Sosiaalinen media hyötykäyttöön -esitys

1. Sosiaalinen media hyötykäyttöön Timo RainioSatu-Maaria Litukka

2. Avaus ja esittelyt Sosiaalinen media hyötykäyttöön

3. Timo Rainio, Hermia Oy Koneinsinööri, joka ”hurahtanut” sosiaalisen median ja e-oppimisen tarjoamiin mahdollisuuksiin, Sometu -aktiivi Kone- ja metallialan koulutuksen kehittäminen => e-oppiminen / elTRIO –verkosto => sosiaalinen media Kansallisen Älykkäät koneet klusterin koordinointi => sosiaalinen media mahdollisuudet toimijoita verkotettaessa => sometu-verkosto Oppiminen työpisteisiin => Sosiaalinen media => eppiminen ryhmä

4. Keskustele vierustoverisi kanssa millainen mielikuva sinulle on syntynyt sosiaalisesta mediasta ja kuinka itse olet käyttänyt sitä ?

5. Sosiaalisen median koulutusohjelma, Johdatus sosiaaliseen mediaan Avaus ja esittelyt Sosiaalinen media työssä ja vapaa-ajalla -Virtuaalikukkia vai ihan oikeata viestintää Sosiaalisen median osa-alueet ja työkalut -termejä ja teknologiaa: Ajantasalla pysyminen ja tietotulvan suodattaminen Viestintä ja vuorovaikutus verkossa Sosiaaliset verkostot, kuva ja ääni verkossa Pelit ja virtuaalimaailmat Tekijänoikeudet ja tietosuoja Esimerkkejä sosiaalisen median hyötykäytöstä Avoimuus ja yhteisöllisyys verkossa Tuhkapilveä taltuttamassa Koulutus ja julkinen sektori Yritykset Kuinka mukaan sosiaaliseen mediaan - Ai mää vai ? Yksilö ja organisaation ”taso” Sosiaalisen median portaat

6. Sosiaalinen media työssä ja vapaa-ajalla -Virtuaalikukkia vai ihan oikeata viestintää Sosiaalinen media hyötykäyttöön

7. Verkko hiipii arkeemme Pankkipalvelut, julkishallinto ?? Harrastukset, viihde, vapaa-aika Oppiminen Työnteko ”Organisaatioilla on tuskaisaa, kun vakiintunut hierarkkinen malli ja sen ympärille kehittyneet toimintamallit eivät yksinkertaisesti taivu sosiaaliseen mediaan ja vastaavasti sosiaalinen media ei taivu vakiintuneisiin käytäntöihin. Varjo-it on sitten yksi ilmentymä toimintamallien kohtaamisesta … Hehkeää tässä on, että esim Suomessa itse asiassa hallinto edistyy sosiaalisen median kanssa ripeämmin kuin liike-elämä. ” Kari A. Hintikka Sometukeskustelussa ”Superverkostojen luominen sosiaalisen median avulla”: http://sometu.ning.com/profiles/blogs/superverkostojen-luominen

8. Verkko hiipii arkeemme Pankkipalvelut, julkishallinto ?? Harrastukset, viihde, vapaa-aika Oppiminen Työnteko ”Organisaatioilla on tuskaisaa, kun vakiintunut hierarkkinen malli ja sen ympärille kehittyneet toimintamallit eivät yksinkertaisesti taivu sosiaaliseen mediaan ja vastaavasti sosiaalinen media ei taivu vakiintuneisiin käytäntöihin. Varjo-it on sitten yksi ilmentymä toimintamallien kohtaamisesta … Hehkeää tässä on, että esim Suomessa itse asiassa hallinto edistyy sosiaalisen median kanssa ripeämmin kuin liike-elämä. ” Kari A. Hintikka Sometukeskustelussa ”Superverkostojen luominen sosiaalisen median avulla”: http://sometu.ning.com/profiles/blogs/superverkostojen-luominen

9. Ja arki blogiin, Facebookiin, Twitteriin …

11. 1800 -lukuTuotteista palveluihin Yksin tekemisestä yhteistyöhön (yksittäisten ihmisten, mutta myös organisaatioiden tasolla) Suljetusta avoimeen => aito win-win ajattelu Alueellisesta => kansalliseen => globaaliin Suuresta joustavaan Ylivertaisesta osaamisesta jatkuvaan oppimiseen ”Sosiaalisessa mediassa pienet voivat olla suuria, ja suuret voivat olla ketteriä kuin pienet”(Anne Rongas Sometu keskustelussa ”More learning and less e?”:http://sometu.ning.com/group/sosiaalinenmediayrityksissa/forum/topics/more-learning-and-less-e) 2000 luku ? http://flickr.com/photos/8594424@N07/ IT-murroksen myötä sihteerit katosivat ja johtajasta juoksupoikaan kaikkien pitää hallita tietotekniikan peruskäyttö. Siirrytäänkö jatkossa yksin omassa työpisteessä puurtamisesta yhdessä tekemiseen hyödyntäen erilaisten verkkojen (ihmis- ja tietotekniset) mahdollisuuksia .

