Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla nuorisotakuun toteuttamiseen osallistuvat toimijat voivat kehittää keskinäisiä yhteistyömuotojaan ja nuorille suunnattuja erilaisia toimenpiteitä paremmin nuorisotakuun tavoitteita palveleviksi. Lisätietoja: projektipäällikkö, VTL Suvi Ervamaa suvi.ervamaa@alli.fi p. 044 7229 351

1. Projektipäällikkö, VTL Suvi Ervamaa
suvi.ervamaa@alli.fi
Allianssi-risteily 15.-16.4.2014
Onnistunut nuorisotakuu
-hankkeen tuloksia

2. Aikataulu
Hankkeen kesto: 1.9.2013-30.6.2014
Loppuraportin julkaisu Nuorisotakuufoorumissa
Helsingissä 27.5.2014
Kesäkuu 2014: tulosten levittäminen ja
hankkeen päättäminen
2

3. Yhteistyötahot
Keravan kaupunki
Lohjan kaupunki
Loviisan kaupunki
Nuorisotutkimusverkosto
Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto

4. Tavoitteet
Selvittää ja arvioida nykyisen hallitusohjelman mukaisen
nuorisotakuun toteutumista erityisesti nuorten ja monialaisen
yhteistyön näkökulmista.
Hankkeessa kartoitetaan kysely- ja haastattelumenetelmin,
miten nuorisotakuuta toteuttavat toimijat tekevät yhteistyötä 4-
P -mallin (public-private-people-partnership) puitteissa,
millaiset käytännöt ovat osoittautuneet toimiviksi, ja millaisia
kehittämistarpeita ilmenee.
Lisäksi selvitetään haastattelujen avulla, millaisina
hankekuntien nuoret kokevat nuorisotakuun toimenpiteet ja
monialaisen yhteistyön tai sen puuttumisen vaikutukset.
Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tavoitteena on tuoda esiin
nuorten näkökulmaa sekä tuottaa tietoa, jonka avulla
nuorisotakuun toteuttamiseen osallistuvat ammattilaiset voivat
kehittää keskinäisiä yhteistyömuotojaan ja nuorille suunnattuja
palveluita paremmin toimiviksi.
4

5. Aineistot (1/2): Ammattilaiset
43 ammattilaisten haastattelua
Lisäksi kuusi henkilöä vastasi haastattelurunkoon kirjallisesti:
yhteensä 49 ammattilaisen vastaukset
Mukana laaja kirjo eri alojen edustajia, esim. kuntien nuorisotoimen
johtoa, etsivä nuorisotyö, työpajat, sosiaalityö, päihdetyö,
mielenterveyspalvelut, poliisi, terveydenhuolto, työllistämiseen liittyvä
hanketoiminta, TE-palvelut, opoja, kuraattoreita, oppilaitosten johtoa,
seurakuntien nuorisotyö, yrittäjien yhdistysten edustajia jne.
5

6. Aineistot (2/2): Nuorten haastattelut
Yhdeksän ryhmähaastattelua (kolme jokaisessa kunnassa)
15-29 -vuotiaille nuorille
Kohderyhmät:
1) TE-toimistojen asiakkaat
2) Työpajatoimintaan osallistuvat nuoret
3) Etsivän nuorisotyön asiakkaat
Yksilöhaastattelut: nuoret, jotka ovat yrittäneet päästä
mukaan johonkin nuorisotakuun piiriin kuuluvaan
tukitoimenpiteeseen, mutta ovat syystä tai toisesta jääneet
niiden ulkopuolelle (seitsemän nuorta). Käytännössä monet
etsivän nuorisotyön asiakkaat varsin samankaltaisessa
elämäntilanteessa kuin toimenpiteiden ulkopuolelle jääneet.
6

7. Nuorisotakuu ja kuntien tilanne
Yleinen taloustilanne vaikuttaa sekä tarjolla olevien
työpaikkojen määrään että kuntien resursseihin.
Nuorisotakuun toteuttaminen näissä raameissa on
haasteellista.
Miten tehdä olemassa olevien resurssien puitteissa hyviin
tuloksiin johtavaa työtä?
7

