Lastensuojelun jälkihuollon haasteet ja mahdollisuudet, Kai Laitinen, EHJÄ ry.
1. Lastensuojelun jälkihuollon
haasteet ja mahdollisuudet
Kai Laitinen
toiminnanjohtaja, sosiaalipsykologi
Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry
22.11.2013 Turku
2. Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry
• perustettu vuonna 1983
• jäsenjärjestöt
Auta Lasta ry, Barnavårdsföreningen i Finland rf,
Lausteen perhekuntoutuskeskus ry, Nuorten Tukikodit ry,
Nuorten Ystävät ry, Pelastakaa Lapset ry
SOS- Lapsikylä ry
• liittofunktio: tuoda jäsenjärjestöjen ihmisiä yhteen
kehittämään lastensuojelutyötä
• lastensuojelun jälkihuolto ja ammatillinen
tukihenkilötoiminta, ls. vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta
sekä nuorten maahanmuuttajien tukitoiminta
• useita projekteja
• toimistot: Helsinki, Järvenpää, Raisio, Vaasa ja Kokkola
3. Ajelehtimisesta sitoutumiseen –
projekti vuosina 2003-2006
• toteutettiin Vantaalla erityisen haastavien
nuorten tukemiseksi
• tiiviin tuen toimintamalli jälkihuoltoon
• mitoitus: yksi työntekijä/ kolme nuorta
• hyväksyttiin ensimmäisenä
jälkihuoltomallina THL:n (Stakesin) Finsoc:n
Hyviin käytäntöihin
4. Jälkihuoltoseminaarit 2005• keväisin kaksipäiväinen seminaari, jossa
noin 45-60 ammattilaista eri puolilta maata
• yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa
• sisältöjen kehittämistyötä, verkostoitumista
ja vertaistukea
Jälkihuoltotyöryhmä (2004-), joka kokoontuu
neljästä viiteen kertaa vuodessa
• keskeinen tehtävä Jälkihuoltoseminaarin
suunnittelu ja järjestäminen
5. Sijaishuollon suhde jälkihuoltoon
• panostus jälkihuoltoon ei ole missään
suhteessa sijaishuollon resursointiin
• sijaishuollon kokonaisprosessi on
epätasapainossa resursoinnin suhteen
(epälooginen ja epä-älykäs vaikuttavuuden ja
tuloksellisuuden näkökulmasta)
• tuen intensiteetti (mm. jakamaton aika)
laitoshuolto/ jälkihuolto
6. Haasteena
• lain heikko velvoite muuhun kuin
perusasioihin (asuminen, toimeentulo ja
koulutus)
• nuoret, joilla tiiviin tuen tarve
• osalle nuorista ei riitä edes tiivis tuki
• eettinen ja moraalinen kysymys
• tulisiko Suomessa olla laitosmaisia
jälkihuoltoyksiköitä?
• Toimiva lastensuojelu selvitysryhmän
(STM) loppuraportti, mm. alle 25-v.
jälkihuolto-oikeus
7. Kuntien asettamat haasteet
• kilpailutusten toteutustapa
• lyhyet sopimukset
• sopimukset, jotka kattavat vain asunnon
hankintaan käytettävän ajan
• monet kunnat hoitavat nuorelle tuen
järjestämisen kuitenkin paremmin kuin
laki edellyttää
8. Jälkihuollollisen
sosiaaliohjauksen järjestäminen
• kunta, järjestö, järjestön omistama yritys,
yksityinen yritys, ulkomaalaisessa
omistuksessa oleva yritys
• nuoren tulee saada tarvitsemansa tuki
laadukkaana, riittävässä määrin sekä
mielellään kustannustehokkaasti
• Jouko Marttinen: ”Lastensuojelun nuorilla on
oikeus samaan elintasoon kuin kenellä
tahansa muulla nuorella tai mielellään vähän
parempaan”
9. Tuen mallit (sosiaaliohjaus)
• toimistotyölähtöinen tuki, jossa tapaamiset
painottuvat toimistolle ja niitä on
esimerkiksi kerran kuukaudessa
• kenttätyön malli, jossa tapaamisten määrä
keskeisenä kriteerinä ja vahvuuksina
joustavuus sekä reagointikyky
• kenttätyön malli, joka toimii
tuntiperusteisesti ja jossa vahvuutena
tehokkuus sekä systemaattisuus
• laitoslähtöinen malli, jossa tuki on aina
saatavilla, mutta kontrolliulottuvuus
10. Jälkihuoltonuorista
• heterogeeninen ryhmä yksilöitä, joita yhdistää
sijaishuoltotausta sekä taustalla olleet
vaikeudet esim. vanhempien tilanne
• nuoret tarvitsevat erilaisia palveluja niin
kestoltaan kuin intensiteetiltään
• määrä ei ole ratkaisu vaan ajoituksen,
määrän ja laadun keskinäinen suhde
• integraatiota ja vertaisuutta
• erityisyyden välttäminen, normikohtelu
11. Nuorten potentiaalin näkeminen
ja sen sanoittaminen heille
• miten näemme lastensuojelun nuoret ja
miten muut heidät näkevät?
