Tekstejäni Nuorisotyö -lehdessä

1. Britti neuvo loodunorviointi in
,KEEP
IT SIMPLE"
Nuorisotyön loodun orviointi
ei ole tuskoisto teorioo, voon
yllöttövän yksinkertoinen io
orkipöivöinen iuttu.
Nöin vokuutti kuuliioilleen
Suomesso vieroillut, nuoriso-
työtö Kentin olueello
Englonnisso iohtovo Mick Price.
Mick Price puhui nuorisotyön kehittä-
misestä ja arvioinnista Etelä-Suomen
Lääninhallituksen järjestämässä tilai-
suudessa 24.3. Helsingissä. Alueensa
nuorisotyötä johtava Price kaåntaå or-
ganisaatiokaavion ylösalaisin: nlloret
ovat ylimpänä, heidän allaan nuoriso-
työntekijät kentällä ja niin edelleen,
johtaja Price itse alimpana. Tämä on
asioiden tärkeysjärjestys. Price toteaa-
kin huumorilla, että hän kannattelee
koko kuviota "tllntien koko järjestel-
män painon sylissään". Käytännössä
hän on ajanut laaclun arviointijärjestel-
män Kentin alueen nuorison'öhrin.
Pricen esitelmän perusteella asia
on mutkaton: arviointi ei ole ikär'ää
teoriaa vaan aivan arkipäiväinen asia.
samoin se, mitä laadulla tarkoitetaan.
Lähtökohtana on se, että nuorisoq'ö on
mielestämme h1wää työtä. Sitten kys)-
tään onko? Miksi, miten ja millä taval-
la? Kertokaal Laaditaan selkeä kuvaus
siitä, mitä nuorisotyöntekijä tekee ja
mitä nuorisotyössä tapahtuu. Esimer-
kiksi tavallise n nuo rten v ap aa-ajanv iet-
toillan pohtimiseen ja läpikäyntiin voi
omassa mielessä käyttää 10- 20 minuut-
tia keskittyen siihen, mitä tapahtui,
mikä oli h1vää ja mikä huonoa, miten
asioihin itse vaikutti, miten voisi vaikut-
taa paremmin jne. Kerätäiin tällaisia
työnkuvauksia nnorisotyön eri toimi-
paikoista ja tilanteist^ ja pyritään yh-
teiseen, jaettuun malliin, joka kertoo
mitä ja millaista on hywä työ nuoriso-
alalla. Samalla tulevat esille ongelma-
kohdat ja kehittämistarpeet.
Kentissä on laadittu nuorisotyönte-
kijän toimenkuvaa jäsentävä "curricu-
lum", johon on kirjattu pääasioittain se
mitä nuorisotyöntekijä tekee, miten ja
miksi.Tehtävänkuvanksen tulee raken-
tua nuorisotyöntekijån ja nuorten ar-
jesta sydämellå ja jårjellå laadituksi sys-
temaattiseksi tueksi sille miten toimi
taan. Oman työn jäsentel,vn rinnalla se
selkeytää kuvaa arjen nuorisofi.östä ja
perlrstelee sitä päättäjille .
Nuorten mukqnq olo
förkeöä
Työn sisällöstä lähtevä arvon kuvaus on
kaiken perusta.Arwiointia tehclään, ha-
luttiin tai ei, ja se vaikuttaa mm. fesllr-
sointiin. Sisällölliset kuvaukset ja niis-
tä luotu arviointimalli mahdollistavat
sen, ettei ulkoisessa arvioinnissa jätidä
tuijottamaan yksipuolisiin tulosmitta-
reihin.Kentin alueella on toteutettu laa-
ja nuorisotyön ar-viointi, jossa an-ioijat
tekevät käyntejä nuorisoryön toimipis-
teisiin. serlralvat toimintaa ja tärrtär ät
arviointilomakkeen. Kuulostaako hin'c-
ältä? Sitä sen ei tarvitse olla.Ån-iointi-
kriteerit voidaan rakentaa nuorison'ön
" Arvioi ntikriteerit voi do o n
rokentoo nuorisolyön
pehmeille orvoille io minorit
toiminnon inhimilli selle
si söllölle : so si o olisu u delle,
yhtei sloimi nnolle, hyvälle
ilmopiirille..."
