Ehtoollinen on evankeliumia, syntisten matkaeväs ja uskon vahvistus

1. Herran pyhä ehtoollinen

2. Jumalan pelastussuunnitelma
katekismuksen kristinopin mukaan
Lutherin kotikirkon alttari
Kaste on ovi... Avainten valta an-
taa synnit anteeksi
katuville ja sulkee
julkisyntiset pyhien
yhteydestä.
Saarna Kristuksen sovitustyöstä on
...pyhien yhteyteen kirkon elämän perusta. Se on Pyhän
ehtoollisessa Hengen tuuli ja läpäisee kaikki
armonvälineet ja tekee niistä
evankeliumin välineitä.

3. Perheenisän huonekunnalleen yksinkertaisesti esitettäväksi.
Mitä alttarin sakramentti on?-Vastaus:
Se on leivän ja viinin myötä oleva Herramme Jeesuksen Kristuksen todellinen ruumis ja
veri, Kristuksen itsensä asettama meidän kristittyjen syödä ja juoda.
Missä se on kirjoitettuna? - Vastaus:
ALTTARIN
SAKRAMENTTI, Pyhät evankelistat Matteus, Markus ja Luukas ja pyhä Paavali kirjoittavat näin:
Vähä ”Herramme Jeesus Kristus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti, mursi ja
Katekismus antoi opetuslapsillensa ja sanoi: Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini, joka teidän
edestänne annetaan. Se tehkää minun muistokseni. Samoin hän aterian jälkeen otti
myös maljan, kiitti, antoi heille ja sanoi: Ottakaa ja juokaa tästä te kaikki; tämä malja on
uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan syntien
anteeksiantamiseksi. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun muistokseni.” (Matt.
26:26-28; Mark. 14:22-24; Luuk.22:19; 1. Kor. 3-25)
Mitä tällainen syöminen ja juominen hyödyttää? Vastaus:
Sen ilmaisevat meille sanat: »Teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien
anteeksiantamiseksi, nimittäin että meille näillä sanoilla tässä sakramentissa annetaan
syntien anteeksiantamus, elämä ja autuus; sillä missä on syntien anteeksiantamus, siinä
on myös elämä ja autuus.
Kuinka ruumiillinen syöminen ja juominen voi vaikuttaa niin suurta? - Vastaus:
Syöminen ja juominen eivät suinkaan sitä vaikuta, vaan ne sanat, jotka tässä ovat:
»Teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi.» Ruu-miillisen
syömisen ja juomisen ohella nämä sanat ovat ydinasia tässä sakramen-tissa, ja sillä,
joka uskoo nämä sanat, on juuri se, minkä ne ilmoittavat, nimit-täin syntien
anteeksiantamus.
Kuka kelvollisesti nauttii tämän sakramentin? Vastaus:
Paastoaminen ja ruumiillinen valmistautuminen on tosin kaunista, ulkonaista harjoitusta,
mutta todella kelvollinen ja valmistautunut on se, joka uskoo nämä sanat: »Teidän
eile3tänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi.» Se taas, joka ei usko
näitä sanoja tai epäilee niitä, on kelvoton ja valmistautumaton, sillä sana »teidän
edestänne», vaatii täysin uskovaisia sydämiä.

4. Termien määrittelyä: Ehtoollinen
 Ehtoollinen, illallinen,
 Herran ateria, kyriakon deipnon. Ateria, joka
kuuluu Herralle tai johtuu Herrasta.(1 Kor. 11:20)
 Leivän murtaminen, klasis tu artu. (Apt. 2.42).
Tavan mukaan leipä murrettiin Jeesuksen
antaman esimerkin mukaan. Tänäkin päivänä
jotkut papit murtavat leivän taittamalla yhden
öyläteistä.
 Herran pöytä, trapeza kyriou (1 Kor.10:21).
”Pöydällä” tarkoitettiin paikkaa, jolla uhri syötiin.
Pöydän ääreen tuleminen ja uhrin syöminen teki
osalliseksi uhrista.Herran pöydän vastakohtana oli
”riivaajien pöytä”.
 Kirkollisessa perinteessä:
 Alttarin sakramentti
 Eukaristia, kiitosateria, kr. eukaristia,
kiittäminen.
Kommuunio, lat. communio, yhteys.
Ehtoollinen.

 Reaalipreesenssi. Kristuksen ruumis ja veri Edinburghin kirkko.
on todellisesti läsnä leivässä ja viinissä. Lut.,
r-kat., ort. ja angl. yhteinen käsitys. Torjuu
käsityksen symbolisesta ja/tai vain
hengellisestä tai vertauskuvallisesta
läsnäolosta.

5. Ehtoollinen
– armon ateria

Ehtoollisen sisältö on mysteeri, suuri salaisuus, joka jää
meille ajassa lopullisesti avaamatta. Vain joitakin piirteitä
voimme siitä nähdä. Siksi me lähestymme ruumiin ja veren
Parannus on
sakramenttia pyhällä kunnioituksella.
paluuta

Ehtoollinen on tarkoitettu vain uskoville. Kasteen liitosta Kristuksen
langenneet tulevat takaisin seurakunnan yhteyteen
yhteyteen.
parannuksen ja synninpäästön kautta.
Tuhlaajapoika:

Se on uskovien syntisten matkaevästä, joka vahvistaa Erfurtin kirkon ovi
uskoa.

