiin töihin. Reflektiivisyys ja arvo-osaaminen Menestyksellinen luoviminen monimutkaistuvassa työelämässä edellyttää, että kykenee ottamaan ympäristön ja oman toiminnan kriittiseen tarkasteluun. Tähän liittyy olennaisesti arvo-osaaminen: kyky ymmärtää erilaisia arvoja ja pohtia niiden keskinäisiä suhteita. Kyky keskustella ja sopia asioista sellaisten ihmisten kanssa, joilla on toisenlainen arvopohja. Mukaellen Järvensivu & Alasoini, 2012; Järvensivu, 2013
  47. 47. Työskentely tietointensiivisessä asiantuntijatyössä edellyttää globalisaation ja digitalisaation aikakaudella kykyä itsensä johtamiseen. Supervoima Nro 1 Tavoitteeni? Miten organisoin työni? Miten motivoin itseäni? Miten huolehdin palautumisestani? Miten hallitsen ja vähennän tietotulvaa? Miten hallitsen ja vähennän keskeytyksiä? Miten organisoin ajan tärkeille mutta ei-kiireellisille tehtäville? Miten opin uutta? Itsensä johtaminen Sarkkinen, M. (3.2.2016). Asiantuntija, et ole yksin keskeytysten kanssa. Työpiste. Saatavilla: https://www.ttl.fi/tyopiste/asiantuntija-et-ole-yksin-keskeytysten-kanssa/ Viitattu 18.1. 2018.
  48. 48. ”Kaikkein kuormittavimpia ovat ne projektit, joihin liittyy uutta teknologiaa, uusi asiakas ja kansainvälinen tiimi. Silloin tilannetta ei pysty hallitsemaan aikaisemman tuttuuden perusteella.” Anne Sundelin, Capgemini Kuva:ToukoAalto,HAMK©
  49. 49. Esityksen sisällöt 1. Työn murros 2. Tulevaisuuden työelämän kompetenssit 3. Uusi osaamisen kehittäminen 4. Megatrendit, työ ja osaaminen - yhteinen työskentely 5. Lähteet ja lisää lukemista
  50. 50. Megatrendit, työn murros Organisaation osaamisen kehittäminen Tiimin / työryhmän osaamisen kehittäminen Oma osaamiseni Tulevaisuuden osaamisen kehittäminen Tavoitteet strategiasta Arviointi Ketterät ratkaisut Mikä on tavoitteemme? Mitä osaamista tarvitsemme sen saavuttaaksemme?
  51. 51. Osaamisen kehittämisen menetelmien ja tavoitteiden linjakkuus! Jos tavoitellaan uudenlaista ajattelua ja luovuutta, ei kannattaa käyttää menetelmiä, jotka perustuvat toistamiseen ja kopiointiin.
  52. 52. Strategisesti tärkeä osaaminen Henkilökohtainen oppimisympäristö, itseoppiminen (PLE) Verkostoitunut asiantuntijuus, toisilta oppiminen Microlearning, hybridiratkaisut Benchmarking, ideaparastus, vertaismentorointi Mentorinti, valmennus, talent management Kokeiluista ja kehittämisestä oppiminen, vaativa ongelmanratkaisu, innovointi Osaamisen kehittäminen uutta luovassa asiantuntijatyössä (Ryymin, 2018) Osaamisen evidenssi ja vaikuttavuus
  53. 53. Esityksen sisällöt 1. Työn murros 2. Tulevaisuuden työelämän kompetenssit 3. Uusi osaamisen kehittäminen 4. Megatrendit, työ ja osaaminen - yhteinen työskentely
  54. 54. Esityksen sisällöt 1. Työn murros 2. Tulevaisuuden työelämän kompetenssit 3. Uusi osaamisen kehittäminen 4. Megatrendit, työ ja osaaminen - yhteinen työskentely 5. Lähteet ja lisää lukemista
  55. 55. Lähteet ja lisää lukemista: DC4WORK -project. Learning at Work in a Digital Age - Promoting Digital Competences for Employability and Innovation. European Union Erasmus+ Programme. Saatavilla: https://www.dc4work.eu Viitattu 17.1. 2018 Demos Helsinki & Demos Effect (2017). Työ 2040. Skenaarioita työn tulevaisuudesta. Saatavilla: https://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/tyo-2040-skenaarioita-tyon-tulevaisuudesta Viitattu 3.10. 2017 Grodzinski, M. (30.4. 2009). Capgeminin selvitys: Talent Management yleistynyt merkittävästi suomalaisissa yrityksissä. Capgemini News. Saatavilla: https://www.capgemini.com/fi- en/news/talent-management-yleistynyt-merkittvsti-suomalaissa-yrityksiss/ Viitattu 17.1. 2018 Järvensivu, A. & Alasoini, T. (2012). Mitä työelämän muutoksen tulevaisuussuuntautunut tutkimus voisi olla? Työpoliittinen aikakauskirja 3/2012, 31-43. Järvensivu, A. (2013). Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä tulevaisuuden muutostutkimuksen valossa. Esitys, Työterveyslaitos 15.5. 2015. Saatavilla: http://videonet.fi/web/ttl/20130516/jarvensivu/jarvensivu.pdf Viitattu 27.9. 