Päihteiden käyttö pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla: Tanja Miettinen, TtK, TtM, projektityöntekijä, KYS PALOMA-hanke

1. 21.05.2018
Päihteiden käyttö
pakolaisilla ja
turvapaikanhakijoilla
Tanja Miettinen

2. Hieman taustaa…
• PALOMA tutkimushaastatteluissa kohderyhmän päihteiden käytöstä ja sen
esiintyvyydestä kysyttiin ammattilaisilta, vapaaehtoisilta ja kohderyhmältä
mm. seuraavin kysymyksin:
• Mitkä asiat vaikuttavat pakolaisten henkiseen jaksamiseen? Mikä saa
ihmisen voimaan hyvin / huonosti?
esimerkiksi: asuminen, sosiaalinen verkosto, päihteet, mielekäs
toiminta, kielen opiskelu … (kohderyhmä)
• Mitkä asiat vaikuttavat pakolaisten mielenterveyteen edistävästi
/heikentävästi? Millä tavoin pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista
tulevien mielenterveyttä pitäisi tukea? -esimerkiksi: asuminen,
sosiaalinen verkosto, päihteet, mielekäs toiminta, kielen opiskelu …
• Koko aineistosta päihteitä koskevia (myös päihteettömyys) osumia tuli 167
(alustava analyysi)
21.05.2018 Tanja Miettinen KYS 2

3. Päihdekulttuuri vai kulttuurien päihteet
• Yleismaailmallinen ilmiö, joka koskettaa eri kulttuureja
• Suhtautumisen monta tasoa: kulttuurinen, valtiollinen,
väestöryhmittäinen, ryhmittäinen, henkilökohtainen
• Kulttuurien sisällä päihdekäyttäytyminen saa ominaisia
muotoja
• ”Päihteiden käyttäjät löytävät aina toisensa, kulttuurista
riippumatta” ?
• Lainsäädännöllinen näkökulma: rajan ylittäessä laillisesta
tulee laiton ja toisin päin. Myös yksittäisiin päihteisiin
suhtautuminen vaihtelee: kuolemantuomiot vs. laillisuus
21.05.2018 Tanja Miettinen

4. Turvapaikanhakijoiden päihteiden käyttö
• Kotimaan, oman kulttuurin ja uskonnon vaikutukset päihteiden käyttöön
näkyvät.
• Mutta
• toimettomuus ”ajan tappaminen”
• yksinäisyys
• sopeutuminen uuteen kulttuuriin tietämättömyys
• traumaattiset kokemukset
• mielenterveysongelmat
• epävarmuus tulevasta
• huoli perheestä. Dupont ym. 2005
• vastaanottokeskuksissa havaintoja / käyty keskusteluita mm.
• alkoholi, lääkkeet (bentsot), vahvat kipulääkkeet, tupakka, kannabis SPR 2016
21.05.2018 Tanja Miettinen

5. • PALOMAn havaintoja:
• yksittäisiä ilmiöitä, lähes jokaisessa VOKissa
• Käytössä: alkoholi, kannabis, tupakka, lääkkeet, huumeet (myös
sekakäyttö)
• Ei puhtaita katkoja, mt-ongelmat lisänä
• Nuoret miehet riskiryhmässä!
• Mihin käytetään
• itselääkintään (unohdus, mt-ongelmat)
• ajan tappamiseen
• kotoutumiseen…
”… jos on tosimuslimi… niin sehän ei käytä alkoholia eikä sillä ole ihan...
plus sitten ne kaikki muut mitkä voi olla rajoitteita... mutta joillakin sitten
kärjistynyt täällä se, että he ovat oppineet ehkä myös suomalaisesta
kulttuurista. He ovat tutustuneet tuolla kaupungilla... ja saaneet vähän
väärää kuvaa tästä suomalaisesta illanvietosta ja semmoisesta ja sitten
se kärjistyy todella moninaiseksi, että on jopa jouduttu sitten ihan hoitoon
ohjaamaan...” sairaanhoitaja
21.05.2018 Tanja Miettinen

6. Pakolaisten päihteiden käyttö
• Alkanut yleensä ennen maahan saapumista.
• Vaihtelee väestöryhmittäin (kotimaan, kulttuurin vaikutus), lisääntyy
tasaisesti maahantulon jälkeisinä vuosina.
• Vaikuttaa: sosiaaliset suhteet, perheeseen liittyvät vaikeudet, pettymykset.Rauta
2005, Laatikainen ym. 2016
• Riski alkoholisoitua pääväestöä pienempi Selten ym 2016, Hjern & Allebeck 2004
• Pääsy terveydenhuollon palveluihin ennaltaehkäisee päihdekäyttöä Brenler-Lindqvist ym 2014
• Pakolaiset tulevat usein maista, joiden päihdekulttuuri on erilainen.
Länsimainen, joiltain osin vapaampi päihdekulttuuri on heille vieras.
→ Päihdetietouden merkitys!
• Psykiatriset ongelmat voivat linkittyä päihdekäyttöön. Rauta 2005, Widmann ym. 2014
21.05.2018 Tanja Miettinen