13. Viestinnässä

14. Työyhteisöissä

15. Johtamisessa

16. Oppimisessa

18. Suuria lukuja ! DidYouknow: http://www.youtube.com/watch?v=cL9Wu2kWwSY http://www.youtube.com/watch?v=6ILQrUrEWe8

19. Mitä on Web 2.0 ? (lähde: wikipedia) Entäs sitten sosiaalinen media ? Termillä Web 2.0 viitataan siihen, mitä jotkut pitävät World Wide Webin toisena vaiheena. Termi on pohjimmiltaan alun perin kehitetty O'Reilly and Associatesin ja MediaLiveInternationalin järjestämään konferenssin markkinointiin, mutta se on sittemmin levinnyt laajempaan käyttöön. Termin kannattajat viittaavat sillä seuraavanlaisiin asioihin: Siirtyminen toiminnallisempiin, www-pohjaisiin sovelluksiin Sosiaalisempi lähestymistapa sisällön tuottamiseen ja jakeluun, jossa korostetaan avointa kommunikointia, päätösvallan hajauttamista ja tiedon vapaata jakamista ja uudelleen käyttöä Monet uudet käsitteet ja teknologiat on yhdistetty Web 2.0 -ilmiöön, esimerkiksi weblogit, podcastit, RSS-syötteet, erilaiset yhteisöllisyyttä tukevat www-sovellukset kuten Wikipedia tai Flickr, www-pohjaiset ohjelmointirajapinnat, Web-standardit ja Ajax. Tekniikka Web 2.0:n infrastruktuuri on kehittyvä ja monitahoinen. Se sisältää palvelinpuolen ohjelmistoja, sisällön syndikointia, viestiprotokollia ja standardeihin pohjatuviaselaimia. Termiä käyttävät kehittäjät välttävät yleisesti epästandardien selainten pluginien käyttöä. Yhdessä nämä erilaiset välineet täydentävät toisiaan ja mahdollistavat Web 2.0:n tietojen varastoimisen, luomisen ja välittämisen tavoilla, joita ei ole ennen odotettu sivustoilta. Yleisiä periaatteita: Sivuston ei tulisi olla suljettu tietovarasto, vaan tietoa pitäisi saada helposti sekä sisään järjestelmään, että ulos siitä. Käyttäjien tulisi omistaa oma tietoaineistonsa: pystyä tallentamaan ja käyttämään sitä muissa yhteyksissä. Puhdas www-pohjaisuus: menestyneimmät Web 2.0 -sivustot toimivat pelkällä www-selaimella.

20. Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media on prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_media Määrittelyistä katso esim. http://harto.wordpress.com/2009/07/27/sosiaalisen-median-maaritelmia/

21. Google Trends: Web 2.0 vs. social media (http://www.google.com/trends)

22. Lähde: http://www.tilastokeskus.fi/til/sutivi/2008/sutivi_2008_2008-08-25_tau_001.html 2009: http://www.stat.fi/til/sutivi/2009/sutivi_2009_2009-09-08_tau_001.html

23. Internetin käytön yleisyys 2009, %-osuus väestöstä Lähde: http://www.tilastokeskus.fi/til/sutivi/index.html

24. Sosiaalisen median osa-alueet ja työkalut -termejä ja teknologiaa: Sosiaalinen media hyötykäyttöön

25. Sosiaalisen median lajityyppejä ja toimintamuotoja (Lietsala & Sirkkunen 2010)

27. Suomen suosituimma verkkopalvelutLähde: Conga Group 2009 (http://www.conga.fi/suomen-suosituimmat-verkkopalvelut) Hakukoneet:google.fi, google.com, msn.com, yahoo.com Yhteisöpalvelut:facebook.com, irc-galleria.net, suomi24.fi, myspace.com, twitter.com, city.fi, kuvake.net, linkedin.com, habbo.fi Sisältöjen ja tiedostojen jakaminen:youtube.com, flickr.com, thepiratebay.org, photobucket.com, mininova.org, rapidshare.com, conduit.com, riemurasia.net, imageshack.us, deviantart.com Verkkolehdet ja -mediat:iltalehti.fi, iltasanomat.fi, yle.fi, mtv3.fi, hs.fi, msn.com, kauppalehti.fi, plaza.fi, taloussanomat.fi, bbc.co.uk, nelonen.fi, afterdawn.com, jatkoaika.com, aamulehti.fi, mbnet.fi, uusisuomi.f Käyttäjien luomaan sisältöön perustuvat tietopalvelut: wikipedia.org, imdb.com, sanakirja.org, ilmainensanakirja.fi Blogit ja blogialustat: blogger.com, wordpress.com, bp.blogspot.com, livejournal.com, vuodatus.net Kauppapaikat:huuto.net, etuovi.com, oikotie.fi, nettiauto.com, amazon.com, ebay.com, nettimoto.com, verkkokauppa.com Sähköpostipalvelut ja henkilökohtainen viestintä: live.com, luukku.com, saunalahti.fi, elisa.net, sonera.fi, kolumbus.fi Pankkipalvelut: nordea.fi, sampopankki.fi Julkiset verkkopalvelut: mol.fi, fmi.fi, ytv.fi, hel.fi, helsinki.fi Yritysten verkkopalvelut: foreca.com, microsoft.com, vr.fi, nokia.com, finnkino.fi, finnair.com Hakemisto- ja reittipalvelut: eniro.fi, 02.fi, inoa.fi Aikuisviihde: pornhub.com, redtube.com, livejasmin.com, tube8.com Pelit ja pelaaminen:travian.fi, partypoker.com, pelikone.fi, pokeritieto.fi, runescape.com, aapeli.com Jotain muuta:telkku.com, tradedoubler.com, vmn.net

