1. Nuoren näkökulma hallitustyöskentelyyn
Partneripäivät 13.9.2013 Tampere
Tero Luoma, Sijoitusjohtaja, Taaleritehdas

2. Esittely - Tero Luoma
Työ:
 Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy, sijoitusjohtaja, osakas 2011-
 Panostaja Oyj, yritysanalyytikko, 2008-2011
 Tampereen kauppakamari, asiamies, 2006-2008
 Alexander Stubb, poliittinen avustaja, 2005-2006
Koulutus:
 KTM, laskentatoimi ja rahoitus, 2009
 KTT-tohtoriopiskelija, 2010-(2015)
 Väitöskirja: ”Aktiivinen ja arvoa luova omistajuus”
Nykyiset hallitukset:
 Biotehdas Oy, hallituksen puheenjohtaja, 2012-
 Watrec Oy, hallituksen puheenjohtaja, 2012-
 Taaleritehtaan Biotehdas I Ky, hallituksen jäsen, rahaston johtaja, 2012-
 Hallituspartnerit ry, hallituksen jäsen, partneri 2012-
Aiemmat hallitukset
 Neljä yritystä vuodesta 2011 alkaen
 Kolme järjestöä / yhdistystä
 Kaksi asunto-osakeyhtiötä
 RUK Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja, K225
 Perheyritys

3. Hallitustyöskentely – Onko se on cool?
”Hallitustyö on kuin lentäjän homma. Kuulostaa ulkopuolisesta hienolta ja
glamouriselta, mutta itse työ on kuin bussia ajaisi”.
 Hallituspaikka kuulostaa hienolta, koska
 Siihen liittyy johtajuutta, rahaa ja valtaa
 Hallituksiin pääsee vain harvat ja valitut
 Se on usein suljettu elin, jonka arkitodellisuutta ei laajasti tunneta
 Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta: Hallituspaikoille halutaan, mutta paikkoja vain vähän
 Haaveilevatko nuoret hallituspaikoista?
 Vain hyvin harvat, ”hallitusammattilaisuus” ei ole todellinen tavoite tai
uravaihtoehto vaan hyvin kaukainen asia.
 Hallitustyössä mukana olevat nuoret suhtautuvat asiaan realistisesti, ulkopuolella
olevat epärealistisesti.

4. Hallitustyöskentely – Miksi se on cool?
 Hallitustyöskentely on hienoa!!!
 Hallitus on päätöksentekoelin, joka johtaa yrityksen johtamista. Sillä on halutessaan
paljon valtaa.
 Hallitustyö on vastuullista. Päätettävät asiat ovat usein isoja, sekä vaikutuksiltaan
että summiltaan.
 Hallitustyö on vaikeaa. Päätettävät asiat ovat monimutkaisia ja täydellinen tieto ei
ole koskaan käytettävissä.
 Hallitustyö on keino toimia monella toimialalla.
 Hallitustyö on keino jakaa osaamistaan ja oppia itse uutta.
 Hallitus on foorumi strategiselle ajattelulle.
 Hallitustyö on tulevaisuuden luomista.
 Hallitustyö on ryhmätyötä. Parhaimmillaan hallituksella loistava yhteishenki!

5. Lähestymistapoja hallitustyöskentelyyn
Hallitustyöskentely on työtä. Se vaatii motivaatiota, aikaa ja osaamista.
 Hallituksen jäsenyys voi olla
 Harrastus
 Päätoiminen ammatti
 Toinen työ
 Eläkevirka
 Peritty paikka
 Edustuksellinen mandaatti
 Hallintotehtävä / nimi kaupparekisterissä
 Näköala- ja kasvupaikka
 Rivi CV:ssä tai statuspaikka
 Osa henkilön identiteettiä

6. Hallitustyöskentelyn haasteet nuorille
 Hallitustyöskentelyn haasteet nuoren näkökulmasta
 Aikayhtälö – Miten sovittaa hallitustyöskentely ruuhkavuosiin?
 Päivätyö 40-60+h/vko
 Perhe ja pienet lapset
 Harrastukset, oma terveys, talo, opinnot, jne
 Hallitustyöskentely vaatii 1+ arkipäivä/kk ja kommunikaatiota päivittäin.
 Hyväksyykö työnantaja? – Parhaiden henkilöidesi ajankäyttö
 Hyväksyykö kotihallitus? – Vie väkisinkin aikaa perheeltä
 Jaksatko ja riittääkö aikasi? – Antaako hallitustyö enemmän kuin ottaa