"pehmeille arvoille" ia mittarit toimin-
nan inhimilliselle sisällölle: sosiaalisur,r-
delle, yhteist<timinnalle, h1välle ilmapii-
rille ...Arvioinnissa on eritelty muuta-
ma aihealue ja sen tueksi kuvattu ide-
aaliesimerkkejä toiminnan h1västä ja
huonosta toteutumisesta. Toistuvilla
käynneillä saadaan käsin's kehittymis-
suunnasta ja voidaan korjata mahclolli
sia virhearviointeja. Hallinnon eclusta-
jien rinnalle Price suunnittelee m,vös
nuorisotyöntekijöiden ja nuorten käyt-
tämistä arviointiin ja raportointiin.
Hl.vä menetelmä on toimipaikko-
jen välinen vertailll, jonka tyrintekiiät
itse suorittavat vastal-uoroisesti ja tois-
tensa työstä oppien. Kentissä on alu-
een nuorilta ja muilta asukkailta sekä
nuorisotoimen yhteistyötah<tilta, kuten
järjestöiltä, kerätty arvioita nuoriso-
työntekijöistä, heiclän tehtäviståan ja
niiden hoidosta, kehittämistarpeista,
vahr..uuksista ja heikkouksista. Näin on
saatu arvokasta tietoa ja täydennetty
kuvausta nuorisotyön tehtävistä. Tär-
keäksi on nähty myös tehtäviä selven-
tävä rajaus lasten y'a nuorten kanssa ta-
pahtuvan toiminnan välillä: kaikkea ei
voida tehdä ja periaatteelliset rajanve-
dot palvelevat kaikkia osapuolia.
Kentin alueen arvioinnissa nuoriso-
työ on saanlrt h1vän arvosanan. Proses-
si on tarjonnut nusia välineitä työn
kehittämiseen ja nostanlrt sen tllnnet-
tamlutta. Kyselyssä veronmaksajista yli
puolet ilmoitti olevansa valmis anta-
naan 75 markkaa vuodessa lisää nuo-
rison'öhiin, mikä tarkoittaisi alueen
nuorison'ön budjetin kaksinkertaistlr-
mista nr-kvisestä. Ajatus ei ole täysin
mahdoton. Mlltta mitä jos näin tapah-
tuisi? Niukkaan budjettiin ja omiin toi
miinsa tottuneessa nuorisotyössä val-
mius vastata myös ml'önteiseen lisära-
hoituksen haasteeseen tllkelltllu teh-
tyihin arviointeihin, toimenkuvauksiin
ja h1vän työn toteuttamisen systema-
tiikkaan. Rajoittamatta käytännön luo-
.uutta.
Kirjoittaia on Nuorisotutkimusuer-
koston tutkija, joka tekee parbaillaan
tutk imus t a I a atu aj ottte lun s ou e lt ami-
se sta s uomalais e en nuoris oty ö b On.
x
Nuorisotyö 3/OO
@

2. Onko loqtuqfottelullo sifoqoo
NUORISOTYON ARJESSA?
Kuntien nuorisotoimisso lootu-
oiottelu on lisöönfyn1d., mutlo
useimmisso topouksisso osio
on korkeintoon sen tiedostomi-
sen tosollo. Voin horvoissq
kunnisso lootuoiotteluo on
sovel lettu iöriestelmöllisesti.
Lootutyöhön kuuluu poitsi
toiminnon, myös sitö koskevon
oiottelun iotkuvo kehittely.
Allionssi tuotloo tönö syksynö
lootuo io lootuoiottelun soveltq-
misto koskevon keskusteluosio-
kirion erityisesti kuntien nuori-
sotoimien lootutyön tueksi.
aatlrun keskittyminen ei ole uusi
asia. Me afvostamme ja arvotam-
me erilaisten tuotteiden, palve-
luiden, toimintojen ja niiden tulosten
laatua päivittäin eri yhteyksissä. Mik-
si siis nuorisotyön laatu jätettäisiin
huomioimatta?
Laatua voidaan lähestyä tarkaste-
lemalla sitä eri näkökulmista ja jaka-
malla se eri tasoihin. Kunnallisissa
palveluissa keskeisiå tasoja ovat esi-
merkiksi organisaation toimil'uus ja
n'öelämän laatu, toiminnan suhde
tarpeisiin ja asial<kaiden odotuksiin,
sekä toiminnan suhde kansalaisten
elåmånlaatuun (ks.Julkisten palvelu-
jen laatusftaLegia I 998).
