5. Riskien arviointi työturvallisuuslaissa
⹠Riskien arvioinnissa otettava huomioon työn ja toiminnan luonne ja ainakin
seuraavat osa-alueet:
â Tapaturmat ja muut terveyden menettĂ€misen vaarat
â Ammattitaudit ja työperĂ€iset sairaudet
â Vaaratilanteet ja sattuneet lĂ€heltĂ€ piti -tapaukset
â Työn fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijĂ€t
â LisÀÀntymisterveydelle aiheutuvat vaarat
â Työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset.
⹠Menettelytavat riippuvat toimialasta, toiminnan luonteesta, työpaikan koosta ja
erityispiirteistÀ.
LĂ€hde: Mervi Murtonen, VTT
6. Riskien arviointi työturvallisuuslaissa
âą Tunnistetut vaarat tulee ensisijaisesti poistaa.
⹠Jollei vaaroja voida (heti) poistaa, työnantajan on arvioitava niiden
merkitys työturvallisuudelle ja pyrittÀvÀ pienentÀmÀÀn riskejÀ
mahdollisimman alhaiselle tasolle.
⹠Riskien merkittÀvyyttÀ arvioitaessa tulee hyödyntÀÀ olemassaolevia
normeja, asiantuntijoita tai parasta kÀytössÀ olevaa tekniikkaa.
⹠Työnantajalla tulee olla hallussaan tieto työpaikalla esiintyvistÀ haitta-
ja vaaratekijöistÀ.
⹠Laki ei yleisesti edellytÀ riskien arvioinnin kirjallista muotoa tai tietyn
menetelmÀn kÀyttöÀ. Alempiasteisissa sÀÀnnöksissÀ on
yksityiskohtaisempia velvoitteita.
LĂ€hde: Mervi Murtonen, VTT
7. Riskien arviointi työturvallisuuslaissa
⹠Kirjallinen asiakirja työssÀ tunnistetuista vaaratekijöistÀ on tehtÀvÀ esim. seuraavissa
tapauksissa:
â TyössĂ€, jossa esiintyy kemiallisia tekijöitĂ€
â TyössĂ€, joissa esiintyy tietty mÀÀrĂ€ melua, on laadittava ja pantava tĂ€ytĂ€ntöön
meluntorjuntaohjelma.
â RakennustyössĂ€ on rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten laadittava
turvallisuusasiakirja.
â RĂ€jĂ€ytystyössĂ€ vaaditaan rĂ€jĂ€ytyssuunnitelma.
â Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavassa toiminnassa edellytetÀÀn erinĂ€isiĂ€
selvityksiÀ.
⹠Erityisen vaarallisia ja sen vuoksi erityisen tarkasti arvioitavia töitÀ ovat edellÀ
mainittujen lisÀksi mm.
â Nosto- ja siirtotyöt
â Palo- ja rĂ€jĂ€hdysvaaraa sisĂ€ltĂ€vĂ€t työt
â Tavaroiden kuljetus, kĂ€sittely ja varastointi
â Koneiden, työvĂ€lineiden ja laitteiden toimintahĂ€iriöiden poistaminen
â Puhdistus- ja sÀÀtötyöt
â Hukkumisvaaraa aiheuttavat työt
â Korkealla tehtĂ€vĂ€t työt LĂ€hde: Mervi Murtonen, VTT
9. Keskeisten termien mÀÀritelmiÀ
Vaara, vaaratekijÀ, haittatekijÀ, kuormitustekijÀ:
Tarkoittaa työssÀ esiintyviÀ tekijöitÀ, ominaisuuksia tai
ilmiöitÀ, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa
työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle
(tapaturman, ammattitaudin tai haitallista kuormitusta).
Vaaratilanne: Henkilöön kohdistuu vaaratekijÀ tai useita
vaaratekijöitÀ
Vaaralle altistuminen: Henkilö joutuu vaaran
vaikutusalueelle ja altistuu vaaran seurauksille.
15.6.2016 Riskien hallinta / Murikka
10. Riski: MÀÀrÀtyn vaarallisen tapahtuman esiintymistaajuuden, tai -
todennÀköisyyden, ja seurauksen yhdistelmÀ. Huom. Riskin kÀsitteeseen
liittyy aina kaksi osatekijÀÀ: taajuus tai todennÀköisyys, jolla vaarallinen
tapahtuma esiintyy, ja vaarallisen tapahtuman seuraus.
Riski = TodennÀköisyys * Seuraus
Riskianalyysi: Saatavissa olevan tiedon jÀrjestelmÀllistÀ kÀyttÀmistÀ
vaarojen tunnistamiseksi sekÀ ihmisiin tai vÀestöön, omaisuuteen tai
ympÀristöön kohdistuvan riskin suuruuden arvioimiseksi.
Riskianalyysi-termin asemesta kÀytetÀÀn myös joskus termejÀ kuten
todennÀköisyyspohjainen turvallisuusanalyysi, todennÀköisyyspohjainen
riskianalyysi, kvantitatiivinen turvallisuusanalyysi tai kvantitatiivinen
riskianalyysi.
15.6.2016 Riskien hallinta / Murikka
Keskeisten termien mÀÀritelmiÀ
11. Riski
⹠Riskienhallinnan standardi (ISO 31000) mÀÀrittelee riskin
epÀvarmuuden vaikutuksena tavoitteisiin. Riski on siis odottamaton
muutos organisaation omassa toiminnassa tai sen ympÀristössÀ, joka
vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen.
⹠Tapahtumilla voi olla kielteisiÀ ja/tai myönteisiÀ vaikutuksia. Kielteisesti
vaikuttavat tapahtumat ovat riskejÀ, jotka voivat estÀÀ arvon
muodostumisen tai rapauttaa jo luotua arvoa.
