Itsetuhoisuus ja päihteet – visainen vyyhti:
Sami Pirkola, MD, PhD, Sosiaalipsykiatrian professori, Tampereen yliopisto
Miten yleisestä ilmiöstä on kyse?
Mikä saa ihmisen päätymään itsemurhaan?
Millainen rooli päihteillä on itsetuhoisuudessa?
2. Itsemurha
•Tarkoituksellinen oman hengen riisto
→ Intentio ja aktiivinen teko
•Merkittävä kansanterveydellinen, kansantaloudellinen ja
inhimillinen menetys, joka toteutuessaan koskettaa
laajaa joukkoa ihmisiä, aiheuttaen läheisille kärsimystä
•Nuorten ikäluokkien ja mielenterveyspotilaiden
merkittävä kuolinsyy
•Yleisin yksittäinen mielenterveysongelma toteutuneissa
itsemurhissa depressio, usein liittyneenä
päihdeongelmiin ja elämänhallinnan menettämisiin
•Monitekijäinen prosessi, jonka loppuvaihetta leimaavat
mielenterveyden häiriöt ja vastoinkäymiset
4. Suomi itsemurhien maana
Suomi ollut hyvin korkean im-
kuolleisuuden maa, jossa monien
länsimaiden tapaan jyrkkä lasku viime
vuosikymmeninä
Merkittävän kansallinen itsemurhien
ehkäisy- ja tutkimusprojekti IMS 87
Miehiä itsemurhan tehneistä kolme
neljäsosaa
WHO:n viimeisten ikävakioitujen
tilastojen perusteella Suomen rankkaus:
kaikki - 33, miehet - 34, naiset - 32
6. Itsetuhoisuus länsimaissa 2017
•Useimmissa länsimaissa itsemurhakuolleisuus
on ollut selvässä laskussa viime
vuosikymmeninä
• Itsetuhoisuuden tunnistaminen, depression
hoidon kehittyminen, lääkehoidon lisääntyminen,
preventio, hoitojärjestelmän kehitys
•USA:ssa sen sijaan itsemurhakuolleisuuden
kasvu, muun kuolleisuuden laskiessa
• 2% nousu 2006 - 2014
• Itsemurhayritykset koholla vähän koulutetuilla
nuorilla aikuisilla, joilla antisosiaalisuutta,
ahdistuneisuutta ja depressiota
• Alueellisia opioidiepidemioita, joissa suuri
kuolleisuus
Olfson et al, 2017
8. Itsetuhoisuus väestössä viimeisen vuoden aikana
•Itsemurhat yleisempiä miehillä kuin naisilla
•Itsemurhayrityksiä naisilla usein miehiä enemmän, toisinaan yhtä paljon
•Eroa selittävät ainakin miesten väkivaltaisemmat, usein impulsiiviset menetelmät
• Itsemurha-ajatuksia 2 – 3%
• Itsemurhayrityksiä 0.2 – 0.8%
• Itsemurhia 0.01 – 0.03%
9. Itsetuhoisuus väestössä elinaikana
•Amerikkalaisessa tutkimuksessa
13.5% raportoi elämänaikaisia
itsemurha-ajatuksia, 3.9%
suunnitelman ja 4.6% yrityksiä
•Itsemurhat voivat olla impulsiivisia,
jopa ennakoimattomia, tai sitten
suunniteltuja
•Kummassakaan tapauksessa
tunnistaminen ei ole välttämättä
helppoa, mutta usein mahdollista
erilaisten ennusmerkkien ja
riskitekijöiden kautta
11. Itsemurhien riski- ja suojaavia tekijöitä
Riskitekijöitä:
◦ Yksin asuminen, sisäänpäin kääntyneisyys
◦ Toivottomuus, arvottomuus
◦ Traumaattiset lapsuudenkokemukset