”Meille annetaan näillä sanoilla tässä sakramentissa
synnit anteeksi, elämä ja autuus.”, (Vähä katekismus)

”Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole
osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka
murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen
ruumiiseen? Koska leipä on yksi, niin me monet
olemme yksi ruumis; sillä me olemme kaikki tuosta
yhdestä leivästä osalliset.” (1. Kor. 10:1.).

Tämän sakramentti tekee, koska se kokonansa,
syömisenkin kanssa, on evankeliumin julistusta
“”Sillä niin usein kuin te syötte tätä leipää... julistatte
Herran kuolemaa” (1 Kor.11:26). Sana ja sakramentti
yhdessä sen viettämisen kanssa todistavat jokaiselle,
”teidän edestänne annettu syntien
anteeksiantamiseksi.” Muistithan, Sana on sakra-
mentin voima, ei papin tai

Yhdistää Kristukseen ja toisiin uskoviin – yhteyden ateria vastaanottajan usko. Uskolla se
(communio). Herran pöydässä olemme kaikki ”yhdestä otetaan vastaan, mutta usko ei
leivästä osalliset” ja ”yksi ruumis Kristuksessa” (1. Kor. luo sakramenttia. Se on
10:17) kokonaan Jumalan teko.

6. Todellinen ruumis ja veri
 Reaalipreesenssi
 Asetussanat siunaavat leivän Kristuksen Virsi 221: 3 – 5.
ruumiiksi ja viinin vereksi. Näemme leivän, Ennen kuolemaansa Jeesus
mutta leivässä on Kristuksen ruumis ehtoollisen asetti,
ruumiinsa ja verensä hän
todellisesti läsnä kätkettynä. leipään, viiniin yhdisti.
 sakramentillinen syöminen: siunatussa Muistoksensa syömään, juomaan
leivässä syödään Kristuksen ruumis. Kristus meitä kehotti.
 Epäuskossakin syödään Kristuksen
ruumis, mutta tuomioksi. Sakramentin salaisuuden
tajuamme uskossa:
tähän leipään kätkettynä
Herra antaa ruumiinsa,
hänen verensä me saamme
viinissä nyt nauttia.
Kristus syödään, Kristus juodaan,
näin hän meitä lähestyy,
sanan kautta, salaisesti
leipään, viiniin yhdistyy.
Usko lahjan ottaa vastaan,
vaikka järki hämmästyy.
Ja Herra Sebaot laittaa kaikille kansoille tällä vuorella pidot rasvasta, pidot
voimaviinistä, ydinrasvasta, puhtaasta voimaviinistä. Ja hän hävittää tällä
vuorella verhon, joka verhoaa kaikki kansat, ja peiton, joka peittää kaikki
kansakunnat.Hän hävittää kuoleman ainiaaksi, ja Herra, Herra pyyhkii
kyyneleet kaikkien kasvoilta ja ottaa pois kansansa häväistyksen kaikesta
maasta. Sillä Herra on puhunut. Ja sinä päivänä sanotaan: "Katso, tämä on
meidän Jumalamme, jota me odotimme meitä pelastamaan; tämä on Herra,
jota me odotimme: iloitkaamme ja riemuitkaamme pelastuksesta, jonka hän
toi." (Jes. 25:6-9)

7. Herran pöytä
 Uhrikuoleman ja
ylösnousemuksen muistamisen
ateria
 ”Sillä niin usein kuin te syötte tätä
leipää...te julistatte Herran
kuolemaa.” 1. Kor. 11: 26.
Evankeliumi on yhdistetty
ehtoolliseen erottamattomasti,
jopa niin että ”syöminen on
julistamista”.
 Kristus on pöydän isäntä, ”Tulkaa
minun luokseni kaikki työn ja
kuormien uuvuttamat”.
 Alttarin äärellä palvomme ja
kumarramme leivässä ja viinissä
läsnäolevaa Kristusta.

