1. 40 TIEDON SILTA 2015
Hyveet kuin vasara
Arvot ja hyveet
Mediatalo Otavamedian asiakaspalvelu työsti vuoden ajan
hyveitä – sekä yhteisöllisiä, työnteon että johtamisen hy-
veitä. Mitkä ovat meidän hyveemme, joihin sitoudumme?
Mitä tarkoittavat arjessa esimerkiksi oikeudenmukaisuus,
joustavuus ja rentous? Entä sitoutuneisuus, auttavaisuus
ja kohtuullisuus?
Hyveet ovat suomalaisen työelämän kehittämisessä
uusi työkalu. Ne ovat kuin vasara: se lyö naulan sei-
nään, mutta ensin se pitää ottaa käteen. Samoin
hyveet täytyy ottaa ensin tietoisesti käyttöön ennen
kuin ne parantavat työnteon arkea. Otavamedian
asiakaspalvelu ja Finlandia-talo näyttävät mallia.
Hyveprosessien toteuttamisesta vastasi eetikko ja uskon-
nonfilosofi Antti Kylliäinen. Viitekehys perustuu hänen
kirjaansa Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen – hy-
veet työssä ja elämässä (Otava 2012).
Kirjassa aristoteelinen hyve-etiikka siirtyy antiikista tä-
hän päivään – ja erityisesti työelämän tarpeisiin. Kylliäisen
perustama SyFron Oy on toistaiseksi ainoa toimija Suo-
messa, joka tuottaa hyveprosesseja työyhteisön ja organi-
saation kehittämiseen.
Virkistävää ja hyödyllistä
Median murroksessa Otavamedian 50 työntekijän asiakas-
palvelu työskentelee paineiden alla. Kehittämishankkeessa
tavoiteltiin yhteisöllisyyttä, työkulttuurin ja työntekijöiden
hyvinvoinnin vahvistamista sekä tulostason nostoa.
Susanna Blomfelt (vas.), Anna Närhi, Ida Nevalainen, Linnea Johansson ja Minna Salmi Otavamedian asiakaspalvelusta kokevat,
että hyveprosessi vahvisti työhyvinvointia ja yhteishenkeä.
Teksti: Leena Huovila
Kuvat: Liisa Takala
2. 41TIEDON SILTA 2015
– Hyvehanke oli hieno panostus tällaisena aikana, kun kar-
sitaan ylimääräisestä. Kokemuksemme on, että se vaikutti
suoraan työhyvinvointiimme ja yhteishenkeen, palvelu-
päällikkö Anna Närhi sanoo.
Asiakaspalvelussa merkittävä osa työstä on peruutus-
ten torjuntaa: vastaamista tilauksiaan irtisanovien asiak-
kaiden yhteydenottoihin siten, että asiakas tulisi toisiin
ajatuksiin.
– Voihan se olla alkuun hankalaa, mutta sen oppii, kun
treenaa, asiakasneuvoja Susanna Blomfelt sanoo.
Aiemmat asiakaspalvelun kehittämishankkeet ovat kä-
sitelleet työtä juurikin esimerkiksi asiakkaalle puhumisen
ja myynnin kannalta.
– Hyvehankkeessa näkökulma oli aivan toinen. Se oli
virkistävää, ajatuksia herättävää ja hyödyllistä, Anna Närhi
sanoo.
Palvelupäällikkö Linnea Johansson toteaa, että hy-
veissä on kyse aivan arkisista asioista, jotka vaikuttavat
kaikkiin ja kaikkeen työyhteisössä. Hänen mielestään ne
herättelivät erityisesti työtovereiden huomioon ottami-
seen. Hyveet ovat pysyneet mielessä, vaikka saattavat kii-
reessä joskus tilapäisesti unohtua.
– Tärkeätä on, että nyt hankkeen jälkeenkin asiaa pi-
detään vireillä. Myyntipalvelu on esimerkiksi päivittänyt
hyveitä ja tehnyt niistä huoneentaulun.
Asiakaspalvelu työskentelee neljässä ryhmässä: lehtien
ja kirjojen asiakaspalvelut, reskontra ja myyntipalvelu.
Vaikka ryhmät tekevät yhteistyötä päivittäin, toisten työs-
tä ja toimintatavoista ei ole niinkään tiedetty – eikä työto-
vereita välttämättä tunnettu.
Kun hyveistä keskusteltiin, työryhmien kokoonpanoa vaih-
deltiin niin, että kaikki joutuivat tekemisiin toistensa kanssa.
