Cours sur la composition dans les arts visuels pour tous les professionnels

1. LLAA CCOOMMPPOOSSIITTIIOONN
Cours préparé par l’enseignante:
Bourkhis Wafa

2. CCiittaattiioonn
« NNoouuss nnee vveerrrriioonnss rriieenn ssii nnoouuss nn’’aavviioonnss
aavveecc nnooss yyeeuuxx,, llee mmooyyeenn ddee
ssuurrpprreennddrree,, dd’’iinntteerrrrooggeerr eett ddee mmeettttrree eenn
ffoorrmmee ddeess ccoonnffiigguurraattiioonnss eenn
nnoommbbrree iinnddééffiinnii ».. MM.. MMeerrlleeaauu--PPoonnttyy

3. La ccoommppoossiittiioonn ccoonncceerrnnee pplluuss ggéénnéérraalleemmeenntt
ll’’oorrddrree,, lleess pprrooppoorrttiioonnss eett
lleess iinntteerrrreellaattiioonnss eennttrree lleess ddiifffféérreenntteess ppaarrttiieess
dd’’uunn ttaabblleeaauu..

4. PPllaann
 DDééffiinniittiioonn ddee llaa ccoommppoossiittiioonn
 LLeess éélléémmeennttss ccoonnssttiittuuttiiffss dd’’uunnee iimmaaggee
 LLeess rrèègglleess ddee llaa ccoommppoossiittiioonn

5.  La composition eesstt ll''oorrggaanniissaattiioonn
mméétthhooddiiqquuee dd''éélléémmeennttss pprriiss ccoommmmee
rreepprréésseennttaattiioonn dd''uunnee iiddééee,, dd''uunn ssuujjeett oouu
dd''uunn ééttaatt,, ssuurr uunnee ssuurrffaaccee oouu ddaannss uunn
eennddrrooiitt ddoonnnnéé.. CCeettttee oorrggaanniissaattiioonn eesstt lliiééee
àà cceerrttaaiinnss pprriinncciippeess ddee bbaassee ppeerrmmeettttaanntt llaa
mmeeiilllleeuurree eett llaa pplluuss eeffffiiccaaccee rreepprréésseennttaattiioonn
ddeess iinntteennttiioonnss ddee ll''aauutteeuurr..

6. LLeess rrèègglleess
ddee llaa
ccoommppoossiittiioo
nn

7. LLaa rrèèggllee dd’’oorr
 LLaa rrèèggllee dd''oorr eenn mmaattiièèrree ddee ddiivviissiioonn ddeess eessppaacceess
eenn ppaarrttiieess iinnééggaalleess aa ééttéé ddééffiinniiee àà ll''oorriiggiinnee ppaarr
ll''aarrcchhiitteeccttee rroommaaiinn MMaarrccuuss VViittrruuvviiuuss PPoolllliioo ((
ssiièèccllee dd''AAuugguussttee 6633 aavv.. JJCC -- 114 aapp JJCC))..
SSeelloonn lluuii uunnee tteellllee ddiivviissiioonn ((cceerrtteess ddiissssyymmééttrriiqquuee))
ppaarraaîîttrraa aaggrrééaabbllee eett eesstthhééttiiqquuee àà nnoottrree ooeeiill ssii ::
 ""LLee rraappppoorrtt eennttrree llaa pplluuss ppeettiittee eett llaa pplluuss
ggrraannddee ppaarrttiiee ééqquuiivvaauutt aauu rraappppoorrtt eennttrree
llaa pplluuss ggrraannddee ppaarrttiiee eett llee ttoouutt""..
 MMaatthhéémmaattiiqquueemmeenntt,, cceettttee pprrooppoorrttiioonn eesstt ééggaallee àà
00,,661188..

8. LLee NNoommbbrree dd’’oorr
LL’’uussaaggee ddee NNoommbbrree dd’’oorr
rreemmoonnttee àà ll’’AAnnttiiqquuiittéé..
AAppppeelléé SSeeccttiioonn dd’’oorr oouu
« ddiivviinnee pprrooppoorrttiioonn »,, iill eesstt
uunn ddeess mmooyyeennss lleess pplluuss
eemmppllooyyééss ppaarr lleess aarrttiisstteess
ddeeppuuiiss llaa RReennaaiissssaannccee ppoouurr
oobbtteenniirr ddeess pprrooppoorrttiioonnss
ddiiggnneess ddee llaa nnaattuurree eett ddee
ll’’oorrddrree dduu mmoonnddee ccrréééé ppaarr
DDiieeuu..
OOnn oobbttiieenntt uunn rreeccttaannggllee dd’’oorr
eenn aabbaaiissssaanntt oouu rreemmoonnttaanntt
llaa ddiiaaggoonnaallee dd’’uunn ddeemmii
ccaarrrréé..