7. • PALOMAn havaintoja:
• Uskonto ei takaa päihteettömyyttä
• Päihdekäyttö alkanut aiemmin (pakolaisleirit, pakomatka, kotimaa)
• Päihteitä käytetään
• itselääkintänä
• rentoutumiseen
• pakoreittinä
• psyykkisiin oireisiin
• yksinäisyyteen
• kotoudutaan..
• Stigmatisoitu, häpeä, suojataan perhettä
• Päihdepalveluihin ohjataan, mutta hoidon jatkuvuus?
• Kulttuurin vaikutus päihdekäyttöön, lainauksia olettamista
• ”Kurdit ja afrikkalaiset juo”
• ”Somaliasta tulee Khat”
• ”Irakilaiset humalassa arkena”
• ”Kosovosta ja Aasiasta tulee päihdeongelmaiset miehet”
21.05.2018 Tanja Miettinen

8. Päihteiden käyttö pakolaisilla: PALOMA
aineistosta esille noussutta yhteenvetona
• Tarvitaan informaatiota
• päihteistä, päihdyttävistä aineista, päihteiden käytöstä
• tietoa päihdeongelmasta
• tietoa mistä apua saa
• Päihdekulttuuri muutoksessa, maahan tulleet muuttavat suhtautumistaan
• Naiset ”suojatummassa asemassa” päihteiden käytön suhteen
• Miesten toimettomuus lisää päihteiden käyttöä
”… Mutta se on minusta ihan ratkaisevaa tulevaisuuden kannalta, että tämä
miesten levottomuus saadaan kanavoitua järkevällä tavalla. Että he eivät sitten
siellä kotona rupea hakkaamaan niitä vaimojaan ja lapsiaan ja tulee
päihdeongelmaa ja muuta…” vapaaehtoinen
21.05.2018 Tanja Miettinen KYS 8

9. Päihdehoito
• Pakolaisten pääsyn hoitoon estävät usein kulttuuriset ja kielelliset ongelmat
• Jos palveluissa ei huomioida kulttuurisia piirteitä eikä käytetä tulkkeja,
jo pääsy päihdepalveluihin voi olla haasteellista
• Länsimainen päihdehoito usein vieras
• Päihdehoitoon sitoutumiseen vaikuttaa kulttuuriset käsitykset (stigma, tabu,
häpeä, suojeleminen)
• Päihdeongelman lisäksi usein psykiatrisia ongelmia
• Onnistunut päihdehoito vaatii usein yhteistyötä terveydenhuollon
ammattilaisten välillä
21.05.2018 Tanja Miettinen KYS 9
McCleary, Shannon & Cook 2016

10. Päihdehoito
Päihde• - ja mielenterveysongelmista kärsivät nuoret joutuvat usein
kulkemaan ”ovelta ovelle”
Palveluissa ei välttämättä huomioida nuorten haavoittuvaa asemaa•
Ammattilaisten välinen yhteistyö ja kommunikointi helpottavat myös nuorten•
avun saamista ja hoitoon sitoutumista.
Ympärille tarvitaan myös muita tukipalveluita•
Ammattilaisten tulisi ymmärtää kulttuuriset erityispiirteet ja• esim tietoisesti
pyrkiä vähentämään päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa
21.05.2018 Tanja Miettinen KYS 10
Posselt ym. 2017

11. Mitä voimme tehdä?
Ammattilaiset tarvitsevat lisää koulutusta (kulttuuri,•
maahanmuuttovaiheiden tuntemus, tulkin käyttö, ihmisyys)
Eri kulttuureista tulevat tarvitsevat lisää tietoa mielenterveydestä ja•
päihteistä
Nuorten ehkäisevän päihdetyön merkitys!•
Perheiden hyvinvoinnin tukeminen•
Matalan kynnyksen hoitopaikat, infopisteet•
Läpinäkyvät ja helposti löydettävät palvelut•
Riskikohtien tunnistaminen• → vaikuttaminen
21.05.2018 Tanja Miettinen

12. ”… juuri tätä näin, että muslimit ei käytä alkoholia. No, poikkeus vahvistaa
säännön. Meille tuli yksi perhe ja siinä oli sitten rouva oli joutunut naistentautien
osastolle… Sitten sieltä tulee epikriisi, jossa lukee, että potilaalla erikoinen
sairauskohtaus. Ei ole heräteltävissä, nukkuu raskaasti, ja viedään
naistentautien osastolle jostakin syystä.Sitten seuraavana päivänä potilas
virkistyy ja pääsee kotiin. Mitä enemmän minä luin sitä epikriisiä niin sitä
enemmän rupesin miettimään että, ihan niin kuin olisi ollut ”ihan perseet olalla.”
Sitten soitin sinne naistentautien osastolle et hei että, puhallutettiinko. No se
mitä XXX opettanut meille, että ei muslimit juo. Ei mennyt kuin kuukausi niin
rouva jäi kiinni rattijuoppoudesta. Ja sitten hän väitti itse, että hän on syönyt
pussillisen näitä, muistatko niitä vanhan aikasia liköörikarkkeja?” terveydenhoitaja
21.05.2018 Tanja Miettinen