28. Yritykset ja Internet(Lähde: Josh Gordon - SMT whitepaper 2009: http://www.socialscoop.biz/SMT_whitepaper_biz.pdf) Sosiaalisen median työkaluja, joiden käyttöön yritykset aikovat eniten panostaa Käytetyimmät sosiaalisen median sovellutukset yrityksissä

29. Ajantasalla pysyminen ja tietotulvan suodattaminen

30. ”Some” henkilökohtaisena hakukoneena infoähkyä taltuttamassa Sisältö AikaPaikka Yhteisö TeemaAsiayhteys

31. Google Reader http://www.google.com/reader

32. Delicious http://delicious.com/

33. Muita ”kirjanmerkkipalveluita” Diigo: linkkien jakopalvelu mm. korostusten ja kommenttien lisääminen suoraan linkitettyyn sivuun http://www.diigo.com/ Digg: uutisten suodatuspalvelu tallennetaan itseä kiinnostavia linkkejä ja annetaan niille tageja linkeille annetaan kannustusääniä lisäämällä se omaan profiiliin -> nostaa esiin kiinnostavia uutisia http://digg.com/ iGoogle, Netvibes: henkilökohtainen verkkoportaalisivu käyttäjä voi lisätä sivulle haluamiaan esim. verkkosyötteiden avulla toimivia lisäosia http://www.google.com/ig http://www.netvibes.com/#General

34. Esimerkki: Helmet-tietopalvelunNetvibes(www.netvibes.com) http://www.netvibes.com/tietopalvelu#Yleiset

35. Esitykset verkossa – slidesharewww.slideshare.net

36. Paikkatieto Google Maps: http://maps.google.fi/Sovellusesimerkkejä: http://mashable.com/2009/09/29/social-media-transportation/ , http://www.ampparit.com/uutiskartta, http://simpleguidetool.com/

37. Viestintä ja vuorovaikutus verkossa

38. BlogiLähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa), ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta. Blogissa on mahdollista julkaista sisältöä tekstin lisäksi myös kuvien, videokuvan tai äänen muodossa. Tiedon esityksessä blogeille tunnusomaista muihin www-sivuihin verrattuna on ajan, linkityksen ja henkilökohtaisen näkökulman painotus. Muita tunnusomaisia piirteitä blogeille on kommentointimahdollisuus ja RSS- tai Atom-syötteet, joiden avulla voidaan helposti ohjelmallisesti seurata ja levittää blogin sisältöä. Mikään yksittäinen piirre ei ole vaadittu tai tee blogistablogia, mutta mitä useampi niistä toteutuu sen "blogimaisempi" se on.

39. Erilaisia blogejaLähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi Henkilökohtainen blogi Ryhmäblogi Kurssiblogi Organisaation tai yhteisön intra/extranet/viestintä –tyyppinen blogi Linkkiblogi Uutisblogi välittää ja kommentoi uutisia ja ajankohtaisia tapahtumia. Valokuvablogi , Videoblogi Mikroblogi (esim. Twitter ja Qaiku) Blogikirjat ovat kirjamuotoon toimitettuja blogisisältöjä.

40. Blogipalveluita ja ohjelmistojaLähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi Suomalaisia: Aamulehti Blogit (http://aamulehdenblogit.ning.com/) Kuvablogi.com (http://kuvablogi.com/) Blogit.fi (http://blogit.fi/) Vuodatus.net (http://vuodatus.net/) Blogilista: http://www.blogilista.fi/ Ulkomaisia: Blogger (http://www.blogger.com) WordPress (http://wordpress.org/) LiveJournal (http://www.livejournal.com/)

41. Aaltoja blogosfäärissäLähde: http://darmano.typepad.com/logic_emotion/2006/08/influence_rippl_1.html

42. WikiLähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Wiki Wiki on verkkosivusto, jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata Avoin tai suljettu Vuorovaikutteisuus sekä muutosten tekemisen yksinkertaisuus ja jäljitettävyys tekevät wikistä tehokkaan yhteisöllisen kirjoittamisen työkalun. Voidaan liittää kuvia, videoita, taulukkoja, yms. liitetiedostoja Termillä wiki voidaan myös viitata yhteistyöohjelmistoihin, jotka helpottavat wiki-verkkosivustojen käyttöä: Google Sites, http://sites.google.com/ Wikispaces, http://www.wikispaces.com/ MediaWiki , http://www.mediawiki.org/ Wikipedia: http://fi.wikipedia.org

43. Wikipediahttp://fi.wikipedia.orghttp://www.wikipedia.org/

44. Kehittäjäyhteisön Wiki: Forum.Nokia.com-Wikihttp://wiki.forum.nokia.com

45. Wikiopistohttp://fi.wikiversity.org/http://www.wikiversity.org/

46. Häme-Wiki http://www.hamewiki.fi/wiki/Etusivu

47. RyhmätyöWiki http://sometu.wikispaces.com/sometu_ITK10 http://sometu.wikispaces.com/Sometu-teemaseminaari

48. Wikien käyttö yrityksissä Henriksson, Jani & Mikkonen, Teemu. Wiki-kokemuksia suomalaisissa organisaatioissa. Raportti Wiki-tutkimuksen tuloksista. Hypermedian verkkojulkaisuja, 18. 2008.