9. LLaa rrèèggllee ddeess ttiieerrss
 PPlluussiieeuurrss ccoonnnnaaiisssseenntt ddééjjàà cceettttee rrèèggllee :: eellllee ddéétteerrmmiinnee
lleess « ppooiinnttss ffoorrttss » ddee ll’’iimmaaggee,, cc’’eesstt--àà--ddiirree lleess eennddrrooiittss
pprriivviillééggiiééss ooùù ssiittuueerr llee cceennttrree dd’’iinnttéérrêêtt pprriinncciippaall..

10. Les lignes ddee ffoorrccee eett lleess
ppooiinnttss ffoorrttss
 LLeess ppooiinnttss ffoorrttss ssee ssiittuueenntt aauuxx
iinntteerrsseeccttiioonnss ddeess lliiggnneess
iimmaaggiinnaaiirreess ttrraaccééeess aauuxx ttiieerrss ddee
ll’’iimmaaggee,, ddaannss lleess ddeeuuxx sseennss.. LLeess
lliiggnneess hhoorriizzoonnttaalleess ddéétteerrmmiinneenntt ooùù
ssiittuueerr ll’’hhoorriizzoonn ddeess ppaayyssaaggeess,,
sseelloonn qquuee ll’’oonn vveeuuiillllee ddoonnnneerr pplluuss
dd’’iimmppoorrttaannccee aauu cciieell oouu aauu ssooll..
 LLaa ddiivviissiioonn dduu rreeccttaannggllee sseelloonn llaa
rrèèggllee ddeess ttiieerrss ppeerrmmeett ddee
ddéétteerrmmiinneerr lleess "" lliiggnneess ddee ffoorrccee ""
hhoorriizzoonnttaalleess ((AABB eett CCDD)) eett
vveerrttiiccaalleess ((EEFF eett GGHH))..
 CCeellaa ééqquuiivvaauutt àà ddiivviisseerr ll''iimmaaggee
hhoorriizzoonnttaalleemmeenntt eett vveerrttiiccaalleemmeenntt
eenn ttiieerrss..
LL''iinntteerrsseeccttiioonn ddeess ""lliiggnneess ddee ffoorrccee""
pprroodduuiitt 44 ppooiinnttss ffoorrttss..
Les points forts d'une image.

11.  Donc llaa rrèèggllee ddeess ttiieerrss
ccoonnssiissttee aa aappppoosseerr mmeennttaalleemmeenntt
uunnee ggrriillllee vviirrttuueellllee ssuurr vvoottrree
ccaaddrree ppoouurr llee ddééccoouuppeerr
hhoorriizzoonnttaalleemmeenntt eett vveerrttiiccaalleemmeenntt
eenn 33 ppaarrttiieess..
LLee ccaaddrree eesstt aalloorrss ddééccoouuppéé eenn 99
zzoonneess ((vvooiirr ccii--ccoonnttrree))..
 PPoouurr rrééaalliisseerr cceettttee ccoommppoossiittiioonn iill
ffaauutt uuttiilliisseerr cceess zzoonneess eett ppllaacceerr
vvoottrree oouu vvooss ssuujjeettss,, ddee pprrééfféérreennccee,,
ddaannss lleess zzoonneess eexxttéérriieeuurreess eett aa
uuttiilliisseerr lleess lliiggnneess eett iinntteerrsseeccttiioonn ddee
cceettttee ggrriillllee ppoouurr vvoottrree ccoommppoossiittiioonn..
 OOnn éévviitteerraa ddee ppllaacceerr llee vviissaaggee dduu
ppeerrssoonnnnaaggee dd''uunn ppllaann rraapppprroocchhéé
ddaannss llaa zzoonnee cceennttrraallee..
 DDee llaa mmêêmmee mmaanniièèrree qquuee ppoouurr llee
ssuujjeett pprriinncciippaall iill ffaauutt ccoommppoosseerr ttoouutt
llee rreessttee ((aavvaanntt ppllaann,, ddééccoorr,, aarrrriièèrree
ppllaann)) eenn ss''aappppuuyyaanntt pplluuss oouu mmooiinnss
ssuurr cceettttee ggrriillllee..
LL''hhoorriizzoonn ddooiitt ggéénnéérraalleemmeenntt êêttrree
ppllaaccéé ssuurr llaa ppaarrttiiee ssuuppéérriieeuurree oouu
iinnfféérriieeuurree ddee llaa ggrriillllee,, jjaammaaiiss aauu
mmiilliieeuu dduu ccaaddrree..