8. Monialainen yhteistyö nuorisotakuun kehittämisessä
Selvityksessä haastatellut ammattilaiset ovat yksimielisiä
monialaisen yhteistyön merkityksestä nuorisotakuun
kehittämisessä. Sen avulla voidaan välttää päällekkäistä työtä
ja tarjota asiakkaan kokonaistilanteen huomioivaa tukea.
Johtaja, Keski-Uudenmaan Nuorten pysäkki:
”Se, että me verkostoidutaan ja yhdessä mietitään, silloin se toimijan
asiantuntijuus tulee paremmin asiakkaan hyödyksi. -- Esimerkiksi, että nuorelle
on löytynyt koulutuspolku tai polku työelämään. Varsinkin sellaisille nuorille,
joilla se on syystä tai toisesta hyvin ongelmallista. Tällainen räätälöinti on ehkä
parasta mitä mä tiedän. Se palvelee ja sitouttaa nuorta. -- Kun asiakas on
mukana siinä keskiössä ja hän antaa luvan, että viranomaiset ja eri
toimijat voi esimerkiksi vaihtaa tietoja joko paperilla tai suullisesti, niin
kokonaistilanne tulee parhaiten esille. Eli tiedetään missä mennään, ja
tiedetään missä kohtaa nuoren haasteet on, missä hän on yrittänyt ja missä ei
ehkä ole niin onnistunut ja nähdään ne voimavarat.”
8

9. Selvityksessä esiin nousseita kehittämisehdotuksia:
1: Yhteistyön lisääminen toimijoiden ja sektorien välillä
Monialaisen työn parempi organisointi ja sen edellyttämien
resurssien budjetointi kaupungin talousarvioon.
Nuorille matalan kynnyksen palveluita, jotka keskitetään saman
katon alle. Esim. Lohjalla suunniteltu nuorisokeskus.
Tietosuojakysymykset monialaisen yhteistyön hidasteena:
mietittävä, miten tiedon jakamista voisi helpottaa asiakkaan
suostumuksella.
Valtakunnallisen ja alueellisen koordinaation ja
kokonaisnäkemyksen lisääminen.
Hyviä käytäntöjä koskevan tiedon levittäminen. Nyt kunnat joutuvat
keksimään tahoillaan ”pyörän uudelleen”.
Kolmannen sektorin roolin vahvistaminen nuorisotakuussa (esim.
järjestöt nuorten osallisuuden vahvistajina ja työllistäjinä).
Työnantajien ja muiden toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen
(työllistäminen, oppisopimusjärjestelmän kehittäminen ym.)
9

10. Kehittämisehdotuksia 2:
TE-palvelut (1/2)
Byrokratian vähentäminen, asioinnin tekeminen helpommaksi ja
joustavammaksi
Selkeämmät ja helppokäyttöisemmät sähköisen asioinnin palvelut
Tulisi pyrkiä herkemmin tunnistamaan, ketkä tarvitsevat
työnhaussa apua ja millaista apua he tarvitsevat. Resurssien
kohdentaminen tähän ryhmään.
Nuorisopalveluille TE-toimistoilta tilastotietoa oman paikkakunnan
nuorten tilanteista ja työttömyyden syistä. Tietoa tarvitaan, jotta
nuorille voitaisiin suunnitella paremmin tarpeita vastaavia palveluita.
Nuorten yksilöllisten taipumusten tunnistamisen merkitys: Lohjan
Nuorisoverkoston toiminnassa mukana oleva poliisi,
kenttätoiminnan vastaava esimies: ”Kaikki nuoret eivät ole
samanlaisia. Ylätason julistuksissa asiat ovat yksinkertaisia, mutta tosiasiassa
kaikki on kohdattava yksilönä. Viisaus ei asu päättäjissä, eikä auttajissa, viisaus
tulee nuoresta tai yksilöstä itsestään. On löydettävä yksilöllinen tapa auttaa
nuorta. Kaikille ei esimerkiksi voi tarjota varastotyötä, jos et ota sitä, olet
huono ihminen. Ei. Tarvitaan räätälöityä toimintaa.”
10