Kokonaisvaltaisen laatuaj attelun
tlrnnusmerkkejä on systema ttisen ja
monitahoisen laatunäkökulman koh-
distaminen toimintaan. Laatu koos-
tuu piirteistå ja ominaisuuksista, joi-
den ansiosta tuote,palvelu tai toimin-
to taytti hywin siihen kohdistetut
mielekkäät vaatimukset. Ne puoles-
taan johdetaan yleensä toiminnan
tavoitteista ja arvoista, sekä toimin-
nan eri osapuolten arvostuksista. jois-
ta keskeisimpiä ovat asiakkaiden tar-
peet ja odotukset. Nämä tekijät on siis
ensin selvitettävä ja kuvattar-a laadun
määrittelr'ä varten.
Nuorisotyön käytännöllistä sisäl-
töä, aw oa, tietotaitoa, toimenk uvaa ja
merkitystä ei ole vielä kovin hyvin
dokumentoitu. Laatutyöskentely voi
tukea nuorisolyön omakuvan ja siitä
yleisesti vallitsevan kuvan mielekäs-
tä kehittymistä, sen profiloitumista
yhteiskunnassa.Tilanteessa, j ossa laa-
tuaiattelun soveltamista yleisesti ar-
vostetaan, se tarjoaa nuorisotyölle
mahdollisuuden oikeuttaa itseään:
laatujärjestelmä voi olla myönteinen
nä1ttö, jolla kunnallinen nuorisotyö
voi "kilpailla" esim. palvelujen yksi
tyistämisen kanssa ja tuoda esille
omaa erityismerkifystään. Systemaat-
tisen laatunäkökulman esittäminen
voi helpottaa resufsoinnin ongelmi-
en kirkastamista suhteessa tulosvaa-
timuksiin : resurssit ovat osa laatuajat-
telun jäsentämää kokonaisuutta ja
heikot resurssit ovat kokonaislaadun
toteutumisen esteitä.
Hqrmqqfq chqrmiq...
Laatutyö jaetaan karkeasti esimerkik-
si laadun suunnitteluun, laadunvar-
mistuksee n ia laadun kehittämiseen.
Laadunsuunnittelu on laadun ylläpi-
toon, varmistamiseen ja kehittämi-
seen liitqrrää toimintaa, Laadunvar-
mistuksella tarkoitetaan kaikk ea laa-
dun käytännöllistä toteuttamista ja
sen ylläpitoa, laadun ohjausta, kont-
rollia ja awiointia. Laadun kehittämi-
nen on jatkuvaan parantamiseen ja
oppimiseen perustulraa erilaisten
menetelmien, laatutyökaluj en ja -tek-
niikoiden käyttöä.
Tarkemmin voidaan yleensä erot-
taa mm.laadun määrittely ja kuvaus,
laatuiarjestelmän j a laatukulttuurin
rakentaminen sekä laadunan-iointi.
Laadun määritteh'ssä ja kur-auksessa
voidaan lähteä liikkeelle toiminnan
sisältä tai jonkix laatuajattelun näkö
kulman mukaisesti. Laatu jär; estelmä
tarkoittaa laadun rakentumista orga-
nisaation tai toirninnan kokonaisuu-
dessa ja sen kur-austa kutsutaan usein
laatukäsikirjaksi. Laatukulttuuri on
laadun sisäistämistä organisaatioon,
sen jäsenten toimintaan siten, että
sen voidaan todeta vallitsevan javai-
kuttavan toiminnan ja tulosten laa-
tuun. Laadunarvioinniss a voidaan
kåyttåå laatuajattelun tarioamia kri-
teerejå, mutta esimerkiksi nuoriso-
työlle luonteenomaisia kriteerejä tu-
lisi etsiä myös työn sisältöä jäsentä-
mällä, sille ominaisista tekijöistä.
Edellä lueteltujen asioiden toteut-
tamista kutsutaan yleensä laadunhal-
linnaksi, laatuj ohtamiseksi tai laatu-
fyöskentelyksi. Kaikki tåma merkit-
see useimmiten myös laadun kehit-
tämistä. Laatuajattelu puole staran t^t -
joaa ajattelu- ja toimintamalleja sen
apuvälineiksi.
Laatuajattelun ehkä tunnetuim-
man kokonaisuuden muodostaa ns.
kokonaisvaltainen laatujohtaminen
(TQM -Total Quality Management).
