Makupaloja TrendIT-tutkimushankkeen trendiraportista. TrendIT on hanke, jonka teemoja ovat ihminen teknologian käyttäjänä, teknologian rooli työssä ja tietotyön tulevaisuus. Trendien analysoinnin lisäksi teemme etnografista ja kvantitatiivista tutkimusta. Hankkeessa on mukana laaja kumppaniverkosto, joka kokoontuu säännöllisesti pähkäilemään tuloksia yhdessä.
1. trendIT
15/30 Research, Appelsiini, Kotimaa, Microsoft, Pedab, Rubic, Sulava
TRENDIRAPORTTI
Tekijät:
15/30 Research
Heini Karppinen +358 40 755 1803
Markus Keränen +358 400 169 199
Pauli Komonen +358 40 743 6990
Ä
N
E
T
Y
2. Johdanto
TrendIT - Teknologian ja työelämän makrotrendit
TrendIT -hankkeen ensimmäinen raportti käsittelee työelämän ja
teknologian makrotrendejä. Olemme valinneet raporttiin kokoelman
ilmiöitä, jotka ovat kiinnostavia työelämän tulevaisuuden, liiketoiminnan
ja johtamisen näkökulmasta. Trendien tunnistaminen luo taustan, jonka
perusteella voimme kalibroida ajattelumme siten, että osaamme
kiinnittää huomiomme oikeisiin asioihin jatkaessamme tutkimushanketta
etnografian ja kvantitatiivisen tutkimuksen keinoin. Raportti toimii myös
itsenäisenä kokonaisuutena työelämän tulevaisuuden ja
teknologiatrendien hahmottamiseksi.
Raportti on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa käsittelemme
teknologiaan liittyviä trendejä, jotka kuvaavat maailman yhä nopeammin
jatkuvaa digitalisoitumista. Osa ilmiöistä kuten esimerkiksi teknologian
kuluttajistuminen tai BYOD (Bring Your Own Device) ovat jo arkipäivää.
Osa ilmiöistä kuten esimerkiksi 3D-tulostuksen ja -skannauksen
ympärille rakentuva taloudellinen järjestelmä ottavat vasta ensimmäisiä
askeleitaan, mutta sisältävät erittäin suurten muutosten siemeniä.
Raportin toisessa osassa suuntaamme huomiomme työelämän
trendeihin. Työelämä on kaiken kaikkiaan nopeassa muutoksessa.
Talouden rakennemuutos on käynnissä useimmissa länsimaissa saaden
E
T
Y
Ä
N
todellisuuden näyttämään sekä sekasortoiselta että haastavalta
ympäristöltä tehdä töitä ja harjoittaa liiketoimintaa. Työurat
sirpaloituvat, globaali kilpailu kiristyy, länsimaat ovat menettämässä
selkeää teknologista etulyöntiasemaansa suhteessa kehittyviin
talouksiin ja keskiluokan tietotyö on katoamassa automatisaation
sekä globaalin kilpailun ansiosta. Toisaalta työelämän muutos
tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia niille, jotka osaavat hyödyntää
trendejä sen sijaan, että jäävät niiden jalkoihin.
Kolmannessa osassa luonnostelemme johtamiseen liittyvää
paradigman muutosta. Näyttää siltä, että perinteiset johtamisen
mallit eivät toimi erityisen hyvin tilanteessa, jossa uuden arvon
luominen ei perustu teolliselle massatuotannolle ja jossa
toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Tällä hetkellä kukoistavat
yritykset ovatkin kehittäneet luovuutta vaativaan ja nopeasti
muuttuvaan toimintaympäristöön sopivia johtamisen ja
organisoitumisen malleja. Kyseiset mallit saattavat perinteisestä
näkökulmasta käsin tarkasteltuna näyttää jopa oudoilta, mutta
samalla ne saavat ihmiset motivoitumaan ja organisaatiot
menestymään.
Toivotamme mielenkiintoisia hetkiä trendien parissa!
trendIT
2
3. E
T
Y
Sisältö
Ä
N
Osa 1: Informaatioteknologian makrotrendejä.....................................4-21
Ensimmäinen luku sisältää kokoelman informaatioteknologiaan liittyviä makrotrendejä. Trendit on kuvattu
skenaariokuvauksen avulla, jonka jälkeen pohditaan trendien vaikutusta työelämään. Ilmiöiden yhteydessä
on kuvattu esimerkkejä siitä, miten ilmiötä on hyödynnetty.
Osa 2: Työelämän makrotrendejä............................................................22-38
Toinen luku sisältää kokoelman työelämään liittyviä makrotrendejä. Trendit vaihtelevat hyvin tunnetuista
ilmiöistä kuten työurien pidentymisestä vähemmän tunnettuihin kuten keskiluokan tietotyön katoamiseen.