⹠RiskillÀ on toinenkin puoli - riskiÀ otetaan, jotta saataisiin suurempi
tuoton mahdollisuus. RiskiÀ voi myös olla se, ettÀ jÀtetÀÀn
mahdollisuuksia kÀyttÀmÀttÀ. Riskienhallinta ei ole siis pelkÀstÀÀn
vahinkojen minimointia. HyvÀ riskienhallinta on myös riskin antaman
mahdollisuuden hyödyntÀmistÀ. Mutta ei työturvallisuudessa!
LÀhde: COSO-ERM 2004 ja Pohjola-yhtiöt
16. RISKIEN ARVIOINTI JA HALLINTA
VAARATILANTEISIIN AJAUTUMINEN / ihmisen ja vaaran kohtaamisen
(riskin) todennÀköisyyden kasvaminen
NORMAALITOIMINTA
VAARAN
âRAKENTUMINENâ
ja/tai VAARAN
OLEMASSAOLO
Työpaikan
kulttuuri
Työnjohdon
toiminta
MINĂ ITSE
Työtoverit
RyhmÀ
Työyhteisö
⹠Työehdot, ohjeet
⹠VÀlinpitÀmÀttömyys
⹠Myönteinen/kielteinen
asenne
âą Tiedon/taidon puute
âą Sosiaaliset normit
âą Tietoinen riskinotto
⹠Suojainten kÀyttö
âą Laiterikko
âą Vaarakohdan
lÀheisyys
⹠Työn kulun muutos
⹠HÀiriötilanne
âą Informaatiovirhe
vÀÀrÀ toiminta
Vaara
Ihminen
âą aika
âą paikka
VAMMAN
SYNTYMINEN
LĂHELTĂ
PITI
VAARAN VAIKUTUSPIIRIIN
JOUTUMINEN
KOHTAA-
MINEN
ï§ KĂ€yttĂ€ytyminen
15.6.2016 18Riskien hallinta / Murikka
17. RISKIEN ARVIOINTI JA HALLINTA
REASONIN JUUSTOMALLI (Vaarojen rakentuminen)
ïŒ koulutus
ïŒ kunnossapito
ïŒ luotettava laitteisto
ïŒ ammattitaitoinen ja motivoitunut työntekijĂ€
ïŒ työntekijĂ€n ja teknisen laitteiston
yhteensovittaminen
ïŒ vaarojen poistaminen
VAHINKO
15.6.2016
19
HyvÀ turvallisuuskulttuuri pystyy ennakolta ehkÀisemÀÀn mahdollisia vaara- ja hÀiriötilanteita ja
jopa sallii erehdyksiÀ, koska
- on olemassa rinnakkaisia varmistusjÀrjestelmiÀ, jotka paikkaavat mahdollisen aukon.
Huono turvallisuuskulttuuri taas ei pysty puolustautumaan vaaratilanteissa, koska
- työorganisaatioon ja työhön on jÀÀnyt âreikĂ€juustonâ tavoin yhteen osuvia riskitekijöitĂ€ (aukkoja) ja
onnettomuuteen vaikuttavat tekijÀt pÀÀsevÀt menemÀÀn niiden lÀpi.
ïŒ pÀÀtökset ja toimenpiteet
Vaikuttavia asioita
18. 20
Negatiivisen korostamisesta
positiivisen vahvistamiseen (Hollnagel, 2008)
Turvallisuus =
KykyÀ vastata kun
jotakin menee
pieleen
Turvallisuus =
KykyÀ onnistua
vaihtelevissa
olosuhteissa
Turvallisuus =
Virheiden / vaara-
tilanteiden
vÀhÀisyys
+-
Poista virheitÀ ja
toimintahÀiriöitÀ niin
paljon kuin mahdollista
Paranna kykyÀ vastata
vaaratilanteisiin
Paranna organisaation kykyÀ
ennakoida ja monitoroida
vaaroja, vastata niihin ja oppia
tapahtuneesta
EpÀonnistumiset
aiheutuvat virheistÀ ja
toimintahÀiriöistÀ
Kaikki tulokset (positiiviset ja
negatiiviset) riippuvat ihmisten
suorituksen vaihtelevuudesta
LĂ€hde: Teemu Reiman, VTT
19. Inhimillinen virhe â inhimillinen tekijĂ€?
⹠Inhimillinen virhe mainitaan useilla aloilla tyypillisimpÀnÀ vaaratilanteiden
ja onnettomuuksien aiheuttajana
â Se ei kuitenkaan vielĂ€ selitĂ€ tilanteita
â Inhimillinen virhe on vasta lĂ€htöpiste analyysille, ei pÀÀtepiste
⹠Inhimillinen virhe selittÀÀ yhtÀ paljon onnettomuutta kuin sen toteaminen
ettÀ putoaminen johtui painovoimasta. Molempien olemassaolo on hyvÀ
tiedostaa, mutta putoamisten estÀmiseksi ei kannata pyrkiÀ poistamaan
painovoimaa.
15.6.2016 Eija Kupi / Riskien hallinta / Murikka 21
LĂ€hde: Teemu Reiman, VTT
20. 22
Ihminen vaikuttaa
toiminnallaan
suoraan
teknologiaan ja
vaaraan: sÀÀtÀÀ,
ohjaa, asentaa
Ihmiset suunnittelevat
systeemin osat ja
niiden liittymisen
toisiinsa (teknologia ja
ihmiset), resursoivat ja
johtavat eri
toimenpiteitÀ
Ihmiset toimivat
suojamekanismeina
kokonaissysteemissÀ;
tarkistavat ja valvovat
eri osa-alueiden
toimintaa, huomaavat
puutteita ja paikkaavat
teknologiaa ja toisiaan
Ihmisten ominaisuudet ja yksilölliset taipumukset
âąTiedonkĂ€sittelyn piirteet; muistin rajoitukset, pÀÀttelyn harhat jne.
âąFyysiset rajoitukset, nĂ€köaistin rajoitukset, vĂ€symysvaikutukset jne.
âąPersoonallisuuden piirteet jne.
Organisatoriset tekijÀt
âąRakenteelliset edellytykset; resurssit, teknologia jne.
âąSosiaaliset ilmiöt; normit, ilmapiiri jne.
