Uraseurantatiedon hyödyntäminen yliopistoissa – tiedontarpeet, käyttötilanteet ja käyttäjätyypit
•
0 likes•1,758 views
LATUA-hankkeen tuottama selvitys pohjautuu yliopistojen henkilökunnan haastatteluihin ja sisältää uraseurannan käyttäjätyypit. LATUA-hanke tulee käyttämään käyttäjätyyppejä uraseurannan sisällön ja raportoinnin kehittämisessä. Lue lisää: uraseurannat.fi
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Uraseurantatiedon hyödyntäminen yliopistoissa – tiedontarpeet, käyttötilanteet ja käyttäjätyypit
Similar to Uraseurantatiedon hyödyntäminen yliopistoissa – tiedontarpeet, käyttötilanteet ja käyttäjätyypit (20)
Uraseurantatiedon hyödyntäminen yliopistoissa – tiedontarpeet, käyttötilanteet ja käyttäjätyypit
- 1. Uraseurantatiedon hyödyntäminen yliopistoissa – tiedontarpeet, käyttötilanteet ja käyttäjätyypit 7.3.2016, versio 1. LATUA-hanke
- 2. Akateemisten uraseurantoja uudistetaan Mikä uraseuranta? Yliopistot ovat seuranneet valmistuneiden työllistymistä yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden Aarresaari-verkoston yhteistyönä vuodesta 2004 lähtien. Uraseurantakyselyjä on tehty maistereille viisi vuotta ja tohtoreille 2-3 vuotta valmistumisen jälkeen. Uraseurannassa on tällä hetkellä mukana 12 yliopistoa. LATUA-hanke LATUA - Laadullinen työllistymistieto akateemisten työllistymisen tukena -hankkeen tavoitteena on kehittää yliopistojen uraseurantojen sisältöjä ja toteutusta sekä lisätä uraseurantatiedon tunnettuutta ja hyödyntämistä yliopistoissa. ESR-rahoitteista hanketta koordinoi Tampereen yliopisto. Hankkeen osatoteuttajina ovat Helsingin ja Turun yliopisto sekä Åbo Akademi. Hanke muodostaa kokonaisuuden AMKista uralle!- ja Töissä-hankkeen kanssa. Lisätietoja: uraseurannat.fi. SYKSY 2015 Tiedon- tarpeiden kartoitus KEVÄT 2016 Sisällöllinen ja tekninen kehittäminen SYKSY 2016 Uudistettu kysely käyttöön KEVÄT 2017 Uusi aineisto laajempaan käyttöön Miten LATUA- hankkeen työ etenee?
- 3. Miten selvitys tehtiin? 4 käyttötilannetta 6 käyttäjätyyppiä Uraseurantojen uudistustyön taustaksi LATUA-hanke teki yhteensä noin 50 haastattelua eri henkilöstöryhmille Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Tämän lisäksi tiedontarpeita kerättiin LATUA-hankkeen työpajoissa kyselylomakkeilla. Haastattelujen perusteella määriteltiin • Opetus- ja ohjaushenkilökunta • Tiedekuntien opintopäälliköt • Tiedekunnan johto • Yliopiston johto • Strategia- ja laatutyötä tekevät • Hakijamarkkinointia tekevät • Tietoa opiskelijalle • Koulutuksen kehittäminen • Johdon luvut • Tietoa yliopiston ulkopuolelle
- 4. Uraseurantatietoa koskevia yleisiä tarpeita ja toiveita • Tiedon luotettavuus ja edustavuus • Kattavaa ja pitkäjänteisesti kerättyä tietoa • Tiedon selkeä luokittelu ja kategorisointi • Trendit ja ajalliset muutokset tärkeitä • Työllistymisen laatuun liittyvät kysymykset pääosassa • Vertailtavuus eri akseleilla • yliopiston sisällä tapahtuva vertailu (yksiköt / koulutusalat / tutkinto-ohjelmat) • vertailu yliopistojen välillä (koulutusalakohtaisuus, alueellisuus) • vertailutietoa korkeakoulusektorien välillä (AMK / yliopisto) • kansainvälinen vertailtavuus • Palautteen hyödyntäminen sekä vaikuttavuus • Uraseurannat kiinteä osa yliopistojen palautejärjestelmäkokonaisuuksia • Avovastaukset numeerisen tiedon syventäjänä
- 5. Miten uraseurantatiedot halutaan käyttöön? Tiedon raportointi ja tekniset ratkaisut • Valmiiksi analysoidut, tiiviit raportit • Mahdollisuus analysoida dataa itse • Helposti hyödynnettävät valmiit kalvot, taulukot tai kuviot räätälöitynä eri kohderyhmille • Analyysin painopiste muutoksissa ja niiden syiden arvioinnissa • Ajallinen vertailu tärkeää Viestintä • Uusien tulosten vahva esiin tuominen, esimerkkinä julkistamistilaisuudet tms. • Tulosten jalkauttaminen ja vuoropuhelun kehittäminen työnantajatahojen kanssa • Asiantuntijuutta tulosten avaamiseen ja syvempään tutkimiseen • Tiedottamisen systemaattisuus ja säännöllisyys mahdollistavat tiedon hyödyntämisen toiminnassa
- 6. Käyttötilanteet Mitä erilaisia tiedontarpeita uraseurantatietoon liittyy?