12. LLeess pprriinncciippeess ddee llaa ccoommppoossiittiioonn
 LLeess rreecchheerrcchheess ddee ccoommppoossiittiioonnss dd''iimmaaggeess ss''iinnssppiirreerroonntt ddeess
pprriinncciippeess ssuuiivvaannttss::
 11..LLee cceennttrree dd''iinnttéérrêêtt..
 UUnnee ccoommppoossiittiioonn ppeeuutt êêttrree oorrggaanniissééee aauuttoouurr dd''uunn cceennttrree dd''iinnttéérrêêtt,, uunn
éélléémmeenntt pprriinncciippaall qquuii aattttiirreerraa ll''aatttteennttiioonn,, qquuii sseerrvviirraa dd''aaccccrroocchhaaggee
vviissuueell ddee ppaarr ssaa ppoossiittiioonn,, ssaa ffoorrmmee,, ssaa ccoouulleeuurr oouu ssoonn ccoonnttrraassttee.. LLee
cceennttrree dd''iinnttéérrêêtt ppeeuutt ssee ssiittuueerr::
 -- SSuurr lleess aaxxeess ddee ssyymmééttrriiee ddee llaa ccoommppoossiittiioonn.. LLiiggnneess,, vveerrttiiccaalleess eett
hhoorriizzoonnttaalleess,, ppllaaccééeess àà llaa mmooiittiiéé ddee llaa llaarrggeeuurr eett ddee llaa hhaauutteeuurr aavveecc
uunn ccrrooiisseemmeenntt cceennttrraall ((ppooiinntt cceennttrraall))..
 -- SSuurr lleess ppooiinnttss dd''oorr.. LLiiggnneess,, vveettiiccaalleess eett hhoorriizzoonnttaalleess,, ppllaaccééeess aauuxx
pprreemmiieerrss eett ddeeuuxx ttiieerrss ddee llaa llaarrggeeuurr eett ddee llaa hhaauutteeuurr ((qquuaattrree
ccrrooiisseemmeennttss ppoouurr qquuaattrree ppooiinnttss dd''oorr))..
 -- SSuurr lleess aaxxeess eexxttrrêêmmeess ddee llaa ccoommppoossiittiioonn.. LLiiggnneess,, vveerrttiiccaalleess eett
hhoorriizzoonnttaalleess,, ppllaaccééeess àà uunn cceennttiimmèèttrree ddeess bboorrddss dduu ffoorrmmaatt.. LLee
cceennttrree dd''iinnttéérrêêtt ppoouurrrraa ssee ssiittuueerr ssuurr ttoouuss lleess ccrrooiisseemmeennttss ddee ttoouutteess
cceess lliiggnneess..

13. 2.Le rappel.
Élément identique a celui du centre d'intérêt, mais de forme,
de couleur ou de tonalité affaiblie. Le rappel est une sorte
d'écho, une répétition amoindrie de l'élément principal qui sert
à compléter, à prolonger ou à intensifier l'idée, l'action ou la
situation. Il se situe sur des points d'intérêt de la composition
mais à l'opposé du centre d'intérêt principal, pour l'équilibre
de la composition.
3.Le rythme.
La répétition d'éléments identiques, la succession de
plusieurs rappels du centre d'intérêt peut créer un rythme qui
va dynamiser la composition, la mettre en mouvement et
servir l'idée, la situation ou l'action. Le rythme naît de la
répétition d'éléments identiques mais aussi de l'alternance
d'éléments dissemblables; de formes, de couleurs ou de
tonalités différentes .

14. 4.L'équilibre.
Dans une composition, l'équilibre est basé sur le principe
fondamental de compensation des masses, soit par rapport aux
axes de symétrie centraux, soit par rapport au centre d'intérêt.
L'équilibre de la composition s'obtient par la compensation des
formes, mais aussi celle des couleurs, des ombres et des
lumières.
5.L'unité.
Toute composition doit avoir une unité graphique, picturale,
formelle et linéaire. Tous les éléments doivent être liés entre eux
et expression de l'idée ou du sujet. Pour une composition riche
l'unité se fera dans la variété de formes, d'éléments, de couleurs,
etc. Unité ne veut pas dire uniformité, il faudra donc utiliser le
principe de l'alternance de formes, de lignes, de couleurs ou de
tonalités.