âąKĂ€sitykset ja oletukset siitĂ€ mikĂ€ on oleellista, toimivaa ja turvallista
LĂ€hde: Teemu Reiman, VTT
21. Inhimillinen virhe â inhimillinen tekijĂ€?
⹠Toimintaprosessin ja lopputuloksen vÀlinen yhteys ei ole absoluuttinen; hyvÀt
pÀÀtökset voivat johtaa huonoihin tuloksiin, ja virheellisillÀ teoilla voidaan pÀÀstÀ
toivottuun tulokseen
â InhimillisiĂ€ virheitĂ€ tarkastellaan usein silloin kun lopputulos on ollut ei-
toivottu
â Myös onnistuneisiin suorituksiin liittyy virheitĂ€
â On luonnollista ja normaalia ettĂ€ ihmiset tekevĂ€t virheitĂ€
⹠Virheet ovat seurauksia, eivÀt syitÀ
â Ne ovat siis âoireitaâ, joiden perusteella on tarkemmin analysoitava
organisaatiota
â TyövĂ€lineet, organisaatiorakenteet ja työyhteisön normit vaikuttavat työn
toteutukseen ja siihen, minkÀlaisia virheitÀ on mahdollista / todennÀköistÀ
tehdÀ
â Työtilanteessa on monenlaisia mahdollisuuksia toimia ja jĂ€lkikĂ€teen on
helpompi nÀhdÀ mikÀ on hyvÀn lopputuloksen kannalta olennaista
⹠Huomio pitÀÀ kohdistaa ihmisten toimintaan ja siihen vaikuttaviin positiivisiin sekÀ
negatiivisiin tekijöihin => inhimilliset ja organisatoriset tekijÀt
15.6.2016 Eija Kupi / Riskien hallinta / Murikka 23
LĂ€hde: Teemu Reiman, VTT
22. InhimillisiÀ tekijöitÀ voidaan tarkastella eri tasoilla
⹠Ergonomia, työn piirteet
â VĂ€symysvaikutukset
â Meteli, valaistus
â Työasennot ja -liikkeet
âą Ihmisen ja teknologian vuorovaikutus,
kÀyttöliittymÀt
â Tiedon esittĂ€minen
â Havainnointi ja tarkkaavaisuus
â Muisti ja pÀÀttely
⹠Yksilöiden toiminta
â TiedonkĂ€sittely ja pÀÀtöksenteko
â Työmotivaatio ja työstressi
â PersoonallisuustekijĂ€t
â Asiantuntijuus ja ammattitaito
â Inhimilliset virheet
â Rikkomukset
â Riskihavainnot ja riskikĂ€yttĂ€ytyminen
⹠RyhmÀt, ryhmÀdynamiikka, tiimityö
â RyhmĂ€identiteetti
â RyhmĂ€pÀÀtöksenteko
â Kommunikaatio
â Yhteistoiminta
â Roolit, työnjako ja status
âą Organisaatiot, toimintatavat
â Henkilöstövalinnat ja koulutus
â Työn ja teknologian suunnittelu
â Ohjeistus
â Normit ja arvot
â Organisaatio- ja turvallisuuskulttuuri
â Ilmapiiri
â Johtaminen
â Valta- ja vastuukysymykset
â Tekniset ja organisatoriset muutokset
15.6.2016 Eija Kupi / Riskien hallinta / Murikka 25
LĂ€hde: Teemu Reiman, VTT
24. Riskin arviointi
âą Riskin arviointi on riskin tunnistamisen, riskianalyysin ja riskin merkityksen
arvioinnin kokonaisprosessi.
âą Riskit voidaan arvioida organisatorisella tasolla, osastokohtaisella tasolla,
projekteja, yksittÀisiÀ tavoitteita tai erityisriskejÀ varten. Eri toimintaympÀristöille
voidaan soveltaa eri työkaluja ja tekniikoita.
⹠Riskin arviointi mahdollistaa riskien ymmÀrtÀmisen, niiden syyt, seuraukset ja
todennÀköisyydet. TÀmÀ auttaa pÀÀtettÀessÀ
â tulisiko toimenpiteisiin ryhtyĂ€
â kuinka mahdollisuudet maksimoidaan
â olisiko tarve kĂ€sitellĂ€ riskejĂ€
â valinta eri vaihtoehtojen riskien vĂ€lillĂ€
â riskin kĂ€sittelytapojen priorisoinnista
â sopivimmasta riskin kĂ€sittelystrategian valinnasta, joka palauttaa haitalliset riskit siedettĂ€vĂ€lle
tasolle.
âą LĂ€hde: SFS-EN31010 RISKIEN HALLINTA. RISKIEN ARVIOINTIMENETELMĂT
15.6.2016 Eija Kupi / Riskien hallinta / Murikka 27
25. RISKIEN ARVIOINTI JA HALLINTA
Riskin suuruuden arvionti: Prosessi, jolla mitataan analysoitavien riskien
taso. Riskin suuruuden arviointi koostuu seuraavista vaiheista:
taajuusanalyysi, seurausanalyysi ja niiden yhdistÀminen.
Riskin merkityksen arviointi: Prosessi, jossa tehdÀÀn pÀÀtökset riskien
siedettÀvyydestÀ riskianalyysin perusteella ottamalla huomioon sellaiset
tekijÀt kuten sosio-ekonomiset ja ympÀristölliset nÀkökohdat.
Riskien hallinta: JÀrjestelmÀllistÀ ja jatkuvaa työtÀ yrityksen ja henkilöstön
hyvinvoinnin turvaamiseksi. Riskienhallinta tarkoittaa kaikkea yrityksessÀ
tapahtuvaa toimintaa riskien poistamiseksi tai pienentÀmiseksi .
