SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo
1 von 13
Downloaden Sie, um offline zu lesen
Ruokapaviljonki	
  
Mikä	
  se	
  on?	
  
Ruokapaviljonki,	
  	
  
	
  [ruoka	
  proto-­‐germ.	
  ruoka	
  	
  +	
  paviljonki	
  ransk.	
  pavillon,	
  tel7a]	
  

1.	
  Uuden	
  ajan	
  ravintola	
  ja	
  kohtaamispaikka,	
  joka	
  luo	
  yhteisöllisyy7ä,	
  läheisyy7ä,	
  
ja	
  ?etoisuu7a.	
  
2.	
  Ravintola,	
  jossa	
  ?edät	
  mitä	
  syöt,	
  mistä	
  ruoka	
  on	
  tullut,	
  kuka	
  sen	
  on	
  tehnyt.	
  
3.	
  Läpinäkyvä	
  ”?eto-­‐plaEorm”,	
  jossa	
  ruokaa	
  ei	
  vain	
  syödä	
  vaan	
  sitä	
  ajatellaan	
  –	
  
asiakas	
  saa	
  ?etoa	
  ruoan	
  alkuperästä,	
  tuotantotavoista,	
  seurauksista,	
  
terveysvaikutuksista	
  jne.	
  
4.	
  Ravintola	
  joka	
  tarjoaa	
  myös	
  avoimen	
  kohtaamispaikan	
  kaikille	
  sukupolville,	
  
yhteiskuntaluokille	
  ja	
  kansalaisuuksille	
  –	
  open	
  kitchen	
  -­‐workshopit	
  iltapäivällä.	
  
5.	
  Ravintola	
  jossa	
  koet	
  kokonaisvaltaisen,	
  moniais?sen	
  elämyksen.	
  
6.	
  KoekeiMö,	
  missä	
  voi	
  oppia	
  ja	
  kokeilla	
  ruoan	
  asiantun?joiden	
  kanssa.	
  
Miksi?	
  Kenelle?	
  
Miksi?	
  Siksi	
  e6ä…	
  	
  
Hyviä	
  ravintoloita	
  on	
  paljon,	
  mu7a	
  esimerkiksi	
  ravintolapäivä	
  osoi7aa,	
  mitä	
  meiltä	
  vielä	
  
puu7uu.	
  Meiltä	
  puu7uu	
  paikka	
  aidos?	
  yhteisölliselle	
  ruokaelämykselle	
  ja	
  
ruokakohtaamisille.	
  Tällä	
  hetkellä	
  ravintoloaelämyksessä	
  yhteisöllisyys	
  vain	
  oman	
  
pöytäseurueen	
  kesken,	
  ja	
  kotona	
  oman	
  perheen	
  ja	
  ystävien	
  kesken.	
  
Lisäksi	
  ruokaa	
  ak?ivises?	
  aja7elevilla	
  on	
  suuri	
  ?edonnälkä:	
  ruoan	
  terveysvaikutukset,	
  
ympäristövaikutus,	
  valmistusmenetelmät,	
  eeMnen	
  ulo7uvuus	
  ym.	
  kiinnostavat.	
  



Kenelle?	
  Kaikille,	
  sillä…	
  
-­‐	
  Helsingissä	
  on	
  paljon	
  hyviä	
  ravintoloita,	
  mu7a	
  miksi	
  ravintolapäivä	
  on	
  niin	
  iso	
  menestys?	
  
Siksi	
  e7ä	
  se	
  on	
  kaikille	
  avoin.	
  Virallinen	
  ravintolaskene	
  suljetumpi.	
  Esimerkiksi	
  hyvissä	
  
ruokaravintoloissa	
  aika	
  homogeeninen	
  asiakaskunta,	
  puhutaanpa	
  iästä	
  tai	
  erilaisista	
  
kul7uureista.	
  Myöskään	
  ei	
  ravintoloita,	
  joihin	
  voi	
  mennä	
  syömään	
  kun	
  on	
  yksin	
  tai	
  kun	
  tekee	
  
mieli	
  hyvää	
  aamiaista	
  kello	
  11.	
  	
