1.
TäydennyskoulutusForum
2013
– SUOMEN E K O N O M I L I I T T O –
– FINLANDS EKONOMFÖRBUND –

2.
Osaamisen kehittäminen ja
johtaminen työelämässä
ekonomien näkökulmasta
– SUOMEN E K O N O M I L I I T T O –
– FINLANDS EKONOMFÖRBUND –

3.
3
Tulevaisuuden työ ja osaamisvaatimukset?
• Erilaiset vaativat kehitystehtävät sekä muutoksen hallinta
korostuvat
• Tulevaisuudessa yhä useampi ekonomi rakentaa ns.
asiantuntijauraa
• Globaali kilpailu parhaista osaajista yleistyy, samalla
ekonomin työpaikkana on ”maailma”
• Työympäristön teknologisoituminen kiihtyy
• Asiantuntijatyö monimuotoistuu
» Ajasta ja paikasta riippumaton työ
» Hajautettu, mobiili työ
» Monialaiset (kansainväliset) verkostot
• Sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen vastuullisuus
korostuvat

4.
4
Ekonomikoulutuksen kehittämät taidot
Talouden yleinen
tuntemus
Eettisen toiminnan
Valmiudet
5
valmiudet
pääaineessa/koulutuso…
Työelämätietous
Valmiudet sivuaineessa
3,6
3,5
Projektinhallinta
3,9
4
3,3
3,6
3,5
Viestintä äidinkielellä
3,9
3
Neuvottelutaidot
Viestintä toisella
kotimaisella
3,5
2,9
2
Vuorovaikutustaidot
3,7
4
Viestintä vierailla kielillä
1
3,7
3,8
Esiintyminen
Tieteelliset valmiudet
2,9
Ongelmanratkaisukyky
4,1
Uusien asioiden
omaksuminen
1=heikko, 5=erinomainen
3,1
4,3
3,5
3,3
4
Tiedolliset valmiudet
yrittäjyyteen
Asenteelliset valmiudet
yrittäjyyteen
3,5
Tietotekniset
Kv. ympäristössä
4,2
työelämätaidot
toimiminen
Esimiestaidot
Ryhmätyöskentely
Yleiset johtamisvalmiudet

5.
5
Työuran vaatimukset ja yliopistokoulutuksen
antamat valmiudet eivät aina kohtaa
6,0
5,2 5,0
5,0
5,4 5,3
5,3
4,9
4,4
4,5 4,6
4,0
4,2
4,1
4,1 4,1
4,3
3,6
4,3
4,0
3,8
3,5
4,3
4,1
4,4
4,0
3,8
3,7
3,2
3,1
2,8
2,0
4,9
4,7
4,4
3,9
3,0
4,9 5,0
4,8
3,1
2,7
1,8
1,0
Merkitys työssä
Yliopisto kehitti
0,0

6.
0
6
7
6
Suorittanut muun
koulutuksen tai tutkinnon
2
Suorittanut tieteellisiä/
taiteellisia jatko-opintoja
10
Suorittanut opintoja
tähtäimessä toinen
korkeakoulututkinto
58
40
Ei ole osallistunut
koulutukseen
20
Osallistunut/suorittanut
ammatillisen
erikoistumiskoulutuksen,
pätevöitymiskoulutukse…
10
Osallistunut
työvoimakoulutukseen
60
Osallistunut työnantajan
järjestämään tai
kustantamaan
koulutukseen
%
6
Valmistumisen jälkeinen kouluttautuminen
70
N=850
50
32
30

7.
7
Ekonomien ammatillisen osaaminen
kehittäminen
• Anna Hartikaisen pro gradu –työ, syksy 2011
• Selvitettiin ekonomien mahdollisuutta kehittää
osaamistaan, sekä työnantajien asenteita ja
panostuksia osaamisen kehittämiseen.
• Enemmistö ekonomeista on tyytyväisiä
osaamisen kehittämiseen työpaikallaan
– 64 % kokee työnantajan tarjoamat osaamisen
kehittämisen mahdollisuudet riittävinä.
– 70 % pitää todennäköisenä, että voi kehittää
osaamistaan haluamaansa suuntaan työpaikassaan.
– 67 % kokee voivansa vaikuttaa oman osaamisensa
kehittämiseen.