LĂ€hde: SFS-IEC-60300-3-9
15.6.2016 Riskien hallinta / Murikka
27. RISKIEN ARVIOINTI JA HALLINTA
Keskeiset asiat:
LÀhtökohtana:
ï§ alustava ratkaisu, tai
ï§ arvioinnissa aiemmin
valittu turvallisuustoimenpide
Tunnistetaan:
ï§ vaaratekijĂ€t
ï§ vaaralliset tilanteet
ï§ vaaralliset tapahtumat
Tunnistamisen apuna:
ï§ tarkistuslistat
Arvioidaan mahdollisen
vahingon:
ï§ vakavuus
ï§ esiintymistodennĂ€köisyys
ja annetaan riskille mÀÀrÀllinen tai
laadullinen arvo
Arvioinnin apuna:
ï§ laadulliset menetelmĂ€t
ï§ mÀÀrĂ€lliset menetelmĂ€t
ï§ kokemus
PÀÀtös toimenpiteistÀ
ottaen huomioon:
ï§ itse koneen turvallisuus
ï§ riskien vertailu
ï§ kyky tarkoitettuun toimintaan
ï§ valmistuskustannukset
ï§ kĂ€yttökustannukset
Riskin arviointi
Riskianalyysi (koneet)
Koneen raja-arvojen
mÀÀrittÀminen
Vaarojen tunnistaminen
Riskin suuruuden arviointi
Riskin arvostelu
Onko kone
turvallinen
?
KYLLĂ
RIITTĂVĂ TURVALLISUUS
EI
RiskinpoistaminentaivÀhentÀminen
turvallisuustoimenpiteidenvalinnalla
15.6.2016 Riskien hallinta / Murikka
28. Riskien arvioinnin jÀrjestÀmisessÀ huomioitava
⹠Asian valmistelu työsuojelu- tai yt-toimikunnassa, johdolta nÀkyvÀ
sitoutuminen asiaan.
⹠TehtÀvÀnjako: ketkÀ osallistuvat arviointiin, millÀ tavoin, kÀytössÀ olevat
resurssit?
âą Tavoitteet: erityisesti aikataulun osalta
⹠Organisointi: MistÀ kohteista arviointi tehdÀÀn? MillÀ tasolla arvioinnit
kÀsitellÀÀn ja miten niistÀ raportoidaan?
⹠Menetelmien valinta: valitaan yhteisesti kÀytettÀvÀ menetelmÀ
⹠LÀhtötietojen selvittÀminen: MitÀ riskeistÀ tiedetÀÀn jo nyt? MistÀ asioita
voi tarvittaessa tarkistaa?
âą Koulutus ja mahdollinen pilotointi.
âą Tiedottaminen ainakin arvioinnin alussa ja lopussa
⹠Arvioinnin tulosten kÀsittelyn, jatkotoimenpiteiden ja seurannan
suunnittelu.
LĂ€hde: Mervi Murtonen, VTT
29. PIKAOHJE
1. Toimialoittain suunnitellaan riskien arvioinnin organisointi,
tukihenkilöt ja arvioinnin toteutus kÀytÀnnössÀ.
2. Sovitaan aikataulu, raportointitapa ja dokumenttien
tallentaminen.
3. Riskien arviointi suoritetaan kohteittain:
â Arviointia kannattaa harjoitella ensin yhdellĂ€ pilottikohteella, josta saatujen
kokemusten perusteella toimintatapaa arvioidaan ja tarvittaessa muutetaan.
â Vaarat tunnistetaan tarkistuslistojen avulla. 5 listaa kĂ€ydÀÀn lĂ€pi joka
kohteessa.
â Havainnot kirjataan erilliseen muistioon.
â Riskien suuruus mÀÀritetÀÀn.
â Kirjataan nykyistĂ€ varautumista riskeihin ja ideoidaan selkeitĂ€ ja
toteutuskelpoisia uusia toimenpide-ehdotuksia.
4. Raportoidaan tulokset yhteenvetolomakkeella ja sovitulla tavalla.
5. TehdÀÀn toteutussuunnitelma omien sovittujen toimenpiteiden
osalta.
LĂ€hde: Mervi Murtonen, VTT
30. Arviointikohteiden mÀÀrittÀminen
âą Kerralla arvioitavan kohteen tulee
olla helposti rajattavissa, toiminnoiltaan
yhtenÀinen ja sopivan laaja.
âą Kohteita voivat olla mm.
â Toiminnot tai tehtĂ€vĂ€t
â Osastot tai tiimit
â Prosessin osat
â Rakennukset tai toimipisteet
⹠Kohdejako löytyy yleensÀ organisaation rakennetta ja ydinprosesseja
tarkastelemalla.
⹠Liikkuvien töiden osalta rajaus tehdÀÀn työtehtÀvÀÀn, ei paikkaan.
⹠Arvioinnin tulee kattaa kaikki tehtÀvÀt ja toiminnot, henkilöt ja
työpisteet.
Tuotanto LÀhettÀmö Konttori
RA1 RA2 RA3 RA4 RA5 RA6 RA7
Yritys
Hlö 1
Hlö 2
Hlö 6
Hlö 4
Hlö 5
Hlö 3
Hlö 7
Hlö 8
Hlö 9
Hlö 10
Hlö 11
Hlö 12
Hlö 11
Hlö 12
Hlö 13
Hlö 14
Hlö 15
Hlö 16
Hlö 17
Hlö 18
RA8
TyöntekijÀ
Työpaikka
LĂ€hde: Mervi Murtonen, VTT
31. Vaara- ja kuormitustekijöitÀ
Tapaturman
vaarat
Ruumiillinen
kuormitus
Kemialliset
ja biologiset
vaarat
Fysikaaliset
kuormitus-
tekijÀt
Henkiset
kuormitus-
tekijÀt
Melu, kylmÀt ja kuumat
olosuhteet, valaistus,
sÀteily ja tÀrinÀ
Työasennot, raskaat nostot
tai siirrot, työpisteen ergonomia,
koneiden ja laitteiden kÀyttö
Vaaralliset kemikaalit, pölyt,
kaasut, savut, bakteerit,
virukset, homeet
Liukastuminen, kaatuminen,
putoaminen, koneiden tai
aineiden aiheuttamat
tapaturmat
Kiusaaminen, syrjintÀ, ihmissuhde-
kuormitus, vastuu ja vaatimukset,
sosiaalisen tuen puute
Kaikki osa-alueet kÀydÀÀn lÀpi kaikissa arvioitavissa kohteissa.