2016. Kauhanen, Maliranta, Rouvinen & Vihriälä, 2015. Työn murros – Riittääkö dynamiikka? Helsinki: Taloustieto Oy. Saatavilla https://www.etla.fi/wp- content/uploads/ETLA_B269_Tyon_murros_kansilla_high_res.pdf Viitattu 14.1. 2018 Laurinolli, H. (19.12. 2016). Suomalainen työelämä Euroopan huippua. Professori Jouko Nätin haastattelu. Tampereen yliopisto. Saatavilla: https://www.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/suomalainen-tyoelama-euroopan-huippua Viitattu 14.1. 2018 Linturi, R., Kuusi, O. & Ahlqvist, T. (2013). Suomen sata uutta mahdollisuutta: radikaalit teknologiset ratkaisut. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu, 6/ 2013. Saatavilla: http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=ie27613151734377&cmd=download Viitattu 27.9. 2016 Maczulskij, T. & Kauhanen, M. (2017). Where do workes from decined routine jobs go and does migration matter? Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita / Working Papers 314. Saatavilla: http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/tyopapereita/tyopapereita-314 Viitattu 16.1. 2018 Maliranta, M. & Ohlsbom, R. (27.9.2017). Suomen tehdasteollisuuden johtamiskäytäntöjen laatu. ETLA Raportit No 73. Saatavilla: https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-73.pdf Haettu 15.1. 2018 Mindmill Networks (24.11.2017). Työn tulevaisuus on jo täällä. [Blogi-kirjoitus]. Saatavilla: http://mindmillnetwork.com/tyon-tulevaisuus-on-jo-taalla/ Viitattu 15.1. 2018
  56. 56. Lähteet ja lisää lukemista: Oinas, T. & Anttila, T.& Nätti, J. (2016). Parempi työn laatu, pidemmät työurat? Työn laadun vaikutus varhaiselle eläkkeelle siirtymiseen. Teoksessa Noora Järnefelt (toim.) Työolot ja työurat - Tutkimuksia työurien vakaudesta ja eläkkeelle siirtymisestä. Helsinki: Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 08/2016, 127-146. Pajarinen, M. & Rouvinen, P. (2014). Uudet teknologiat ja työ. TEM/036:00/2011. Saatavilla: http://bit.ly/1X0rPIn Viitattu 27.9. 2016 Ryymin, E. Digitalisaatio ja tulevaisuuden työelämä. Esitys DIGIOPE - ammatillisten opettajien erikoistumiskoulutuksen avajaispäivässä. Hämeenlinna, 3.10. 2017. Saatavilla: https://www.slideshare.net/EssiRyymin/digitalisaatio-ja-tulevaisuuden-tyelm Sarkkinen, M. (3.2.2016). Asiantuntija, et ole yksin keskeytysten kanssa. Työpiste. Saatavilla: https://www.ttl.fi/tyopiste/asiantuntija-et-ole-yksin-keskeytysten-kanssa/ Viitattu 18.1. 2018. Sitra. Megatrendit 2017. https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/ Viitattu 3.10. 2017 Suomalaisen Työn Liitto (25.9. 2017). Tutkimus: Tulevaisuuden työelämässä korostuu teknologian käyttö. https://madebyfinland.suomalainentyo.fi/2017/09/25/tutkimus- tulevaisuuden-tyoelamassa-korostuu-teknologian-kaytto/ Viitattu 15.1. 2018 Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:15.Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-372-9 Viitattu 16.1. 2018 Toiminen, M. (toim.) (2017). Välähdyksiä tulevaisuudesta. Sitran ja Telan julkaisu. Multiprint Helsinki: Helsinki. Saatavilla: https://media.sitra.fi/2017/05/31114649/va%CC%88la%CC%88hdyksia%CC%88_tulevaisuudesta_FINAL.pdf Viitattu 16.1. 2018 Uusimaa 5.0 - Uudenmaan tulevaisuustarkastelu 2050: Uudenmaan liitto. Saatavilla: https://www.uudenmaanliitto.fi/aluekehitys/uusimaa- ohjelma_2.0/uusimaa_5.0_jotakin_parempaa Viitattu 3.10. 2017. Vasama, T. (27.9.2015). "Näissä tehtävissä ihmistä tarvitaan vuonna 2030”. Helsingin Sanomat. Saatavilla: www.hs.fi/paivanlehti/27092015/a1443149865635 Viitattu 27.9. 2016. Webb, C. (31.8. 2016). 7 science-backed skills that will make you better at your job. World Economic Forum. Saatavilla: https://www.weforum.org/agenda/2016/08/skills-that-will- make-you-love-your-job Viitattu 27.9. 2016 World Economic Forum (2016). The Future of Jobs. Employment, Skills and Workforce Strategy for the Fourth Industrial Revolution. Global Challenge Insight Report. Saatavilla: http://www3.weforum.org/docs/WEF_Future_of_Jobs.pdf Viitattu 27.6. 201

×