8.
8
Ekonomien ammatillisen osaaminen
kehittäminen
• Taustatekijöillä on vaikutusta koettuihin
osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin
» Johto kokee tilanteensa selvästi paremmaksi
kuin asiantuntijat tai toimihenkilöt
» Työnantajasektori vaikutti jonkin verran
» Työpaikan koolla merkitystä
• työnantajan järjestämään ja kustantamaan
koulutukseen osallistuttiin eniten suurissa, yli
500 henkilön organisaatioissa ja vähiten
pienissä, alle 50 hengen organisaatioissa.
» Toimialakohtaista erottelua ei
tutkimuksessa pystytty tekemään – tämä
merkittävä jatkotutkimuskysymys

9.
9
Työnantajan asenteet osaamisen
kehittämiseen
• Kaksi kolmesta ekonomista kokee työnantajansa
olevan kiinnostunut osaamisen kehittämisestä.
Myös työnantajien asenteet melko positiivisia.
• Työnantajat pitävät hyödyllisimpinä osaamisen
kehittämisen muotoina työssä oppimista,
omatoimista tiedonpäivitystä, työn ohella
tehtäviä opintokokonaisuuksia sekä kokemusten
jakamista.
• Osaamisen kehittämisen suurimmiksi esteiksi
koetaan ajanpuute ja työnantajalle aiheutuvat
kustannukset.

10.
10
Tutkimuksen keskeiset päätelmät
osaamisen kehittämisen kannalta
• Ekonomien mielestä tärkeimmät kehittämisen
alueet eivät välttämättä ole samoja, joilla
työnantajien näkemyksen mukaan on eniten
kehitettävää
– Ekonomit eivät halua kehittyä vain heikoilla
osaamisalueillaan vaan myös vahvuuksien
edelleen kehittäminen nähdään tärkeänä.
• Työnantajat kokevat jossakin määrin haasteeksi
myös työntekijän kiinnostuksen puutteen
– Osaamisen kehittämisen arvon näkyväksi
tekeminen yksilön ja organisaation
menestystekijänä.

11.
11
Tutkimuksen keskeiset päätelmät
osaamisen kehittämisen kannalta
• Johdon osaamisen kehittämiseen panostetaan
ja sen tärkeys tunnistetaan paremmin
verrattuna asiantuntijoihin ja toimihenkilöihin.
» Näiden ryhmien osaamisen kehittämisen
panostamisen tärkeyttä ei ole täysin tunnistettu
organisaatiossa.
• Työnantajat korostavat työssä oppimisen
merkitystä, mutta ekonomit itse eivät koe sen
kuuluvan hyödyllisimpien menetelmien
joukkoon.
» Tulisi kehittää keinoja, joiden avulla työssä
oppiminen saadaan paremmin näkyväksi.

12.
12
Ammatillinen kehittyminen ekonomien
näkökulmasta -kyselytutkimus
• Kysely tehtiin lokakuussa 2012
• 50 prosentin otos
• Palkkaukseen liittyvät kysymykset taustamuuttujineen
• Erillinen ammatilliseen kehittymiseen liittyvä
kysymyspatteristo, joka YTN-liittojen yhteinen
• 5274 vastaajaa (vastausaste 37 %)

13.
13
Montako päivää osallistunut koulutukseen viimeisen
vuoden aikana? (%)

14.
Millä tavoin kehittänyt osaamista viimeisimmän vuoden
aikana? (%)
14

15.
15
Millaisissa asioissa koet ammatillisen osaamisen
ylläpidon tarpeita? (jatkuvasti / usein; yleisimmät), %)
•
•
• Neuvottelutaidot
34
• Tietotekniset taidot
31
• Liiketoimintaosaaminen
30
• Esiintymistaidot
30
• Yleiset johtamistaidot
29
• Esimies- / henkilöstöjohtamistaidot
28
• Projektinhallintataidot
24
• Vuorovaikutus- / ihmissuhdetaidot
23

16.
16
Esteitä ammatillisen osaamisen ylläpidolle (%)

17.
17
Ekonomikoulutus työnantajan silmin
(Empiros 2011)
Kauppatieteilijöiden osaamisalueet
Laskentatoimi
Markkinointi
Rahoitus
Kansantalous
Johtaminen
Talousmatematiikka ja tilastotiede
Henkilöstöhallinto
Kansainvälinen kauppa
Verotus
Yritysjuridiikka
Jokin muu
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90

18.
18
Ekonomikoulutus työnantajan silmin
Koulutuksen antamat esimiestaidot
Tiedon hankintaan ja arviointiin
Budjetointiin ja talousasioiden hoitamiseen
Yhdessä työskentelemiseen
Ongelmanratkaisuun
Kokonaisuuksien suunnitteluun ja koordinointin
Päämäärien asettamiseen
Asioiden viestimiseen muille
Asioiden ja ideoiden eteenpäin viemiseen
Projektitehtäviin
Tiimien rakentamiseen
Sopimusten laatimiseen
Luovaan ajatteluun
Palautteen antamiseen ja saamiseen
Muutoksen johtamiseen
Ihmisten väliseen vuorovaikutukseen
Delegointiin ja tehtävien allokointiin
Työyhteisöjen kriisien hoitamiseen
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
4
4,5