  Tai	
  kun	
  seurueessa	
  kolme	
  sukupolvea	
  tai	
  kaksi	
  vegaania	
  ja	
  
yksi	
  lihansyöjä	
  ja	
  vauva.	
  Fine	
  dining	
  ei	
  ole	
  lapsiperheille,	
  eikä	
  vauvan	
  ja	
  mummon	
  kanssa	
  ole	
  
helppo	
  löytää	
  laaturuokaan	
  panostavaa	
  ravintolaa,	
  johon	
  olisi	
  matala	
  kynnys	
  tulla,	
  jossa	
  
kaikki	
  viihtyisivät,	
  söisivät	
  hyvin	
  ja	
  nauMsivat	
  esteeMsestä	
  elämyksestä	
  kaikilla	
  aisteilla.	
  	
  
Miten?	
  
Muutama	
  perusasia	
  ensin:	
  
-­‐	
  ravintolassa	
  on	
  muutama	
  pitkä,	
  iso	
  pöytä	
  jonka	
  äärellä	
  kohdataan	
  	
  
-­‐	
  keiMö	
  on	
  kaiken	
  sydän,	
  kaiken	
  keskellä	
  ja	
  keskipisteessä	
  
-­‐	
  päivä	
  &	
  kohtaamiset	
  jakautuvat	
  kolmeen	
  osaan	
  
-­‐	
  iso	
  taulu	
  kansan	
  ehdotuksille	
  
-­‐	
  ruokakirjasto	
  ja	
  resep?-­‐nurkka	
  (open	
  source,	
  esim.	
  
h7p://instructablesrestaurant.com)	
  
-­‐	
  koellinen	
  yritystoiminta	
  ja	
  resurssienkäy7ö	
  (0	
  waste,	
  hukka?la,	
  etc.)	
  
Olevien	
  resurssien	
  käy6ö:	
  
-­‐	
  	
  kansan	
  ?etoa	
  (Martat,	
  nuorisokeskukset,	
  koulult,	
  yliopistot,	
  työväenopistot,	
  
Helsinki	
  Public	
  School,	
  neM,	
  …)	
  
-­‐	
  kansan	
  aikaa	
  (Stadin	
  aikapankki,	
  …)	
  
-­‐	
  asiantun?jat	
  ja	
  kokit	
  mukaan	
  	
  
-­‐	
  oppia	
  WDC-­‐paviljongista:	
  vaikeuksia?	
  Ehdotuksia?	
  (Demos,	
  WDC:laiset,	
  …)	
  
-­‐	
  kaupungin	
  ?lat	
  (Väliaikais-­‐käy7öjä?	
  Vaikka	
  oleva	
  muotoilu-­‐paviljonki	
  WDC:n	
  
jälkeen?	
  Vaikka	
  kellohallin	
  mahdollisuudet?	
  Lapinlahden	
  mielisairaala?	
  Yhteistyö	
  
hukka?la-­‐projek?n	
  kanssa?)	
  
-­‐	
  kestävä	
  ja	
  fiksu	
  käy7ö	
  resurssista	
  (Siivouspäivä;	
  kansa	
  tuo	
  tuoleja/	
  huonekalut/	
  
as?aat	
  kotoa;	
  …)	
  
-­‐	
  sosiaallinen,	
  luova	
  ja	
  koellinen	
  yritystoiminta	
  (Kickstarter,	
  Sunday	
  Soup,	
  
Facebook,	
  sosiaallinen	
  media…)	
  
Miten?/	
  Post-­‐ajatuksia	
  :	
  
-­‐	
  Tarja:	
  Tämä	
  ravintolakonsep?	
  toimii	
  vain	
  kun	
  sillä	
  on	
  vetäjä	
  ja	
  
keiMöammaMlainen.	
  Sen	
  jälkeen	
  on	
  helppo	
  löytää	
  rahoitusta	
  ja	
  
yhteistyökumppaneita.	
  
-­‐	
  Katha:	
  Tarvitaan	
  sosiaalista,	
  luovaa	
  ja	
  kokeellista	
  yritystoimintaa.	
  Voisiko	
  ajatella,	
  
e7ä	
  kaupunki	
  mukana	
  jotenkin	
  –	
  esimerkiksi	
  hyödynnetään	
  kaupungilta	
  
hukka?laa	
  tai	
  väliaikaista	
  ?laa?	
  Ravintola	
  voisi	
  aloi7aa	
  väliaikaisenakin?	
  Mitä	
  
tapahtuu	
  WDC-­‐paviljongille	
  2013?	
  Tai	
  löytyisikö	
  Teurastamosta	
  ?la	
  tälle?	
  