Osa 3: Paradigman muutos johtamisessa............................................39-46
Kolmannessa luvussa kuvataan johtamiseen ja yritystoimintaan liittyvän toimintaympäristön muutos,
todetaan johtamisen työkalujen periytyvän viime vuosisadan alkupuolelta sekä hahmotellaan
muodostumassa olevaa uutta johtamisen paradigmaa sekä abstraktien ajatusten että konkreettisten
toimintamallien avulla.
trendIT
3
4. Informaatioteknologian makrotrendejä
1. Bring your own device ja teknologian kuluttajistuminen
2. Viestintäkanavien kuormittuminen ja 24/7-läsnäolo
3. Augmentoitu ihmisyys
4. Kvantifioitu elämä
5. Sosiaaliset (kollaboraatio)teknologiat yrityskäytössä
6. Pilvipalveluiden integrointi / brokerointi
7. Visuaalisuus ja yksinkertaisuus käyttöliittymissä
8. Varauksellinen suhtautuminen teknologiaan
9. Internet of things (Internet of everything)
10. Teknologian mahdollistama resurssien yhteiskäyttö
11. Ambient intelligence - ihmiseen reagoivat tilat ja ympäristöt
12. 3D-printtaus ja -skannaus
13. Älykkäät koneet (Smart machines)
14. Big Data
15. Henkilökohtainen pilvi + yritysapplikaatiokaupat
trendIT
5. Trendi #2
Viestintäkanavien kuormittuminen ja 24/7-läsnäolo
E
YT
NÄ
Skenaario
Kamppailu huomiosta kiihtyy ja erilaisiin viestintäkanaviin kertyy yhä
enemmän informaatiota, sekä ihmisten itse tuottamana että
automaattisesti. Erilaisiin viesteihin odotetaan yhä nopeampaa
reaktiota. Jatkuva kognitiivinen kuormitus lisää lyhytjänteisyyttä ja
vaikeuttaa keskittymistä.
Merkitys työlle
Viestintäkuorman hallinnasta ja oman "informaatiodieetin" tietoisesta
sääntelystä tulee yhä tärkeämpää. Viestinnän pelkistäminen, tehokkaan
viestintäkulttuurin luominen ja esimerkiksi olennaisen hahmottaminen
tiedon paljoudesta tulevat olemaan yhä tärkeämpiä taitoja.
Esimerkki: Sanebox
SaneBox is a cloud-based service that filters email. The
service uses both filtering algorithms and user-trained
preferences to spot user-specific important emails.
SaneBox determines the importance of each email as it
arrives in the email inbox, moves unimportant messages
out of an inbox into a separate folder, and summarizes
them in a digest for review at a later time.
15/30 Researchin tutkija Pauli Komosen informaatiodieetti
Kuvakaappaus: http://www.sanebox.com/c
5
6. Trendi #5
Sosiaaliset (kollaboraatio)teknologiat yrityskäytössä
E
YT
NÄ
Skenaario
Uudet, sosiaalisen median logiikkaa noudattavat viestintätyökalut
yleistyvät sähköpostin rinnalla. Nuoret sukupolvet ovat tottuneet
käyttämään ensisijaisesti sosiaalista mediaa, ja sen myötä muuttuu
myös kommunikaation luonne. Sähköposti on toisaalta työkaluna
helppo, tuttu ja toimiva, joten sen kuolema on epätodennäköinen.
Merkitys työlle
Viestintä on välittömämpää ja viestit ovat lyhyempiä. Viestinnän
avoimuus lisääntyy, kun eri keskusteluja voivat seurata nekin, joita asia
ei välttämättä koske. Erilaisten viestintäkulttuurien yhteensovittaminen
organisaation sisällä on tärkeää.
Esimerkit
MangoApps
Jive
Yammer
Chatter
Box
trendIT
6
7. E
YT
NÄ
Trendi #8
Varauksellinen suhtautuminen teknologiaan
Skenaario
Merkittävä osa ihmisistä suhtautuu uuteen teknologiaan
varauksellisesti. He eivät välttämättä halua elämäänsä lainkaan uutta
teknologiaa. Uusien laitteiden ja ohjelmistojen kokeilukynnys on korkea.
Silti esimerkiksi yrityksissä teknologisia ratkaisuja tehdään usein ns.
aikaisten omaksujien ja teknologiaan perehtyneiden ehdoilla.
Läpiteknologisoituneessa tietoyhteiskunnassa on vaikea havaita
varauksellista suhtautumista, vaikka siitä voi puhua jopa massailmiönä.
En halua elämääni enempää teknologiaa.
100"%"
80"%"
60"%"
Merkitys työlle
Teknologian uusiutuminen turhauttaa ja stressaa niitä, jotka
suhtautuvat teknologiaan varauksellisesti. Heidän teknologiasuhde on
funktionaalinen: on tärkeintä, että laitteet toimivat niin kuin ennenkin.
37#%#
37#%#
40"%"
20"%"
0"%"
2012"
2013"
Väittämän kanssa samanmielisten osuudet
15-74-vuotiaiden suomalaisen keskuudessa
otoskoot noin 1.000 vastaajaa, 15/30 Research
trendIT
7
8. Trendi #10
Teknologian mahdollistama resurssien yhteiskäyttö
Skenaario
NÄ
Esimerkit
Useimpien länsimaiden talous on hitaalla tai olemattomalla kasvu-uralla.