– Keskustelut olivat hyviä ja toivat uusia näkökulmia
ja ymmärrystä erilaisista työnteon tavoista. Se helpottaa
yhdessä tekemistä, myyntisihteeri Ida Nevalainen ja pal-
veluneuvoja Minna Salmi sanovat.
– Yhdessä olemme monipuolisia ja hyviä, Susanna
Blomfelt toteaa.
137 mahdollista hyvettä
– Hyveet tekevät paitsi yksilöstä, myös yhteisöstä tai työ-
organisaatiosta hyvän. Jokaisella toimivalla organisaati-
olla on väistämättä jo valmiiksi hallussaan toiminnalleen
keskeisimmät hyveet – ainakin ituina, Antti Kylliäinen sa-
noo.
Hyveet ovat hänen mukaansa kuin vasara: se lyö nau-
lan seinään, mutta ensin se on otettava käteen. Samoin
hyveet täytyy ottaa tietoisesti käyttöön ennen kuin ne
vuorenvarmasti parantavat työnteon arkea.
Kylliäinen on koonnut 137 työelämässä mahdollisesti
tarvittavaa hyvettä. Esimerkiksi yhteisöllisten hyveiden
prosessin aluksi hän laatii noin 50 hyveen listan, joka or-
ganisaation johdon pitäisi karsia noin 20:een. Lisäksi hän
varaa itselleen oikeuden lisätä listaan 4–5 mielestään kes-
keistä hyvettä. Näistä työntekijät valitsevat ja määrittele-
vät tärkeimmät 5–7 hyvettä.
– Olennaista on, että työyhteisö tekee kaiken alusta
loppuun itse, sillä kannettu vesi ei pysy kaivossa. Alku- ja
loppumittauksista selviää, miten hyveissä on kehitytty.
Hyveprosessissa keskitytään epäkohtien ja puutteiden
sijasta vahvuuksiin, mikä tekee menetelmästä Kylliäisen
mukaan rakentavan.
Myyntipalvelun päivitetyt hyveet huoneentaulussa.
Antti Kylliäinen tuottaa vahvuuksiin keskittyviä hyveprosesseja
organisaatioiden kehittämiseen.
3. 42 TIEDON SILTA 2015
Finlandia-talon yhteishenki vahvistui
Kongressien ja tapahtumien keskus Finlandia-talo listaa
verkkosivuillaan hyveensä: avuliaisuus, innostus, positii-
visuus, suvaitsevuus, vastuullisuus, yhteenkuuluvuus. Hy-
veet on työstetty yhteisöllisten hyveiden kehittämispro-
sessista syksyllä 2014.
– Mietimme pitkään, ovatko hyveet meidän juttumme.
Lopulta halusimme lähteä kehittämään Finlandia-taloa
työyhteisönä Antti Kylliäisen tarjoamin keinoin, toimitus-
johtaja Johanna Tolonen kertoo.
Hänen mukaansa kehityshankkeet eivät aiemmin olleet
koskeneet kaikkia talon henkilöstöryhmiä. Finlandia-talos-
sa saman katon alla Finlandia-talo Oy:n oma, suhteellisen
pieni henkilöstö tekee laajaa verkostoyhteistyötä valittu-
jen yhteistyökumppaneiden kanssa. Esimerkiksi ravintola-,
aula- ja vartiointityöntekijöillä on kaikilla eri työnantajat.
– Asiakas kohtaa ensimmäisenä narikkatyöntekijät,
jotka edustavat hänelle Finlandia-taloa. Ei asiakkaalle ole
mitään merkitystä, kenen palkkalistoilla työntekijä on. Sik-
si toimijoiden on työskenneltävä saumattomasti yhteen,
Tolonen toteaa.
Ajankohtainen kimmoke koko työyhteisön hankkeeseen
oli, kun taloon oli tullut suuri määrä aivan uusia työnteki-
jöitä ravintolayrittäjän vaihduttua.
– Kehittämishanke oli prosessina sujuva, hyvin johdet-
tu ja kiireetön. Tapaamisia oli kaikkiaan neljä. Alussa kaikki
saivat kertoa, millaisessa työyhteisössä he haluavat työ-
tään tehdä. Työntekijät valitsivat ne hyveet, joiden toivo-
vat parantavan ilmapiiriä jokapäiväisessä työssä ja tuovan
iloa arjen kiireen keskelle, Tolonen kertoo.
– Olennaista oli, että mitään ei tullut valmiina eikä an-
nettuna vaan työyhteisö itse valitsi hyveet ja konkretisoi,
mitä ne käytännössä tarkoittavat.