-­‐	
  Sanna:	
  Ensin	
  kaupungilta	
  tukea,	
  si7en	
  omilleen?	
  Hyvä	
  esimerkki	
  	
  New	
  Yorkista	
  
farm-­‐to-­‐table-­‐uranuurtaja	
  Dan	
  Barberin	
  Blue	
  Hill	
  
h7p://www.stonebarnscenter.org	
  
Aamu	
  
                                  -­‐	
  Paras	
  aamiainen	
  stadissa	
  –	
  	
  auki	
  jo	
  klo	
  7.00	
  
          -­‐	
  Tarjolla	
  terveellisiä	
  ja	
  hyvän	
  makuisia	
  herkkuja,	
  luomua	
  ja	
  lähiruokaa	
  
                    -­‐Aamiaislista	
  muu7uu	
  lounaaksi	
  ruokaisia	
  lisukkeita	
  lisäämällä	
  
           -­‐	
  Zero	
  waste	
  –	
  take	
  away	
  kahvi	
  omaan	
  kuppiin,	
  salaaM	
  omaan	
  as?aan	
  
-­‐	
  Avoin	
  taulu/seinä	
  mihin	
  ihmiset	
  voivat	
  ehdo7aa	
  mitä	
  paviljongissa	
  tapahtuu	
  tai	
  
                                                           mitä	
  syödään	
  
                                          -­‐	
  Ilmoi7autumislista	
  klo	
  19:00	
  illalliselle	
  
Iltapäivä	
  
  -­‐	
  Kahden	
  tunnin	
  chillaus,	
  joka	
  käsi7ää	
  ruokaan	
  lii7yvää	
  toimintaa	
  ravintolan	
  
 ?loissa,	
  esimerkiksi	
  kokkikursseja	
  lapsille	
  ja	
  senioreille	
  yhdessä	
  (ip-­‐ohjelmaa),	
  
                                      maahanmuu7ajien	
  keiMö	
  jne.	
  
Avoin	
  keiMö	
  -­‐workshopit	
  keiMömestarin	
  vetäminä:	
  säilöntää	
  syksyllä,	
  nokkosten	
  
                 ja	
  villiyrMen	
  keräämistä	
  keväällä,	
  pipareita	
  joulun	
  alla	
  jne.	
  
                                Oppimista	
  ruoan	
  äärellä:	
  kirjasto	
  jne.	
  
          Iltapäiväksi	
  kerätään	
  asiakkailta	
  ideoita	
  ja	
  parhaita	
  toteutetaan	
  yhdessä	
  
klo	
  19:00	
  
                                                      -­‐	
  Yksi	
  pitkä	
  yhteisöllinen	
  ruokapöytä.	
  
                                            -­‐	
  Kaikki	
  syövät	
  samaan	
  aikaan	
  yhdessä	
  klo	
  19.	
  	
  
                                     -­‐	
  Kaikki	
  syövät	
  samaa	
  ruoka	
  kaikille	
  –	
  zero	
  waste!	
  
-­‐	
  Mahdollisimman	
  paljon	
  luomua.	
  Eee?syys	
  ja	
  ekologisuus	
  näkyviin.	
  Esim.	
  lihassa	
  
             head	
  to	
  tail	
  –filosofia	
  eli	
  hyödynnetään	
  kaikki	
  ruhonosat.	
  Seinällä	
  lihan	
  
         leikkuukaavio,	
  josta	
  selviää	
  mitä	
  osaa	
  syödään	
  nyt,	
  mitä	
  jo	
  syöty	
  ja	
  mitkä	
  osat	
  
           jäljellä.	
  Myös	
  saataville	
  ?eto	
  mistä	
  eläin	
  tullut,	
  millainen	
  sen	
  elämä	
  oli	
  jne.	
  
             -­‐	
  Joka	
  ilta	
  eri	
  ruoka/	
  teema,	
  vierailevat	
  kokit,	
  vahvistuksia	
  ulkomailta	
  ja	
  
     maakunnista;	
  kokki	
  kertoo	
  ruoasta,	
  keskustelu	
  avointa;	
  myös	
  tuo7ajavierailuja.	
  