15.  66..LL''hhaarrmmoonniiee..
LL''hhaarrmmoonniiee dd''uunnee ccoommppoossiittiioonn eesstt oobbtteennuuee ppaarr uunn
rraappppoorrtt eesstthhééttiiqquuee ddoommiinnaanntt eett rréécceessssiiff ddeess
ffoorrmmeess,, ddeess lliiggnneess,, ddeess ccoouulleeuurrss oouu ddeess
ttoonnaalliittééss.. CCee rraappppoorrtt ppeeuutt êêttrree ddee ddeeuuxx ttiieerrss //
uunn ttiieerrss ((ddeeuuxx ttiieerrss ddee ttoonnss ffoonnccééss // uunn ttiieerrss ddee
ttoonnss ccllaaiirrss ppoouurr uunnee aammbbiiaannccee dd''oommbbrree ppaarr
eexxeemmppllee,, eettcc..)) IIll ppeeuutt êêttrree ccoommpplléémmeennttaaiirree
((ddoommiinnaannttee ddee ttoonnss ffoonnccééss eett jjuussttee uunn ppooiinntt
lluummiinneeuuxx,, ppoouurr uunnee aammbbiiaannccee nnooccttuurrnnee ppaarr
eexxeemmppllee,,eettcc..))

16.  77..LLeess sscchhéémmaass..
LLee sscchhéémmaa dd''uunnee ccoommppoossiittiioonn eesstt llaa ssttrruuccttuurree
ssiimmpplliiffiiééee ddee mmiissee eenn ppllaaccee ddeess éélléémmeennttss .. CCeess
éélléémmeennttss ppeeuuvveenntt ss''iinnssccrriirree ddaannss ddeess ffoorrmmeess ddee
rreeccttaannggllee,, ttrriiaannggllee,, eelllliippssee oouu lleettttrreess
ttyyppooggrraapphhiiqquueess.. LLaa ccoommppoossiittiioonn ppeeuutt êêttrree
ssyymmééttrriiqquuee oouu aassyymmééttrriiqquuee,, eellllee ppeeuutt êêttrree "" eenn
pplleeiinnee ppaaggee"" ((lleess éélléémmeennttss ssoonntt ddaannss llee ffoorrmmaatt)),,
""ttaannggeennttee"" ((lleess éélléémmeennttss ssoonntt ttaannggeennttss aauuxx
bboorrddss)),, ""eenn ddéébboorrddeemmeenntt"" ((lleess éélléémmeennttss ssoorrtteenntt
dduu ffoorrmmaatt,, iillss ssoonntt ccoouuppééss ppaarr lleess bboorrddss eett nnee
ssoonntt vvuuss qquu''eenn ppaarrttiiee))..

18.  Une composition basée ssuurr cceess éélléémmeennttss sseerraa
ééqquuiilliibbrrééee..
 OOnn ss''eeffffoorrcceerraa ddoonncc ddee ppllaacceerr,, ssuurr lleess lliiggnneess ddee
ffoorrccee,, ll''hhoorriizzoonn ((aauu ttiieerrss ssuuppéérriieeuurr oouu aauu ttiieerrss
iinnfféérriieeuurr)) oouu lleess yyeeuuxx dd''uunn ppeerrssoonnnnaaggee (( eenn
ggéénnéérraall aauu ttiieerrss ssuuppéérriieeuurr ))..
 LLee cceennttrree ddee ll''iimmaaggee nn''eesstt ppaass uunn ppooiinntt ffoorrtt eett iill
ccoonnvviieenntt ddoonncc ddee nnee jjaammaaiiss yy ppllaacceerr llee ssuujjeett pprriinncciippaall..

19. LLeess aanngglleess ffoorrttss
DDaannss llaa nnaattuurree iill eexxiissttee ddee
nnoommbbrreeuusseess ccoonnssttrruuccttiioonnss
aanngguullaaiirreess rreemmaarrqquuaabblleess.. UUnnee
pphhoottooggrraapphhiiee ccoommppoossééee sseelloonn
ll''uunn ddee cceess aanngglleess ffoorrttss,, aauurraa uunn
iimmppaacctt ccoonnssiiddéérraabbllee..
CCeess aanngglleess ffoorrttss ddooiivveenntt
ppeerrmmeettttrree nnoottaammmmeenntt ddee gguuiiddeerr
llee rreeggaarrdd ddee ll''oobbsseerrvvaatteeuurr vveerrss
uunn ppooiinntt ffoorrtt ddee ll''iimmaaggee..