49. Wikien käyttötarkoitus Käyttöönottovaihe: Käyttö: Lähde: Henriksson & Mikkonen 2008

50. Wikien käytön kannalta merkittäviä tekijöitä 1 = merkityksetön 2 = ei erityisen tärkeä 3 = tärkeä 4 = erittäin tärkeä Lähde: Henriksson & Mikkonen 2008

51. Miten organisaatiot ovat motivoineetkäyttäjiä käyttämään wikejä Lähde: Henriksson & Mikkonen 2008

52. Wikien koetut hyödyt 1 = eri mieltä 2 = jokseenkin eri mieltä 3 = ei mielipidettä 4 = jokseenkin samaa mieltä 5 = samaa mieltä Lähde: Henriksson & Mikkonen 2008

54. Ryhmätyö

55. Tavoitteellinen työstäminen

58. Mikroblogitmakroyhteisöinähttp://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi Mikroblogi on blogi, jonka merkinnät ovat lyhyitä, tavallisesti korkeintaan 140 merkin mittaisia. Niitä käytetään yleensä tilannetietojen ilmoittamiseen; käyttäjä voi kertoa lyhyesti mitä tekee tai ajattelee. Sivustoille tunnusomaista on myös mahdollisuus seurata omalta sivultaan haluamiensa käyttäjien päivityksiä. Mikroblogit on yleensä suunniteltu niin, että niitä voidaan päivittää erityisillä asiakasohjelmilla, pikaviestiohjelmilla, sähköpostitse ja tekstiviestien kautta, jolloin käyttäjä voi päivittää tilannetietoja missä vain.

59. Jyri Engeström; mindtrek 09

60. Mindtrek09 & #stophimanen

61. Keskustelu jatkui … päiviä http://www.andreavascellari.com/?p=3192 http://sometu.ning.com/forum/topics/twitter-kapina-highedweb http://blogit.yle.fi/aikaleima/stophimanen-mindtrek-taustakanava-kanavoi-turhautumisen

62. Mindtrek 09 ja #stophimanen ”twitterpalaute” Pekka Himasen esitys Mindtrek 09 –seminaarissa: http://twitter.com/#search?q=%23MindTrek http://twitter.com/#search?q=%23stophimanen Andrea Vascellari kooste esityksestä hänen videologissaan: http://www.andreavascellari.com/?p=3192 MTV ja YLE –blogi: http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut.shtml/967567?himanen_pekka http://blogit.yle.fi/aikaleima/stophimanen-mindtrek-taustakanava-kanavoi-turhautumisen Keskustelu jatkui http://sometu.ning.com/forum/topics/twitter-kapina-highedweb jne. http://www.lapinkansa.fi/cs/Satellite?c=CT_Content_C&childpagename=LKA_newssite/AMLayout&cid=1194627788810&p=1192553175594&packedargs=packedargs=AMDefaultBlogPage%253AblogEntryId%3D1195127881629&pagename=LKAWrapper

63. http://www.slideshare.net/rkupiainen/melu170809

64. Sosiaaliset verkostot, kuva ja ääni verkossa

66. Avoin:

67. kaikki näkyvissä ilman kirjautumista

68. osallistuminen keskusteluihin, sähköpostimuistutukset, yms. Vasta kirjautumisen jälkeen

69. Suljettu

70. Liittyminen pyytämällä jäsenyyttä tai vain kutsusta

71. Näkyvyys vain kirjautuneelle

72. Mahdollisuus luoda alaryhmiä

73. Avoimessakin foorumissa voi olla rajattuja ”suljettuja” ryhmiä, joihin voi liittyä vain vain. Kutsusta

75. Kavereita ja kontakteja http://www.linkedin.com/ http://www.facebook.com/

76. Tunnista verkoston/yhteisön käyttäjä RobCottingham: ”Noise to Signal” (http://www.robcottingham.ca/cartoon/2007/07/12/2007-07-09-young-networks)

77. Yhteisöjä (esim: www.ning.com) http://teknokas.ning.com

78. Kuvanjakopalveluita http://picasa.google.com/ http://www.flickr.com/

79. Videoita verkossa (http://www.youtube.com) http://www.youtube.com/timorainio

80. Kaikki maailman levyt verkossa https://www.spotify.com

81. QIK - https://qik.com/ Suora videolähetys kännykän kamerasta verkkoon ”Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuuston kokous 18.2.2008 Lähde erkka.piirainen@gmail.com§