- 7. Käyttötilanne Tietoa opiskelijalle Työelämätiedosta tukea opiskelijan valintoihin KUVAUS: Opiskelijoille tarjotaan työelämätietoa mm. opetuksessa, ohjauksessa, opintoihin liittyvässä viestinnässä sekä erilaisissa työelämätapahtumissa. Muun työelämätiedon rinnalle tarvitaan omaan koulutukseen kohdennettavissa olevaa tietoa alumnien valinnoista ja sijoittumisesta työelämään. Työelämätietoa tarvitaan sekä oman työn tueksi että opiskelijoille välitettäväksi. • Määrällinen työllistyminen • Laadullinen työllistyminen (työtehtävien ja koulutuksen vastaavuus, ammattinimikkeet) • Palautetietoa koulutuksesta pääaine- tai tutkinto- ohjelmatasolla • Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiseen liittyvät erityiskysymykset • Töissä.fi-palvelun tarjoamat mahdollisuudet kiinnostavia, mutta vielä melko tuntemattomia Taustatietoa opetukseen ja ohjaukseen • Yliopisto-opintojen tuottama osaaminen ja sen merkitys työllistymiselle • Työkokemuksen tarve jo opiskelun aikana, työharjoittelun merkitys • Urapolkujen moninaisuus ja työllistymisvaihtoehdot • Elinikäinen oppiminen • Avovastauksista konkreettista tietoa ja kokemuksia koulutuksesta ja työelämästä
- 8. Käyttötilanne Koulutuksen kehittäminen Koulutusta ja osaamista koskeva tieto KUVAUS: Koulutuksen kehittämistä tehdään yliopistoissa monella eri tasolla; johto tekee strategisen tason linjaukset kehitystyön suunnasta, mutta tiedekunnilla/yksiköillä on vastuu konkreettisesta opetussuunnitelmatyöstä. Lisäksi yliopistot kehittävät jatkuvasti täydennyskoulutustarjontaansa, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin työelämän muuttuviin tarpeisiin. Uraseurantatiedolta kaivataan koulutuksen kehittämisen tueksi tietoa alan kehityssuunnista ja tarpeista sekä valmistuneiden osaamisesta ja työllistymisestä. • Koulutuksen tuottama osaamisen arviointi: tieto- osaamisen, yleisten työelämätaitojen, arvojen ja asenteiden suhde sekä akateemisen osaamisen erottuminen esim. AMK-tutkinnon tuottamasta osaamisesta • Koulutuksen sisältöjen ja opetusmenetelmien arviointi työelämän näkökulmasta • Työnantajapalaute koulutuksesta: tuottaako koulutus tarvittavaa osaamista ja arvostetaanko tutkintoa? • Sivuaineiden ja harjoittelun vaikutus uraan • Tohtorintutkinnon antama lisäarvo ja vaikutus työllistymiseen • Ennakointitietoa tulevaisuuden työelämän tarpeista Työllistymistä koskeva tieto • Sijoittumistieto: ammattinimikkeet, työnantajasektorit, palkkaus, työsuhteen laatu, työtehtävien kuvaus • Tyytyväisyys työuraan • Urapolun kokonaisuus • Työllistymiseen vaikuttaneet tekijät • Työttömyyden syyt ja kesto • Asiantuntemuksen kehittyminen työuran aikana • Työnantajien odotukset valmistuneita kohtaan • Valtakunnallista vertailutietoa alan sisällä
