Tulevaisuuden ruoka seminaari 23.1. satu korhonen demos helsinki
24. Jan 2016•0 gefällt mir
1 gefällt mir
Sei der Erste, dem dies gefällt
Mehr anzeigen
•1,287 Aufrufe
Aufrufe
Aufrufe insgesamt
0
Auf Slideshare
0
Aus Einbettungen
0
Anzahl der Einbettungen
0
Downloaden Sie, um offline zu lesen
Melden
Lebensmittel
Mitä on tulevaisuuden ruokakulttuuri? Kulutusrakenne, elämäntavat ja ruoan arvoketjut muuttuvat. Kestävämpi ja terveellisempi ruokakulttuuri on mahdollinen. Satu Korhosen puheenvuoro Steiner-koulun Tulevaisuuden ruoka-seminaarissa 23.1.2016.
Tulevaisuuden ruoka seminaari 23.1. satu korhonen demos helsinki
Letturobotteja vai kaupunkiviljelyä?
Kulutusrakenne, elämäntavat ja ruoan arvoketju 2016-2050
Steiner-koulun Tulevaisuuden ruoka -seminaari 23.1.2016
Satu Korhonen
Demos Helsinki
www.demoshelsinki.fi
satu.korhonen@demoshelsinki.fi
Twitter: @Satu_Koo
Demos Helsinki
Pohjoismainen riippumaton ajatushautomo.
Viisitoista työntekijää eri tieteenaloilta. Kaikissa hankkeissa toinen asiakas on aina
yhteiskunta.
Teema-alueina osaamisdemokratia ja resurssiviisas talous.
Tulevaisuudentutkimus ja yhteiskehittäminen keskeisinä lähestymistapoina.
”1980-luvun loppuvuosien kulutuksessa alkoi olla viitteitä
asumisen, vapaa-ajan ja tietoliikenteen merkityksen kasvusta.
Vapaa-ajan kulutusta kasvattivat tuolloin erityisesti
harrastusvälineiden hankinnat ja matkailu.”
Tilastokeskus
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3533. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.5.2015].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ktutk/leh.html
Kulutus vuonna 2050?
Photo by JD Hancock, CC license, copyright CC
Varoitus kuumatkailijoille:
Tulevaisuus rakentuu suureksi
osaksi niistä asioista, jotka ovat
läsnä jo tänään.
Tasa-arvo: kuinka mahdollisuudet hyvään ravitsemukseen toteutuvat eri ryhmille?
Yksilöllisyys: Kenelle terveelliset ratkaisut ovat haluttavia, normaaleja,
hyväksyttäviä? Mitä ihmiset voivat tehdä itse?
Kuluttajuus:Mitä on helposti saatavilla? Miten hyödynnetään se, että ruoka
kiinnostaa ihmisiä? Mitä uutta kuluttajat voisivat haluta?
Tuotantokeinot ja arvoketju: Entä jos kaupat eivät enää kuratoi
ravintoamme? Entä jos söisimme kestävämmin?
Muutos: Terveys- ja ympäristötekijät luovat suurta painetta
ruokatottumusten muutokselle suurelle osalle ihmisistä.
Ruoka ja isot kysymykset
www.sustainable-lifestyles.eu
Singular Super Champions
Hintamekanismi
Upcycling-talouden läpimurto
Tiivis kaupunkirakenne
Kilpailullisuus
Ubiikkiteknologiat
Ammattirakenteen hajoaminen
Digitaaliset yhteisöt
3D-tulostus muuttaa
kuluttajuutta
Energiakriisi
Paikalliset teknologiat ja resurssit
Paikallisen osaamisen keskittymät
Palvelutalous
Talouskriisi, valtioiden taantuminen
Paikallisuus, moniammatillisuus
Alkutuotannon roolin korostuminen
Governing the Commons
Local Loops
Empathetic Communities
Spirulina ei ratkaissut
maailman ravitsemusongelmaa.
Erikoisen makuinen
ravitsemusjauhe on kyllä
kestosuosikki pienelle osalle
ihmiskuntaa.
Uuden aallon ratkaisut lähtevät
tämän ajan ongelmista: kuinka
tuottaa ekologisesti
proteiinipitoista ruokaa, joka on
istuu ihmisten käsityksiin hyvästä
ruoasta?
Uudet tuotteet eivät riitä muuttamaan
ruokakulttuuria.
Suomalainen tapa levittää hyvän elämän
kansalaistaitoja koulun välityksellä
kiinnostavat maailmalla.
Brittilehti Monocle haastatteli keväällä
2015 Demos Helsingin Juha Leppästä
kotitalouden, käsityön ja liikunnan
opetuksesta.
”Näistä aineista on tullut osa
suomalaisuutta.”
Tulevaisuuden ruokakulttuuri
1. Hyvän elämän porttiteoria. Yhdessä
toimiminen, itsensä toteuttaminen ja kestävän
kulutuksen mallien oppiminen ovat
tulevaisuuden ruokakulttuurin ankkureita.
2. Kestävä kulutus on järkeviä valintoja sekä
uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Asuminen,
liikkuminen ja ruoka ovat perustarpeita, joiden
kulutukseen kohdistuu suuria muutospaineita.
Nykyiset ratkaisut kuluttavat liikaa luonnonvaroja.
Uusien ratkaisujen pitää sopia yksilöllistyneiden
ihmisten elämäntyyleihin.
3. Tulevaisuuden ruokakulttuuri tehdään
yhdessä. Lainsäädäntö ja normiohjaus ovat
tärkeitä ohjauksen keinoja. Kuitenkin arjessa
instituutiot, ryhmät ja mielipidevaikuttavat
ratkaisevat valintoja usealle. Empatia ja yhdessä
toiminen tukee sellaisen ruokakulttuurin
rakentamista, joka luo mahdollisuuksia meille
kaikille.