20. Les éléments ccoonnssttiittuuttiiffss ddee
ll''iimmaaggee::
 LLeess lliiggnneess ((ddrrooiitteess,, bbrriissééeess,, ccoouurrbbeess......))
ccoonnssttiittuueenntt uunn éélléémmeenntt pprriimmoorrddiiaall..
LLeess ddiiaaggoonnaalleess ccrrééeenntt uunnee
iimmpprreessssiioonn ddee pprrooffoonnddeeuurr,,
dd''éénneerrggiiee,, ddee mmoouuvveemmeenntt ddaannss
ll''iimmaaggee

21.  LLaa ddiiaaggoonnaallee
aasscceennddaannttee qquuii rreelliiee
llee ccooiinn iinnfféérriieeuurr
ggaauucchhee aauu
ccooiinn ssuuppéérriieeuurr ddrrooiitt
eesstt llaa pplluuss
hhaarrmmoonniieeuussee..

22. LLaa ddiiaaggoonnaallee
ddeesscceennddaannttee,, dduu ccooiinn
ssuuppéérriieeuurr ggaauucchhee aauu
ccooiinn iinnfféérriieeuurr ddrrooiitt,,
ppaarraaiitt pplluuss ppuuiissssaannttee eett
sseemmbbllee eennttrraaîînneerr llee
rreeggaarrdd hhoorrss ddee ll''iimmaaggee..

23.  DDiiaaggoonnaallee bbaassééee ssuurr
llaa ddiivviissiioonn ppaarr llee
nnoommbbrree dd''oorr:: iimmppaacctt
iimmppoorrttaanntt..

24.  LLeess lliiggnneess bbrriissééeess
pprroovvooqquueenntt uunnee
iimmpprreessssiioonn
dd''iinnssttaabbiilliittéé

25.  LLeess lliiggnneess ccoouurrbbeess,, qquuaanntt àà eelllleess,, eexxpprriimmeenntt
llaa ddoouucceeuurr.. CC''eesstt llee ccaass ddeess lliiggnneess eenn eelllliippssee,, eenn
SS oouu eennccoorree eenn cceerrccllee..


26.  LLee ppooiinntt aattttiirree
ll''aatttteennttiioonn dduu rreeggaarrdd
lloorrssqquu''iill ssee ttrroouuvvee
sseeuull àà ll''iinnttéérriieeuurr dd''uunnee
ssuurrffaaccee..

27. LLeess ffoorrmmeess ssoonntt ttrrèèss vvaarriiééeess eett iill ccoonnvviieenntt ddee lleess
ppllaacceerr ccoorrrreecctteemmeenntt ddaannss ll''iimmaaggee aaffiinn ddee lleeuurr
ddoonnnneerr uunn iimmppaacctt iimmppoorrttaanntt.. PPoouurr mmeettttrree eenn vvaalleeuurr
uunnee ffoorrmmee,, iill ffaauutt qquu''eellllee ssee ddééttaacchhee dduu ffoonndd ddee
ll''iimmaaggee.. CCoommmmee nnoouuss ll''aavvoonnss vvuu pprrééccééddeemmmmeenntt,,
lleess ffoorrmmeess ssiimmpplleess ssoonntt rreemmaarrqquuééeess eenn pprreemmiieerr
ppaarr ll''oeoeiill ppuuiiss vviieennnneenntt lleess ffoorrmmeess vviivvaanntteess
aauuxxqquueelllleess nnoouuss ssoommmmeess hhaabbiittuuééss ((hhoommmmee,,
aanniimmaall......)) ppuuiiss eennffiinn lleess ffoorrmmeess oorriiggiinnaalleess
ccoonnssttrruuiitteess ssaannss llooggiiqquuee aappppaarreennttee qquuii ffoonntt
ttrraavvaaiilllleerr ll''iimmaaggiinnaaiirree

28. Les masses eett lleeuurr ééqquuiilliibbrree::
 PPoouurr aassssuurreerr ll''ééqquuiilliibbrree ddee
ll''iimmaaggee,, iill ffaauutt ccoommppeennsseerr
lleess mmaasssseess eennttrree eelllleess..
PPoouurr ccoommppeennsseerr cceess mmaasssseess
eennttrree eelllleess,, oonn ppeeuutt jjoouueerr ssuurr::
 -- llaa ddiimmeennssiioonn ddeess mmaasssseess
-- lleess ddiissttaanncceess qquuii lleess ssééppaarreenntt
-- lleess ddeennssiittééss ddee ggrriiss oouu lleess
ccoouulleeuurrss ddee cceess mmaasssseess..
-- llee ppllaacceemmeenntt ddeess mmaasssseess lleess
uunneess ppaarr rraappppoorrtt aauuxx aauuttrreess..