11. TE-palvelut (2/2)
TE-palveluihin lähipalvelupisteitä tai lähipalvelupäiviä, jos
palvelua ei ole saatavilla omalla paikkakunnalla: mahdollisuus
kasvokkaiseen asiointiin tärkeää erityisesti niille nuorille, joilla
ei ole mahdollisuutta sähköiseen asiointiin ja niille, jotka
tarvitsevat tukea työnhaussa.
Toiminnanjohtaja, Loviisa: ”Suurimpana kompastuskivenä tällä hetkellä
koetaan TE-toimiston puuttuminen Loviisasta. Vaikka sähköisiä palveluja
kehitettäisiin kuinka hyvin toimiviksi tahansa, ei se koskaan voi korvata ihmisen
kohtaamista. --- Sähköinen asiointi on myös haastavaa nuorille, joilla
– ei ole verkkopankkitunnuksia (esim. alle 18-vuotiaat)
– on oppimisvaikeuksia (luki- tai hahmotushäiriö)
– ei ole omaa tietokonetta ja/tai verkkoyhteyttä (esim. taloudellisten
häiriöiden vuoksi) ja sosiaalisten pelkotilojen vuoksi ei pysty hoitamaan
työasioitaan esim. kirjaston asiakaspäätteillä.”
11

12. Kehittämisehdotuksia 3:
Koulutusjärjestelmä ja oppilaitosten toiminta (1/2)
Ammatillisten koulutuspaikkojen puute pienessä kunnassa:
tarjonnan monipuolistaminen ja/tai suuntaaminen hyvin
työllistäville aloille.
Diagnoosi oppimisvaikeuksista tärkeää saada ennen
peruskoulun loppumista
Ysiluokkalaisten oppilaanohjauksen lisääminen
Lisää panostusta erityisopetukseen ja tekemällä oppimiseen
Lisää koulunkäyntiavustajia
Erityisesti toisen asteen koulutuksen keskeyttäneiden nuorten
tilanteeseen olisi puututtava nykyistä enemmän: ohjaus
uuteen koulutukseen, työhön tai muu sopiva toimenpide.
12

13. Koulutusjärjestelmä ja oppilaitosten toiminta (1/2)
Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen
Ylioppilaat osaksi nuorten aikuisten osaamisohjelmaa ja sen
kautta tapahtuvaa oppisopimuskoulutusta
Nykyisessä yhteishakujärjestelmässä alle 25-vuotiaiden
työttömien on haettava opiskelemaan, vaikka omasta alasta ei
olisi käsitystä. Tämä käytäntö synnyttää toisen asteen
opiskelut keskeyttäneitä pudokkaita sekä väärälle alalle
kouluttautuneita nuoria.
Osa nuorista tarvitsisi enemmän tukea ja aikaa omien
taipumusten, kiinnostuksen kohteiden ja oikean opiskelualan
löytämiseen.
13

14. Kehittämisehdotuksia 4: Kuntoutuspalvelut
Kuntoutuspalvelujen saatavuutta parannettava (erityisesti
mielenterveys- ja päihdekuntoutus).
Erityispsykiatrian palveluihin lähipalvelupisteitä tai
lähipalvelupäiviä, jos hoitoa ei ole saatavilla omalla
paikkakunnalla
Ehkäisevä päihdetyö, joka on aloitettava ala-asteella
14

15. Kehittämisehdotuksia 5: Osallisuuden tukeminen
Harrastusseteleitä perheille, joiden lapset eivät muuten pääse
harrastamaan
Varhainen puuttuminen koulukiusaamiseen ja lasten
pahoinvointiin
”Syrjäytyneistä” puhuminen leimaavaa - siitä kannattaisi
luopua, jotta nuorille ei pääse muodostumaan negatiivista
kierrettä vahvistavaa ”syrjäytyneen” identiteettiä.
15

16. Nuorten tiedot ja näkemykset nuorisotakuusta
Nuorisotakuun sisältö nuorille ennen haastattelutilannetta
osittain tai kokonaan hämärä. Tiedon puute – mitä sille voitaisiin
tehdä?
Haastatellut nuoret suhtautuivat nuorisotakuun ideaan ja
sisältöön (joihin tutustuttiin haastattelutilanteen aluksi esitteen
avulla) positiivisesti. Nuorisotakuun koettiin tarjoavan
mahdollisuuksia ja parantavan nuorten asemaa.
Sen sijaan puhuttaessa erilaisista konkreettisista toimenpiteistä
ja palvelumuodoista näkemyksissä ilmeni enemmän hajontaa:
etsivä nuorisotyö ja pajatoiminta keräsivät varauksetonta
kiitosta. Erityisesti TE-palveluissa nähtiin runsaasti
kehittämistarpeita.
16