8. Ehtoollisen esikuvat Vanhassa
testamentissa
 Ehtoollisen taustalla on juutalainen pääsiäisateria Egyptistä vapautumisen muistoksi (2 Moos.
13:3,8-10). Ateriaa vietettiin vuosittain. Myöhemmin ateriaan liittyi messiaanisia rukouksia, jotka
mahdollisesti jo Jeesuksen aikaan viittasivat tulevaan messiaaseen. Näistä rukouksista periytyy
ehtoollisliturgiaan jo apostolisella ajalla Kristus-messiaan ”muistaminen”. Juutalaisen tavan
mukaan pääsiäisaterialla katettiin yksi pikari myös messiaalle (tai Eliaalle messiaan
edeltäjänä).Tämän tavan ajoitusta ei ole voitu osoittaa.
 Vanhatestamentilliset liittoateriat ovat myös esikuva ehtoolliselle. Liittoaterialla Jumala ja kansa
kohtasivat. Israelin vanhimmat kohtasivat Jumalan Siinain vuorella, he ”katselivat Jumalaa,
söivät ja joivat” (2 Moos 24:9-11). Ehtoollisaterialla me olemme Jumalan läsnäolossa. Myös me
saamme katsoa Jumalaa, Kristuksen ruumista ja verta siunatussa leivässä ja viinissä.
 Erityisen selvästi ehtoolliseen viittaa Aabrahamille tuotu ateria hänen palattuaan sotaretkeltä.
Pappi Melkisedek toi hänelle ”leipää ja viiniä”, ja siunasi hänet. Aabraham antoi myös
kymmenykset Melkisedekille (1. Moos. 14:18-20). Ehtoollisateriaa edeltää kolehti, joka on
kiitosuhri. Sen voidaan ajatella uuden liiton kiitosuhrin ohella liittyvän Aabrahamin
kymmenyksiin.
 Kiitos- eli yhteysuhri on VT:n uhreista ajatukseltaan lähellä ehtoollisenviettoa. Kiitosuhrissa
teurastettu eläin uhrattiin ensin Herralle sovintouhrina. Uhraaja omaisineen sovitettiin Jumalan
kanssa uhrin kautta (3 Moos. 7:11-20; 19:5-8). Sen jälkeen uhraaja ystävineen ja omaisineen
söi jäljelle jääneet lihat aterialla kiitokseksi palautuneesta jumalasuhteesta. Ateria oli
luonteeltaan iloinen kiitosateria, jossa Jumala ja ihmiset ikäänkuin jakoivat pöytäyhteyden
syömällä samaa uhria.

9. Ehtoollinen Uudessa testamentissa
 Vietettiin viikottain viikon ensimmäisenä päivän ts.
”Herran päivänä”.Tapa oli vakiintunut Johanneksen vielä
eläessä. (Didakhe).
 Kaste oli ovi seurakuntaan sekä samalla
sakramenttiyhteyteen (Apt. 2:41-42).
 Ehtoollisliturgia haluttiin säilyttää Jeesuksen asettamaa
ehtoollista vastaavana aina käytettyjä sanoja myöden
(Joachim Jeremias). Vanhin ehtoolliskuvaus
seurakunnan ehtoollisenvietosta Korinttolaiskirjeessä (1
Kor. 11:20-29).
 Ateria aloitettiin agapé-aterialla, joka oli rakkauden-
ateria, eräänlaiset nyyttikestit. Aterian lopulla siunattiin
tietty leipä ja malja ehtoolliseksi. Näiden välillä tuli tehdä
erotus, ”sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista
muusta, syö ja juo tuomioksensa.” (1. Kor. 11:29).
 Yhteydestä torjuttiin sellaiset, jotka olivat menneet Ehtoollinen yläsalissa.
gnostilaiseen kristinoppiin (”Kristus ei ole tullut lihaan” (2 Kansallismuseo
Joh. 1:7, 10)).
 Herran pöytä kutsui eroon vääristä pöydistä. Kristitty ei
saanut olla ”osallinen” yhtä aikaa riivaajien pöydästä so.
pakanauhreista, ja Herran pöydästä. ”Yhteisen ikeen
kantaminen” epäjumalanpalvelijoiden kanssa oli kristitylle
mahdotonta (1 Kor. 10:21).

10. Ehtoollisjumalanpalvelus
apostolisen kauden jälkeen
 Didachen, ”Apostolien opin”.
vanhempi osa on kirjoitettu Antio-
kian seudulla apostoli Johannek-
sen vielä eläessä Efesossa.
Kirjeessä on tallennettu alkeellinen
jlp-järjestys:
 Herran päivänä Sunnuntain asema
vakiintunut.
 synnintunnustus Kristinusko
merkitsi myös keskeisesti moraalista
kilvoittelua. Laki saarnattiin evankeliumin
rinnalla.
 leivän murtaminen Ehtoollispraxis
kertoo Jeesuksen asettaman ehtoollisen
asemasta esikuvana. Kertoo myös
ehtoollisen arvosta. Se haluttiin säilyttää
muodoltaan lähellä alkuperäistä tapahtumaa.
 Kiitosrukous Kertoo D:n tekstin iästä.
Juutalainen ateriarukous oli vielä
voimakkaasti läsnä.

11. Pieni kehotus käydä ehtoolliselle
 Sinun Herrasi on siellä
 Jeesus sanoi: ”Niin usein kuin te
siitä syötte...”
 Siellä on Herra valmistanut pidot
”voimaviinistä”, joka virkistää
uskosi. (Jes. 25:6)
 Sanalla, korvien kautta, Kristus käy
sydämeesi jälleen kerran
ehtoollisessa.
 Saatana ei tahtosi sinun menevän,
mutta Herra kutsuu, ”Tämä on
Kristuksen ruumis ja veri, sinun
edestäsi annettu ja vuodatettu
syntien anteeksiantamiseksi.”