◦ Ihmissuhdekuormitus, ja –menetykset, sekä
taloudelliset tai juridiset takaiskut
◦ Fyysiset, akuutit tai krooniset sairaudet, sekä
unihäiriöt
Suojatekijöitä
◦ Hyvät sosiaaliset suojaverkot ja elämisen motivaatio
◦ Vastuu nuorista lapsista
◦ Uskonnollisuus
◦ Ulospäinsuuntautuneisuus ja optimismi
◦ Hyvät sopeutumis- ja ratkaisukeinot
10/05/2018 11
12. Erityisiä huomioita
•Aikaisemmat, erityisesti väkivaltaiset yritykset
merkittävimpiä riskitekijöitä – 10% kerran
yrittäneistä päätyy itsemurhaan
•Itsetuhoisuus perhehistoriassa
•Noin 1/3 – 2/3 viestii aikeistaan ennen im
•Selkäytimestä mitatun
serotoniiniaineenvaihduntatuotteen alhainen
pitoisuus – yhteys aggressiivisuuteen
•Ajankohtaisia elämäntilannevastoinkäymisiä ja
menetyksiä –erityisen tyypillisiä alkoholin
ongelmakäyttäjien itsemurhissa
13. Itsemurhat Suomessa 1987
•Laajin maailmassa tehty itsemurhien tutkimus- ja
ehkäisyhanke
•Yhden vuoden ajalta (87-88) kaikki yhdessä
valtiossa, Suomessa toteutuneet itsemurhat (1397)
•”Psykologinen ruumiinavaus”
•Kattavat omaisten, hoitavien henkilöiden ja
viranomaisten haastattelut, virallisten
asiakirjatietojen keruu
•Keskeiset löydökset:
• Mielenterveyden häiriöt, negatiiviset elämäntapahtumat ja
hoidon pettäminen
• Erityisesti masennustilat ja toisaalta
mielenterveyshäiriöiden yhteisesiintyminen
• Aikaisempia yrityksiä 60 %:lla
15. Masennustila yhteisin piirre itsemurhan tehneillä
IMS: 66% oli kärsinyt depressiosta, ja
heistä
• 83% oli ollut 3 kk sisällä yhteydessä
terveydenhuoltoon, 45% psykiatriseen
erikoissairaanhoitoon, mutta enemmistö
oli jäänyt vaille vaikuttavaksi tiedettyä
hoitoa, lääkehoitoa tai psykoterapiaa.
• Vain 15% ei muita häiriöitä
• Puolella aikaisempia itsemurhayrityksiä
•Tappava yhdistelmä: depressio
persoonallisuushäiriö ja päihdeongelma
16. Depression merkitys itsemurhissa
•Itsemurhakuolleisuus 20 –kertainen
• Korostuneita piirteitä toivottomuus, itsemurha-ajatukset,
avunhakemisyritykset
•Itsemurhariski erityisen suuri psykoottisessa depressiossa
• Suomalaisessa rekisteriaineistossa depression takia
sairaalahoidettujen kertyvä itsemurhariski 6.13%
pisimmillään 24 vuoden seurannassa (Aaltonen, ym. 2018)
• Yleistä im-kuolleisuuden laskua myötäillen, sairaalhoidettujen
riski vuonna 1991 ollut 1.4 –kertainen verrattuna vuoteen 2006
• Miessukupuoli, aikaisemmat yritykset, korkeampi
sosioekonominen asema ja yksin asuminen nostivat riskiä
17. Epävakaa persoonallisuushäiriö
•Pitkäaikainen käyttäytymisen ja toiminnan malli, johon
liittyy:
• Tunne-elämän epävakautta
• Toistuvia sisäisen tyhjyyden kokemuksia
• Merkittävää impulsiivista tai multi-impulsiivista käytöstä –
erityisesti päihdekäyttö!