LĂ€hde: Mervi Murtonen, VTT
32. 37
TyypillisiÀ organisaation toiminnan
vaaratekijöitÀ
âą Normit ja asenteet
â âlaitos/organisaatio on toiminut hyvin 30 vuotta, kyllĂ€ se toimii jatkossakinâ
â âtyöntekijöiden ei tarvitse ajatella, riittÀÀ ettĂ€ he noudattavat ohjeitaâ
â âjos sitĂ€ ei voida todistaa vaaralliseksi se on turvallistaâ
â âkun mitÀÀn ei kuulu se on hyvĂ€ uutinenâ
â âturvallisuusohjeet on tarkoitettu aloittelijoilleâ
âą Reaktiivisuus
â âjos ongelmia ilmenee niin sitten ne selvitetÀÀnâ
âą Turvallisuuden / tehokkuuden / hyvinvoinnin luonteen liika yksinkertaistaminen
â Yhteen mittariin keskittyminen
âą âturvallisuus on sitĂ€ ettĂ€ kaikki noudattaa ohjeitaâ
âą âturvallisuus on sitĂ€ ettĂ€ ei ole tapaturmiaâ jne.
â Turvallisuuden lajien sotkeminen, esim työturvallisuus ja prosessiturvallisuus
⹠Pyrkimys yksimielisyyteen ja liiallinen ristiriitojen vÀlttely
⹠Vahvojen toisia ryhmiÀ vÀhÀttelevien alakulttuurien muodostuminen
âą Toimintatapojen optimointi ja ajelehtiminen
âą Poikkeamien normalisoiminen
⹠Suppea ymmÀrrys inhimillisestÀ tekijÀstÀ ja ihmisestÀ virheiden tekijÀnÀ
LĂ€hde: Teemu Reiman, VTT
33. 38
Riskien arviointi
NÀitÀ vaaroja tyypillisesti aliarvioidaan
â Tutut työt ja tilanteet
â Toistuvat asiat (esim. tupakointi)
â Asiat joihin voidaan itse vaikuttaa (esim.
autolla ajaminen vs. lentokoneen
kyydissÀ oleminen)
â Asiat joihin on ryhdytty vapaaehtoisesti
â Asiat joista on itselle jotakin hyötyĂ€
â Asiat ja tilanteet joita oman
viiteryhmÀn jÀsenet (esim. työkaverit)
eivÀt nÀytÀ pitÀvÀn vaarallisina
â Luonnon aiheuttamia vaaroja (esim.
hyökyaallot, maanjÀristykset)
aliarvioidaan verrattuna ihmisten
aiheuttamiin
LisÀksi elÀmyshakuiset ihmiset usein aliarvioivat
riskejÀ
NÀitÀ vaaroja tyypillisesti yliarvioidaan
â Ainutkertaiset tai harvinaiset
tapahtumat
â Seurauksiltaan suuret tapahtumat
â Pelottavat / abstraktit asiat (esim.
sÀteily, terrorismi)
â Asiat tai työt joihin on kĂ€sketty mukaan
â Asiat joista ei nĂ€hdĂ€ mitÀÀn hyötyjĂ€
â Asiat joista on helppo tuottaa mieleen
esimerkkejÀ (esim. uutisoidut lento-
onnettomuudet)
â Asiat ja tilanteet joiden vaarallisuutta
viiteryhmÀn jÀsenet (esim. työkaverit)
korostavat
LisÀksi negatiivisia tunteita kokevat usein
yliarvioivat riskejÀ
LĂ€hde: Teemu Reiman, VTT
34. Tarkistuslistojen kÀyttö vaarojen tunnistamiseen
âą Tarkistus- ja avainsanalistat helpottavat
vaarojen tunnistamista â ainoa todellinen
vaihtoehto on avoin aivoriihi!
âą Tarkistuslista on kuitenkin vain ideoiden
esiinnostaja ja suodattaja: asioita pitÀÀ
kuvata, selvittÀÀ, tarkentaa ja kirjata paljon
tarkistuslistaa laajemmin.
⹠KÀytÀnnössÀ listan avulla esiin nousseet
riskit asiat kirjataan erilliseen muistioon
=> muistio toimii ryhmÀn työpaperina ja
yhteenvedon liitteenÀ.
âą Tarkistuslistan antama otsikointi ja
kooditus kannattaa sÀilyttÀÀ => helpottaa
asioiden yhdistelyÀ ja vertailua (esim. F1
Jatkuva melu + selitystÀ melun
esiintymisestÀ).
YksittÀisistÀ vaaratekijöistÀ...
... yksityiskohtaisesti kuvattuihin
vaaratilanteisiin!
LĂ€hde: Mervi Murtonen, VTT
35. Riskin suuruuden mÀÀrittÀminen
⹠Tavoite: löytÀÀ tunnistetuille vaaratekijöille niiden suuruutta
kuvaava riskin tunnusluku.
âą Riskin suuruuteen vaikuttavat vaaratilanteesta aiheutuvien
seurausten vakavuus ja tapahtuman todennÀköisyys.
⹠TehdÀÀn asioiden luokittelun, priorisoinnin ja pÀÀtöksenteon
helpottamiseksi.
⹠Absoluuttista totuutta riskin suuruudesta ei voida tietÀÀ:
kyse on arvioista.
⹠Riskien vÀlinen ero on tÀrkeÀmpi kuin yksittÀisen riskin
suuruus.
LĂ€hde: Mervi Murtonen, VTT
36. Muutama vinkki riskien suuruuden mÀÀrittÀmiseen
⹠Tarkastellaan tyypillistÀ tapausta, ei pahinta mahdollista seurausta
â vrt. esim. tapaturmatilastot.