Samalla ihmiset kaipaavat yhä joustavampia ja "autenttisempia"
kokemuksia. Monien autojen, asuntojen ja esimerkiksi kalliiden
teknologisten laitteiden käyttöaste on matala. Teknologian avulla
ihmiset pystyvät jakamaan näitä resursseja. Jakamispalvelut arvioivat
myös transaktion luotettavuuden osapuolten välillä: tämä voi tapahtua
esimerkiksi sosiaalisen median profiilien ja niiden muodostaman
digitaalisen jalanjäljen avulla.
E
YT
PivotDesk: https://www.pivotdesk.com
Rent the Runway: http://www.renttherunway.com
Sharetribe: https://www.sharetribe.com
TaskRabbit: https://www.taskrabbit.com
Airbnb: https://www.airbnb.com
Zipcar: http://www.zipcar.com
Merkitys työlle
Airbnb:n suosion kasvu
Esimerkki Airbnb-kohteista 2008 ja 2012, San Francisco
Jakamistalous näkyy ennen kaikkea vapaa-ajan ilmiönä. Toisaalta
esimerkiksi liikkuminen autolla ja majoittuminen vieraissa paikoissa
kuuluu myös työhön. Työelämässä on nähty jakamispalveluja, jotka on
suunnattu etenkin toimistotilojen yhteiskäyttöön. Kuten
yksityishenkilöllekin, tarjoaa tämä yritykselle kustannussäästöjä, mutta
myös uudenlaisia kokemuksia. Jakamistalous on lisännyt myös yleistä
kansalaisaktiivisuutta: ihmiset kokevat, että asioiden organisoiminen ja
spontaani toimeliaisuus on mahdollista ilman julkisen vallan tukea.
Infographic by Kelli Anderson http://www.kellianderson.com
trendIT
8
9. Trendi #13 Älykkäät koneet - Smart Machines
E
YT
NÄ
Skenaario
Esimerkki
Oppiva kone hoitaa esimerkiksi rutiinitoimenpiteitä, joissa inhimillisten
virheiden poistamisesta ja nopeudesta on hyötyä. Työntekijöille jää
luovempien työvaiheiden tekeminen. Näin työstä tulee tehokkaampaa.
Esimerkiksi lääketieteessä ihmisen kehon mittaaminen geenitasolle
saakka on mahdollista ja oppivat koneet osaavat tunnistaa sairauksia ja
vaivoja. Tekniset ja diagnostiset tehtävät ja jopa raportointi voidaan
antaa koneelle, jolloin hoivatyötä tekevä ihminen voi keskittyä potilaan
henkiseen hoitamiseen, ilahduttamiseen ja paranemisen
kannustamiseen. The Human Brain Project (HBP) on hiljattain valittu
yhdeksi EU:n kahdesta tutkimusten lippulaivasta. ICT on keskeisellä
sijalla projektissa, jossa pyritään rakentamaan kokonaan uusi
tiedonkäsittelyn infrastruktuuri. HBP tutkii ihmisten aivojen
mekanismeja ja pyrkii vauhdittamaan neurotutkijoita yhdistämään
geeni-, molekyyli- ja solutason tieto ihmisen kognitiivisuudesta ja
käyttäytymisestä kertovaan tietoon. EU rahoittaa projektia 500
miljoonalla eurolla kymmenen vuoden aikana.
Merkitys työlle
Kuten älypuhelimet aikaisemmin, mullistavat oppivat koneet
tulevaisuudessa ihmisen ja tiedon välisen suhteen perusteellisesti. Kone
oppii kokemastaan, on tilanteen tasalla ja kykenee reagoimaan uusissa
tilanteissa. Uutta oppivien koneiden aikakautta vauhdittavat seuraavat
neljä tekijää: big data, mobiilit yhteydet, sosiaalinen verkostoituminen ja
Internet of Things.
Uudet innovaatiot ovat rakennuspalikoita seuraavia innovaatioita
varten. Vaikka esim. kone osaa jo ajaa autoa liikenteen seassa, tarvitaan
paljon innovaatioita, jotta yhteiskunta pääsee tästä isossa
mittakaavassa hyötymään. The New Machine Age , uusi koneiden
aikakausi tulee luomaan paljon uutta liiketoimintaa ja myös työpaikkoja.