- 9. Käyttötilanne Johdon luvut Toiminnanohjausta ja strategista suunnittelua tukeva tieto KUVAUS: Toiminnan johtamisen tueksi tarvitaan tietoa valmistuneiden työllistymisestä. Tiedontarpeet voivat liittyä sisäiseen toiminnanohjaukseen, strategian toteutukseen tai laajempiin kehittämistarpeisiin. Yliopiston ulkopuolelta tulevat tiedontarpeet kohdistuvat mm. rahoitukseen, toiminnan raportointiin tai laatuindikaattoreihin. Numeerisen työllistymistiedon rinnalle kaivataan täydentävää tietoa työllistymisen laadusta sekä palautetta yliopistokoulutuksesta. Työelämätiedon tulee nivoutua yhteen palautejärjestelmän kokonaisuuden ja muista kysely- ja rekisterilähteistä kerättävän tiedon kanssa. • Palautetietoa toiminnan vaikuttavuudesta: indikaattoreina mm. työllistyminen ja osaamisen riittävyys sekä tyytyväisyyttä tutkintoon mittaavat kysymykset • Ennakointitieto ja työelämän muutossignaalit keskeisiä • Alakohtainen työllistymistieto osana aloituspaikkojen lukumäärän arviointia • sijoittumistieto: missä laajuudessa, mille sektorille, alueelle ja työtehtäviin valmistuneet ovat sijoittuneet • laadullinen työllistyminen suhteessa aloituspaikkoihin/valmistuneiden määriin • Rahoitusperusteisiin vaikuttavat mittarit • Vertailutietoa koulutusaloittain ja sektoreittain sekä valtakunnallisesti että paikallisesti
- 10. Käyttötilanne Tietoa yliopiston ulkopuolelle Kohderyhmiä KUVAUS: Ulkoisille kohderyhmille tarjotaan tietoa yliopistokoulutuksen sisällöistä, koulutuksen tuottamasta osaamisesta ja työllistymisestä. Uraseurantatieto on keskeinen osa tätä kokonaisuutta. Käyttötilanne on välillinen: yliopistoissa täytyy olla käytettävissä tietoa, jotta sen avulla voidaan vastata erilaisiin tiedontarpeisiin. Tiedontarpeet vaihtelevat yksityiskohtaisista hyvin laajoihin, työllistymisen ja koulutuksen trendejä koskeviin kysymyksiin. Kohderyhmillä ei välttämättä ole etukäteen tietoa yliopistokoulutusjärjestelmästä tai aloista, joten tiedon pitää olla konkreettista. • Yliopistokoulutuksesta kiinnostuneet sekä koulutusta harkitsevat henkilöt, kuten potentiaaliset hakijat ja täydennyskouluttautujat. • Hakijoiden valintoja tukevat tahot, kuten lukioiden opinto-ohjaajat ja TE-toimiston työpsykologit ja hakijoiden vanhemmat. • Alumnit, erityisesti uraseurantakyselyn vastaajajoukko • Ammattiliitot, työnantajajärjestöt ja muut sidosryhmät • Media sekä uraseurannan tuloksista kiinnostunut yleisö Koulutusta koskeva tieto • Tyytyväisyys tutkintoon • Tutkinnosta saatava osaaminen • Yliopisto- ja AMK-tutkintojen, koulutuksen ja koulutuksesta saatavan osaamisen erot • Aineyhdistelmät ja eri valintojen merkitys • Työllisyystilanne, nimikkeet, palkka • Eri alojen ja töiden arki • Työssä tarvittava osaaminen • Urapolkujen moninaisuus, työllistymismahdollisuudet ja työllistävät alat • Valmistuneiden uratarinat • Työllistymiseen vaikuttaneet muut tekijät: aikaisempi koulutus ja kokemus sekä harrastukset, ainejärjestöaktiivisuus tai kontaktit • Kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen Suomeen • Yliopisto- ja AMK-koulutuksen saaneiden työllistymisen erot, valtakunnallinen ja alueellinen tieto • Tietoa yhteiskunnan ja työelämän muutoksen suunnista ja tulevaisuuden osaamistarpeista • Tohtorin tutkinnon tuoma lisäarvo Työllistymistä koskeva tieto
- 11. Käyttäjätyypit Kuka uraseurantatietoa yliopistoissa käyttää? Miten tietoa käytetään?