• miten ja mitä puhumme lastensuojelun
nuorista tai heidän vanhemmistaan
• tunnistammeko kaiken sen potentiaalin,
joka nuoriimme sisältyy
• osaammeko sanoittaa sen heille
12. Optimaalinen ja riittävä tuki
• nuoria voi tukea liian paljon tai liian vähän
(esim. kaikki eivät hyödy tiiviistä tuesta)
• nuoria voi tukea ”väärään” aikaan
(esim. työn rajaaminen)
• nuoria voi tukea ”väärällä” tavalla
(esim. puolesta tekeminen tai puolesta
tekemisestä kieltäytyminen)
• keskeistä ammatillisuus
13. Huomioita jälkihuollosta
•
•
•
•
tavoitteiden asettaminen
millaista tukea, mitä nuori tarvitsee…
kenen ehdoilla jälkihuoltoa toteutetaan?
taipuuko järjestelmä nuoren tarpeeseen
saada tukea?
• näkökulma: järjestelmälähtöisestä mallista
nuorilähtöiseen malliin
• yksi mittari: saako nuori tukea esimerkiksi
”virka-ajan” ulkopuolella?
14. Huomioita 2
• loppupelissä kunnat ostavat nuorille
luotettavan, kannustavan ja nuoreen
sitoutuneen aikuisen aikaa (A. Kananoja)
• nuoren perustehtävä on itsenäistyminen,
aikuisen keskeinen tehtävä on olla
olemassa, olla tarvittaessa käytettävissä
ja toimia keskustelukumppanina,
kuuntelijana ja kannustajana
15. Huomioita 3
• keskeisintä on ihmissuhteen luominen
• yhteinen tekeminen ja yhteiset
kokemukset tärkeässä roolissa
• työntekijöiden rooli
transferenssiprosesseissa
• siirtyminen tarvittaessa työntekijän
mukavuusalueen ulkopuolelle
16. Huomioita 4
• pahoinvoinnin ehkäisy ja hyvinvoinnin
edistäminen ovat eri prosesseja (M.
Rimpelä)
• olemassa oleva kulttuuri: tehdään mitä
laki edellyttää, mutta ei välttämättä sitä
mikä olisi parasta nuorelle (Kananoja)
17. Kasvatus ja tukityö 1
•
•
•
•
yhteyden rakentamisen merkitys
kasvattaja rehellisenä peilinä
aikuisen malli
kasvattajan keskeiset haasteet
18. Kasvatus ja tukityö 2
• kasvatus ja nuorten tukeminen ei ole ensisijaisesti
tekninen prosessi, jollaisena sitä usein arvioidaan
(onnistumisiin perustuva tai suoriteperusteinen)
• tukisuhde on yhteinen matka, jonka arvo perustuu
nuoren ja aikuisen väliseen vuorovaikutukseen ja
mahdollisesti muodostuvaan ”kiintymyssuhteeseen”
• vuorovaikutussuhteessa voi tapahtua todellista
kasvamista kohti vastuullista aikuisuutta
• tukisuhteessa tulee olla myös toissijaisia, teknisiä,
onnistumisiin perustuvia tavoitteita
• ko. priorisointi on tärkeä, koska muuten tukityön
luonne voi alkaa vääristyä
19. Tukea itsenäistymiseen –
projekti vuosina 2012-2015
• pääkaupunkiseudulla toteutettava hanke,
jossa rekrytoidaan, koulutetaan ja tuetaan
tukihenkilöitä lastensuojelulaitoksissa
asuville 16-17-vuotiaille nuorille
• huolella valikoituja ja hyvin koulutettuja
tukihenkilöitä, joiden tukisuhde nuoreen
tulee ajoittumaan laitosvaiheen ja
jälkihuollon nivelkohtaan, kriittiseen
siirtymävaiheeseen
20. Luottamuksesta
• luottamuksen kohteella tulee olla hyvät aikeet
(empatia, myönteinen tahtotila auttaa)
• luottamuksen kohteen pitää tietää ja osata
(riittävä kompetenssi)
• luottamuksen kohteella tulee olla halu hoitaa
asioita (asenne ja kyky tarttua asioihin)