Tilanne on kuitenkin erilainen kuin aikaisemmin, sillä nykyisiä
työpaikkoja ei uhkaa pelkkä tehtävien automatisointi vaan myös
ihmisen ajattelun korvautuminen. Ekonomistit näkevät kolme
skenaariota: 1) rankan siirtymävaiheen jälkeen talous tasaantuu ja
ihmiset esim. kouluttautuvat uusiin tehtäviin, 2) töitä on mutta ns.
keskiluokan työt katoavat ja eriarvoisuus kasvaa tai 3) koneet saavat
aikaan massatyöttömyyttä.
trendIT
https://www.humanbrainproject.eu
Lisätietoa
Erik Brynjolfsson TED:issä:
http://on.ted.com/GrowthAhead
Brynjolfsson on toinen kirjan The key to
growth? Race with the machines kirjoittajista
9
11. Työelämän makrotrendejä
1. Työurien ja työn sirpaloituminen
2. Hitaan kasvun aikakausi
3. Tietotyön verkkokaupat ja aidosti globaalit työmarkkinat
4. Paine työurien pidentämiseen
5. Maker-kulttuuri
6. Pelillistyminen työelämässä
7. Lifehacking, task management ja oman työn kehittäminen
8. Rauhoittumisen ja keskittymisen tarve
9. Tietotyön tulevaisuustaidot yksilön näkökulmasta
10. Tietotyön tulevaisuustaidot organisaation näkökulmasta
trendIT
12. E Makrotason muutos työssä ja taloudessa
YT
NÄ
TAUSTATEKIJÄT
Yhdistettävyys
Tiedon saatavuus, tiedon mobiili
käytettävyys, tiedon avoimuus
Laitteistokapasiteetti
Prosessorit, tekoäly,
robotiikka, sensorit,
pilvipalvelut
Demografiat
TALOUDELLINEN
RAKENNE
Modularisaatio
Merkityksellisyys,
joustavuus,
sukupuolten välinen tasa-arvo,
yksilön mahdollisuudet,
moniuraisuus
Yksilöllistyminen
Etätyön ja paikalla olon merkityksen
vähentyminen, keskittynyt läsnäolo
virtuaaliympäristöissä
Itsenäisyys, yrittäjyys,
henkilökohtaisen maineen
korostuminen, kollaboraatiot
Työvoiman
markkinapaikat
Globalisaatio
Tuotteiden, palveluiden ja
työntekijöiden liikkuminen
SYNTYVÄ
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Läsnätyö
Fragmentaatio, erikoistuminen,
pilkkomaton aika
Työn jakautuminen
Suoritteiden mittaaminen ajan sijaan, sirpaletyön
taloudellinen vakauttaminen, suorittavan työn ja
Osallistuminen, saatavuus,
tietotyön ääripäiden korostuminen
osaamisen tarjoaminen, henkilöbrändit,
mikrotyö, supertemp-mallit
Tuottavuus
Teknologian merkitys,
Väestön ikääntyminen,
kaupungistuminen, globaalin tasapainon tehokkuus- ja tuottavuusmittarien
monipuolistuminen, toimialarajojen
aasialaistuminen, muuttoliikkeet
hämärtyminen
Sosiaaliset odotukset
MUUTOS
TYÖNTEOSSA
(15/30 Research 2013, Ross Dawson)
Joukkoistaminen
Avoin innovointi, työvoimapoolit,
joukkoistamisen johtaminen, tuottajan ja
kuluttajan välimatkan pienentyminen
Arvon tuottaminen
Yleishyödykkeistymisen välttäminen
(commoditization),
tuotteistaminen,
palvelumuotoilu,
erikoistuminen,
innovaatiotoiminta,
inhimillisten arvoverkostojen orkestrointi
Työntekijöiden
korvaaminen
Tehokkaat
organisaatiot
Ad-hoc-verkostot, arvontuottamisen
jakautuminen, sosiaaliset teknologiat,
“sissiarmeijat” ja solumainen organisoituminen
Oppiminen ja
koulutus
Automaatio, robotit,
Jatkuva ja avoin oppiminen,
tekoälypohjaiset sovellukset vertaisoppiminen, verkkopohjaiset oppimateriaalit
saatavilla tarpeen mukaan, työhön liittyvien
tunteiden ja yksilöpsykologian ymmärtäminen,
itsensä johtaminen
Oheinen kaavio kuvaa työn ja talouden muutoksia makrotasolla. Teknologian kehittyminen aiheuttaa muutoksia etenkin
työhön liittyvässä kommunikoinnissa, työn jakamisessa ja työn organisoinnissa. Notkeus, spontaanius, merkitysten
hakeminen, avoimuus ja esimerkiksi yksilöllistyminen ovat seikkoja, jotka kuvaavat 2010-luvun työhön liittyviä ihanteita.
Esimerkiksi home fabrication -ilmiön myötä tuottajan ja kuluttajan roolit hämärtyvät, samoin on syntynyt ns. pretailpalveluita hyödykkeiden esituotantoon. Uudet valmistusteknologiat kuten 3D-printterit ja -skannerit voivat aiheuttaa
fyysisille tuotteille vastaavan mullistuksen kuin minkä internet loi abstraktille tiedolle. Oppimisessa ja taitojen
päivittämisessä korostuu henkilökohtainen aktiivisuus - resursseista ei ole pulaa.
