Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Die SlideShare-Präsentation wird heruntergeladen. ×

Kolmas sektori yritysvastuukumppanina

Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Wird geladen in …3
×

Hier ansehen

1 von 15 Anzeige
Anzeige

Weitere Verwandte Inhalte

Ähnlich wie Kolmas sektori yritysvastuukumppanina (20)

Aktuellste (20)

Anzeige

Kolmas sektori yritysvastuukumppanina

  1. 1. Kolmas sektori yritysvastuukumppanina Esitys Suomen Lions-liiton vuosikokusseminaarissa 8.6.2012 Antti Järventaus
  2. 2. Suomen lasten ja nuorten säätiö •Suomen lasten ja nuorten säätiö on nuorten elämäntaitojen asiantuntija, joka edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja ehkäisee ongelmien syntymistä. •Vuonna 2001 perustettu säätiö toteuttaa tehtäväänsä sekä Suomessa että useissa kehitysmaissa. •SLNS haastaa myös yrityksiä panostamaan nuorten hyvään elämään ja tarjoaa keinoja yhteiskuntavastuun toteuttamiseen. •Säätiöllä on tällä hetkellä 11 työntekijää. •Toiminnan volyymi vuonna 2011 oli 1 905 108 €. •Verkkosivut: www.nuori.fi.
  3. 3. Kolmas sektori The Community (Households, families) The State (Public Agencies) The Market (Private Firms) Associations Voluntary/Non- profit Public Private Poliittiset yhdistykset Urheilu- ja liikunta Kulttuuri Vapaa-aika ja harrastukset Sosiaali- ja terveys- yhdistykset Kuvio: Evers & Laville 2004 Nuoriso ja opiskelijat Ammatilliset Talous ja elinkeinot Neuvonta- järjestöt Uskonnolliset ja katsomukselliset Kasvatus ja tiede Ympäristö Eläkeläiset ja veteraanit Paikallis- yhdistykset Maanpuolustus ja rauha Ystävyys, etniset, kehitysyhteistyö Palvelu
  4. 4. Yritysvastuun määritelmä, EK •Vastuullinen toiminta on yrityksen tapa vastata kestävän kehityksen haasteeseen. Näin ollen se kattaa kestävän kehityksen kaikki kolme ulottuvuutta: talouden, ympäristön ja sosiaaliset näkökohdat. •Vastuullinen yritystoiminta muovautuu yrityksen omien arvojen ja tavoitteiden sekä lainsäädännön ja sidosryhmien odotusten perusteella. Myös yrityksen toiminnan luonne ja toimintaympäristö vaikuttavat vastuullisuuden sisältöön ja painotuksiin. Lähde: Vastuullinen yritystoiminta – käytäntöjä suomalaisissa yrityksissä, 2006
  5. 5. Yritysvastuun määritelmä, TEM • Yhteiskunta- ja yritysvastuu tarkoittaa yritysten, julkisen hallinnon ja muiden työyhteisöjen vastuuta vaikutuksistaan ympäröivään yhteiskuntaan, ympäristöön ja sidosryhmiin. - Yritys vaikuttaa sidosryhmiinsä taloudellisesti muun muassa jakamalla taloudellisia suoritteita, kuten palkkaa työntekijöilleen sekä veroja valtiolle ja kunnille. - Vastuullisen yrityksen sosiaalisia vaikutuksia puolestaan ovat esimerkiksi henkilöstön hyvinvointi, korkea asiakastyytyväisyys sekä turvalliset tuotteet ja palvelut. - Yrityksen ympäristövastuuseen kuuluvat muun muassa materiaalien, energian ja veden säästeliäs käyttö sekä ilmastonmuutoksen torjunta. • Kaikkien organisaatioiden tulisi vapaaehtoisesti pyrkiä minimoimaan toimintansa kielteiset vaikutukset ja maksimoimaan myönteiset vaikutukset. Vastuulliset toimintatavat ovat kestäviä ja edistävät koko yhteiskunnan hyvinvointia sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Siksi on tärkeää, että yritykset ja eri toimialat esimerkiksi ennakoivat tulevaa kilpailukykyään ja työllistävyyttään. • Vastuullisuuden tiennäyttäjät yrityksille (TEM, 2009)
  6. 6. Yritysvastuun kehitys Kourula 2009
  7. 7. Kommentteja yhteistyöstä Onnistuneen kumppanuuden edellytyksenä on, ettei kyse ole vastuullisuuden ulkoistamisesta järjestölle. Toimiva kumppanuus lähtee siitä, että yrityksellä on aito halu tarttua yhteiskunnalliseen ongelmakohtaan, johon sillä voi olla myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia. Huolella valittu järjestökumppanuus tuo asiantuntijaosaamista, ymmärrystä ja kokemusta sekä uskottavuutta, joiden avulla ongelmaan voidaan tarttua yhdessä. Riikka Poukka yritysvastuupäällikkö Alma Media