⹠TodennÀköisyys ja seuraukset tasapainottavat toisiaan
â Vakavimpien seurausten todennĂ€köisyys on pienempi, lievempien seurausten
todennÀköisyys suurempi.
⹠Yhteen vaaratekijÀÀn liittyvÀt erilaiset vaaratilanteet kannattaa eritellÀ ja
arvioida erikseen
â Esim. vĂ€kivallan uhka asiakkaiden kotona tehtĂ€vĂ€ssĂ€ työssĂ€, julkisella tai
puolijulkisella paikalla ja omissa tiloissa.
⹠Koko asteikko on kÀytössÀ
â Riskin suuruuden mÀÀrittĂ€minen menettÀÀ merkityksensĂ€, jos kaikki asiat
arvioidaan saman arvoisiksi.
âą Nykyinen varautuminen huomioon
â Ota jo toteutetut toimenpiteet huomioon riskin suuruuden mÀÀrittĂ€misessĂ€ niiltĂ€
osin, kuin ne todellisuudessa ovat kÀytössÀ. Kirjaa riskin suuruuden perusteet
nÀkyviin!
LĂ€hde: Mervi Murtonen, VTT
37. Riskien hyvÀksyttÀvyys
⹠HyvÀksyttÀvÀt riskit ollaan valmiita
kelpuuttamaan sellaisenaan
⹠HyvÀksyminen edellyttÀÀ
tietoa riskistÀ
⹠Nollariski ei kÀytÀnnössÀ
ole mahdollinen
⹠Raja-arvot mÀÀrittÀvÀt
hyvÀksyttÀvÀn riskin rajoja
âą Tavoitteena riskin minimointi
kaikin taloudellisesti mahdollisin ja
toteutettavissa olevin keinoin
HyvÀksyttÀvÀ riskitaso
Ei tarvetta toimenpiteille
HyvÀksyttÀvÀriskitaso
Eitarvettatoimenpiteille
Kohonnutriskitaso
RiskinpienentÀminen
toivottavaa
Korkeariskitaso
Ei-hyvÀksyttÀvÀtriskit
RiskejÀpienennettÀvÀ
HyvÀksyttÀvÀriskitaso
Eitarvettatoimenpiteille
Kohonnutriskitaso
RiskinpienentÀminen
toivottavaa
Korkeariskitaso
Ei-hyvÀksyttÀvÀtriskit
RiskejÀpienennettÀvÀ
Kohonnut riskitaso
Riskin pienentÀminen
suotavaa
Korkea riskitaso
Ei-hyvÀksyttÀvÀt riskit
RiskejÀ pienennettÀvÀ
LĂ€hde: Mervi Murtonen, VTT
39. Riskin seurausten vakavuus
- MitÀ riskin toteutumisesta normaalisti seuraa
- MikÀ on seuraus pahimmassa tapauksessa
Vahinkolaji 1
LieviÀ/vÀhÀisiÀ
2
Vakavia/merkittÀviÀ
3
Suuria
4
ErittÀin suuria
YmpÀristövahinko VÀhÀisiÀ ympÀristö-vahinkoja,
lievÀÀ haittaa,helposti
korjattavissa
MerkittÀviÀ ympÀristö-
vahinkoja, kohtalaista haittaa,
korjattavissa
Suuria ympÀristö-vahinkoja,
huomattavaa ja laajaa haittaa,
korjattavissa
ErittÀin suuria ympÀristö-
vahinkoja, vakavaa
pitkÀvaikutteista haittaa,
vaikeasti korjattavissa
Henkilövahinko LieviÀ loukkaantumisia, ei
sairauspoissaolopÀiviÀ
Loukkaantumisia,
sairauspoissaolopÀiviÀ alle
14 vrk
Vakavia loukkaantumisia,
sairauspoissaolopÀiviÀ yli14
vrk
Kuolemantapaus
Riskin todennÀköisyys
- Miten usein riskin toteutuminen on mahdollista
- Miten usein riski toteutuu
Omaisuusvahinko VÀhÀisiÀ omaisuus- tai
liiketoimintavahinkoja,
kustannusvaikutus
alle 50 000 âŹ.
MerkittÀviÀ omaisuus- tai
liiketoimintavahinkoja,
kustannusvaikutus
alle 200 000 âŹ.
Suuria omaisuus- tai
liiketoimintavahinkoja,
kustannusvaikutus
alle 1 000 000 âŹ.
ErittÀin suuria omaisuus- tai
liiketoimintavahinkoja,
kustannusvaikutus
yli 1 000 000 âŹ.
Riskin todennÀköisyys LieviÀ/vÀhÀisiÀ
VĂ€
(1)
Vakavia/merkittÀviÀ
Me
(2)
Suuria
Su
(3)
ErittÀin suuria
Esu
(4)
ErittÀin yleinen
Esiintyy useita kertoja hankkeen toteutusaikana
ErittÀin yleinen
Eyl
(4)
Kohtalainen
Ko
(4)
MerkittÀvÀ
Me
(8)
SietÀmÀtön
Si
(12)
SietÀmÀtön
Si
(16)
Yleinen
Esiintyy joitakin kertoja hankkeen toteutusaikana
Yleinen
Yl
(3)
VÀhÀinen
VĂ€
(3)
Kohtalainen
Ko
(6)
MerkittÀvÀ
Me
(9)
SietÀmÀtön
Si
(12)
Satunnainen
Esiintyy ainakin kerran hankkeen toteutusaikana
Satunnainen
Sa
(2)
VÀhÀinen
VĂ€
(2)
Kohtalainen
Ko
(4)
Kohtalainen
Ko
(6)
MerkittÀvÀ
Me
(8)
Harvinainen
Esiintyy mahdollisesti kerran hankkeen
toteutusaikana
Harvinainen
Ha
(1)
Merkityksetön
Mtön
(1)
VÀhÀinen
VĂ€
(2)
VÀhÀinen
VĂ€
(3)
Kohtalainen
Ko
(4)
Tapahtumanesiintymistaajuus
RISKIMATRIISI Toimenpideluokat
VI luokka
IV luokka
III luokka
II luokka
I luokka Ei tarvita toimenpiteitÀ
Toimenpiteet meneillÀÀn
olevassa suunnitteluvaiheessa
VÀlittömÀt toimenpiteet
Toimenpiteet suunniteltava
Seurataan
40. Toimenpiteet riskien pienentÀmiseksi
Varo nÀitÀ!
