1. N uorisotyön pohjoi nen u lottuvuus
Oulongassa syyskuun lopulla iör-
j est etty Tuhti- se m i n a ori ke r ä si
r u nsoosti n uorisotyön toimiioito ia
tutkijoita, varsinkin napapiirin tun'
t u m asto. Pohjoisen n uorisotyö n kyl -
mä ulottuvuus kävi selväksi myös
se mi naarii n etelöstä matkan n eel I e.
Pienen kunnan resurssien niukkuus
ja yhdistelmävirat ovat tuttuia ilmi-
öitö muuollokin kuin pohioisessa,
Siellö pitäisi kaiken muun ohella
kuitenkin kyetä ehköisemään erityi-
siö ongelmia, jotko aiheutuvat Poh-
jois-Suomelle tyypillisestä n uorten
p a kkoi t s e n ä i stym i s e st ö.
ftenkin Lapin nuoret joutuvat pois koti-
f ympyröistään usein jo heti peruskoulun
Llalkeen, kun he siirtyvät ehkä kaukana
omalta paikkakunnalta sijaitseviin toisen
asteen oppi la itoksi i n.Va i htoehtona ol isi työt-
tömyys kotipaikkakunnalla. Ongelmia tästä
aiheutuu niin lähtö- kuin tulopaikkakunnil-
lekin. Pohjoisen nuorisotyön kehittämistä
pohtineessa työpajassa puhuttiinkin siitä,
mitä tulisi opiskelijavaltaisissa kunnissa ku-
ten Rovaniemellä, Kemi-Tornion seudulla tai
Oulussa tehdä nuorten kasvun tukemiseksi.
N uorisotyötä ta rvittaisi i n myös oppi laitoksii n,
ja mu utakin tarjontaa 1 6-1 S-vuotiai I le pitäisi
olla kuin nuorisotalot, joissa useimmiten
vi i htyvät vai n yläastei käiset, sem i naa rivä ki
linjasi.
Saattohoitoa etelään matkaaville?
Entä sitten nuoret, joiden "pää ei kestä"
asuntolaelämää ja jotka palaavat kotipaikka-
kunnilleen kuin bumerangit vailla koulutusta
ja työtä?
Alueeltaan Suomen suurimman kunnan
nuorisosihteeri Seppo Körkkö oli reippaasti
s itä m i eltä, että n uorisotyön I na ri n ka ltaisessa
m u uttota ppioku nnassa tu lee pai nottua "saat-
tohoitoon"opiskelemaan matkaaville nuorille.
Saattoh oi dol la hä n tarkoittaa sitä, että n uoren
6/2004
Teksti ja kuvat: Kirsi Alasaari
i,li{: LY,{'.f", i1. {it {l*1,q1fu,{::.fu'--
l ' " ", ,r jj'i!'
itsetuntoa tulee vahvistaa kaikilla nuorisotyön
keinoilla siten, että tämä pärjää minne hän
meneekin eikä syrjäydy. Samalla pyritään
luomaan myönteistä kuvaa kotikunnasta ja
edellytyksiä paluumuutolle.
Liian aikaisin takaisin singahtaneita taas
pyritään tukemaan mm. työpajatoiminnan
kautta. N uorisotyön tun n ustuspalkin non vii-
me keväänä kuitanneen lnarin viestintäpajan
tulevaisu us on ku iten ki n katkol la puolentoista
vuoden kuluttua, kun nykyinen hankerahoi-
tus päättyy.Vuonna 1995 perustetun pajan
toiminta on tähän asti pääasiassa rahoitettu
erilaisten han kkeiden ka utta. N uorisosihteeri n
h uoli paja n tulevaisu udesta on nyt su uri, si I lä
olisihan hyväksi havaittu toiminta jo korkea
aika vakinaistaa pysyväksi osaksi kunnan
nuorisotyötä. Kuitenkaan lnarin kunnan ta-
louskeh itys ei näytä va ki naista misen kan nalta
-** foit lnrsutt t'Ju$f;ls*fiili
K*.lrlnr ruu#ffi5$t/nru
- hlr*r l'tnt"ihni,{i*"r
hr"m"u rfi ilit:isth,' rk;l
lupaavalta. Muuttotappio n. 7000 asukkaan
kunnassa on vuosittain sadan asukkaan luok-
kaa, ja kunnan verokertymän näkökulmasta
pahinta on se, että muuttajat ovat aktiivissa
työiässä olevia tai hyvätuloisia eläkeläisiä.
Kunnan toimintoja joudutaankin koko
ajan karsimaan kovalla kädellä, mm. koulu-
ja on lakkautettu ja nyt terveydenhuollon
kuluista pitäisi puristaa miljoona euroa pois.
Seppo Körkkö pohdiskelikin vakavaan sä-
vyyn sitä, mitkä ovat lopulta nuorisosihtee-
rin omat prioriteetit tällaisessa tilanteessa:
kumpi on tärkeämpää, sairaiden hyvä hoito
vai nuorisotyön palvelut? Puhuja kertoi,että
hänellä oli ollut aikaa käydä omaa sisäistä
arvokeskusteluaan matkatessaan taannoin
ambulanssissa lvalosta Rovaniemelle, oman
terveyden petettyä työpajan rahoituson-
gelmien ja muiden työpaineiden keskellä.å
Nuorisosihteeri Seppo
Körkkö tekee oman
kuvailunsa mukaan
"saattohoitotyötö'i
si I I ö valtaosa n uorista
i n a ri I aisi sta len nöhtöö
maailmalle, ainakin
o pi s kel uv u osi e n aj aksi.
nuorisotyö GF
&
2. Nuonrsorvöu p0r{J0rNrN uroTTuvuus
Vastausta kysymykseen hän ei kuitenkaan
ollut löytänyt,ja vaikeaa se kai olisikin.