                               Tietoa	
  mistä	
  ruoka	
  tulee,	
  mistä	
  hinta	
  muodostuu	
  yms.	
  
   -­‐	
  Myös	
  maahanmuu7ajien	
  keiMöt	
  esiin:	
  ammaMkokki	
  meets	
  x	
  (x	
  voi	
  olla	
  vaikka	
  
                          african	
  mama	
  tai	
  kuka	
  tahansa)	
  ja	
  lai7avat	
  ruokaa	
  yhdessä	
  
Kiitos!	
  
   Tarja,	
  Sanna,	
  Katharina	
  
School	
  of	
  Ac?vism	
  18.8.2012	
  

Weitere ähnliche Inhalte

Ähnlich wie Ruokapaviljonki (6)

Varsinais-Suomi 9.3.2016, H4F-paja
Varsinais-Suomi 9.3.2016, H4F-pajaVarsinais-Suomi 9.3.2016, H4F-paja
Varsinais-Suomi 9.3.2016, H4F-paja
 
Streat helsinki-kokemuksia kahdelta restonomiopiskelijalta
Streat helsinki-kokemuksia kahdelta restonomiopiskelijaltaStreat helsinki-kokemuksia kahdelta restonomiopiskelijalta
Streat helsinki-kokemuksia kahdelta restonomiopiskelijalta
 
Ruokailu saksa 7-9
Ruokailu saksa 7-9Ruokailu saksa 7-9
Ruokailu saksa 7-9
 
Jouni kuru raaka aineiden merkitys ja kokemus
Jouni kuru raaka aineiden merkitys ja kokemusJouni kuru raaka aineiden merkitys ja kokemus
Jouni kuru raaka aineiden merkitys ja kokemus
 
Kuusamo, Koillismaa 13.5.2016, H4F-paja
Kuusamo, Koillismaa 13.5.2016, H4F-pajaKuusamo, Koillismaa 13.5.2016, H4F-paja
Kuusamo, Koillismaa 13.5.2016, H4F-paja
 
Ruokaportaat
RuokaportaatRuokaportaat
Ruokaportaat
 

Mehr von School of Activism

Mehr von School of Activism (7)

Marketers without Borders
Marketers without BordersMarketers without Borders
Marketers without Borders
 
Iltapäivämummot ja sopukämppä
Iltapäivämummot ja sopukämppäIltapäivämummot ja sopukämppä
Iltapäivämummot ja sopukämppä
 