âHuolellisuus ja tarkkaavaisuusâ
âOhjeiden noudattaminenâ
âOikeat työtavatâ
âVarovaisuus ja malttiâ
âAmmattitaitoâ
Kirjaa toimenpiteet niin, ettÀ
voisit ottaa ne sellaisenaan
vuosittaiseen
toimintasuunnitelmaan.
⹠TeknisiÀ toimenpiteitÀ, kuten teknisten puutteiden korjaaminen, uudet laite- tai
työtilaratkaisut, suojusten tai turvalaitteiden kehittÀminen, varmistus- ja
hÀlytysjÀrjestelmÀt tai huollon ja kunnossapidon parannukset.
⹠Organisaation toimintaan liittyviÀ toimenpiteitÀ, kuten yhteisistÀ
pelisÀÀnnöistÀ sopiminen, toimintaohjeiden laatiminen, valvonnan tai
seurannan kehittÀminen, tiedonkulun ja työnsuunnittelun parantaminen tai
vastuista sopiminen.
⹠Yksilöiden toimintamahdollisuuksia parantavia toimenpiteitÀ, kuten uusien
työvÀlineiden, työvaatetuksen tai henkilösuojainten hankinta, ohjeistus,
perehdyttÀminen ja koulutus, uudet työaika- tai työparijÀrjestelyt.
LĂ€hde: Mervi Murtonen, VTT
41. Toimenpiteiden kirjaamisesta
⹠Riskien arvioinnin tÀrkeimpiÀ osia:
Haetaan oikeita ja konkreettisia parannuskohteita.
Riskien arvioinnin hyöty ja vaikuttavuus kiteytyvÀt toimenpiteisiin!
âą Joka riskille ei ole PAKKO âkeksiĂ€â toimenpidettĂ€.
⹠Myös nykyistÀ varautumista kannattaa kuvata.
⹠Kaikki toimenpiteet eivÀt ole samanarvoisia tai yhtÀ kiireellisiÀ!
⹠Lopullinen lista toteutettavista toimenpiteistÀ hahmottuu kaikkien
arviointien ja yhteenvetojen jÀlkeen.
LĂ€hde: Mervi Murtonen, VTT
44. Videot
⹠Kuolemaan johtanut työtapaturma
https://www.youtube.com/watch?v=Jyu7h5Gi_y8
âą UPM STOP
https://www.youtube.com/watch?v=BNk3Uva34Wg
15.6.2016 Eija Kupi / Riskien hallinta / Murikka 52
45. RISKIEN ARVIOINTI JA HALLINTA
Millainen on hyvin tehty riskien arviointi?
ï± Työnantajan organisoima johon yrityksen johto ja henkilöstö on sitoutunut,
jossa kaikki mukana tehtÀviensÀ mukaisesti.
ï± PAT-periaatetta noudattaen (pÀÀttĂ€jĂ€, asiantuntija ja työntekijĂ€).
ï± MikĂ€li kĂ€ytetÀÀn konsulttia niin oma henkilöstö pitÀÀ olla mukana.
ï± Tehokas ja ajantasainen tiedottaminen arvioinnin ja toimenpiteiden
etenemisestÀ.
ï± Totuuden mukainen, rehellinen ja puolueeton.
ï± Kaikki tuotantotilanteet kuvaava
ï± JĂ€rjestelmĂ€llinen kattaen kaikki keskeisimmĂ€t toiminnot ja niistĂ€ aiheutuneet
riskit.
ï± Riskien lajit ja suuruuden erotteleva sekĂ€ kehittĂ€mistarpeet esille tuova.
ï± Ennakoiva ja aiemmat arvioinnit sekĂ€ vahingot hyödyntĂ€vĂ€.
ï± KĂ€ytĂ€nnön lĂ€heinen ja toteuttamiskelpoinen
ï± Jatkuva ja yrityksen mukana kehittyvĂ€.
ï± Helposti yllĂ€pidettĂ€vĂ€ dokumentoitu jĂ€rjestelmĂ€.
15.6.2016 Riskien hallinta / Murikka
46. RISKIEN ARVIOINTI JA HALLINTA
HyvÀn riskianalyysin yleisperiaatteiden tarkempi sisÀltö:
1. Kaikki riskit eivÀt löydy yhdellÀ menetelmÀllÀ
Esimerkiksi teollisuuslaitosten riskianalyyseissÀ kÀytetÀÀn yleensÀ useita toisiaan
tÀydentÀviÀ menetelmiÀ: yksi karkean tason tunnistusmenetelmÀ, yksi menetelmÀ
teknisen jÀrjestelmÀn tarkasteluun ja yksi menetelmÀ ihmisten työtehtÀvien
tarkasteluun.
2. Yhteistyö on valttia
RiskianalyysimenetelmÀt perustuvat usean ihmisen tietojen hyödyntÀmiseen ja
yhteistyössÀ ideointiin ja pohtimiseen. TyötÀ tehdÀÀn riskianalyysipalavereissa, joihin
on tÀrkeÀÀ saada mukaan henkilöitÀ, jotka tuntevat analysoitavaa kohdetta eri
nÀkökulmista. Samoin on hyvÀ saada mukaan henkilö, jolla on heti valtuudet pÀÀttÀÀ
korjaavista toimenpiteistÀ.
15.6.2016 56Riskien hallinta / Murikka
47. RISKIEN ARVIOINTI JA HALLINTA
3. Tarvitaan menetelmÀosaamista
Riskianalyysikokouksen vetÀminen hyvin edellyttÀÀ riskianalyysimenetelmÀn hallintaa
ja palaverikÀytÀntöjen osaamista. Siksi ensimmÀisillÀ kerroilla on mukaan tÀrkeÀÀ
saada henkilö, jolla on tÀstÀ kokemusta. Seuraavilla kerroilla vetÀminen omin voimin
voi onnistua hyvin. Silloin pitÀÀ vetÀjÀksi valita henkilö, joka tuntee kÀytetyn
menetelmÀn ja hallitsee ryhmÀtöiden vetÀmisen.
