Lukemisen tavat -kirjan julkistusseminaari, Kansalliskirjasto, Helsinki, 5.11.2012.

1. Lukemisen tavat – Lukeminen
sosiaalisen median aikakaudella
Juha Herkman & Eliisa Vainikka
juha.herkman@helsinki.fi,
eliisa.vainikka@uta.fi

2. Uudet lukemisyhteisöt, uudet lukutavat
-tutkimusprojekti
• HS säätiö/COMET 2010–2012
• Johtaja Mikko Lehtonen, tutkijat Eliisa Vainikka ja Juha
Herkman
• Mitä ja miten nuoret aikuiset lukevat sosiaalisen median
aikakaudella?
• Empiirinen tutkimus: raportti
• Lukeminen laajempana ilmiönä, vertailu muihin ikäryhmiin
ja lukemistutkimuksiin: Lukemisen tavat -kirja

3. Sosiokulttuurinen lukutaito
• Lukutaito: yksilön kognitiivinen taito vs. lukemisen
sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet?
• Lukeminen yhteisöllisenä toimintana
• Uusi mediaympäristö, Web 2.0, sosiaalinen media
• Multimodaaliset tekstit
• Lukeminen lähestyy kommunikaatiota ja kirjoittamista
• Kontekstisidonnaiset ”tekstikäytännöt”
• Oma tuotanto, sisältöjen suosittelu ja jakeleminen (User
Generated Content, ”sosiaalinen kuratointi”)

4. Aineistot ja menetelmät
• Kohteena ”nettisukupolvi”, 18–30-vuotiaat nuoret aikuiset
• Opiskelijoita Pirkanmaan oppilaitoksista
• Kysely (N=323)
• 15 teemahaastattelua
• 15 mediapäiväkirjaa (ke–su 5 vrk:n ajalta)
• 3 fokusryhmähaastattelua (erityisryhmät: animefanit,
roolipelaajat, kirjojen lukupiiri)

5. Nuorten aikuisten mediankäyttö
• Internet suosituin media
• 86 prosenttia vastaajista Facebookissa
• Ajankäyttö: yli 60 prosenttia käytti sosiaalista mediaa
vähintään tunnin päivässä (arjen medioituminen)
• Henkilö- ja yhteisöviestintä vs. tuotetun sisällön kulutus
• Sisältöjen ilmaisuus (”pre-paid sukupolvi”)
• Simultaanikäyttö, ”multi-tasking”
• E-julkaisuja jo paljon hyötykäytössä, esim. opiskelussa
• Kuitenkin: painettuja julkaisuja arvostetaan edelleen

6. Painotuotteiden hankinta ja omistus (N=323)

7. ”Illalla tarkistin taas netistä perinteisen kaavan mukaan tärkeimmät nettisivut”
”En omista vielä sopivaa lukulaitetta, mutta aion hankkia Android 3.0 -tabletin
tänä keväänä, mikä todennäköisesti muuttaa asian.”
”Se että mä ylipäätään luen lehtiä ja sanomalehtiä, niin on kyllä sen ansioo, et
siihen on oppinu pienenä.”
”Käytän OIKEITA kirjoja, ei tule silmät kipeeks ja kirjaa voi kantaa mihin vaan...
jos kirjatkin pitää nykyään lukea netistä niin ei hyvin mene...”
”Normaaleiden kirjojen lukemisessa on ytyä, eikä niistä rupea pää
jyskyttämään.”

8. Painettu kirja vs. e-kirja (aineistomme perusteella)
Painettu kirja
E-kirja
Mukava lukea (paitsi painavat ja isot
kirjat)
Tietokoneen näytöltä epämiellyttävä
lukea (lukulaitteiden leviäminen
muuttaa arviota?)
Miellyttävä käyttöliittymä
Säilyvä, monikäyttöinen kestohyödyke
Tietoturva- ja suojauskäytännöt
hankalia
Kertakäyttöisyys, epävarma säilyvyys
Laajat valikoimat
Suppeat valikoimat (toistaiseksi)
Saatavuus voi olla epävarma ja hidas
(kirjan kierrosta tullut liian nopea)
Nopea saatavuus, aika- ja
paikkariippumattomuus (ns. long tail:
vanhojen kirjojen saatavuus paranee)
Paperi epäekologinen materiaali?
Ekologisuus (ei tarvita ”kuolleita
puita”)?
Hinnat vaihtelevat halvoista pokkareista Tulisi olla painettua kirjaa selkeästi
kalliisiin
halvempi

9. Oma tuotanto ja julkaiseminen verkossa (N=323)

10. Suomalaiset mediasukupolvet sotien jälkeen
Sanomaleh- Televisiotisukupolvi sukupolvi
Nettisukupolvi
Diginatiivit
Syntymäaika
1930–1950luku
1960–1970luku
1980-luku ja
sen jälkeen
1990-luku ja
sen jälkeen
Hallitseva
media
Sanomalehti
Televisio ja
video
Internet
Web 2.0,
sosiaalinen
media
Mediakulttuurin
painotus
Painettu
sana
Audiovisuaa- Multimedia
linen kulttuuri
Simultaanimedia

11. Suomalaiset lukijatyypit sosiaalisen median aikana
• Printterit
• Tuottajat
• Kommunikaattorit
• Kirja-hifistit
• Mikserit

12. Lukeminen 20.20: ”realistinen skenaario”

13. Kiitos!
juha.herkman@helsinki.fi
eliisa.vainikka@uta.fi