Shared kitchen
Shared kitchenShared kitchen
Shared kitchen
 
Rakkauskapula
RakkauskapulaRakkauskapula
Rakkauskapula
 
Saa soittaa
Saa soittaaSaa soittaa
Saa soittaa
 
Soa.jokamiesseura
Soa.jokamiesseuraSoa.jokamiesseura
Soa.jokamiesseura
 
Soa.urban storing
Soa.urban storingSoa.urban storing
Soa.urban storing
 

Ruokapaviljonki

  • 3. Ruokapaviljonki,      [ruoka  proto-­‐germ.  ruoka    +  paviljonki  ransk.  pavillon,  tel7a]   1.  Uuden  ajan  ravintola  ja  kohtaamispaikka,  joka  luo  yhteisöllisyy7ä,  läheisyy7ä,   ja  ?etoisuu7a.   2.  Ravintola,  jossa  ?edät  mitä  syöt,  mistä  ruoka  on  tullut,  kuka  sen  on  tehnyt.   3.  Läpinäkyvä  ”?eto-­‐plaEorm”,  jossa  ruokaa  ei  vain  syödä  vaan  sitä  ajatellaan  –   asiakas  saa  ?etoa  ruoan  alkuperästä,  tuotantotavoista,  seurauksista,   terveysvaikutuksista  jne.   4.  Ravintola  joka  tarjoaa  myös  avoimen  kohtaamispaikan  kaikille  sukupolville,   yhteiskuntaluokille  ja  kansalaisuuksille  –  open  kitchen  -­‐workshopit  iltapäivällä.   5.  Ravintola  jossa  koet  kokonaisvaltaisen,  moniais?sen  elämyksen.   6.  KoekeiMö,  missä  voi  oppia  ja  kokeilla  ruoan  asiantun?joiden  kanssa.  
  • 5. Miksi?  Siksi  e6ä…     Hyviä  ravintoloita  on  paljon,  mu7a  esimerkiksi  ravintolapäivä  osoi7aa,  mitä  meiltä  vielä   puu7uu.  Meiltä  puu7uu  paikka  aidos?  yhteisölliselle  ruokaelämykselle  ja   ruokakohtaamisille.  Tällä  hetkellä  ravintoloaelämyksessä  yhteisöllisyys  vain  oman   pöytäseurueen  kesken,  ja  kotona  oman  perheen  ja  ystävien  kesken.   Lisäksi  ruokaa  ak?ivises?  aja7elevilla  on  suuri  ?edonnälkä:  ruoan  terveysvaikutukset,   ympäristövaikutus,  valmistusmenetelmät,  eeMnen  ulo7uvuus  ym.  kiinnostavat.   Kenelle?  Kaikille,  sillä…   -­‐  Helsingissä  on  paljon  hyviä  ravintoloita,  mu7a  miksi  ravintolapäivä  on  niin  iso  menestys?   Siksi  e7ä  se  on  kaikille  avoin.  Virallinen  ravintolaskene  suljetumpi.  Esimerkiksi  hyvissä   ruokaravintoloissa  aika  homogeeninen  asiakaskunta,  puhutaanpa  iästä  tai  erilaisista   kul7uureista.  Myöskään  ei  ravintoloita,  joihin  voi  mennä  syömään  kun  on  yksin  tai  kun  tekee   mieli  hyvää  aamiaista  kello  11.    Tai  kun  seurueessa  kolme  sukupolvea  tai  kaksi  vegaania  ja   yksi  lihansyöjä  ja  vauva.  Fine  dining  ei  ole  lapsiperheille,  eikä  vauvan  ja  mummon  kanssa  ole   helppo  löytää  laaturuokaan  panostavaa  ravintolaa,  johon  olisi  matala  kynnys  tulla,  jossa   kaikki  viihtyisivät,  söisivät  hyvin  ja  nauMsivat  esteeMsestä  elämyksestä  kaikilla  aisteilla.    
  • 7. Muutama  perusasia  ensin:   -­‐  ravintolassa  on  muutama  pitkä,  iso  pöytä  jonka  äärellä  kohdataan     -­‐  keiMö  on  kaiken  sydän,  kaiken  keskellä  ja  keskipisteessä   -­‐  päivä  &  kohtaamiset  jakautuvat  kolmeen  osaan   -­‐  iso  taulu  kansan  ehdotuksille   -­‐  ruokakirjasto  ja  resep?-­‐nurkka  (open  source,  esim.   h7p://instructablesrestaurant.com)   -­‐  koellinen  yritystoiminta  ja  resurssienkäy7ö  (0  waste,  hukka?la,  etc.)  