82. Sisältöjen upotus sovellusten välillä Widgettejä, gadgetteja ja muita härpäkkeitä Esimerkkejä liitettävistä sisällöistä: RSS-syötteet (uutisvirta) Flickr-kuvat, YouTube-videot, Slideshare-esitykset Google Calendar –kalenterit Delicious.com –kirjanmerkit Käsitekartat, Ning-yhteisöt jne. Kyselyt esim: http://timorainio.blogspot.com/

83. Sosiaalinen media tiedotuskanavana http://www.ilotulitus.info/

84. Pelit ja (virtuaali)maailmat

85. Google Maps (http://maps.google.fi)

86. Second Life (http://secondlife.com)

87. ja paljon paljon lisää(http://www.go2web20.net)

88. Tekijänoikeudet ja tietosuoja

89. Tietoturva Tekninen tietoturva - Teknisellä tietoturvalla pyritään siihen, että käytetyissä laitteistoissa ja ohjelmistoissa ei ole tietoturvapuutteita. Käyttäjätunnusten ja salasanojen riittävä ”vahvuus” palomuurit sekä käsiteltävän tiedon salaus Fyysinen tietoturva - Fyysisellä tietoturvalla tarkoitetaan esimerkiksi suljetussa huoneessa sijaitsevia tietokoneita. Lukitulla tilalla pyritään varmistamaan, ettei kukaan pääse käsiksi koneisiin, kovalevyihin tai muuhun tiedontallennusmediaan. Hallinnollinen tietoturva - Hallinnollisella tietoturvalla tarkoitetaan työntekijöiden ja organisaation jäsenten riittävää tietoturvaosaamista. Salasanojen huolellinen käsittely vs. liian monimutkaiset tietoturvajärjestelyt Lähde: Suomen Internet opas - http://www.internetopas.com/netiketti/

90. Netiketti Muista hyvät tavat ja terve varovaisuus: Ole kohtelias sähköpostia kirjoittaessasi ja älä turhaan kuormita vastaanottajan sähköpostilaatikkoa / Kirjoita harkiten keskusteluryhmiin - Älä kirjoita mitään sellaista, mitä et olisi valmis sanomaan henkilölle kasvotusten. Ole oma itsesi - Kytkeydy nettiin aina omalla tunnuksellasi ja salasanallasi. Noudata huolellisuutta tiedostojen suhteen - Mikäli mahdollista, tarkista tiedostot virusten varalta ennen niiden lähettämistä tai lisäämistä omille sivuillesi. Tiedä mihin sitoudut - Lue ohjeet ja pienellä painetut rekisteröitymistekstit Muista lähdekritiikki Laki ja netti - Voimassa olevat lait koskevat nettiäkin Verkossa toimittaessa voivat kyseeseen tulla muun muassa seuraavat säännökset: Tekijänoikeus- ja tavaramerkkilaki Viestintäsalaisuus - Kansalaisella on perustuslaissa määritelty oikeus luottamukselliseen viestintään. Laki koskee myös sähköpostia ja kaikkea sähköistä viestiliikennettä. Hakkerointi, Älä häiritse tietoverkon toimintaa - Tietoverkon, tiedonsiirron tai sähköpostin toiminnan tarkoituksellinen häirintä tai ylikuormitus on kiellettyä. Virusten kirjoittaminen ja levitys Älä lähetä sähköpostimainontaa – Laki kieltää koneellisen massalähetyksen yksityishenkilöille yhtä lailla faksilla, kännykkään tekstiviesteinä kuin sähköpostillakin. Tiedottaminen yrityksille, omille asiakkaille tai ystäville on kuitenkin sallittua. Poista näissäkin tapauksissa vastaanottajan nimi jakelulistalta, jos hän sitä pyytää. Henkilörekisterin pito - Noudata henkilötietolain määräyksiä. Rasismi - Rasismi ja siihen yllyttäminen on kiellettyä. Lähde: Suomen Internet opas - http://www.internetopas.com/netiketti/

91. Tekijänoikeudet lyhyesti Teoksen tekijänoikeudet ovat automaattisesti tekijällä, jos hän ei luovu niistä sopimuksella tai lisenssillä Tekijänoikeudet täytyy tarkistaa ennen teoksen käyttöä Teoksen vähäinen lainaaminen lähde mainiten, valokuvaaminen sekä käyttäminen apuna uuden teoksen luomisessa on sallittua Public domain (PD) = luopuminen tekijänoikeuksista Vapaita lisenssejä (kopiointi, muokkaus ja jakaminen): BSD (ohjelmat ja lähdekoodit) GNU FreeDocumentationlicense (dokumentit) GNU GPL (ohjelmat ja lähdekoodit) CreativeCommons – lisenssi joka tarpeeseen Lähde: Harto Pönkä (http://www.slideshare.net/hponka/sosiaalisen-median-ksikirja-verkkoliftareille)

92. Lisenssithttp://creativecommons.fi/etusivu

93. Esimerkkejä sosiaalisen median hyötykäytöstä: Sosiaalinen media hyötykäyttöön

94. Avoimuus ja yhteisöllisyys verkossa

95. Ovatko asenteet muuttuneet (Lähde: David Armano) Ennen Tulevaisuudessa Organisaatioihin Verkostoihin Tukeudumme => Sitoudumme avoimuus => osallistuminen => yhteisöllisyys luottamus => innostus/intohimo => oppiminennopeasti, kustannustehokkaasti, joustavasti, 24/7