• Herkkyyttä ulkoisille ärsykkeille ja korostunutta
loukkaantumisherkkyyttä
• Toistuvaa itsetuhoisuutta
•Taustalla usein lapsuuden ristiriitaisia kasvuolosuhteita,
traumaattisia kokemuksia
•Masennuspotilailla merkittävässä määrin
•Kuormittavat psykiatrisia ja muita terveyspalveluita
18. Päihteet ja itsetuhoisuus
•Päihteiden moninainen vaikutus:
• Akuutti päihtymys: impulssikontrollin
heikkeneminen; impulsiivisuus; mielialan nopeat
heilahtelut; itsemurhayrityksen kuolettavuus
• Kehittyvä päihdeongelma: psykososiaalisen
toimintakyvyn menetys; sosiaalisen verkoston
hauraus; riskialttiit elämäntavat; sekundaarinen
masentuneisuus
• Päihderiippuvuus: elämän kapeutuminen,
ratkaisukeinojen menettäminen; yleinen mielen-
ja fyysisen terveyden heikkeneminen ja
psykiatrinen oheissairastavuus
16/05/2018 18
Impulsiivinen ja letaali im yritys päihtyneenä
Ihmissuhteiden menetys
Lisääntynyt depressiivisyys
Potkut työstä
Tuomio
päihtyneenä ajosta
Laskujen erääntyminen, maksuhäiriöt
Päihdepsykoosit
Hepatiitti, kirroosi
Elämäntapojen muutokset
Psykososiaalinen
kapeutuminen ja syrjäytyminen
Riita läheisen kanssa
Päihdekäyttöputki
Kiinnittymättömyys hoitoihin
19. Alkoholin ongelmakäyttö ja itsemurha
•Itsemurhan tehneistä alkoholin ongelmakäyttäjiä noin
35%, näistä 91% miehiä
•Henkilökohtaisia ihmissuhde- ja muita menetyksiä 3kk
sisällä noin puolella, usein itse aiheutettuja
•Ongelmakäyttäjistä noin 2/3 alkoholin vaikutuksen
alaisena im-hetkellä
•Elämänaikainen selviytyminen kohtuullista ennen
itsemurhaa tapahtunutta ”otteen kirpoamista”
•Niin sanottuun Tyyppi II alkoholismiin liittyy
lähtökohtaisesti impulsiivisuutta ja itsetuhoisuutta
20. Työtilanne, alkoholin ongelmakäyttö ja itsemurhan ajoitus(Pirkola etal, AlcoholClin Exp Res1997)
20
Ongelmakäyttäjät Ei-ongelmakäyttäjät
(N=349) (N=648)
Työssä Ei työssä Työssä Ei työssä
Viikko (Ma-To) 48 % 66 % 57 % 58 %
Vkonloppu (Pe-Su) 52 % 34 % 43 % 42 %
Työssä käyneiden alkoholiongelmaisten itsemurhat ajoittuivat viikonloppuihin
23. Hoitojärjestelmä ja itsemurhakuolleisuus
•Erikseen kerättyä tietoa
suomalaisten kuntien
mielenterveyshoidon rakenteista
verrattiin niiden viiden vuoden
suhteelliseen itsemurhariskiin
•Avohoitopainotteisuus ja
palveluiden monimuotoisuus ja
päivystyksellisyys alensivat im-
riskiä
24. Ehkäisyn haasteita palvelujärjestelmälle
•Valmiudet tunnistaa ja puuttua ajoissa
• Päivystys, poliklinikat, lastensuojelu, sosiaalitoimi,
järjestöt, kriisipalvelut
• Sairaalahoito, uloskirjoitukset
•Mielenterveyshäiriöiden ja erityisesti moniongelmaisten
hoitaminen, itsemurhaa yrittäneen hoito
•Riskiryhmiin vaikuttaminen
• Masennus, päihteet
• Impulsiivisuus
• Aikaisempi itsetuhoisuus
• Ajankohtaiset menetykset
• Syrjäytyminen ja huono-osaisuus
•Monipuolinen, joustava avohoito
•Omaisten hoito
25. Itsetuhoisuuden kohtaamisen ja itsemurhien
ehkäisyn tasot:
Yhteiskunnan ja politiikan tasolla
◦ Sosiaali- ja terveyspolitiikka, preventio-ohjelmat
◦ Mediavastuullisuus, asenteet, mallit
◦ Itsemurhavälineiden saatavuus
◦ Lainsäädäntö ja palvelurakenteet
Palvelujärjestelmän tasolla
◦ Monipuoliset, laadukkaat (avo)palvelut
◦ Itsemurhatietoisuus
◦ Sosiaali- ja terveydenhuollon, sekä kaiken ihmistyön osaaminen
Kliinisen työn tasolla
◦ Päivystyspisteissä sosiaali- ja terveydenhuollossa ja kolmannen
sektorin vastaanotoissa
◦ Psykiatrisessa avo- ja sairaalahoidossa
◦ Työterveyshuolto, yksityislääkärit, terapiat