17. Nuorten keskustelua ja kommentteja nuorisotakuusta
Loviisa, uravalmennus-ryhmän keskustelua:
HLÖ1: ”Ehkä ne on ottanu tän vähän liian hätiköiden. Jos nyt tehdään tällä hetkellä noita
selvityksiä ja muita. Ehkä liian suuret tavoitteet liian nopeesti.”
HLÖ4: ”Kun tää on tullu voimaan vasta 2013 alussa, menee varmaan vuosia, ennen kun alkaa
kunnolla toimia.”
HLÖ3: ”Kyl mä voisin kuvitella, että tää ois jo ens vuoden aikana alkanu – noussu piikillä ylöspäin,
tosi paljon apua tästä vois olla seuraavanakin vuonna jo. Nytkin on varmaan jo ollut jonkin verran.
Nyt kun mä katon tätä paperia, niin kyllähän tästä tosi paljon tulee olemaan apua näille nuorille,
koulun lopettaneille. Aivan mahtavaa.”
HLÖ5: ”Kuulostaa mielenkiintoiselta toi nuorten aikuisten osaamisohjelma. Sen jos sais
toimimaan niin tulee olemaan paljon apua, mäkin tunnen paljon ihmisii, jotka ei oo
peruskoulun jälkeen tehny mitään.”
Haastattelija: ”Tietääkö sun kaverit tästä [nuorisotakuusta]?”
Nainen, 23, Loviisa, toimenpiteiden ulkopuolella: ”Ei itse asiassa tiedä. Jos toi sais
enemmän näkyvyyttä, sitä useammat tietäis. Netissä vois olla linkkejä ja paikallislehdessä
ilmotuksia. Vaikka sillei, et siel missä on avoimia työpaikkoja, vois olla isompana niitä linkkejä
tohon ja lehdissä haastatteluja ja juttuja. Loviisassa aika monet lukee Lovaria tai lukee netistä.”
Haastattelija: ”Onko nuorisotakuu-termi susta ymmärrettävä, kun tästä paljon
puhutaan? Saako siitä selvää, mitä se tarkoittaa?”
Nainen, 23, Loviisa, toimenpiteiden ulkopuolella: ”No ei siitä sillei ihan heti saa selvää, et
mitä se tarkottaa. Ensimmäisenä kun kuulin ton, tuli sellanen, et se on aika aggressiivinen hanke,
siinä on se takuu, se tulee se juttu, et saadaan se opiskelu- tai työpaikka. Mut sit se ei
kuitenkaan ole sellaista, kun tutustuu tuohon materiaaliin.”
17

18. Nuoret ja monialainen yhteistyö
Haastateltujen nuorten kokemukset jakautuivat seuraavasti:
-Ei kokemuksia monialaisesta yhteistyöstä.
-Oletettavasti kokemuksia, mutta ei tietoa niistä.
-Monialainen yhteistyö koettu hyödylliseksi.
-Kokemus, että yhteistyölle olisi ollut tarvetta, mutta sitä ei ole
tapahtunut. Seurauksena esim. vaikeuksia oman koulutuspolun
löytämisessä.
Myös nuoret toivat esiin tietosuojakysymykset monialaisen
yhteistyön hidasteena. Koettiin hankalana, että tieto eri viranomaisten
välillä ei liiku, vaikka nuori haluaisi antaa siihen luvan. Nuori joutuu
kulkemaan luukulta toiselle selittäen asioitaan yhä uudelleen vaihtuvalle
joukolle ammattilaisia.
Nuoret toivoivat palvelujen kokoamista ”yhden luukun periaatteen”
mukaisesti.
18

19. Etsivä nuorisotyö (1/2)
Etsivän nuorisotyön piiriin pääsemistä luonnehdittiin
useimmiten helpoksi.
Etsivät auttavat nuoria mitä erilaisimpien asioiden
hoitamisessa: työnhaussa, opiskelumahdollisuuksien
selvittämisessä, yleisissä elämänhallintaan liittyvissä
kysymyksissä, lasten huoltajuusasioiden selvittelyssä,
viranomaisten kanssa asioimisessa.
Yhteyttä pidetään tarpeen mukaan kasvokkain, puhelimitse ja
Facebookin välityksellä.
Mukaan oman yhteydenoton tai tuttujen kautta tai toisen
ammattilaisen lähettämänä.
19