- 12. Käyttäjätyyppi 1. Opetus- ja ohjaus- henkilökunta Työtehtävät, joihin uraseurantatieto liittyy • Opiskelijoiden ohjaus • Opetuksen suunnittelu ja toteutus • Koulutuksen kehittäminen Koulutuksen kehittäminenTieto opiskelijalle Tyypilliset käyttötilanteet • Tietoa hyödynnetään niin opiskelijoiden yksilö- ja ryhmäohjauksessa kuin opetuksessa ja sen kehittämisessäkin. • Ohjaustilanteessa opettaja tai ohjaaja kertoo opiskelijalle vaihtoehdoista, aiemmin valmistuneiden sijoittumisesta ja uranäkymistä. • Opettaja pohtii alan näkymiä, tarpeita ja opiskelijoiden työelämään siirtymistä tehdessään opetussuunnitelmatyötä ja suunnitellessaan opintojakson sisältöjä sekä työskentelymenetelmiä. • Keskeisintä on tieto yliopistokoulutuksen antamista valmiuksista ja työelämän osaamistarpeista. • Tiedon läheisyys on ensiarvoisen tärkeää: kaivataan oppiaine- tai koulutus-ohjelmakohtaista tietoa sekä vertailupohjaa tiedekuntaan tai yliopistoon. • Konkreettisia esimerkkejä: ammattinimikkeet, opiskeluvalinnat ja moninaisuuden esiintuonti. Erityispiirteet Minkälaista asiantuntemusta tutkinto tuottaa? Missä tehtävissä sitä hyödynnetään? Tärkein teema
- 13. Käyttäjätyyppi 2. Opintopäälliköt Työtehtävät, joihin uraseurantatieto liittyy • Opetussuunnitelmatyö tiedekunta- ja tutkintotasolla • Tiedon välittäminen opetus- ja ohjaushenkilökunnalle • Työharjoittelun hallinnointi Koulutuksen kehittäminen Johdon luvutTieto opiskelijalle Tyypilliset käyttötilanteet • Käyttää tietoa itse, mutta kanavoi sitä myös oppiaineisiin ja muille tahoille yliopistojen sisällä. • Haluaa tietää erityisesti, mikä on tutkintojen potentiaali työllistymisen kannalta: mihin tutkintoa käytetään, mihin koulutuksessa ollaan tyytyväisiä ja mitä pitäisi parantaa. • Viestii tiedosta eteenpäin oppiaineisiin, jossa opetussuunnitelmatyötä tehdään. Tätä varten tarvitsee enemmän tietoa aineiston sisällöistä ja mahdollisuuksista. • Tiedon taso: tieto jaoteltuna laitoksittain, mielellään oppiaineittain/tutkinto-ohjelmittain. Tiedekunta/yksikkötaso vertailutietona mukaan. Erityispiirteet Konkreettisia kehittämisehdotuksia, palautetta koulutuksesta. Tärkein teema
- 14. Käyttäjätyyppi 3. Tiedekunnan johto Työtehtävät, joihin uraseurantatieto liittyy • Tiedekunnan strateginen ja operatiivinen johtaminen • Koulutuksen ja ohjauksen johtaminen sekä kehittäminen • Opiskelijoita, opetusta ja tutkintoja koskeva päätöksenteko Koulutuksen kehittäminen Johdon luvut Tyypilliset käyttötilanteet • Oppiaine-/koulutusohjelmakohtainen tieto työllistymisen keskeisistä luvuista, tulevaisuuden osaamistarpeista ja tutkinnon merkityksestä ovat tärkeitä välineitä tiedekunnan koulutusohjelmien kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. • Muutostrendit ja alakohtainen vertailutieto ovat hyödyllisiä päätöksenteon tukena. • Tiedon taso: oleellista on saada numeerista ja laadullista täsmätietoa eri oppiaineiden ja koulutusohjelmien tilanteista tiedekunnan, yliopiston ja alan valtakunnallisessa kontekstissa. Erityispiirteet Miten ala kehittyy ja minkälaisia osaamistarpeita on nyt ja tulevaisuudessa? Tärkein teema