Laatuajattelun osittain abstraktia kä-
sitteistöä jäsentävät kansainväliset ja
kansalliset laatustandardit, joista osa
soveltuu myös sosiaali- ja palvelualoil-
le. Käyettyjd ovat olleet myös (esim.
Suomen Laatuyhdistyksen) laatup aI-
kintokriteeristöt, sekä erilliset laatu-
alan asiantuntijoide n laatimat ohjel-
mat ja oppaat. Nuorisotyön kannalta
huomionarvoisia ovat yleisiä suunta-
viivoja esittävä Julkisten palvelujen
laatustrat egia (1998) sekä esimerkik-
si sosiaali- ja teweydenhuollon val-
takunnallinen laadunhallintasuo situs
(lggD.Ainakin seuraavia laatutyön
välineitä on joissakin nuorisotoimis-
sa toteutettu: arvokeskustelut, asia-
kaskl'sely, itsearviointi, käytännöstä
lähtevä laatuwön ideointi, laatuajat-
telun malleihin perustuvan laatujär-
jestelmän rakennus. laatukoulutus,
laatukäsikirjan kehittäminen, laatu-
pro j ek-ti j a prosessien kuvaus.Välinei-
tä on paljon muitakin ja moniin niis-
tä kuuluu erin'isiä menetelmiä, kuten
ideoinnin j a ryhmäryön tekniikoita.
Nuorisoryön laatutyötä on tehty
sekä q'öntekijöiden halusta jasentåå
I
Nuorisotyö 5/OO
@

3. "Laodukkuus voi toteuluo myös riippumolto siitö,
t--I+=-F
ia kehittää toimintaa, ett'a kunnan
suorasti tai epäsuorasti edell]ttämä-
nä. Nuorisotyön laatutoimintaa on
kuitenkin vielä niin vähän ja se on
niin tuoretta,ettå sen merkitystä on
mahdotonta arvioida. Sen sijaan so-
siaalitoimiss a on laatuaiattelua sovel-
lettu jo joitakin vuosia. Lastensuoie-
lun piirissä toteutettu laadun kehit-
tämisprojekti LASSO (1998-T999)
tuotti paljon tuloksia: seutukunnalli-
set yhteistyömuodot kehittyivät, toi-
mintaan synryi uusia ideoita ia me-
netelmiä, osallistujien kuva omista
tehtävistä selkiytyi ja tarkentui, ja las-
tensuojelun kuva kirkastui myös kun-
talaisten ja kunnan viranhaltijoiden
keskuudessa. Kuntakohtaiset työryh-
mät etenivät omien tarpeidensa mu-
kaan, mutta kaikille yhteisiä tavoittei
ta olivat asiakkaiden analysointi, kes-
keisten palveluprosessien kuvaami-
nen ja asioiden näkt'väksi tekeminen.
Maailmall a laatuaiattelua o n s ovel-
lettu jossain muodossa useimmilla
kaupallisilla ia julkisilla aloilla.Tutki-
mukset ja tapottit kertovat myöntei
sistä tuloksista, mutta myös tapauk-
sista, joissa laatutyötä ei koettu sel-
västi kannattavaksi. Laatutyön hyöty
edelttää räätälöityä, aitoon tatpee-
seen ja osallistumiseen perustuvaa
työskentelyå. Laatuoppien ja -ohjel-
mien taio^m^ Iaatuaiattelu on näh-
tävä hyödyllisenä välineistönå - ei
itseisarvona.
...vdi hormiq?
Nuorisotoimien laatutyössä kohda-
taan aiuakin kaksi perusongelmaa.
Yhtäältä laatutyö edelllttää aika- ia
henkilöresursseja, jotka useimmissa
nuorisotoimissa ovat muutenkin jo
vähäiset. Laatutyö voi vaikuttaa år sy-
tåvåltå, painostav alta tai mahdotto-
rnalta ja se voi ollakin epätarkoituk-
senmukainen tilanteessa, jossa jo
perusre surssit toiminnan ylläpitämi
seen ovat pienet.Toisaalta systemaat-
tisen ja hienon laadunhallintajärjes-
telmän luominen Pieneen,vain muu-
taman ihmisen fyöyksikköön voi olla
mieleklqrydeltään kryseenalaista, vaik-
ka resursseja siihen olisikin.