13. E
YT
NÄ
Trendi #3
Tietotyön verkkokaupat ja aidosti globaalit työmarkkinat
Skenaario
Tietotyön verkkokaupat luovat tehokkaat ja läpinäkyvät globaalit
työmarkkinat. Yritykset oppivat hiljalleen hyödyntämään tietotyön
verkkokauppoja, jolloin työsuoritteita hankitaan sieltä, mistä sopivinta
osaamista on saatavissa järkevimpään hintaan maiden rajoista ja
kansallisuuksista riippumatta. Tietotyön verkkokaupoista on jo nyt
hankittavissa erittäin monenlaista osaamista. Osaamistaan tarjoaa
miljoonia ihmisiä, joiden joukossa on esimerkiksi koodareita, graafisia
suunnittelijoita, muusikkoja, liikkeenjohtajia ja matemaatikkoja.
Järjestelmä lisää läpinäkyvyyttä, sillä työn hinta muodostuu globaalin
kysynnän ja tarjonnan mukaisesti ja sekä työntekijöiden että työn
tarjoajien laatu on etukäteen tiedossa. Globaalista näkökulmasta
tietotyön verkkokaupat luovat tasa-arvoisuutta, sillä lisääntyvä kysyntä
nostaa kehittyvien talouksien tietotyöläisten palkkatasoa.
Merkitys työlle
Työmarkkinoiden verkkokaupat demokratisoivat taloudellista toimintaa,
sillä pienikin organisaatio pystyy hankkimaan käyttöönsä erikoistunutta
osaamista globaaleilta työmarkkinoilta erittäin helposti. Yksittäisen
länsimaisen tietotyöläisen näkökulmasta aidosti globaalit työmarkkinat
ovat kansallisia vastineitaan huomattavasti kilpaillumpia. Tällöin hyvä
keskimääräinen suoritus ei riitä, sillä edullisempien kustannustason
maiden työntekijät pystyvät toteuttamaan keskimääräisen
työsuoritteen edullisemmin.
trendIT
Länsimaisten tietotyöläisten on etsittävä kilpailuetua muista
kuin puhtaasti teknisistä taidoista. Tällöin korostuvat
esimerkiksi kulttuurintuntemuksen ja luovuuden kaltaiset
ominaisuudet. Keskeistä on pohtia sitä, millaista ainutlaatuista
osaamista on mahdollista kehittää ja minkälaisia kyvykkyyksiä
tarvitaan globaalien tehokkaiden työmarkkinoiden muuttuessa
todellisuudeksi. Esimerkiksi verkostojen orkestroinnista voi
muodostua merkittävä tulevaisuuden työelämätaito kaikille
tulevaisuuden tietotyöläisille. Koska trendin voimistumisen
mahdolliset seuraukset ovat sekä radikaaleja että laajoja,
listaamme seuraavalla sivulla joitakin ilmiön todennäköisiä
seurauksia.
Esimerkki: Freelancer.com
Freelancer.com on maailman suurin freelance-, ulkoistusj a j o u k k o i s t u s m a r k k i n a p a i k k a . Vo i t p a l k a t a y l i
kahdeksasta miljoonasta käyttäjästämme freelancerin
tekemään tilaustyösi murto-osalla normaalista hinnasta.
Tarvitsetpa sitten PHP-kehittäjiä, web-suunnittelijoita tai
sisällöntuottajia, hoituu töiden ulkoistus minuuteissa.
Selaile satoja taitoja, kuten copywriting, tietojen syöttö ja
graafinen suunnittelu tai teknisempiä, kuten HTMLkoodaus, MySQL-ohjelmointi ja CSS-suunnittelu.
13
14. Trendi #5
Maker-kulttuuri
Skenaario
Maker ‒kulttuurin voi määritellä itse tekemisen ympärille
järjestäytyneeksi teknologiaa hyödyntäväksi yhteisölliseksi aktiviteetiksi.
Maker-kulttuurin henkiset juuret ovat DIY-kulttuurissa (Do It Yourself),
jonka perusperiaatteena on ollut asioiden itse tekeminen vastakohtana
niiden ostamiselle markkinoilta. Sekä Maker- että DIY-kulttuurissa
arvostetaan käsillä tekemistä, manuaalista työtä sekä käytännöllisiä
taitoja teoreettisen tietämyksen rinnalla. Maker-kulttuurissa korostuu
voimakkaasti teknologian hyödyntäminen sekä tekniset ja tietotekniset
teemat. Usein aktiviteetit liittyvät elektroniikkaan, robotiikkaan, 3-Dtulostukseen ja esimerkiksi CNC-työkalujen käyttöön. Maker-kulttuurin
synnyn ovat mahdollistaneet juuri modernit innovaatiot kuten internet,
avoin lähdekoodi, 3-D, tulostuksen kehittyminen sekä elektroniikan ja
työkalujen hintojen lasku tasolle, jolla ne ovat myös kuluttajien ja
harrastajayhteisöjen hankittavissa. Kuitenkin myös perinteisemmät
aktiviteetit kuten metalli- ja puutyöt sekä muut käsityöt ovat säilyneet
Maker-kulttuurissa uuden teknologian rinnalla. Kulttuurille on ominaista
käytännöllisten taitojen opettelu, niiden luova soveltaminen,
kaikenlainen innovointi ja prototyyppien rakentaminen.
