Kuopion Tulevaisuuden oppiminen 2020 -seminaarissa 16.11.2013 esitys

2. Toimintaympäristön murros
• teknologinen (tietoverkot, Internet yms., myös bio- ja
nanoteknologia ym.)
• sosiaalinen (globalisaatio, uudet toimintaympäristöt)
• ekologinen (ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja uhat)
• bio-fysiologinen (bioteknologian nopea
kehitys, kyborgit ja ihmisen varaosat jne.)
• kulttuurinen (heimot, verkostot, globalisaatio)
• taloudellinen (globaalitalous:
lamat, taantumat, ympäristökatastrofien seuraamukset
jne.)

3. Eri tapahtumien ja niiden seurausten yhteisvaikutukset
muuttavat kehityskulkua ennakoimattomaan suuntaan
verkostoituminen
tiedonkulun
kiihtyminen
Image: Penn State
ympäristövaikutukset
tiedon määrän
eksponentiaalinen
kasvu
uudet innovaatiot
globalisaatio
Stephan Dahl

4. Leena Ilmola (IIASA): Äkillisen
taloudellisen romahduksen
mahdollisuus vuonna 2008 oli
10 potenssiin -23
eli
0,00000000000000000000007 %

5. Ihmisen suhde muuttuvaan maailmaan
Maailma, jossa elämme, on meille valmiiksi ladattu
merkityksillä, osin tietoisilla ja osin tiedostamattomilla.
Ymmärrämme sitä symbolien avulla (esim. kieli) ja luomme siitä
malleja (representaatioita).
Osaamme toimia siinä kulttuurisesti periytyvien työkalujen ja
mallien (meemit) avulla.
 Kyky ymmärtää itsemme osaksi maailmaa ja toimia siinä
loogisesti ja rationaalisesti
 Arkiymmärrys siitä mitä maailma on.
Mutta entä kun maailma muuttuu yhä välineellisemmäksi
eikä arkiymmärryksemme enää kerrokaan todellisuudesta
oikein?

6. Inhimillisen toimeliaisuuden tasot
Makrotaso (yhteiskunta): muutoksen muutos, instituutioiden
identiteettikriisit
Mediumtaso (organisaatiot, verkostot yms.):
joustavuus, tehokkuus, nopeus, taloudellisuus vs. niiden perimmäinen
tarkoitus ja palvelutehtävä; hierarkkisuus vs. vertikaaliset
muutosvaatimukset
Mikrotaso (yksittäiset ihmiset): elinikäinen
oppiminen, luovuus, erityisosaaminen ja erikoistuminen vs.
generalistit, laaja tietämys
Ristiriitaiset ja toisensa kumoavat haasteet:
Miten kehittää itseään?
Mihin suuntaan rakentaa omaa identiteettiään

7. Inhimillinen ristiriita
Tyytymättömyys jo olemassaolevaan on inhimillisen
kehityksen lähtökohta, luonne
ja perusta.
Toisaalta pyrkimys
turvallisuuteen luo tarpeen
säilyttää asiat ennallaan.
The Bride of Frankenstein
 ihmisen tarve kehittyä vs.
muutosvastarinta
Muutos ja muuttumattomuus:
• ilmiöiden ominaisuuksia
• ajan laatuja
 Aikaan liittyvät uskomukset muodostavat ajan järjen
eli rationaliteetin.

8. Arrestred Expansion
Uusien
työkalujen, keinojen, toi
minta-mallien ja –
järjestelmien ja jopa
kielen tarve
mahdollistamaan sekä
yksilötasolla että
yhteiskunnassa
• selviämistä,
• voimautumista,
• aktiivista
osallistumista sekä
• Luovuutta.