@
Nuorisotyö 5/OO
hyödyn n eiöö nkö lo otu aioltelu o... "
Laatuajatteluun on monilla aloil-
la kohdistettu myös ennakkoluuloja
ja vastustusta. Kielteinen näkökulma
voi olla hywinkin perusteltu ia yrn-
märrettäv å. Laatuaiattelu o n levinnlt
organisaatioiden piirissä muodinkal-
taisena ilmiönä. Muistettakoon, että
laadukkuus voi toteutua myös riip-
pumatta siitä, hyödynnetäänkö laatu-
ajattelta; vastaavasti systemaattinen
teoreettinen tai stfateginen laatunä-
kökulma tai elegantisti kuvattu laa-
tujärjestelmä ei ole lopullinen tae sil-
le, että toivottu laadukkuus todella
toteutuu kä1tännössä.
Vain tieffyjen laatuajattelun peri
aatteiden painottaminen voi olla nor-
mittava arvovalinta, ionka mukaan
jokin laatunäkökulma on auktorisoi-
tu. Esimerkiksi tehokkuuden ja tuot-
tar,uuden koro stunut painottaminen
laattaiattelun nimissä voi edustaa
kapeaa laatuajattelun tulkintaa. Jos
aj atus laatuvaatimuksista liitetään
leikkauksiin ja vähentämiseen, se ei
nåyå merkitsevånmitåån h1wää itse
toimialalle; tällöin se on korkeintaan
väkinäistä itsepuolustusta tilanteessa,
j o ssa laatuajattelun toteuttaminen on
arviointikriteeri. Laatuaiattelulla voi-
daan naamioida ja oikeuttaa ohjailu-
valta ja näytöien vaatimus.
Reqlismi poikollqqn
Laatuajattelua ei tarvitse - eikä kan-
natakaan - omaksua varauksettomas-
ti: siihen voi ja kannattaa suhtautua
kriittisesti.Mutta tåma ei tarkoita sen
hylkäämistä. Harmittavat vaikutelmat
eivät vålttåmåttä johdu itse laatuajat-
telusta, vaan sen kä1ttö tavoista. Laa-
tuaj attelun perusasioiden tuntemuk-
sella voidaan huolehtia siitä, että ei
jouduta jonkin yleisemmän laatupo-
litiikan armo ille. L
^atuaiattelun
yle is-
tyminen julkisella sektorilla kiinnit-
t1y väistämättä yhteiskuntapoliittisiin
kysymyks iin ja arvokeskusteluun. On
perusteltu a painottaa myös vaikeas-
ti mitattavien, mutta kuvattavissa ole-
vien inhimillisten asioiden merkitys-
tä.Tällaisia voivat olla mm. nuoriso-
työn arvot, nuorten elämänlaatu ia
työelämän laatu. Laatuai^ttelussa on
aina kysymys myös laadun filosofias-
ta: siitä, m itå laatu missäkin yhteydes-
sä tarkoittaa ja mistä se käytännössä
koostuu.Tämän laatufilosofian tulee
kasvaa käytännön toiminn asta ia tie-
totaidosta ja siihen liitt''rät luontevas-
ti myös toiminnan eettiset periaatteet
ja awot.
Laatuaiattelu itsessään on moni-
en erilaisten laatunäkökulmien ia
mallien muodostama kokonaisuus.
Sen ideat eivät ole normittavia ia
yleispätevi ä, vaan monimuo toisia ia
monia arvostuksia sisältäviä. Niistä
voidaan valita ia nritå voidaan käyt
tää monella tavalla. Kokonaisvaltai-
nen laatunäkökulma voi ottaa tasapai-
notetusti huomioon monia eri näkö-
kulmia ja pyrkiamyös niiden mielek-
kääseen yhteensovittamiseen. Se
mahdollistaa myös perustellun kes-
kitrymisen työelämätarpeisiin, työn-
tekijän toimintaedellytyksiin ja työ-
elämän laatuun osana kokonaislaa-
dun ja tuloksen syntyketjua. Useim-
mat laatuajattelun mallit voivat olla
tässä tukena. Ne ovat periaatteiltaan
saman kaltaisia, mutta niissä on yksi-
tyiskohtaisia ja painotuseroja, joiden
sopil.uutta eri ympäristöihin kannat-
taapohtia.