TE
ÄY
N
Näin uusien tuotteiden innovoinnista ovat vastanneet lähinnä
suuryritykset, joilla on ollut resursseja kyseisten
tuotannontekijöiden hankkimiseksi. Käsillä oleva muutos näyttää
tuovan aikaisemmin suuryritysten saatavilla olleet teknologiat ja
resurssit tavallisten kuluttajien saataville. Vastaava kehitys tapahtui
tietotekniikassa ja koodaamisessa 1990- ja 2000-luvuilla, jolloin
kuluttajat pystyivät rikkomaan suuryritysten monopolin
tuotekehityksessä. Esimerkiksi sosiaalisen median merkittävimmät
palvelut syntyivät juuri tavallisten ihmisten toteuttaessa omia
visioitaan. Vaikuttaa siltä, että 2010-luvulla sama kehityskulku on
fyysisten tuotteiden kehittämisessä.
Merkitys työlle
Historiallisesti tarkasteltuna Maker-kulttuurin synty edustaa merkittävää
muutosta. Aikaisemmin uusien tuotteiden kehittäminen ja rakentaminen
on vaatinut monimutkaisia ja kalliita työkaluja, jotka ovat olleet
yksittäisen kuluttajan tai harrastajayhteisön saavuttamattomissa.
trendIT
Vuosittain järjestettävä Wärk: fest on hyvä paikka tutustua Makerkulttuurin tilaan Suomessa. Kuvakaappaus: http://
www.warkfest.org
14
15. TE
ÄY
N
Trendi #7
Lifehacking, task management ja oman työn kehittäminen
Skenaario
"Lifehacking" tarkoittaa pienten parannusten tekemistä omaan arkeen
ja työhön. Kyseessä on eräänlainen modernin, digitalisoituvan ja
tietointensiivisen elämän Niksi-Pirkka. Hakkerihengessä parannukset voi
keksiä itse tai poimia muualta, virallishenkisiä instituutioita ei
kehittämiseen kuitenkaan tarvita (vaikka ei niitä hyljeksitäkään).
Lifehacking voi kohdistua esimerkiksi omien työtapojen kehittämiseen,
ravinnon optimointiin, elämäntavan järjestelyyn tai esimerkiksi
tiedonhakuun. Nousevana trendinä on puhuttu myös biohakkeroinnista,
joka liittyy etenkin oman kehon kehittämiseen. Hakkeroinnista on viime
aikoina puhuttu myös koulutuksen yhteydessä. Koulutushakkereiden
mielenkiinto kohdistuu etenkin verkon avoimien oppimisresurssien
hyödyntämiseen ja esimerkiksi kalliiden yliopistotutkintojen
romuttamiseen.
Merkitys työlle
Lifehacking-mentaliteetti kertoo omatoimisuudesta ja kekseliäisyydestä
oman työn suhteen. Siinä paikallistetaan ongelma, fiksataan se ja
kokeillaan uutta toimintatapaa. Seurauksena on usein työtehon tai
työhyvinvoinnin parantuminen.
Useiden menetelmien ympärille, kuten esimerkiksi GTDmenetelmän, on syntynyt monia erilaisia sovelluksia, joiden
käyttöönottokynnys on matala. Lifehacking-tyyppiset
verkkosisällöt ovat suosittuja, ja niissä on myös viihteellinen
puolensa kehittämisaspektin lisäksi.
Esimerkki
Yksi tunnetuimmista lifehacking-genren edustajista on
Getting Things Done (GTD) -menetelmä, jolla yksittäisiä
työtehtäviä järjestellään tärkeysjärjestyksen mukaan. GTDmenetelmän avulla tehtäviä ei tarvitse muistaa ulkoa, ja niitä
pystyy priorisoimaan kätevästi. Esimerkiksi Wired-lehti on
puhunut GTD-menetelmästä jopa eräänlaisena kultti-ilmiönä
tietotyöläisten keskuudessa. Gary Wolf kirjoittaa:
Allen's work has become the touchstone of the lifehacking movement, a loosely knit network of psychological
self-experimenters who share tips about how small changes
in human behavior can bring big rewards in happiness.
Lifehacking-mentaliteetti johtaa tilanteeseen, jossa työelämän
kehittäminen tapahtuu yksilölähtöisesti ja luovasti. Näin ollen työn
tehokkuutta ja työhyvinvointia on mahdollista parantaa myös ilman
muodollisia ja resursseja nieleviä työelämän kehittämishankkeita.
trendIT
15
16. Esimerkki: kaaviokuva GTD-menetelmästä
TE
ÄY
N
(David Allen, 1990-2006)
Oheinen kaavio antaa esimerkin GTD-menetelmän hyödyntämisestä. Elämän sekalaiset asiat prosessoidaan
ydinkysymysten kuten Is it actionable? , What s the desired outcome? ja What s the next action? kautta. Jos
asian tekemiseen kuluu vähemmän kuin 2 minuuttia, on se syytä tehdä heti. Jos asialle ei voi tehdä mitään, voi sen
siirtää sivuun ja esimerkiksi asentaa muistutuksen myöhempää ajankohtaa ajatellen. GTD-menetelmän kaltaisia
kysymyksiä moni esittää luonnostaan mielessään uusia tehtäviä ja asioita kohdatessaan, mutta menetelmän
systemaattinen hyödyntäminen tuo jäntevyyttä työhön, etenkin jos työ koostuu lukuisista pienistä tehtävistä.