Onneksi nuorisotyön arvostus lnarissa
on sentään korkealla. Nuorisosihteeri katsoi
aiheelliseksi kiitellä sitä, että hänen muuta-
man hengen yksikkönsä (paja ml.) merkitys
kunnassa ja etenkin sen sivistystoimessa on
ymmärretty hyvin.Mieluummin on lakkautettu
pienim piä kylä koul uja kuin lähdetty viemään
siemen peru noita nuorisotyöltä. Körkkö ei tästä
syystä yhtynyt niihin työntekijöihin, joiden
mielestä erillinen nuorisolautakunta auto-
maattisesti parantaisi nuorisotyön asemaa.
Hänen kokemu ksensa sivistyslautaku nnan
alaisuudessa toimimisesta ovat hyviä. Hän nä-
keeki n, että keski nä isen ki I pa i I u n sijasta kai kki
lautakunnan luotsaamat toiminnot tekevät
työtä sen eteen,että nuorilla olisijotain -jotain
mikä myös saisi heidät palaamaan kuntaan
myöhemmin opiskelujen jälkeen. Körkön
mielestä olisi myös valtava tappio,jos yksikin
näistä toiminnoista leikattaisiin pois.
Monitoimiohju ksel Ia asiakkaita
vauvasta vaariin
I na rissa asiat siis ovat toistaiseksi tolal laa n, ai-
nakin suhteessa moneen muuhun Lapin läänin
ku ntaa n,joissa erill istä nuorisosihteeriä ei ole.
Tämä käviviimeistään ilmi,kun Simon kunnan
nuori vapaa-aikasihteeri Anssi Vuolio kertoi
omasta työstään ku nta nsa "monitoimiohju k-
sena'iAsia kasku ntaa Vu ol iol la riittää va uvasta
vaariin. Hel posti hii pii tu n ne, ettei mi hi n kää n
työhön ehdi kunnolla keskittymään. "Tehtä-
vien priorisointi on nykypäivän sana, mutta
jos kokee olevansa yhtä aikaa toteuttavalla,
su u n nitteleva I la ja johtava I la työtasol la, n ii n
miten työnsä pystyy jäsentämään järkevästi
ja loppujen lopuksi, kenen hyväksi?'i kolme
vuotta sitten Humakista valmistunut Vuolio
ihmetteli.
"Olen yrittänyt selvittää näitä kysymyksiä
mm. luottamusmiehiltämme, jotka omalta
osaltaan ovat päättämässä nuorisotyön re-
su rssista.Vasta u ksia olen saa n ut yhtä rnonen-
kirjavan joukon kuin työnimikkeitäkin."
Vuolio naureskeleekin,että häntä on kah-
den ja puolen vuoden työhistorian aikana
Es
=N=
*s
ehditty tituleerata Simossa mm. nuorisotoi-
menjohtaja ksi, erityisn uorisotyö ntekijä ks i,
I i i ku n na n ohjaaja ksi, erityisl i i ku n na no hjaaja ksi,
liikuntatoimen johtajaksi, ku lttu u riohjaa-
ja ksi, ku lttu u risi hteeri ksi sekä I uon n ol I isesti
myös kulttuuritoimenjohtajaksi. Myös mu-
seotoimenjohtajan titteli kävisi hyvin, sillä
paikkakunnan kaksi museota toimivat hänen
alaisuudessaan.
Missä tulevat jaksamisen
rajat vastaan?
Tämän selvityksen jälkeen on shokki huomata
Simon kunnan nettisivuilta, miten paljon
kulttuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä pieneen
kuntaa n mahtuu. Ku nnassa järjestetää n lähes
kaikkea sitä mitä löytyy isommiltakin paikka-
kunnilta:on nuorisotilatoimintaa,tapahtumia,
n uorisova ltu ustoa, lei rejä,jä rjestöyhtei styötä,
työpajaa sekä tieten ki n i lta päivä kerhoja. On pa
paikkakunnalle perustettu oma rokkifesti-
vaalikin, Down by the Simojoki. Ja tässä siis
Pohjoisen nuori-
sotyöntekijöitö
tutustumassa
Oulankajoen Kiuta-
könkööseen.
Kuvassa keskim-
möisenö on Simon
kunnan vapaa-aika-
sihteeri AnssiVuolio.
vain siivu siitä kaikesta toiminnasta, jota on
pyörittämässä yksi vapaa-aikasihteeri sekä
hänen 2)a1/zvakituista alaistaan ynnä joukko
työl I istäm istuel la pal kattuja pätkätyöläisiä!
N uorena monitoimiohjus ilmeisesti jaksaa
- mutta kuinka pitkään?
Vuolio ei myönnä, että jaksamisen ra-
jat olisivat vielä tulleet vastaan, vaikka työn
kiirastulimaisuus väliIlä rassaa. "Yhdelle kun
kuma rrat nii n toisel le pyl I istät'j hä n kuvai lee
tilannettaan.
Hän on kuitenkin huolissaan työn pit-
käjänteisen kehittämisen ja työllistettyjen
työntekijöiden vaihtuvuudesta johtuvien
laatuongelmien vuoksi. Hän tuo esiin saman
ajatuksen kuin Petri Cederlöf omassa tutki-
muksessaan: kenttätyöhön nuorten kanssa
pitäisi olla mahdollisuus satsata enemmän.
Ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä, että
Simon kunnassa näin tapahtuisi.
Vapaa-aikasihteeri on juuri kuu llut uutisen,
että kaikkia kunnan menoja joudutaan jälleen
leikkaamaan ensi vuonna...
S*,
t-6"4"'"4r,
'&,v"e.'"
?.i4. -ffi
;ff
)
nuorisotyö 6 / 2004