- 15. Käyttäjätyyppi 4. Yliopiston johto Työtehtävät, joihin uraseurantatieto liittyy • Kokonaisvastuu koulutuksesta ja koulutuksen kehittämisestä, niin rakenteellisesti kuin sisällöllisestikin. • Tutkintoihin ja opetukseen liittyvien työryhmien ja asiakokonaisuuksien johtaminen. • Yliopistokoulutuksen laadun ja tuloksellisuuden seuranta. • Yliopiston edustaminen mm. yliopistokoulutukseen työelämärelevanssiin liittyvissä keskusteluissa. Koulutuksen kehittäminenJohdon luvut Tyypilliset käyttötilanteet • Haluaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa yliopiston sisäisen päätöksenteon ja kansallisen koulutuspoliittisen päätöksenteon pohjaksi. Tarvetta indikaattoriluvuille ja rahoitusperusteisiin liittyvälle tiedolle. • Yliopistojen välinen vertailu ja vertailu AMK-sektoriin kiinnostaa. • Tiedon taso: haluaa korkeakoulukohtaisen erittelyn, laadun ja tuloksellisuuden arvioimiseksi. Tiedon tasona on yliopistotaso ja tiedekunta/koulutusohjelmataso. • Raportoinnin säännöllisyys: tarvetta esimerkiksi kerran vuodessa julkaistavalle tiiviille raportille tai analyysille, jossa tärkeimmät luvut ja tiedot. Säännöllisyys tärkeää, jotta voidaan ajoittaa tiedon käsittely eri toimielimissä. • Analyysin pitäisi keskittyä muutoksiin ja niiden syiden arviointiin. Tiedon vertailu aiempien vuosien tuloksiin. Erityispiirteet Luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa päätöksenteon pohjaksi. Tietoa yliopiston ulkopuolelle Tärkein teema
- 16. Käyttäjätyyppi 5. Strategia- ja laatutyötä tekevät Työtehtävät, joihin uraseurantatieto liittyy • Toiminnanohjauksen, suunnittelun ja seurannan prosessit • Strategian valmistelu, toteutus ja seuranta • Laadunvarmistus- ja palauteprosessit Koulutuksen kehittäminenJohdon luvut Tyypilliset käyttötilanteet • Palautejärjestelmän hyödyntäminen strategisten tavoitteiden suunnitteluun ja seurantaan. • Työllistymistiedon rooli rakenteellisessa kehittämisessä ja yliopistojen rahoituksessa. • Kyselytieto täydentää virallisia numeerisia tietolähteitä. • Analysoidut tiiviit tiedot johdolle, tarkemmat tiedot laajempaa analysointia varten. • Tarkastelee uraseurantatietoa yliopiston palautejärjestelmäkokonaisuuden osana. Keskeistä tiedon jalkauttaminen ja tiedon systemaattinen hyödyntäminen koko yliopistossa. Erityispiirteet Oikea-aikainen riittävä tieto toiminnan suunnittelun ja seurannan tueksi. Tärkein teema
