1. Palvelun prototypointi Satu Miettinen

2. Palvelukonsepteja prototypoidaan, jotta niiden toteutettavuutta voidaan arvioida.

3. Fulton Suri (2008) on määritellyt prototypoinnin (koemallintamisen) seuraavasti: muotoilussa ideat eivät roiku kauaa aineettomalla ideatasolla, vaan ne pyritään konkretisoimaan, aineellistamaan mallien ja prototypoinnin kautta. Prototyyppi ei ole täysin toimintakykyisenä pilottina, vaan idean konkretisointina, ajatuskokeiluna. Prototyyppi tehdään usein ennen pilottia, joka vie enemmän resursseja.

4. Prototypoinnintarkoituksena on viedäideatnopeastikäytäntööntestaustajaarviointiavarten. Ajatuksena on riskienhallintaaloittamallapienessämittakaavassajaennakoimallaongelmatennenkuintehdäänsuuriajulkisiainvestointeja. Prototypointi on sekäprosessiettäajattelutapa.

5. Prototypoinnin hyödyt julkisella sektorilla Muutetaanideatkonkreettisiksijakosketettaviksiasioiksi. Osallitetaankansalaisetjapalveluatuottavahenkilökuntamielekkäällätavalla. Säästetäänrahaa, aikaajaresursseja. Hallitaanriskejänopeastitestaamallajakehittämälläideoita. Jatkuvapalautenostaalaatua. Rohkaistaankansalaisiajahenkilökuntaaluomaankestävääajattelutapaaolemallamukanuusienapalveluidenkehittämisessäjatuottamisessa.

6. Barnet case with thinkpublic At Barnet we have applied prototyping to help us radically rethink how we look at the challenges surrounding families with the greatest needs. Previous research highlighted that out of 35 meetings one family had with the state in a single year, only five of these meetings asked for any new information. We co-designed, with a range of stakeholders, a community-led service called Community Coaches. The service aims to help families develop and become more resilient, reach their goals and reduce their dependence on the state. This is now been being rapidly tested with volunteers and families within the Grahame Park estate in Barnet. This rapid live testing will last for six weeks to help us learn quickly what works and what doesn't, before we invest in a pilot. http://www.guardianpublic.co.uk/prototyping-public-services

7. http://www.flickr.com/photos/wearesnook/5387082857/All rights reserved by We are Snook

8. http://www.flickr.com/photos/wearesnook/5407589540/All rights reserved by We are Snook

9. Palveluiden prototypoinnissa on tärkeää muistaa ihmisten välinen vuorovaikutus. Prototyyppi ei ole vaan tuotteen tai teknologian esitys, vaan se sisältää molemmat a) esityksen tuotteesta ja teknologista sekä b) ihmisten välisen sosiaalisen vuorovaikutuksen. Prototypoinnin perusajatus on ideoiden konkretisointi. (Kurvinen 2007)

10. Experienceprototyping Kokemuksen mallintamisenavulla voidaan tarkastella kokemusta. Tämä tarkoittaa sellaisen esityksen tekemistä, jossa tuotteen, palvelun tai järjestelmän luoma kokemus on uudelleen toistettavissa tai välitettävissä. Se voi tapahtua minkä tahansa median kautta, kunhan sen avulla on ymmärrettävissä, tutkittavissa ja kommunikoitavissa, minkälaista palvelun, tilan tai järjestelmän käyttäminen on. (Buchenau & Fulton Suri 2000) http://www.youtube.com/watch?v=JvLW51zLTVg http://www.youtube.com/watch?v=i1oKurg-e-8

11. Tarinat Tarinoilla välitetään idean tai konseptin toiminnallisuus ja vakuutetaan ihmiset palvelun arvosta myös todellisessa maailmassa. Tarinan kerronnan etuna on sen kyky välittää tieto palvelun hyödyistä sekä yhdelle käyttäjälle että monille käyttäjille. Tarinaa muodostaessa tulisi pitää mielessä, kenelle sitä tehdään, missä tilanteessa se on sopiva, ja miten esitettävät pääasiat sopivat tarinan sisältöön ja muotoon. Käyttötilanteen kuvaus ja kuvakäsikirjoitus ovat eri muotoja tarinankerronnalle.

12. Walk-through-arviointi Walk-through-arviointitapahtuu palvelun tapahtumapaikalla, esimerkiksi ravintolassa, ja alkaa ravintolaan saapumisesta ja päättyy ravintolasta poistumiseen. Arvioitsijana voi toimia asiakas, henkilökunta tai henkilöitä johtoportaasta. Erilaiset näkökulmat mahdollistavat havaittujen puutteiden ja kehityskohtien vertailun.(Vaahtojärvi 2010)

13. Prototypoinnillakerätään tietoa idean/konseptin vaikutuksista, sen tuomista muutoksista ja siihen liittyvistä riskeistä sekä asiakkaan käyttökokemuksesta. Esimerkiksi monimutkaisesta palvelutarjoamasta voi olla joskus vaikeaa erottaa, mikä tuo todellista arvoa asiakkaan palvelukokemukseen ja mitkä tekijät ovat vähemmän kriittisiä. (Vaahtojärvi 2010)

14. Prototypointia ei pitäisikään ajatella liian viimeisteltynä esityksenä, vaan nopeana ja helppona keinona saada kommentteja ja vahvistuksia ideoille. Mitä enemmän ja varhaisemmasta vaiheesta saakka prototypointia tehdään, sitä helpompi on varmistaa myös se, että konsepti on pilotoinnin arvoinen. Kun pitkin matkaa arvioidaan ideoita ja konsepteja, kuva parhaasta konseptivaihtoehdosta rakentuu vähitellen. (Vaahtojärvi 2010)

15. Buchenau, M. and Fulton Suri, J. (2000), Experience Prototyping. San Francisco: IDEO. http://www.ideo. com/images/uploads/thinking/ publications/pdfs/FultonSuriBuchen- au-Experience_PrototypingACM_8-00. pdf (20.4.2009) Kurvinen, E. (2007), Prototyping Social Action. Taideteollisen korkeakoulun julkaisut, A75, Helsinki. Vaahtojärvi, K. (2010), Palvelukonseptin varmistaminen prototypoinnin keinoin. Taiteen maisterin opinnäytetyö. Aalto-yliopisto. Taideteollinen korkeakoulu.