96. Sosiaalisen median neljä ydinpiirrettä (Bruns 2008) Avoin osallistuminen, yhteisöllinen arviointi Muuntuva hierarkia Keskeneräiset tuotokset, jatkuva prosessi Yhteinen omaisuus, yksilölliset palkinnot liittyvät kaikkiin ympäristöihin, joissa sisältöä tuottavat sivuston käyttäjät, ei palkattu henkilöstö sivuston oltava hengeltään avoin kyettävä sitouttamaan mahdollisimman laajasti tietämystä, taitoja, lahjakkuutta ja ajatuksia

97. Tuhkapilveä taltuttamassa Tietoa ja tarinoita http://mashable.com/2010/04/22/social-media-iceland-volcano/ http://www.guardian.co.uk/travel/interactive/2010/apr/23/iceland-volcano-long-journey-home http://www.boston.com/bigpicture/2010/04/more_from_eyjafjallajokull.html http://tarina.blogging.fi/2010/04/18/social-media-and-the-volcano-an-overview/ Tuija Aallon kokemuksia http://www.tuhatsanaa.net/audioboo_nettiradiota_tien_p%C3%A4%C3%A4lt%C3%A4 http://blogit.yle.fi/aalto/10-keinoa-kotiinpaluuseen-keksitko-lisaa

98. Sosiaalisen median esimerkkejä, koulutus ja julkinen sektori

100. Painotusoliosallistumisessa jakokeilemisessa

101. Valmisteluntueksiperustettiinverkostoosoitteeseenhttp://sometu.ning.comOpetuskäyttö, Kansalaismedia, Demokratia, Viihde

103. ensimmäinenSometutapaaminen (Demos Helsinki) tammikuussa 08

104. ITK workshop 2008 - tavattiinensimmäisenkerranisommallajoukolla

105. "suutarinlapsillekengät“

107. http://sometu.ning.com/ http://sometu.wikispaces.com/ http://itk10.blogspot.com/

108. Entressen kirjastoKeski-Espoon aluekirjasto

109. Miten lähestyä sosiaalista mediaan? Kolme näkökulmaa: Organisaation toiminnan näkökulma (sisäinen) Ammatillisen kehittämisen näkökulma Asiakas-/ palvelulähtöinen näkökulma (ulkoinen)

110. Kirjasto 2.0 Web 2.0 ajatusten ja teknologioiden soveltaminen kirjastojärjestelmissä -> syntyi käsite Kirjasto 2.0 (Library 2.0) Ajattelussa korostuu tiedon löytämisen ja paikallistamisen vaivattomuus verkkosisällön yksilö- ja ryhmäkohtainen räätälöinti käyttäjien osallistuminen palvelujen tuottamiseen palveluissa pyritään kokemuksien, tiedon, tiedostojen, linkitysten jakamiseen Palvelujen ydinajatus: kirjaston oltava virtuaalisesti läsnä siellä missä asiakaskin on

111. Sosiaalinen media Entressen kirjastossa Tavoite: Mennään sinne missä yhteisön ihmiset ovat Tehdään yhdessä niitä asioita, jotka ovat tärkeitä yhteisön jäsenille Yritetään saada yhteisön jäsenet myös töihin kirjastoon Toimitaan avoimesti ja julkisesti Keskustellaan yhteisön kanssa Opitaan yhteisöltä Autetaan tukea tarvitsevia Lähde: http://www.slideshare.net/jaakkokeskari/sosiaalinen-media-entressen-kirjastossa

112. Entressen kirjasto Kotisivut: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;104382 Facebook: http://www.facebook.com/entressenkirjasto Blogi: http://entressenkirjasto.blogspot.com/, http://entresselitterae.blogspot.com/, http://entressenkirjastonkoulutus.blogspot.com/ Youtube: http://www.youtube.com/user/EntressenKirjasto Flickr: http://www.flickr.com/photos/entressenkirjasto/ Twitter: http://twitter.com/Entresselibrary Ning: http://entressenkirjastontietokone.ning.com/ Verkkokirjasto:http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;104382;104559 Sisäinen ja ulkoinen Google kalenteri: http://www.entressenkirjasto.fi/index.html LibraryThing ”lukupiiri”: http://www.librarything.com/catalog/jaakkoafs SecondLife Kirjasto intra hyödyntäen iGoogle henkilökohtaista koontisivua

113. Julkinen sektori sosiaalisessa mediassa http://www.suomi.fi Veroilmoitus verkossa: http://www.vero.fi/ Poliisi verkossa: http://www.poliisi.fi/, http://www.poliisi.fi/irc-galleria, http://www.facebook.com/pages/Suomen-poliisi/134532941512 Kaupungit Nopola News, 8 prosenttia Kyyjärveläisistä osallistuu sisällöntuotantoon: http://www.nopolanews.fi Tampere: Valma -valmistelufoorumi: http://valma.tampere.fi, Tampere Twitterissä: http://twitter.com/Tamperekaupunki Mansetori: http://www.mansetori.fi/ jne…