7. Hallitustyöskentely – Miten päästä alkuun?
 Mikä on oikea aika aloittaa?
 Sitten kun sinulla on oikeasti annettavaa yritykselle (näkökulmat/osaaminen)
 Sitten kun sinulla on riittävästi aikaa muilta asioilta hallitustyöskentelylle
 Ei ole yhtä oikeaa aikaa aloittaa.
 Alle 30v – vain hyvin harvat
 30-40v – ruuhkavuodet ja kasvu johtajuuteen: kasvupaikka, jos mahtuu
aikayhtälöön
 40-50v – toimiala- ja johtamiskokemusta ja osaamista jaettavana
 50-60v – kokemusta, osaamista ja verkostoja jaettavana
 60-70v – eläkkeellä on aikaa. Onhan osaaminen ja verkosto kuranttia?
 70v+ - kannattaisiko jo luopua…
 Hallitustyöskentelyn huippuikä riippuu yrityksestä. Ikä voi olla rasite
kasvuyrityksissä ja muuttuvilla toimialoilla.

8. Hallitustyöskentely – Miten päästä alkuun?
 Mikä on oikea tapa aloittaa?
 Löytää sopiva yritys ja omistajien luottamus – ei siis paikkaa vain paikan tähden.
 Hyvät kyllä löydetään, huonot joutuvat hakemaan. Ole esillä, mutta älä ole pyrkyri.
 Huolehdi hallitustyöskentelytaidoistasi, joka on eri asia kuin johtajaosaaminen tai
yrittäjäosaaminen. Käy HHJ ja muita koulutuksia. Kiteytä ydinosaamisesi. Päivitä CV:si.
 Ymmärrä mihin olet sitoutumassa – hallitusjäsenyyttä tulee tarkastella 3-5 vuoden pestinä.
 Kysynnän ja tarjonnan vääristymä II:
 Ensimmäisen paikan saaminen on äärimmäisen vaikeaa. Kun on saanut ensimmäisen
paikan ja tullut ”hallitussalonkikelpoiseksi” kysyntä usein räjähtää.
 Useat yritykset kysyvät samoja esillä olleita, yritystoiminnassa menestyneitä ja
hallituksissa jo istuvia henkilöitä hallitukseensa. Mieleen tulevien joukko on
kartoitushetkellä rajallinen. Tämä johtaa harvojen ylikysyntään ja monien alikysyntään.
 Hallitushai: Opi sanomaan ei ja ohjaa yritys ottamaan uusi tulokas!
 Yritys ja välittäjä: Käytä mielikuvitustasi ja verkostojasi löytääksesi muiden vielä
havaitsematon helmi!

9. Hallitustyöskentely käytännössä
 Nuoren näkökulma hallitustyön alkutaipaleelle
 Hallituksen jäsenenä olet tasavertaisena yksi muiden joukossa. Nuoruus ei ole heikkous ja
paikkasi on ansaittu. Tilaa saa vain ottamalla. Heti mukaan keskusteluihin.
 Ymmärrä roolisi: et ole yrityksellä töissä vaan hallituksen jäsen. Älä ota operatiivisia
tehtäviä. Perehdy yritykseen, hanki tietoa ja sparraa toimitusjohtajaa.
 Älä yritä muuttaa liikaa asioita liian nopeasti. Hallitustyössä on osattava kuunnella, miettiä
ja tehdä perusteltuja päätöksiä yhdessä. Opi tuntemaan muut jäsenet ja heidän näkökulmat.
 Hallituksessa istuminen on helppoa, sen johtaminen puheenjohtajana vaativaa
 Hallituksen jäsen voi huonoimmillaan hukuttautua joukon mukaan. Lukea
materiaalit, käydä kokouksessa, kommentoida muita jäseniä peesailemalla ja olla ottamatta
jyrkästi kantaa mihinkään.
 Sen sijaan hallituksen puheenjohtajuus on iso harppaus, oli ainakin itselleni.
 Työmäärä helposti tuplaantuu ja tulee omia vastuualueita
 Yhteydenpito toimitusjohtajan kanssa on jatkuvaa
 Kokouksen valmistelut vie aikaa ja agenda on keskeinen vaikuttamiskanava
 Hallituksen tiiminä ja kokousten johtaminen vaatii aktiivisuutta

10. Hallitustyön koodisana:

11. Mitä on kokemus?
 Kokemus tarkoittaa sellaisia tietoja, kykyjä ja taitoja selviytyä
ympäristössä ja tehtävissä, joita ei ole hankittu teoreettisen
opiskelun kautta, vaan vuorovaikutuksessa fysikaaliseen
todellisuuteen.
 Kokemus voidaan tulkita joko ajan kuluessa kasvavana viisautena ja
osaamisena, tai välittömästi koettuna asiana.
 Kokemus voi olla fyysinen, psykologinen, hengellinen tai
emotionaalinen.
 Kansanviisaus perustuu kokemukseen.
 Myöhemmin pelkästään kokemukseen perustuvaa tietoa on alettu
pitää "tietotaitona" (know-how) tai kykynä, joka ei tuo lisää tietoa
tosiasioista.