20. Etsivä nuorisotyö (2/2)
Nuoria auttaneet etsivät tehneet yhteistyötä mm.
sosiaalitoimen ja velkaneuvonnan kanssa.
Etsivien yhteistyö muiden ammattilaisten kanssa koetaan
pääsääntöisesti varsin hyvin toimivaksi. Etsivät toimivat usein
nuorten ”asianajajina” suhteessa erilaisiin viranomaisiin ja
palveluihin, joissa asioimisen etsivien asiakkaat kokisivat
muuten vaikeaksi.
Etsiviä pidettiin myös asiantuntevina tietolähteinä ja hyvinä
selvittämään nuorille tarpeellisia asioita.
Etsivä nuorisotyö keräsi nuorilta varauksetonta kiitosta.
20

21. Nuorten kommentteja etsivästä työstä
Työtön ja etsivän asiakas, uravalmennusryhmässä, Loviisa:
” Loviisan etsivä nuorisotoimi tekee niin paljon yhteistyötä eri tahojen
kanssa, ja tietää nää kaikki alan kommervenkit, ja sen miten asiat saa
sitten hyvin tehtyy. Mä oon kuullu niistä tosi paljon positiviista, ja ite oon
tällä hetkellä asiakkaana.”
Etsivän asiakas, Loviisa: ”Olen huomannu et nää nuorisoetsivät
avittaa, kysyvät haluaako tai tarvitseeko apua. Se avarsi maailmaa, että
eihän kaikkee tarviikaan tehä ihan yksin, jotain konkreettistakin on.
Aluksi sitä oli vaikea hahmottaa, kun ei tiennyt siitä työnkuvasta. Oon
huomannu, että niitä voi lähestyä näillä kysymyksillä ilman, että tuntee
ittensä hirveen avuttomaksi. Ei tarvii hävetä. Voi kysyä ihan vapaasti
kaikkee mikä liittyy vaikka työn tai kämpän etsimiseen.”
21

22. Työpajatoiminta
Nuorten kokemukset työpajatoiminnasta erittäin myönteisiä.
Varsinkin ohjaajien tarjoama henkinen tuki ja apu käytännön
asioiden hoitamisessa sekä pajojen tarjoama yhteisöllisyys
koettiin suureksi voimavaraksi. Haasteena työllistyminen
pajajakson jälkeen.
Joillakin nuorilla kokemuksia, että pajatoiminnasta on saatu
tietoa vasta kun on tultu etsivät nuorisotyön piiriin. TE-
toimistosta tietoa pajatoiminnasta ei ole tullut. Lisäksi joillakin
kokemuksia, että jos on ehtinyt hankkinut jonkin koulutuksen,
pajalle vaikea päästä, koska paikat ensisijaisesti niille, joilla ei
ole peruskoulun jälkeistä koulutusta.
22

23. Nuorten kommentteja pajatoiminnasta
Työpaja Jenga, Kerava
Haastattelija: Mitä apua koet saaneesi täältä?
HLÖ3: ”Saa rytmiä elämään. Ei tarvii lojuu himas vaan voi tulla tekee jotain kivaa tänne.
HLÖ4: ”Ja sit on noi sosiaaliset taidot pysyy yllä, näkee muitakin ihmisiä.”
HLÖ1: ”Jos on jotain noissa kouluasioissa, jos haluu hakee kouluun, nää osaa auttaa.”
HLÖ2: ”Aikalailla noi edellä mainitut.”
Mies, työtön, keskeytyneet toisen asteen opinnot, ollut pajalla, nyt uravalmennuksessa,
Loviisa: ”Työpaja on tosi hyvä ponnahduslauta, sain itse innokkuutta töihin ja uusia
mahdollisuuksia. Ennen mua ei kiinnostanut mikään raksa tai tällanen, kun olin siellä pajalla,
innostuin kaikenmaailman töistä.”
Nainen, Lohjan nuorisotyöpaja: ”Oon tykänny kovasti, että saa tehdä käsillä. Ehdin olla yli
kolme kuukautta, nyt saa rytmiä päivään. Tuntuu hyödylliseltä olla täällä.”
Haastattelija: ”Mitä apua pajatoiminnasta on?”
Nainen, Lohjan Kulttuuripaja: ”No just se, et on vähän sisältöä päiviin. Et joutuu lähtemään
pois kotoota. Ettei jää sinne vaan olemaan yksin ja oman päänsä sisällä. Että kyllä se rauhoittaa
ihan hirveesti. Vähän avoimempi oon uusissa tilanteissa. Et ei oo sellasta fiilistä, et ihmiset syö
mut, jos mä yritän jotain sanoo.”
23