Kuuden viikon kehittämisjaksolla kullakin viikolla oli
teemana yksi hyve. Halutessaan sai pitää verkkopohjais-
ta hyvepäiväkirjaa. Alku- ja loppukyselyt selvittivät, miten
hyveiden käyttöönotto oli kehittynyt. Vaikka lähtötilanne-
kin oli hyvä, parannusta oli tullut selkeästi.
– Tärkeämpää kuin kyselyn tulokset oli kuitenkin se, että
työntekijät kehittivät hyveitä työstämällä Finlandia-taloa
työyhteisönä itse. Selkeä tulos on, että pystyimme vahvis-
tamaan yhteishenkeä, kun tutustuimme toisiimme ja tois-
temme töihin vähän paremmin.
Tolosen mukaan myös asiakkaat ovat huomanneet
muutoksen. He ovat kysyneet, mitä on tapahtunut, kun
työntekijät ovat niin iloisia.
– Usein työhyvinvointiasioita saatetaan pitää hieman
henkilöstöhömppänä, mutta minä näen tämän muutoksen
menestyksellemme strategisesti tärkeänä.
– En väitä, että nyt olisimme valmiita ja täydellinen
työyhteisö. Aina saattaa tulla hankaluuksia ja on paranta-
misen varaa. Mutta kokemus on ollut myönteinen, ja hy-
veprosessi jatkuu edelleen. Sitä pidetään esimerkiksi valit-
semalla kvartaalin työntekijä jonkin hyveen näkökulmasta.
Otavamedia Oy: Hyveet työssä – henkilöstö- ja
esimiesprosessi. Kehittämisavustus.
www.tsr.fi > Hae numerolla 114180.
Finlandia-talo Oy: Hyveet työssä 2.0 -työyhteisö-
prosessi. Kehittämisavustus.
www.tsr.fi > Hae numerolla 114305.
Katso myös:
Kallion seurakunta: Hyveet työssä – Kallion
seurakunnan henkilöstön kehitysprojekti.
Kehittämisavustus.
www.tsr.fi > Hae numerolla 114186.
Työterveyslaitos selvitti Antti Kylliäisen yhteisöllisiä hy-
veitä koskevan prosessin vaikuttavuutta työhyvinvointiin
ja työntekoon. Kyselyitä ja haastatteluita tehtiin Otava-
mediassa, Finlandia-talossa ja myös helsinkiläisessä Kallion
seurakunnassa.
Vanhempi asiantuntija Tuula Räsänen kertoo, että kai-
kissa kolmessa organisaatiossa kokemukset hyvemenetel-
mästä olivat myönteisiä ja siitä koettiin olevan hyötyä.
– Esimerkiksi Finlandia-talossa sekä esimiehet että
työntekijät kokivat, että olivat päässeet yhdessä keskus-
telemaan ja miettimään tavoitteeksi asetettua yhtenäistä
toimintaa. Usein keskustelu työyhteisössä junnaa ja lähtee
käyntiin ulkopuolisen toimijan avauksesta.
Räsäsen mukaan on vaikeata arvioida, mitkä vaikutukset
ovat pitkällä tähtäimellä. Organisaatioissa aiotaan kuiten-
kin miettiä ja edistää hyveitä edelleen, mitä Räsänen pitää
hyvänä.
– Menetelmässä lähtökohta on positiivinen: vahviste-
taan hyvää, hyveitä, ei puutteita. Se on hedelmällistä.
Työterveyslaitos ei Räsäsen tiedon mukaan ole aiemmin
arvioinut konsultin toimintaa niin kuin nyt tässä tapauksessa.
– Haluamme viedä eteenpäin yhteistyötä konsulttien
kanssa. Suomessa on paljon työyhteisöjen toimintaan liit-
tyvää konsultointia, ja me haluaisimme, että se olisi tut-
kimukseen perustuvaa ja mahdollisimman hyvätasoista.
Tässä ei ollut moittimista.
Myönteinen arvio Työterveyslaitokselta
Kuva:JouniPorsanger
4. – Usein työhyvinvointiasioita saatetaan
pitää hieman henkilöstöhömppänä, mutta minä
näen hyveprosessin tuloksen menestyksellemme
strategisesti tärkeänä, Finlandia-talon toimitusjohtaja
Johanna Tolonen sanoo.
Ote Finlandia-talon hyvepäiväkirjasta
koskien innostusta: ”Mielestäni meillä on
hyvä pössis päällä ja innostunutta jengiä töissä.
Toisia autetaan sekä ollaan reippaita
ja hymyileviä työssä.”
43TIEDON SILTA 2015