4. Rajattu kohde kerrallaan
Tarkastelun kohde kannattaa rajata siten, ettÀ se saadaan kÀytyÀ lÀpi kohtuuajassa:
selkeÀ kokonaisuus, joka on helposti hallittavissa, sopivan kokoinen (ei liian pieni tai
iso). Analyysi kannattaa jaksottaa siten, ettÀ pÀivÀssÀ pidetÀÀn korkeintaan yksi
kolmen tunnin kokous. PidemmissÀ tilaisuuksissa laatu heikkenee.
5. Riskianalyysi pitÀÀ aikatauluttaa
Jokaiselle palaverille on sovittava teema ja tarkoitus. Palavereihin pitÀÀ valmistautua
tekemÀllÀ etukÀteisselvityksiÀ ja kokoamalla palaverissa tarvittavat asiakirjat.
Palaverien lopuksi sovitaan aina miten jatketaan.
15.6.2016 Riskien hallinta / Murikka
48. RISKIEN ARVIOINTI JA HALLINTA
6. Oppiminen antaa lisÀmotivaation
Motivaatiota riskianalyysiin lisÀÀ se, ettÀ riskianalyysiin osallistumalla oppii
erinomaisesti jÀrjestelmÀn toiminnan, koska siinÀ kÀydÀÀn esimerkiksi
tuotantojÀrjestelmÀ kohta kohdalta lÀpi. Tilaisuuksissa voi antaa palautetta ja kertoa
omista kokemuksistaan.
7. Luotava yhteinen kÀsitys
On tÀrkeÀÀ saada kaikille yhteinen kÀsitys tarkasteltavasta kohteesta. Asioita pitÀÀ
havainnollistaa vaikkapa kaavioilla ja taulukoilla. Piirrokset pitÀÀ selittÀÀ.
8. EtsitÀÀn syitÀ, ei syyllisiÀ
Vaaroja tunnistettaessa ei haeta syyllisiÀ, vaan syitÀ. Kaikkien analyysiin osallistuvien
on oivallettava tÀmÀ, vaikka pienessÀ yrityksessÀ riskit saattavatkin liittyÀ yksittÀisten
henkilöiden tekemiin â tai tekemĂ€ttĂ€ jĂ€ttĂ€miin â toimenpiteisiin.
9. Avoimuus vÀlttÀmÀtöntÀ
Vaarojen tunnistamisen lÀhtökohtana on avoimuus ja rehellisyys. Asiat pitÀÀ nostaa
palavereissa esille ja saada dokumentoitua sellaisina kuin ne todellisuudessa
ovat, ei sellaisina kuin niiden pitÀisi olla tai mitÀ juhlapuheissa kuvataan.
15.6.2016 58Riskien hallinta / Murikka
49. RISKIEN ARVIOINTI JA HALLINTA
10. Osattava tunnistaa, mitkÀ asiat ovat olennaista
On tÀrkeÀÀ tunnistaa, mikÀ kohteessa on keskeistÀ ja mitkÀ riskit ovat suurimmat ja
tÀrkeimmÀt torjua. Riskit priorisoidaan selvittÀmÀllÀ niiden suuruus. TÀmÀ mÀÀrÀytyy
mahdollisten vahinkojen suuruuden ja vahingon todennÀköisyyden perusteella. PieniÀ,
helposti hoidettavia asioita ei kuitenkaan pidÀ unohtaa.
11. Asiat paperille
Riskianalyysit ja niiden taustalla olevat tiedot dokumentoidaan huolellisesti â kaikki
kirjataan. MitÀ yksityiskohtaisemmin ja selkeÀmmÀn asiat pystyy kirjaamaan, sitÀ
helpompi dokumentteja on myöhemmin hyödyntÀÀ.
12. Toimenpiteiden sopiminen
TÀrkein vaihe riskianalyysissÀ on sopia toimenpiteistÀ, joilla tunnistetut riskit hallitaan, ja
aloittaa niiden toteuttamisen seuranta. Muuten ei koko työstÀ ole paljonkaan hyötyÀ.
13. Analyysit pÀivitettÀvÀ tarpeen mukaan
Analyysit pitÀÀ myös muistaa pÀivittÀÀ, kun niiden kohde muuttuu. Yrityksen tasolla on
syytÀ luoda mÀÀrÀajoin katsaus riskeihin.
15.6.2016 59Riskien hallinta / Murikka
50. 60
RISKIEN ARVIOINTI JA HALLINTA
Riskin hyvÀksyttÀvyyteen vaikuttavia tekijöitÀ
ï± riski on vapaaehtoinen ï± riski ei ole vapaaehtoinen
ï± riskien vaikutukset ovat vĂ€littömiĂ€ ï± vaikutukset viivĂ€styvĂ€t
ï± ei ole muita vaihtoehtoja ï± on monia vaihtoehtoja
ï± riski tunnetaan riittĂ€vĂ€sti ï± riskiĂ€ ei tunneta
ï± altistumista ei voi vĂ€lttÀÀ ï± altistuminen on ylellisyyttĂ€
ï± riski kohdataan työssĂ€ ï± riski kohdataan muualla kuin työssĂ€
ï± tavallinen vaara ï± tavallista kauhistuttavampi vaara
ï± vaikuttaa tavallisiin ihmisiin ï± vaikuttaa erityisesti herkkiin ihmisiin
ï± kĂ€ytetÀÀn tarkoitetulla tavalla ï± vÀÀrinkĂ€yttö on todennĂ€köistĂ€
ï± seuraukset ovat palautuvia ï± seuraukset eivĂ€t palaudu
15.6.2016 Riskien hallinta / Murikka