- 17. Käyttäjätyyppi 6. Hakijamarkkinointia tekevät henkilöt Työtehtävät, joihin uraseurantatieto liittyy • Opiskelijavalintojen koordinointi ja tiedotus • Hakijoiden neuvonta ja ohjaus • Viestintä ja tapahtumatuotanto (messut, lukiovierailut ym.) Yhteistyö toisen asteen opinto-ohjaajien ja muiden sidosryhmien kanssa • Uraseuranta on lähde, joka tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvia vastauksia yliopistokoulutuksesta kiinnostuneiden kysymyksiin. • Tieto on erityisen tärkeää nyt kun, työttömyyskeskustelu leimaa koko akateemista koulutusta. Liian synkän mielikuvan murtamiseksi tarvitaan koottua tilastotietoa työllistymisestä, nimikkeistä ja aineyhdistelmistä. • Tiedon oltava käytettävissä niin, että ulkoisia kohderyhmiä voi ohjata tutustumaan siihen itse. Henkilöt, joille tietoa tarjotaan, eivät välttämättä tunne yliopistokoulutusta ja organisaatioiden tai tutkintojen rakenteita. • Mahdollisuus poimia yliopiston sisäisistä raporteista tietoja ja kuvioita mm. hakukohteiden kuvauksiin, verkkosivuille ja julkaisumateriaaleihin. Erityistä: kuvien laatu ja tulostusmahdollisuus. • Tiedon taso: vaihtelee kohderyhmästä ja sisällöstä riippuen: yliopisto, tiedekunnat ja oppiaineet sekä näiden lisäksi valtakunnallista ja alueellista tietoa. Erityispiirteet Paljon kysymyksiä: lukiolaisilta, hakijoiden vanhemmilta, alan vaihtajilta, alumneilta, medialta. Tietoa yliopiston ulkopuolelle Tieto opiskelijalle Tyypilliset käyttötilanteet Tärkein teema
- 18. Mitä kysyisit valmistuneelta? Millä tekijöillä on ollut vaikutusta työllistymisessä? Voitko hyödyntää oppimaasi? Miten sinusta tuli sinä? – uratarinasi opintojen valintahetkestä nykyhetkeen. Onnistuttiinko siinä mitä luvattiin? Oletko hankkinut täydennyskoulutusta? Minkälainen on tyypillinen työpäiväsi? Puuttuiko opinnosta jotain keskeistä? Missä olet nyt? Millä osaamisella on merkitystä nykyisessä työssäsi? Voisitko tehdä nykyistä työtä ilman tohtorin tutkintoa? Missä olet hyvä tutkinnon ansiosta? Oletko tyytyväinen työuraasi? Jos opiskelisit nyt, mitä tekisit toisin?
- 19. Kehitysideat • Vastaajien motivointi: kerrotaan mihin tietoa käytetään ja miten vastaaja pääsee tutustumaan seurannan tuloksiin. • Tiedon monipuolinen vertailtavuus eri tasoilla (oppiaine, koulutus, tutkinto, yliopisto, ala, korkeakoulukenttä, kansainvälinen kenttä). • Vahvempi panostus seurannasta ja sen tuloksista viestintään sekä tulosten käsittelyyn yhdessä henkilöstön kanssa. • Avointa keskustelua palautetiedosta ja sen merkityksestä, vuoropuhelua sidosryhmien ja työnantajatahojen kanssa. • Tarkastelun ulottaminen ajallisesti nykyistä laajemmaksi, esim. 10 vuotta valmistumisen jälkeen. • Työnantajanäkökulman selvittäminen osana laajempaa työelämätietoa. • Hyödyntämismahdollisuuksien laajentaminen: täydennyskoulutuksen suunnittelu tai toiminnanohjauksen mittarit.
- 20. Pilvi Lempiäinen, suunnittelija pilvi.lempiainen@utu.fi p. 050 568 0182 Sari Haataja, hankepäällikkö sari.haataja@uta.fi p. 050 421 0254 Matias Erlund, koordinator matias.erlund@abo.fi p. 040 563 5293 Eric Carver, uraohjauksen asiantuntija eric.carver@helsinki.fi p. 050 593 5019 Lisätietoja: uraseurannat.fi LATUA kuuluu samaan hankekokonaisuuteen AMKista uralle! ja Töissä.fi-hankkeen kanssa. Ota yhteyttä Ari Kurlin, projektisuunnittelija ari.kurlin@uta.fi p. 050 406 7419 Jenni Iivonen, projektisuunnittelija jenni.iivonen@utu.fi p. 050 361 2664