24. Nuorten näkemyksiä TE-palveluista (1/2)
TE-palvelut koettiin usein byrokraattiseksi ja asiakkaan tarpeille
kuuroksi. Eniten kehittämistä kaipaava palvelutyyppi sekä
nuorten että ammattilaisten mielestä.
Yksilöllisen ohjauksen ja nuoren taipumusten ja kiinnostuksen
kohteiden huomioinnin tarve
”Inhimillisen jouston” tarve: esim. etteivät alle 25-vuotiaat
joutuisi niin helposti karenssiin
Nuoret kaipasivat TE-toimistolta enemmän tietoa kursseista ja
koulutuksista sekä apua ja neuvoja työnhaussa.
24

25. Porvoon TE-toimistoon varsinkin Loviisan ympäristön haja-
asutusalueilta pitkä ja hankala matka.
Keravalla ja Loviisassa nuoret (kuten myös ammattilaiset)
pitivät TE-toimiston muuttoa naapurikuntaan
merkittävänä heikennyksenä, joka nostaa kynnystä asiointiin.
Tilanne korostuu erityisesti heikot liikenneyhteydet omaavilla
haja-asutusalueilla.
Pienissä kunnissa niukasti koulutusmahdollisuuksia ja
työpaikkoja. Monille nuorille kynnys lähteä opiskelemaan
tai töihin lähikuntiin on yllättävän korkea. Nuoret jäävät
kotikuntaan, mutta eivät löydä mielekästä tekemistä. Tämä
näkökulma tuli esiin toistuvasti sekä nuorten että
ammattilaisten haastatteluissa.
Sähköisen asioinnin palvelut (TE-palvelut ja Kela) koettiin
hankaliksi käyttää.
Nuorten näkemyksiä TE-palveluista (2/2)
25

26. Ulkopuolelle jääneet nuoret
Ulkopuolelle jäämisen taustalla usein koulukiusaamista,
päihdeongelmia, mielenterveysongelmia ja näköalattomuutta.
Nuoren luottamus omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin sekä ympäröivään
yhteisöön voi olla matala.
Nuoret toivat esiin varhaisen puuttumisen merkityksen: ongelmiin
pitäisi tarttua jo päiväkodissa ja ala-asteella.
Kuntouttavien toimenpiteiden tarve korostuu tämän ryhmän kohdalla.
Nuori, kuntoutustuella: ”Mun mielestä se syrjäytymisenehkäisy pitäisi lähteä
ekasta luokasta. Täytyy pystyä erottamaan ne jotka on syrjäytyneet jo.
Ensinnäkin sen takia, et koulukiusaaminen, se on niin hurjaa. Se jo aiheuttaa
pienessä lapsessa syrjäytymisen. On lähdettävä ruohonjuuritasolta liikkeelle. On
ihan turha enää siinä vaiheessa, vaikka jos nuori on saanu koulutuspaikan 16-
vuotiaana, jos sillä on sen verran pahana se syrjäytyminen. Sitä ahdistaa mennä
sinne kouluun. Ei siitä tule mitään. Se on jo valmiiksi syrjäytynyt lapsuudessa.
Pitää lähteä jo paljon aiemmin.”
26

27. Yhteenvetoa
Nuorisotakuun toteutuksen osalta Suomen kunnat ovat tällä
hetkellä varsin erilaisissa vaiheissa, koska takuuta on tähän
mennessä toteutettu kuntavetoisesti ilman valtakunnallista
koordinaatiota.
Nuorisotakuun toimenpiteisiin kuuluu laaja kirjo erilaisia
palvelumalleja ja uusia kehitetään parhaillaan. Kunnissa
ilmenee kiinnostusta laajempaan, vähintään alueellisen tason
koordinaatioon ja nuorisotakuun hyviä käytäntöjä koskevan
tiedon levittämiseen.
Toisaalta on tärkeää huomioida, että kuntien erilaisten
tilanteiden vuoksi myös niiden nuorisotakuuta koskevat
kehittämistarpeet ja ratkaisuiksi soveltuvat mallit vaihtelevat
kuntakohtaisesti.
27

28. etunimi.sukunimi@alli.fi
KIITOS!