2. Mihin ehkäisevällä päihdetyöllä pyritään?
• Ehkäisemään aloittaminen kokonaan
• Lykkäämään aloittamista
• Ehkäisemään käytön tihentymistä ja riippuvuuden kehittymistä
• Ehkäisemään ja vähentämään käytöstä aiheutuvia sosiaalisia ja terveyteen liittyviä
negatiivisia seurauksia
3. Miksi panostaa ehkäisevään päihdetyöhön
toisella ja korkea-asteella?
• Oppilaitoksissa tavoitetaan valtaosa nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokasta
• Ongelmien ennaltaehkäisy (kustannus)tehokkaampaa ja eettisesti kestävämpää
kuin hoito jälkikäteen
• Hyvinvointi- ja terveyseroja mahdollista kaventaa etenkin toisella asteella
• Kun opiskelija voi hyvin, opinnot sujuvat paremmin, jolloin valmistuminen ja myös
työllistyminen on todennäköisempää
• Opiskelijan hyvinvoinnilla opiskeluaikana luodaan pohjaa hyvinvoinnille koko
elämää varten
4. Miksi panostaa ehkäisevään päihdetyöhön
toisella ja korkea-asteella?
• Toisella asteella, ja korkeakouluopintoihin siirryttäessä, suuri osa opiskelijoista elää
itsenäistymisen vaihetta, jolloin tarve tuelle ja turvaverkoille korostuu
• Opiskelijoiden kokema runsas stressi ja muut mielen hyvinvoinnin ongelmat
riskitekijöinä
• Näkökulmien tarjoaminen opiskelijan omien valintojen tueksi ikävaiheessa, jossa
suhtautuminen päihdekulttuuriin ja päihteiden käyttöön muodostuu
• Mahdollisuus tukea opiskelijaa sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä
5. Millaista on vaikuttava ehkäisevä
päihdetyö oppilaitoksissa?
• Nojaa ehkäisevän päihdetyön eettisiin ohjeistuksiin; oppilaitoksiin valitaan
strategiat, keinot ja menetelmät harkiten ja niiden toimivuutta myös säännöllisesti
arvioidaan
• Perustuu viimeisimpään tutkimustietoon siitä, mikä on vaikuttavaa
• On kohderyhmän ja sen tarpeet huomioivaa
• Kattaa oppilaitoksen rakenteet sekä yhteisö- ja yksilötason; on organisoitua ja
suunnitelmallista
7. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet
• Opiskelijoiden päihdeohjelma/toimintamalli päihteiden käytön ehkäisyyn ja siihen
puuttumiseen
→ Tiedottaminen, seuranta ja arviointi
• Yhteiset pelisäännöt
→ Tiedottaminen, henkilökunnan ja opiskelijoiden sitouttaminen
• Toimivat rakenteet ja riittävät resurssit opiskelijoiden ohjaukseen ja tukeen
• Henkilöstön riittävästä osaamisesta huolehtiminen
→ Mm. koulutuksen tarjoaminen puheeksiottoon
8. Yleinen ehkäisy
(osana hyvinvointi- ja ohjaustyötä)
Yksilö
• Huolen puheeksiotto matalalla
kynnyksellä (”Mitä kuuluu, miten
menee?”)
• Opiskelijan yksilöllinen ohjaus ja
tuki (opintojen ohjaus ja muut
korkeakoulun ohjauspalvelut,
yksilöllinen opiskelijahuolto)
Yhteisö
• Laadukas alkuvaiheen ohjaus
• Yhteisöön, ryhmään ja opintoihin kiinnittymistä
tukeva pedagoginen toimintakulttuuri
• Opiskeluyhteisön saavutettavuudesta
huolehtiminen
• Yhteisön pelisääntöjen noudattaminen
• Tukipalveluista ja päihdeohjelmasta tiedottaminen
• Päihdekasvatuksen toteuttaminen vaikuttaviksi
todetuin menetelmin
• Hyvä yhteistyö kotien ja paikallisten ehkäisevän
työn toimijoiden kanssa
9. Riskiehkäisy (selkeä tuen tarve)
Yksilö
• Enemmän tukea tarvitsevien opiskelijoiden
riittävä ohjaus ja tuki
• Puheeksiotto tilanteessa, jossa selkeä huoli
→ Ohjaus opiskelijahuollon palveluihin
/korkeakoulun ohjauspalveluihin ja/tai
opiskeluterveydenhuoltoon
Yhteisö
• Toiminta kriisitilanteissa (esim. päihteisiin
liittyvät uhka- ja vaaratilanteet,
onnettomuudet)
• Toiminta hiljaisten signaalien jälkeen
(esim. opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvät
tutkimustulokset, jotka edellyttävät
reagointia)
11. Yhteenveto
• Oppilaitosyhteisöissä tehdään paljon hyvää ehkäisevää päihdetyötä jo nyt
• Ehkäisevän päihdetyön toimenpiteitä voidaan tehdä usealla tasolla: Mitkä tasot jo
huomioimme, mitkä ovat jääneet vähemmälle huomiolle? Mihin toimenpiteisiin
voisimme panostaa enemmän?
• Resurssit ehkäisevän työn tekemiseen ovat usein rajalliset, mutta keskitytään
tänään ratkaisuihin
12. Kiitos!
Anu Rautama, p. 050 325 9273, anu.rautama@ehyt.fi
Ehkäisevä päihdetyö toisella asteella, Päihdeilmiö- ja Ryhmäilmiö -koulutukset
ehyt.fi/toinen-aste
Sarianna Palmroos, p. 050 524 9909, sarianna.palmroos@ehyt.fi
Ehkäisevä päihdetyö korkeakouluissa, KUPLA-hanke
ehyt.fi/kupla