114. esimerkkejä, yritykset

115. Myynti ja markkinointi http://nowsourcing.com/2010/03/17/social-media-infographic/

116. ”Perinteinen” verkkokauppa http://www.karvatassut.fi/ http://www.vercco.fi/

117. pienistä puroista … http://twitter.com/kalevatravel

118. Soitto-oppia sosiaalisen median keinoin http://www.pianovapari.com/ http://www.rockway.fi/

119. Dicole Oy: Shareflect http://vimeo.com/10776254 Palveluista uutta liiketoimintaa: Shareflect on reaaliaikainen työ- ja oppimisympäristö, joka on suunniteltu liikkuvan työn ongelmanratkaisun haasteisiin teollisuudessa. Palvelu toimii mobiili- ja selainympäristössä. Shareflect hyödyntää uusimpia innovaatiota sosiaalisen median, reaaliaikaisen webin, paikkatiedon, selain- ja mobiilikäyttöliittymien alueilta.

120. eppiminen - yhdessäihmettelyäoppimisen, työnteonjayritystoiminnanrajapinnoissasosiaalisen median keinoin

122. Kokemusten- ja tiedonvaihtokokoontumiset

123. Yhteiset kehittämisteemat

124. Asiantuntijoiden hyödyntäminen yhteisesti

125. Tiedonhaku ja yhteiset selvitykset kaikille yhteisistä ja yleisemmistä teemoista

126. Toimintamallien ja työkalujen kehittäminen yhteistyössä

127. Yrityskohtaiset caset ja niiden kokemusten jakaminen

128. Uudenlaista yhteistyötä yli organisaatiorajojenSOMETU

130. TBC: ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran TBC taitamusverkostona, Huomisen kauppa, http://www.businesscampus.fi/toisiltaoppiminen, http://www.huomisenkauppa.fi

131. Nokian renkaat: Hakkapeliitta Academy http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/Luotsi/fi/system/uutinen.html?id=4184&nav=Uutisia

132. Metso: Asiakas- ja tuotekoulutus, perehdyttäminen http://www.metso.com/reports/2003/su/sr_4_2_1_c3.shtml

133. UPM Raflatac: oppiminen työpisteisiinhttp://www.upmraflatac.com/

134. Glaston: Hiljainen tieto pääomaksi, prosessit, projektit ja toiminnassa tarvittava tieto verkkoon http://www.deski.fi/page.php?page_id=9&tiedote_id=6032

136. Työnteon, Oppimisen ja tiedonvaihdon tukeminen sosiaalisen median avulla (sisäisesti, kumppanit, asiakkaat)

137. Offline: foorumit, yhteisöt

138. Online: Verkkokokoukset, mobiilius

139. Tiedonseuranta ja Infoähkyn hallinta: esim. feedit

140. Puhutaan yhteisöllisyydestä, elinikäisestä oppimisesta ja osaamisen merkityksestä yrityksen menestykselle, mutta samaan aikaan sosiaalisen median vaatima avoimuus ja hallitsemattomuus saatetaan kokea myös uhkaksi.

142. Virtuaalisen työskentelytavan lanseeraaminen organisaatioon, uudenlainen yhteisöllisyyden kulttuuri

143. Kytkennät muihin järjestelmiin => kukaan ei tahdo kirjata samaa tietoa moneen kertaan (ja luottamus, että kertaalleen jonnekin päivitetty tieto päivittyy muuallekin)

144. Perinteisten roolien muuttuminen

145. Valta ja vastuu

146. Asiakas, kilpailijat, oma yritys, tiimit, verkostot => kuka sitoutuu mihinkin

147. Työnteko, oppiminen

148. Virallinen, epävirallinen

150. Kuinka mukaan sosiaaliseen mediaan - Ai mää vai ? Sosiaalinen media hyötykäyttöön

151. Sosiaalisen median portaat

152. Juha Frey: CIO 1/2010 Toukokuu”Sosiaalinen media on piknik, jolle on vapaa pääsy. Joku tuo viltin, avaa viinipullon ja pyytää pari kaveria. Ohikulkijoita viitotaan mukaan, joku tulee, joku ei. Sana kiirii. Joku juo lisää viiniä, joku kertoo hyviä juttuja.Tekniikka on viltti. Mukaan pitää mahtua ja rei’istä on harmia. Mutta pointti ei ole tekniikka vaan sosiaalinen objekti: syy olla yhteydessä. Mikä tahansa asia, joka kiinnostaa riittävän paljon riittävän monia. Piknikillä kiinnostaa ehkä tarjoilu tai seura. Verkossa kyse on sisällöstä: tiedosta, viihteestä, näkemyksistä” Tuija Aalto: Ammatillinen verkkoidentiteetti perustetaan profiili kerrallaan (http://www.tuhatsanaa.net/ammatillinen_verkkoidentiteetti_perustetaan_profiili_kerrallaan) ” Sosiaaliseen mediaan ei ole oikotietä. Jos arvelet, että tarvitset ensi vuonna nimeä verkossa; jos yhtään ounastelet, että ensi vuonna tähän aikaan osa työtehtävistäsi on siirtynyt sosiaaliseen mediaan, etkä vielä ole itse kunnolla jalkautunut verkkoon, nyt on aika. … Olennaista on oivaltaa, että sinun ei odoteta olevan säkenöivä luennoitsija, sanataituri tai valovoimainen esiintyjä aloittaessasi verkossa. Sinulla ei tarvitse olla briljantteja ajatuksia, voit vain olla joku tyyppi. On opettavaista ja hyödyllistä lukea ja kuunnella, tarkkailla. Keräät kontakteja ja seurattavia, kuulostelet, mikä ihmisiä missäkin innostaa ja millainen toiminta saa vastakaikua. Verkostojen rakentaminen on vuosien työ. ”