19.
19
Tyypillinen ekonomi?
Kauppatieteilijän arkkityyppi
Urasuuntautunut
Itsevarma
Kunnianhimoinen
Aktiivinen
Kiinnostunut kv-liiketoiminnasta
Vastuuntuntoinen
Sosiaalinen
Ahkera
Luova
Eettinen
0
10
20
30
40
50
60
70

20.
20
SEFEn ura-asiantuntijat: tätä työnantajat odottavat
ekonomeilta
Itsensä
johtaminen:
itsereflektio ja
muutoksiin
sopeutuminen
Menestyvä ekonomi:
Ongelmanratkaisuja innovointikyky
-aktiivinen
- oma-aloitteinen
- luottaa itseensä
-yritteliäs
-sinnikäs
-positiivinen
-uskoo tulevaisuuteen
Projektiosaaminen
Vuorovaikutus ja
ryhmätyötaidot

21.
21
Ekonomien koulutustarpeet: toivottuja
teemoja
• Muutoksen ja epävarmuuden sieto
• Omasta itsestä ja jaksamisesta huolehtiminen –
itsensä johtaminen eri muodoissaan
• Out-of-the-box –ajattelu
• Oman osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi
tekeminen
• Työn ja työnteon uudet muodot
• Johtaminen ja esimiestyö

22.
22
Johtopäätöksiä ja ajatuksenruokaa
• Ekonomien ja työnantajien käsitykset
työelämässä tarvittavasta osaamisesta
hyvinkin samankaltaisia
• Taidot ja asenteet painottuvat, ei niinkään
teoreettinen osaaminen (tieto)
• Miten saada asiantuntijatyöhön aikaa uuden
oppimiselle?
• Miten asenteita voitaisiin muuttaa niin, että
osaamisen kehittäminen nähtäisiin yleisesti
kannattava investointina?
» Yrityksen liiketoimintaan
» Yksilön kilpailukykyyn työmarkkinoilla

23.
23
Osaamisen johtamisen käytännöt
työpaikoilla
• SEFEn teettämä kysely- ja
haastattelututkimus, toteutettu syksyllä 2013
• Tutkimuksen julkaisu alkuvuonna 2014
• Ekonomi ”molemmilla puolin pöytää”:
osaamisen johtaminen esimiehen vs.
asiantuntijan näkökulmasta
• Osaamisen johtamisessa ja työpaikan
käytännöissä voidaan tunnistaa paljon
kehittämisen paikkoja
• To be continued…

24.
24
Kysymyksiä, kommentteja?
Minna Nieminen
minna.nieminen@sefe.fi
Puh. 0400 413 493

25.
25
Nyt on yhteisen työskentelyn aika!
•
•
•
Pohdi ensin yksin 5 min., sen jälkeen yhteinen
keskustelu pöytäkunnittain. Kirjatkaa ajatuksia
vapaamuotoisesti ylös post-it –lapuille.

26.
Yhteisellä tiellä – yhdessä
tehden
– SUOMEN E K O N O M I L I I T T O –
– FINLANDS EKONOMFÖRBUND –

27.
27
Verkostot kauppatieteiden alalla
• Suomen kauppakorkeakoulut ABS ry
» Suomen kauppatieteellisten yliopistoyksiköiden
yhdistys, pj. Jukka Pellinen/JY
» Kauppatieteellisten yliopistoyksiköiden johtajat
» Yhteistyötä etenkin tiedepolitiikan alalla sekä
kauppatieteellisen alan markkinoinnissa
abiturienteille
» SEFE hallituksessa (läsnäolo- ja puheoikeus)

28.
28
Verkostot kauppatieteiden alalla
• Kauppatieteellisten yksiköiden
opintohallinnon päälliköt
» Keskeinen rooli vastavalmistuneiden kandien ja
maistereiden palautetiedon keräämisessä
» SEFE järjestää seminaarityyppisen tapaamisen 2
kertaa vuodessa
» Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet
» Tour de table

29.
29
Verkostot kauppatieteiden alalla
• Kauppatieteellisten opiskelijayhdistysten
puheenjohtajien verkosto
• Kauppatieteellisten opiskelijayhdistysten
koulutuspoliittisten vastaavien verkosto
• SEFE järjestää tapaamisen 4 kertaa vuodessa
• Aiheina ajankohtainen koulutuspolitiikka ja
etenkin opiskelijoita lähellä olevat
kysymykset, kuten koulutuksen laatu,
opintojen aikainen toimeentulo jne.

30.
30
Täydennyskoulutusverkosto?
•
•
•
Pohdin ensin yksin 5 min, jonka jälkeen keskustelu
pöytäkunnittain. Kirjaa ideat post-it –lapuille:
•
•
•
= vihreät post –it:it
= keltaiset post –it:it
= pinkit post-it:it