12. Miten kartuttaa kokemusta?
 Ikä ei ole yhtä kuin kokemus
 Kokemus ei kartu yleisesti ja tasaisesti vuosi vuodelta. Henkilöiden kokemus karttuu eri tahtia.
Toiset kartuttavat kokemusta ripeästi, toiset hitaammin.
 Kokemus ei kartu istumalla vaan tekemällä
 Kokemus karttuu tekemällä ja kohtaamalla tilanteita, jotka synnyttävät asian läpikäyneelle
henkilölle kokemuspääomaa.
 Pelkkä positio ei takaa sitä, että henkilöllä olisi vaadittavaa kokemuspääomaa.
 Vanha viisaus on arvokasta
 Historia, hiljainen tieto, toimintatavat, kulttuuri ja iän mukana tuoma rauhallisuus ovat arvo
sinänsä.
 Ilman tätä osaamispääomaa monta virhettä toistettaisiin ja asioita käsiteltäisiin
asiayhteyksistään irrallisina.
 Uuden ja vanhan kohtaaminen
 Elämässään kaiken nähneiden ja kokeneiden väliset keskustelut ovat usein henkilöhistorian
kertausta. Varsinaista oppimista ei tapahdu, koska tietopohja on yhtenäinen.
 Molemminpuolista oppimista ja arvoa syntyy kokeneen ja kokemattoman välisissä
kanssakäymisissä. Kun vanha kokemusperäinen viisaus kohtaa uuden kirjaperäisen
tietämyksen, on kasvualusta arvoa luoville innovaatioille otollinen.

13. Case Hallitusjuniorit
Nuoria osaajia yritysten hallituksiin

14. Hallitusten monipuolistaminen
1. Hallitustyöskentelyyn kykenevien ihmisten joukko kasvaa
 Hallitustyöskentelykoulutukset, osaamisen kehittäminen ja ihmisten henkilökohtainen kasvu.
 On oltava itse aktiivinen ja kehitettävä omia valmiuksiaan jo ennen kokemusta, jotta voi tulla
valituksi.
2. Omistajien ymmärrys arvoa luovan hallitustyöskentelyn merkityksestä pitää kasvaa
 Hallitus ei ole kaverikerho, passiivinen hallintoelin tai yrittäjän ylistyskuoro. Hallituksen tehtävä on
tuoda lisäarvoa yrityksen toimintaan.
 Yrityksen intohimona tulisi olla haalia hallitukseen parhaat mahdolliset osaajat.
 Hallitus on kokonaisuus. Jotta hallituksen osien summa on mahdollisimman suuri, on hallituksen
kokoonpanon oltava monipuolinen. Lisäksi henkilöiden välisessä vuorovaikutuksessa syntyy
oppimista, innovaatioita ja arvoa.
3. Tarvitaan kokemuksen kasvattamista pk-yrityksissä
 Harva hyppää suoraan pörssiyhtiön puikkoihin, joten harjoittelu "alemmalla sarjatasolla" on usein
arvokasta. Useat tilanteet todennäköisesti toistuvat, kokoluokka vain on eri.
 Oman osaamisen laajentaminen "yhden organisaation miehestä/naisesta" uudelle toimialalle
hallitustyöskentelyn kautta avaa silmiä erilaiseen liiketoimintaan.
 Pk-yrityksen hallitus saa edullisesti arvokasta liiketoimintaosaamista käyttöönsä. Tätä mahdollisuutta
yhä useampi suomalainen pk-yritys voisi hyödyntää.

15. Hallitusjuniorit – vastaus vajeeseen
Missio
 Kasvattaa nuoria osaajia yritysten hallituksiin
Arvot
 Omistajien etu ja aito lisäarvo yritykselle
 Kasvaminen kokemusta kuuntelemalla
 Rehellisyys
 Kanssayrittäjyys (co-creation)
 Sitoutuneisuus
Strategia
 Olemme kasvatusverkosto, emme hallituspaikkojen välitysorganisaatio
 Luomme lisäarvoa jäsenillemme jakamalla osaamista ja kontakteja

16. Jäsenistö
 Yhteisöön liittyminen
 Avoin yhteisö kriteerit täyttäville henkilöille.
 Kriteerit: kokemusta toiminnasta aktiivisen hallituksen jäsenenä ja ikäluokka
alle 40v.
 Keskeiset jäsenprofiilit:
1. Perheyritysten seuraava sukupolvi
2. Nuoret kasvuyrittäjät
3. Organisaatioissa kasvavat (esim. pääomasijoitusyhtiöt)
 Yhteisön toimintalaajuus
 Valtakunnallinen toimija
 Liikkeellelähtö Tampereella ja Helsingissä
 Jatkossa kansainvälinen verkosto, ”Board Juniors” -mallia ei löydy maailmalta