  • 8. Olevien  resurssien  käy6ö:   -­‐    kansan  ?etoa  (Martat,  nuorisokeskukset,  koulult,  yliopistot,  työväenopistot,   Helsinki  Public  School,  neM,  …)   -­‐  kansan  aikaa  (Stadin  aikapankki,  …)   -­‐  asiantun?jat  ja  kokit  mukaan     -­‐  oppia  WDC-­‐paviljongista:  vaikeuksia?  Ehdotuksia?  (Demos,  WDC:laiset,  …)   -­‐  kaupungin  ?lat  (Väliaikais-­‐käy7öjä?  Vaikka  oleva  muotoilu-­‐paviljonki  WDC:n   jälkeen?  Vaikka  kellohallin  mahdollisuudet?  Lapinlahden  mielisairaala?  Yhteistyö   hukka?la-­‐projek?n  kanssa?)   -­‐  kestävä  ja  fiksu  käy7ö  resurssista  (Siivouspäivä;  kansa  tuo  tuoleja/  huonekalut/   as?aat  kotoa;  …)   -­‐  sosiaallinen,  luova  ja  koellinen  yritystoiminta  (Kickstarter,  Sunday  Soup,   Facebook,  sosiaallinen  media…)  
  • 9. Miten?/  Post-­‐ajatuksia  :   -­‐  Tarja:  Tämä  ravintolakonsep?  toimii  vain  kun  sillä  on  vetäjä  ja   keiMöammaMlainen.  Sen  jälkeen  on  helppo  löytää  rahoitusta  ja   yhteistyökumppaneita.   -­‐  Katha:  Tarvitaan  sosiaalista,  luovaa  ja  kokeellista  yritystoimintaa.  Voisiko  ajatella,   e7ä  kaupunki  mukana  jotenkin  –  esimerkiksi  hyödynnetään  kaupungilta   hukka?laa  tai  väliaikaista  ?laa?  Ravintola  voisi  aloi7aa  väliaikaisenakin?  Mitä   tapahtuu  WDC-­‐paviljongille  2013?  Tai  löytyisikö  Teurastamosta  ?la  tälle?   -­‐  Sanna:  Ensin  kaupungilta  tukea,  si7en  omilleen?  Hyvä  esimerkki    New  Yorkista   farm-­‐to-­‐table-­‐uranuurtaja  Dan  Barberin  Blue  Hill   h7p://www.stonebarnscenter.org  
  • 10. Aamu   -­‐  Paras  aamiainen  stadissa  –    auki  jo  klo  7.00   -­‐  Tarjolla  terveellisiä  ja  hyvän  makuisia  herkkuja,  luomua  ja  lähiruokaa   -­‐Aamiaislista  muu7uu  lounaaksi  ruokaisia  lisukkeita  lisäämällä   -­‐  Zero  waste  –  take  away  kahvi  omaan  kuppiin,  salaaM  omaan  as?aan   -­‐  Avoin  taulu/seinä  mihin  ihmiset  voivat  ehdo7aa  mitä  paviljongissa  tapahtuu  tai   mitä  syödään   -­‐  Ilmoi7autumislista  klo  19:00  illalliselle  
  • 11. Iltapäivä   -­‐  Kahden  tunnin  chillaus,  joka  käsi7ää  ruokaan  lii7yvää  toimintaa  ravintolan   ?loissa,  esimerkiksi  kokkikursseja  lapsille  ja  senioreille  yhdessä  (ip-­‐ohjelmaa),   maahanmuu7ajien  keiMö  jne.   Avoin  keiMö  -­‐workshopit  keiMömestarin  vetäminä:  säilöntää  syksyllä,  nokkosten   ja  villiyrMen  keräämistä  keväällä,  pipareita  joulun  alla  jne.   Oppimista  ruoan  äärellä:  kirjasto  jne.   Iltapäiväksi  kerätään  asiakkailta  ideoita  ja  parhaita  toteutetaan  yhdessä  
  • 12. klo  19:00   -­‐  Yksi  pitkä  yhteisöllinen  ruokapöytä.   -­‐  Kaikki  syövät  samaan  aikaan  yhdessä  klo  19.     -­‐  Kaikki  syövät  samaa  ruoka  kaikille  –  zero  waste!   -­‐  Mahdollisimman  paljon  luomua.  Eee?syys  ja  ekologisuus  näkyviin.  Esim.  lihassa   head  to  tail  –filosofia  eli  hyödynnetään  kaikki  ruhonosat.  Seinällä  lihan   leikkuukaavio,  josta  selviää  mitä  osaa  syödään  nyt,  mitä  jo  syöty  ja  mitkä  osat   jäljellä.  Myös  saataville  ?eto  mistä  eläin  tullut,  millainen  sen  elämä  oli  jne.   -­‐  Joka  ilta  eri  ruoka/  teema,  vierailevat  kokit,  vahvistuksia  ulkomailta  ja   maakunnista;  kokki  kertoo  ruoasta,  keskustelu  avointa;  myös  tuo7ajavierailuja.   Tietoa  mistä  ruoka  tulee,  mistä  hinta  muodostuu  yms.   -­‐  Myös  maahanmuu7ajien  keiMöt  esiin:  ammaMkokki  meets  x  (x  voi  olla  vaikka   african  mama  tai  kuka  tahansa)  ja  lai7avat  ruokaa  yhdessä  
  • 13. Kiitos!   Tarja,  Sanna,  Katharina   School  of  Ac?vism  18.8.2012