Laatuajattelusta vo idaan o maksua
sovellettavaksi parhaiten nuorisotyö-
hön sopivat ideat.Tärkeitä lähtökoh-
tia ovat fyömuotojen, toimintojen ia
työprosessien s)'stemaattinen kuvaus,
sekä arwojen, afiIlnattietiikan j a toimin-
nan edellyttämän tietotaidon jäsentä-
minen - näiden kirjaaminen ia esille
tuonti.Tävoitteena ei tule olla epämää-
räinen yritys -vastata abstraktien laa-
tu- ja arviointikriteerien vaatimuksiin,
vaan luoda kuvausta siitä,mitä laaduk-
kuus nuorisotyössä arkisesti tarkastel-
tuna todella on, miten se rakentuu ja
toteutuu ja millaisia ovattältå pohjal-
ta i äsenry'vät kriteerit.
Tietoinen ia ifuiestelmällinen laa-
tulq.symysten läpikäynti ja dokumen-
tointi on laatutyön perusta. Sitä voi-
daan ajatella kirkkaina kuvina to im i n-
nasta ja niiden vara rr rakentuvana
"näyttöjen tienä" . Laatuaiattelun so-
veltamisessa ensimmäinen tehtävä
onkin olemassa olevan, toteutuvan
i

4. " "..multo elegonlisti kuvottu lootuiörieslelmä ei
yksinäö n tokod toivotu n loddu n toteutu mi sto. "
laadukkuuden ja sen tekijöiden måa-
rittely, kuvaamin en ja esittäminen si-
ten, että se on sekä toimijoiden että
ulkopuolisten ymmärrettävissä. Vas-
ta sen perusteella voidaan puhua laa-
dun arvioinnista tai paruntamisesta
sekä pyrkiä järjestelmälliseen laadun-
hallintaan ja laattjårjestelmän luomi
seen.
Käytännön haaste nuorisotyön
kannalta on kaksitahoinen. Yhtå Irå
on kyettävä näkemäån laatuajattelu
ja awiointi nuorisotyön innov^ tio-
voimien toteutumiskanavina ja kiry-
tantöå palvelevina, eli on tuotettava
nuorisotyön to siasiallista merkitystä
koskevaa sisältötietoa ja ideoita ja
ainakin osittain tofittava ajatus toi
minnan itsetarkoituksellisesta, muo-
dollisesta esittämisestä laatunormien
mukaisesti.Toisaalta voi olla hyödyl-
listä kyetä esittämään nuorisotyö
myös yleisesti arvostetun laadunhal-
lintamallin (-normin?) muodossa, kos-
ka se voi selkilttää nuorisotyön ase-
maa ja oikeutusta ja siten tukea myös
arvostusta ja resursointia.
Verkostofyöhön iq
virkqmieher polveliioiksi
Laatuajattelu ei ole mikään erityinen
hallinnon juoni ja vaatimus käytän-
nön toimijoille.Yhtä hlwin se voi olla
laadun edell)'ryksiä koskeva nuoriso-
työn kentån vaatimus politiikan ja
hallinnon suuntaan. Nuorisotyön vä-
lilliset toimijatahot, kuten Allianssi,
Kuntaliitto, opetusministeriö, Nuora,
ja Laåninhallitukset ja kunnan toimi-
elimet voivat olla mahdollisuuksien,
yleisten tietoresurssien ja suuntavii-
vojen tuottajia. Nuorisotyön koordi-
nointi, sen resufsointi ja asema pal-
velutuotannossa, fyöelämän laatu ja
muut laatuun liitt1'vät kysymykset
kuuluvat kuitenkin muodollisesti
monille eri hallinnonaloille. Nuoriso-
työn laadun Lrysymykset kiinnitfy"vät-
kin kunnittain ja valtakunnallisesti
rleisempään julkisten palveluiden
laatukssvm-sten kontekstiin. sekä
paikallisiin kuntastrategiaa ja palve-
lutarjontaa kosker-iin r-isioihin. Sosi-
aali- ja tenrevstoimen monet kl-sl'-
mykset ovat nuorisotyölle läheisiä fa
sen alueella on jo kokemusta laatu-
ajattelun soveltamisesta.
Nuorisotyön laatutyö on mielekäs-
tä kiinnittää myös tähän laajempaan
verkostonäkökulmaan. Keskeinen
haaste tällöin on uusbyrokraattisten
painotusten välttäminen ja sen sijaan
julkisen hallinnon tieto- ia näkökulma-
varantoj en käyttö käytännön palveluk-
seen. Laatuajattelun ei tulisi muodos-
tua uudeksi rasitteeksi käyännön toi-
mijoille, vaan mahdollistavaksi viiteke-
hykseksi toiminnalle.