17. Toimintamalli

18. Koulutus
 Sisäiset koulutukset ja ryhmän sisäinen toisilta oppiminen
 Ryhmän jäsenet pitävät ryhmälle vapaamuotoisia koulutustilaisuuksia
teemoista, joissa jäsen itse kokee olevansa hyvä / onnistunut / menestynyt.
 Yritysvierailut
 Vierailujen tiheys on noin kuusi kertaa vuodessa. Tavoitteena oppia
yritysisännältä käytännön esimerkein.
 Yhteiset tilaisuudet Hallituspartnereiden kanssa
 Hallituspartnereiden osaajat jakavat osaamistaan ja kokemustaan
hallitusjunioreille teemailloissa.
 Yhteistilaisuudet Hallituspartnereiden jäsenten kanssa
 Kummitoiminta
 Hallitusjuniorin ja hallituskummin henkilökohtaiset tapaamiset
 HHJ
 Suositamme jäsenillemme osallistumista HHJ-koulutukseen

19. Osaaminen
 Kehitämme hallitustyöskentelyn ”osaamiskarttaa” jonka avulla mietimme eri henkilöiden
osaamista ja hallitustyöskentelyn monipuolisuutta:
 Toimialatuntemus
 Toimialan trendit
 Toimialan uutiset
 Kilpailijat
 Asiakkaat
 Toimialariippumattomat yrityksen asiat
 Talousvalvonta
 Mittaristot
 Rahoitus
 Organisaatio , Henkilöstö , Osaaminen
 Omistuspohja , Omistajastrategia, Omistusjärjestelyt
 Tavoitteet , Strategia
 Hallitus – Puheenjohtaja – Toimitusjohtaja
 Puheenjohtaja – toimitusjohtaja
yhteistyö
 Hallinto
 Kokouskäytännöt
 Hallitustyön mittaaminen ja kehitys
Kaikkien edellä mainittujen
suhteen arvostamme
kansainvälistä näkökulmaa.

20. Yhteenveto ja johtopäätökset
Henkilökohtaisia huomioita

21. Mitä minä olen oppinut hallitustyöstä?
 Alussa oli valtava palo päästä mukaan ja vaikea ensikynnys ylitettävänä
 Ensimmäisen paikan saaminen on todella vaikeaa, ellei saa paikkaa perheen tai työn
kautta. Kiitos rohkeudesta Fira Oy ja Optinet Oy!
 Hallitustyöskentely ei ole rakettitiedettä, käytännöt oppii helposti. Ikä ei ole mikään este.
 Hallituksen pöydälle tulee varsin usein yllättäviä ja ikäviä asioita. Iso osa
hallitustyöskentelystä on ongelmien ratkaisemista vastaantulojärjestyksessä. Alussa
asioita liioittelee ja ottaa henkilökohtaisesti, matkan varrella oppii malttia ja hoitamaan
asioita asioina.
 On erilaisia hallituksia. Pahimmillaan hallitus on ristiriitainen ja henkilökemiat eivät toimi,
parhaimmillaan hallitus on hyvähenkinen ja yhtenäinen tiimi.
 Kriisiyhtiön hallitustyöskentely on oma taiteenlajinsa. Mieti moneen kertaan, jos meinaat
mukaan.
 Hallituksen puheenjohtajuus on huomattavasti jäsenyyttä vaativampaa.

22. Mitä minä olen oppinut hallitustyöstä? (2)
 Huolehdi riittävästä ajankäytöstä, jotta voit perehtyä asioihin ja antaa oman panoksesi
yritykselle. Jos ei ole aikaa, on osattava luopua ja sanoa ei. Muista itsesi, perheesi ja työnantajasi.
 Toimialaosaaminen ei ole tärkeintä. Itse en osannut rakentamista ennen kuin aloitin
rakennusyhtiön hallituksessa. Erilaiset osaamiset täydentyvät hallituksessa. Kyky strategiseen
ajatteluun on usein riittävä pääsyvaatimus.
 Olen oppinut uusien yritysten, uusien toimialojen ja hallituskollegoiden kautta ylivoimaisen
paljon liiketoiminnan yleisiä viisauksia ja käytäntöjä! Aivan huikea kasvu- ja oppimispaikka!
 Hallitusjuniorit ry on loistava verkosto!
 Nyt hallitustyöskentelystä on tullut työtäni. Käytännössä puolet ajasta menee hallituksiin. Alun
valtava palo on muuttunut ammattimaiseksi toiminnaksi.
 Silti tämä on yhä hauskaa ja innostavaa!
 Tulevaisuuden toiveissa:
 Pörssiyhtiö
 Ulkomainen yhtiö