9. Elämysyhteiskunnan paradoksi
ELÄMYKSELLISYYS
Voimme kokea
globaaleja tunteita
yhdessä muiden kanssa,
mutta stimuluksen on
jatkuvasti voimistuttava, jotta sama
elämys voisi toteutua
yhä uudelleen.
SISU,
KÄRSIVÄLLISYYS,
IKÄVÄN SIETOKYKY
NÄKEMYKSELLISYYS,
TULEVAISUUSTIETOISUUS
Päätökset on tehtävä
nopeasti, tehokkaasti ja
lyhytjännitteisesti ja
paisuva ja pullistuva
nykyhetki valtaa alaa
menneeltä ja tulevalta.
JÄNNITE:
Kokonaisuuksien logiikka hämärtyy  lyhytnäköisyys
Tulevaisuusajattelu: monet mahdolliset ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet

10. Identiteetin rakentumisen paradoksi
INDIVIDUALISTINEN LOGIIKKA,
PRIVATISOITUMINEN
• Identiteetin
erillisyys ja
omavaraisuus;
• Etiikka, moraali ja
sosiaalisuus ovat
yhä enemmän
riippuvaisia yksilön
omista valinnoista.
LÄNSIMAISEEN
HISTORIAAN KUULUVA
YHDESSÄ TEKEMISEN JA
HUOLEHTIMISEN PERINNE
YHTEISÖLLINEN MEDIA,
UUSYHTEISÖLLISYYS
Yhteisö on
määrittänyt
voimakkaasti etiikkaa
ja moraalia. Ryhmän
tavoista ja normeista
poikkeamista on
pidetty vahingollisena.
JÄNNITE:
Perinteinen yhteisöllisyys ja välittäminen  talkoohenki
Selitämme itseämme itsellemme ja toisille  esim. Facebook

11. Järjen ja tunteen paradoksi
Erik Allardt:
HAVING
LOVING
BEING
JÄNNITE:
Ihminen toteuttaa
todellista itseään
suhteissaan toisiin
niiden erojen ja
erilaisuuksien kautta,
joita hän näissä suhteissa
näkee.
Kari E. Turunen:
JÄSENTYMINEN, LIITTYM
INEN, TEKEMINEN
AJATTELU, EMOOTIOT
TAHTO
Osallistuminen
ja osallistaminen
edellyttävät kykyä sitoutua
ja asettaa sellaisia
tavoitteita, jotka ovat
mahdollisia toteuttaa, mutta
samalla myös tarpeeksi
motivoivia.
Että pääsisimme tästä arvostelun kritiikin ja kilpailun, "sinun tiesi Idolsissa päättyy
tähän" -maailman kovasta ajattelusta, jossa on koko ajan juostava kovempaa, tehtävä
paremmin, saavutettava enemmän että kelpaisi – maailmasta jossa ihminen ei kelpaa
sellaisenaan, omana itsenään vaan jossa on koko ajan kilpailtava ja oltava toista
parempi.

12. Multiversaali tietoisuus?
Internet ja yhteisöllinen media mahdollistavat yhä useammin
myös yhteisen multiversaalin ja reaaliaikaisen kokemisen (esim.
Haitin maanjäristys, tsunami, 11.9., Filippiinien taifuuni, yms.)
 tietoisuus siitä, että koemme tätä yhtaikaa valtavan
ihmisjoukon kanssa yhdessä
 yhteisen tietoisuuden ensi askeleita?
 tietoisuuden evoluutio ?

13. Ajatteleva, tunteva kone?
Ihmisyyden vallankumous: pystymme
hyvin pian lataamaan mielemme ja
tietoisuutemme (tieto)koneisiin
• elämän jatkuminen loputtomiin, vai
• ultraälykäs tietoinen / itsetietoinen
kone, jota emme enää pysty
ymmärtämään (teknologinen
singulariteetti)
Mitä siis tarkoittaa olla tietoinen?
Entä inhimillinen vastuu, kehen se
kohdistuu?
Haluammeko todella elää ikuisesti?
Ray Kurzweil

14. Ajattelu on enemmän
kuin kykyä olla looginen,
yhdistää asioita ja tehdä
johtopäätöksiä: se on
myös kykyä tuntea ja
yhdistää tunne
päätöksentekoon.
MichaelO:
Carve your own Destiny