153. Mitä sosiaalinen media antaa ?(Lähde: Pirkka Aunola blogissaan: http://pirkkaaunola.posterous.com/arvosta-satunnaisia-kohtaamisia-ja-yllattavia) Olen tavannut paljon mielenkiintoisia ihmisiä Olen saanut tutustua ihmisiin, joihin en olisi muuten tutustunut Ihmiset suodattavat minun puolestani tietoa, jota en todennäköisesti olisi muuten löytänyt Saan jatkuvasti paljon ahaa-elämyksiä blogeista ja nettikeskusteluista Pystyn ohittamaan ryhmäajattelua, kun heitän työongelmia laajemman porukan pohdittavaksi Saan auttaa toisia ihmisiä, silloin kun minulla on heille jotain annettavaa Olen saanut joukkoälyä käyttööni monissa eri tilanteissa

154. Lähde: Mervi Jansson & Ville Venäläinen & Harto Pönkä: Yksilö: sosiaalisen median strategia On uskallettava kokeilla, käytettävä aikaa, otettava selvää – totuus ei näyttäydy hetkessä! Tutustu wepin tarjontaan ja valitse teemat ja kontaktit joita verkon kautta seuraat. Liity verkostoihin ja keskustele. Avaa Google-tili ja seuraa syötteiden avulla (RSS) alasi uutisia. Tutustu wikeihin ja tee kokeiluja. Lue blogeja, kommentoi blogeja, bloggaa. Kokeile rohkeasti erilaisia some –sovelluksia (esim. Delicious sosiaalisia kirjanmerkkejä varten). 1/19/80 -sääntö 1% tuottaa suurimman osan sisällöstä 19% osallistuu sisällön tuottamiseen 80% osallistuu passiivisesti

155. Organisaatio: Pienet konkreettiset askeleet Sitoutuneet ”verkoston omistaja(t)” => tätä vastuuta ei voi ulkoistaa Ajatuksen esittely + pientä koulutusta + kokemuksien vaihtoa Tavoitteet ja tarpeet, selvitetään, mitä jo on ja mitä tarvitsee tehdä lisää, kuinka toimitaan => tutustuminen oikeasti ja virtuaalisesti (esim. Sometu tapaamiset) Kytkentä muihin käytössä oleviin järjestelmiin ja sosiaalisen median sovelluksiin (enemmänkin toimintatavoista sopimista kuin IT-projekti) hyödyllisten sovellusten valinta ja sopiminen kuinka niitä arjessa käytetään Pienella stepillä liikkeelle (joku lähes päivittäinen juttu, josta todella hyötyä ja apua kaikille => sitoutuminen ja hyvät kokemukset) Kytkennät laajemmin, prosessien kehittäminen

156. Kysymysmerkkejä Kuka tekee Millä ajalla Päivittäminen ja seuranta Rahoitus (huom. verkon ilmaiset työkalut) Tietoturvallisuus, tiedon säilyminen, ”ulkoistaminen” Miten saada ihmiset/asiakkaat mukaan Hyödyt / haitat Toiminnan ja rakenteen muutos pitkällä aikavälillä -> menettävätkö mm. edellä mainitut seikat merkityksen Mitä kysymysmerkkejä sinulla on?

157. keskustelua kokemuksista ja jatkotoimet

158. ”Sosiaalinen media ei ole Twitter tai Facebook, se on tapa millä kommunikoitte ja heittäydytte asiakkaidenne pariin. Ja rakastatte heitä.” Saila-Mari Kohtala, Markkinointi&Media, 25.9.2009(http://www.marmai.fi/blogit/toimitukselta/article331229.ece)

159. Linkkejä ja lisätietoa http://www.officelabs.com/Pages/Envisioning.aspx http://www.eoppimiskeskus.fi/images/stories/ELMA/elma_nettiin_1.pdf http://www.cs.uta.fi/reports/dsarja/D-2008-5.pdf http://tampub.uta.fi/tup/978-951-44-7377-7.pdf http://kans.jyu.fi/aineistot/raportit/JY-Sosiaalinen-media-2008-loppuraportti.pdf http://tampub.uta.fi/tup/978-951-44-7320-3.pdf

160. Satu-Maaria Litukka satumaaria.litukka@gmail.com Timo Rainio Hermia Oy timo.rainio@hermia.fi http://timoraino.blogspot.com +358 500 7366 05 http://www.hermia.fi http://www.intelligentmachines.fihttp://www.eltrio.fihttp://teknokas.ning.com http://clusternet.ning.comhttp://sometu.ning.com http://www.slideshare.net/timorainio http://delicious.com/timorainio