13. Lähteet ja muita aiheeseen liittyviä artikkeleita:
Brendler-Lindqvist, M., Norredam, M. & Hjern, A. 2014. Duration of residence and psychotropic drug use in resently settled refugees in Sweden
– a register-based study. International Journal for Equity health, 13(122), 1–9.
Castaneda, A.E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S. & Santalahti, P. 2018. Pakolaisten
mielenterveyden tukeminen Suomessa. PALOMA-käsikirja. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, ohjaus 5, Helsinki.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136193/URN_ISBN_978-952-343-100-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Castaneda, A.E., Rask, S., Koponen, P., Mölsä, M. & Koskinen, S. (toim) Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-,
somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. THL raportti 61/2012.
Dupont, H.B.H.M., Kaplan, C.D., Vebræeck, H.T., Braam, R.V. & van de Wijngaart, G.F. 2005. Killing time: drug and alcohol problems among
asulym seekers in the Netherlands. International Journal of Drug Policy, 16, 27–36.
Hjern, A. & Allebeck, P. 2004. Alcohol-related disorders in first- and second generation immigrants in Sweden: a national cohort study. Addiction,
99, 229–236.
Horyak, D., Higgs, P., Cogger, S., Dietze, P., Bofu,T. & Seid, G. 2014. Experiences of and attitudes toward injecting drug use among
marginalized African migrant and refugee youth in Melbourne, Australia. Journal of Ethnicity in Substance Abuse, 13, 405-429.
Horyniak, D., Higgs, P., Cogger, S., Dietze, P. & Bofu, T. 2016. Heavy alcohol consumption among marginalized African refugee young people in
Melbourne, Australia: motivations for drinking, experiences of alcohol-related problems and strategies for managing drinking. Ethnicity & Health,
21 (3), 284–299.
Laatikainen, T., Wikström, K., Skogberg, N., Rask, S., Castaneda, A., Koskinen, S. & Koponen, P. 2016. Maahanmuuttajien
kansanterveysongelmat. Suomen Lääkärilehti, 12-13(71), 877-883.
Manhica, H., Gauffin, K., Almquist, Y.B., Rostila, M:, Berg, L., de Cortázar, A.R.G. & Hjern, A. 2017. Hospital admission due to alcohol related
disorders among young adult refugees who arrived in Sweden as teenagers ̶ a national cohort study. BMC Public Health, 17(664), 1-8.
McCleary, J.S., Shannon, P.J. & Cook, T.L. 2016. Connecting refugees to substance use treatment: a qualitative study. Soc Work Public
31(1), 1-8.
21.05.2018 Tanja Miettinen

14. Lähteet ja muita aiheeseen liittyviä artikkeleita:
Posselt, M., McDonald, K., Procter, N., de Crespigny, C. & Galletly, C. 2017. Improving the provision of services to young people from refugee
backrounds with comorbid mental health and sudstance use problems: addressing the barriers. BMC Public Health, 17(280), 1-17.
Prättälä, R., Mustonen, H., Koponen, P. & Laatikainen, T. 2012. Elintavat. Tupakointi sekä alkoholin ja kannabiksen käyttö. Teoksessa
Castaneda, A.E., Rask, S., Koponen, P., Mölsä, M. & Koskinen, S. (toim) Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-,
somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. THL raportti 61/2012.
Rauta, A. 2005. Selvitys maahanmuuttajien mielenterveyspalveluiden tarpeesta ja ̶ saatavuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä
2005:3. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/111575/Selv200503.pdf?sequence=1 [Viitattu 11.9.2017]
Selten, J-P., Wierdsma, A., Mulder, N. & Burger, H. 2007. Treatment seeking for alcohol and drug use disorders by immigrants to the
Netherlands. Retrospective, population-based, cohort study. Soc Psychiatry Epidemiol, 42, 301-306.
SPR. 2016. VOKLyytiDiakooste. Painamaton lähde.
Widmann, M., Warsame, A.H., Mikulica, J., vo Beust, J., Isse, M.M., Ndtetei, D., al’Absi, M. & Odenwald, M.G. 2014. Khat use, PTSD and
psychotic symptoms among Somali refugees in Nairobi ̶ a pilot study. Frontiers in Public Health, 2(71), 1-10.
Linkki• -vinkkejä:
https://rednet.punainenristi.fi/node/• 45857 Koulutusaineisto SPR: Päihteet ja turvapaikanhakijat
https://www.paihdelinkki.fi• / Päihdelinkki
21.05.2018 Tanja Miettinen