16
17. Trendi #10
Tietotyön tulevaisuustaidot organisaation näkökulmasta
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
trendIT
•
TE
ÄY
N
Kulttuurin luomisen taito
Kokeilukulttuuri, virheiden hyväksyminen ja nopea
prototypointi
Notkeat prosessit: dynaaminen
uudelleenorganisoituminen, modulaarisuus, eheytyvä
rakenne
Joustava IT-infrastruktuuri
Työn merkityksellisyys ja arvopohja motivaatiotekijänä
Viestintäkuorman hallinta
On-demand-periaate työvoimassa ja muissa resursseissa
Tiedon- ja maineenhallinnasta kohti
vuorovaikutteisempaa suhdetta ulkopuoliseen maailmaan
Ennakoiva analytiikka
Sukupolvi- ja elämäntapaerot IT:n käytössä ja näiden
kuilujen kurominen umpeen
Jaetun arvon luominen ajattelutapana ja
yhteiskunnallinen yrittäjyys
Näkymätön johtaminen
Resurssien niukkuuden hyödyntäminen
Lähde: 15/30 Research
17
19. Kohti uutta johtamisen paradigmaa
TE
ÄY
N
Oudot ja poikkeavat johtamiskäytännöt sekä uudet työn organisoinnin tavat
Paradigman muutoksesta kertoo perinteisillä tavoilla johdettujen
organisaatioiden kouristelut nopeasti muuttuvassa
toimintaympäristössä. Lisäksi muutoksesta kertoo se, tällä hetkellä
menestyvien organisaatioiden joukossa on hyvin paljon yhteisöjä, joiden
johtamiskäytäntöjä voisi kuvailla perinteisestä näkökulmasta katsottuna
oudoiksi tai poikkeaviksi . Vaikuttaa siltä, että tällä hetkellä on
todellakin hahmottumassa uusia johtamisen ja organisoinnin tapoja,
jotka luovat menestystä nykyisessä toimintaympäristössä.
1. Kilpailuedusta evoluutioetuun
2. Strategiasta kulttuuriin
Muuttuvassa toimintaympäristössä on silmiinpistävää se, että
menestyvät organisaatiot näyttävät eroavan kituvista vastineistaan
erityisesti organisaatiokulttuurin osalta. Saattaa olla, että kulttuuri
nousee merkittävään rooliin, sillä se on esimerkiksi strategiaa
huomattavasti joustavampi ja yksiötä motivoivampi johtamisen ja
organisoimisen väline. Strategia koetaan usein puisevaksi aiheeksi,
joka lisäksi on usein jäykkä ja hidas instrumentti. Kulttuuri
puolestaan on parhaimmillaan mahdollistava, voimauttava, notkea
ja mukautuva.
Aikaisemmasta poikkeavassa toimintaympäristössä organisaatiot
tarvitsevat uudenlaisia kyvykkyyksiä vanhojen rinnalle. Vaihtelua
minimoivat sekä hallintaa ja tehokkaita prosesseja korostavat
johtamistyökalut eivät riitä nykyisenkaltaisessa toimintaympäristössä
menestymiseksi. Jotta kovenevassa kilpailussa ja avoimemmassa
taloudessa olisi mahdollista pärjätä, organisaatiolta vaaditaan
innovatiivisuutta, joustavuutta, sopeutuvuutta sekä kykyä
eksperimentoida nopeasti hitaan suunnittelun sijaan. Kilpailuedusta on
tullut useilla aloilla liian tilapäistä, jolloin organisaatioiden olisikin ehkä
etsittävä kilpailuedun sijaan evoluutioetua ‒ kykyä hyödyntää vaihtelua
ja onnekasta sattumaa sopeutumisessa sekä kehittää kulttuuria, jossa
uudet lyhytaikaisetkin kilpailuedun lähteet voivat kehittyä.
trendIT
41
19
20. TE
ÄY
N
5. Fokus tuloksissa prosessien tai tehdyn
työmäärän sijaan
Useimmissa uudenlaisia johtamiskäytäntöjä hyödyntävissä kulttuureissa
keskitytään tuloksiin prosessien ja tehdyn työmäärän sijaan. Vaikka
edellä kuvatun toimintatavan järkevyys tuntuu ilmeiseltä, usein
organisaatioissa huomio kohdistuu kuitenkin käytännössä prosessien
tarkkaan noudattamiseen ja tehdyn työmäärän mittaamiseen. Ilmeisesti
kyse on siitä, että prosessien noudattamisen ja tehdyn työmäärän
mittaaminen on helpompaa kuin tulosten mittaaminen.