Nuorisotyön moninaisuutta j äsen-
tavå ja sen yhteisiä piirteitä kiteyttä-
vä laadunhallinnan visiointi on var-
masti hyödyksi koko toimialalle, mut-
ta kåyånnönläheinen laatunäkökul-
ma on kussakin tapauksessa raken-
nettava erillisten työmuotojen, mene-
telmien ja paikallisten tilanteiden
vaatimusten mukaan. Nuorisofyö on
monimuotoista ja osittain epämuo-
dollista ja sen ammattikuvien ja am-
matillisen aseman selkilttäminen on
tarpeellista. Perushaaste koskee r.-uo-
rovaikutuksen, tiedonvaihdon ia y}":.-
teistyön lisäämistä: esimerkiksi niin,
että laatuajattelun soveltamista poh-
ditaan saman seutukunnantai muun
alueen nuorisotoimien kesken tai
että paikallisesti syntyneitä ideoita ja
kokemuksia, hlwiä kä)täntöjä j a koh-
dattujen ongelmien ratkaisu ja valite-
tään muille toimijoille koko maassa
vaikkapa sähköpostin i^ internetin
väliryksellä
Olisiko sy)'tä pohtia - laatuajatte-
lun yhteydessä, mutta muutenkin -
miten tietoja j a kokemuksia nuoriso-
työn kehittämisestä voitaisiin vålittaå
koko toimialan, erityisesti pienten
kuntien, yhteiseksi hyväksi?
Kirj oittaj a tutkii laatuaj atte lun so-
u e ltarnist a nuo ri s oty ö lt ö rt.
Auauksia nuorisotyön laattntcikö-
kulmaan luettauissa lokaku ustct
lcih tien internet osctitteessa:
tuu-tu,.alliJi
vopoo-uionohiooion
Nuoriso- io
opetussuunnilelmq
uudisluu
Toisen asteen ammatillisten tutkinto-
jen opetussuunnitelmat uudistuvat.
Nuoriso- ja vapaa-ajanohj auksen pe-
rustutkinnon opetussuunni telmaa
valmisteleva työryhmä on julkaissut
ensimmäisen luonnoksen uudeksi
opetussuunnitelmaksi ja odott aa saa-
vansa kommenttej a ehdotustensa vii-
meistelyä varten. Opetushallitus hy-
väks11y uuden opetussuunnitelman
tammi-helmikuussa 2OOI ja se astuu
voimaan 1.8.2001.
Uusi nuoriso- ja vapaa-ajanohjaa-
jan tutkinto on kolmel'uotinen ja 120
opintoviikon laajuinen. Kuten muut-
kin uudistetut toisen asteen tutkin-
not, se antaa jatko-opintokelpoisuu-
den sekä ammattikorkeakouluun että
yliopistoon. Tutkinto on yhteinen
nuorille ja aikuisille .Tutkinto voidaan
suorittaa peruskoulutuksena, oppiso-
pimuskoulutuksena tai nä)ttötutkin-
tona ja eri suorittamistapojen perus-
teet kirjataan samaan nlt valmisteil-
la olevaan opetussuunnitelmaan.
Uudistamistyön keskeisimmät ky-
symykset sekä luonnokset tulevaksi
opetussuunnitelmaksi ovat nähtävis-
sä ja kommentoitavissa prosessin ai-
kana. Luonnoksen nuoriso- ja vapaa-
ajanohjauks en koulutusohj elman op e-
tussuunnitelmaksi löydät internet-
osoitteesta : http ://www. humak. edu/
-viitre0l/index.htm
Luonnokseen sisältlrrät myös nuo
riso- ja vapaa-aka-alan kuvaus sekä ar-
voperlrsta ja osaamistarpeet, siten
kuin n'ön'hmä on ne hahmottanut.
Pala utteen L,oi toirrtittctct t1tc17'1tfu-
ntcirt sibteerille Reijo Viitaselle,
e rrt a i I : re ij o. t,i itcr tt en@bumak. e du
tai postiosoite: Kanneljciruen opis-
[o. Karstttntie 537,08450 Lobja.
Ir
Nuorisotyö 5/OO
@