  8. 8. Kommentteja yhteistyöstä Yhteistyö Suomen lasten ja nuorten säätiön kanssa tarjoaa yrityksille uraauurtavia mahdollisuuksia yritysvastuun toteuttamiseen. Esimerkiksi Perussa nuorten pienyrittäjyyttä edistetään Deloitten vapaaehtoisten tuella ja Nokian innovatiivisilla matkapuhelinratkaisuilla. Yhdistämällä ydinosaamisensa säätiön asiantuntijuuteen yritykset voivat mielekkäällä ja vaikuttavalla tavalla osallistua paremman maailman rakentamiseen maailman nuorille. Teppo Rantanen toimitusjohtaja Deloitte
  9. 9. Kommentteja yhteistyöstä Suurten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyössä on karkeasti ottaen kaksi tyypillistä asetelmaa. Ensimmäisessä haetaan molemminpuolista hyötyä, jossa yhteistyö edistää kummankin tavoitteita ja mainetta. Toisessa asetelmassa yritys tukee taloudellisesti järjestön toimintaa ja haluaa tietää, miten rahat käytetään. Kummassakin asetelmassa kolmannen sektorin toimijan uskottavuus ja luotettavuus ovat keskeisen tärkeitä yhteistyön edellytyksiä. Eija Pitkänen yritysvastuujohtaja TeliaSonera Finland
  10. 10. Hyödyt yritykselle •henkilöstön työmotivaation kasvu •työnantajaimagon paraneminen, muut imago- ja mainehyödyt •tutustuminen järjestön toimintatapoihin ja tavoitteisiin •järjestöjen osaaminen ja asiantuntemus •uusien ajatusten ja toimintatapojen hankkiminen johtamisen kehittämiseksi •johdon ja työntekijöiden vuorovaikutustaitojen kehittäminen •uusien tuote- ja toimintatapainnovaatioiden kehittäminen •konfliktien ja maineriskien ennakointi •järjestöjen kautta aukeava sidosryhmäverkosto •yrityksessä tehtyjen päätösten taustojen ja motiivien avaaminen.
  11. 11. Hyötyjä järjestölle •uusien kohderyhmien tavoittaminen (esimerkiksi yrityskumppanin työntekijät •ja asiakkaat) •muiden kuin taloudellisten toimintaresurssien lisääminen: uusien asioiden •oppiminen, vuorovaikutustaidot, työmotivaatio ja -hyvinvointi •uskottavuuden lisääminen •toiminnan oikeutuksen lisääminen •yhteiskunnallisen muutoksen edistäminen •viestintä- ja markkinointiosaamisen hankkiminen
  12. 12. Vuoropuhelun ja yhteistyön muotoja •koulutusyhteistyö •tutkimusyhteistyö •asiantuntija-apu puolin ja toisin •yhteinen markkinointikampanja tai -tapahtuma •yrityksen henkilökunnan vapaaehtoistoiminta järjestössä •yhteinen ohjelma jonkin tavoitteen edistämiseksi tai ongelman poistamiseksi •sponsorointi
  13. 13. Yritysten odotuksia järjestöille • tunnettu järjestö • hyvä maine • tehokkuus ja luotettavuus toiminnassa • selkeät yhteistyöperiaatteet ja sisäiset toimintamallit, koordinoitu työskentely • konkreettiset yhteistyöehdotukset, jotka osuvat yrityksen toimintaan tai esimerkiksi asiakastilanteeseen; toisaalta kannattaa välttää liian lukkoon lyötyjä • ehdotuksia, koska yritykset haluavat osallistua yhteistyön suunnitteluun • asiantuntija alallaan • raportoinnin ja viestinnän osaaminen • voi tarjota näkyvyyttä yritykselle ja yhteistyölle järjestöjen viestintäkanavissa.
  14. 14. Järjestöjen odotuksia yrityksille • hyvä maine • riittävästi taloudellisia ja muita resursseja osoitettavaksi yhteistyöhön • sitoutuminen pitkäjänteiseen yhteistyöhön • yritys kunnioittaa järjestön osaamista ja arvoja • yritys suhtautuu järjestöön tasaveroisena kumppanina • yrityksessä on kiinnostusta aitoon yhteistyöhön eikä vain oman kilven kiillottamiseen – järjestöt kavahtavat viherpesijöitä • järjestöyhteistyö koskettaa yritystä laajasti eikä jää vain sitä käytännössä • koordinoivien asiaksi • yritys suhtautuu realistisesti järjestön tarjoamiin yhteistyömahdollisuuksiin.
  15. 15. •Kiitos

×