Samanaikaisesti kuitenkin kyseisissä organisaatioissa on
havaittavissa kovuutta, joka ilmenee esimerkiksi
suorapuheisuutena, huonosti menestyvien hankkeiden nopeana
tappamisena sekä hankkiutumisena eroon alisuoriutujista tai
huonosti kulttuuriin sopeutuvista työntekijöistä. Kovuus
pohjautuu läpinäkyvyyteen, toiminnan logiikan selkeään
viestimiseen, rehellisyyteen sekä tasapuoliseen ihmisten
kohteluun.
Kovuudeksi voi tulkita myös sen, että kyseiset organisaatiot eivät
palkkaa lainkaan keskimääräisiä työntekijöitä vaan haluavat
rekrytoida vain parhaita osaajia.
6. Kovuuden ja pehmeyden tasapaino
Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä menestyvien yritysten
kulttuureissa on usein havaittavissa yhtäaikaisesti sekä pehmeyttä että
kovuutta. Pehmeys tarkoittaa luottamusta yksilön itseohjautuvuuteen,
päätöksentekokykyyn sekä esimerkiksi ihmisten hyvinvoinnin vaalimista.
Pehmeys tarkoittaa usein myös epäonnistumisen hyväksymistä.
Esimerkiksi Supercellissä juhlitaan epäonnistuneita hankkeita, koska
niistä on opittu jotakin. Lisäksi juhliminen pehmentää tapetun projektin
loppumisen tuottamaa tuskaa. Pehmeys saattaa ilmetä myös siten, että
joissakin yrityksissä työntekijät päättävät itse lomiensa ja työaikojensa
pituudet sekä palkkansa tason. Joissakin yhteisöissä alaiset valitsevat
myös esimiehensä. Esimerkiksi Suomessa Radion sinfoniaorkesterin
työntekijät valitsevat itse johtajansa.
trendIT
Ote Netflixin kulttuuria käsittelevästä
dokumentista:
Mediocre colleagues or unchallenging work is
what kills progress of a person s skills.
Need a culture that avoids the
rigidity, politics, mediocrity, and
complacency that infects most
organizations as they grow
44
20
21. TE
ÄY
N
9. Moniroolisuus ja työtehtävien kierrättäminen
10. X-Tekijä
Moniroolisuus ja työtehtävien kierrättäminen on tyypillistä
Itseohjautuvissa ja luovuutta korostavissa organisaatiokulttuureissa.
Useissa suurissa organisaatiossa työroolit on määritelty varsin kapeaalaisiksi, jolloin myös yksittäisten työntekijöiden taidot kehittyvät kapeaalaisiksi. Liiallinen erikoistuminen johtaa ongelmiin silloin, kun
toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Tällöin kapea-alaisten ihmisten
siirtyminen uusiin tuottavampiin rooleihin vanhoista tarpeettomiksi
käyvistä tehtävistä on haasteellista.
Mielenkiintoisia johtamisen ja organisoitumisen tapoja
soveltavissa yrityksissä on usein myös ainutlaatuisia piirteitä,
jotka ovat vain ja ainoastaan ominaisia kyseiselle organisaatiolle.
Oheen on kerätty lista organisaatioista, joiden johtamis- ja
toimintatavoissa piilee monia mielenkiintoisia piirteitä.
Vaikka työkierrosta on puhuttu paljon, sitä toteutetaan käytännössä
varsin vähän. Kuitenkin myös näyttäviä poikkeuksia on olemassa.
Esimerkiksi Amazonilla on ollut käytänteenä, että joka vuosi kaikki
työntekijät tekevät viikon töitä varastolla mukaan lukien Jeff Bezos eli
yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja. Suomestakin löytyy esimerkkejä,
jotka ovat kuitenkin ennemminkin tilapäisiä kuin pysyviä toimintatapoja.
Aller Median toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä ilmoitti marraskuun
puolivälissä 2013 tekevänsä yhden päivän töitä yrityksen
puhelinmyynnissä. VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro työskenteli merkittäviä
aikoja yhtiön asiakaspalvelussa, konduktöörinä ja muissa tehtävissä
uransa alkuaikoina. Ylimmän johdon moniroolisuus ja toimiminen kaikissa
yrityksen rooleissa toimii innostavana signaalina sekä erilaisten
työtehtävien arvostamisesta että moniroolisuuden kasvavasta
tärkeydestä kaikilla organisaation tasoilla.
trendIT
37Signal
3M
DARPA
First quantum minerals
Fondia
Futurice
Gore
HCL Technologies
IDEO
MailChimp
Netflix
Pixar
Reaktor
Sulava
Treehouse
Valve
Varusteleka
Vincit
Wurth
Zappos
46
21
22. trendIT
Haluatko mukaan? Ota yhteyttä:
Markus Keränen
toimitusjohtaja, 15/30 Research
+358 400 169 199
markus.keranen@1530.fi