Oppimisen tulevaisuus 5 vuotta, avoimet ovet 7.2.2014
1.
2.
3. Tieto
Arvot ja tavoitteet
Tieto, taito ja oppiminen
(Otavan Opiston Osuuskunta)
Arvot, päämäärät ja
tavoitteet (Turun
yliopiston tulevaisuuden
tutkimuskeskus)
SISÄ
Toiminta
Toiminta, yhteisö ja koulu
(Otavan Opisto Osuuskunta)
ULKO
Toimintaympäristö
Toimintaympäristön
muutokset poliittisesti,
sosiaalisesti ja ympäristöllisesti (Demos Helsinki)
4. ULKOISTETTU OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset
keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen,
maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”
Selite
Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on
purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat
tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen
laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että
pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.
7. Puolesta
Vastaan
Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni
Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat.
koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka
Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen
voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen
ostajat määrittelevät tavoitteet.
vailla "suorituspaineita".
Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä
ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen
professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin –
palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä
on hyvä tulevaisuudenkuva!
En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on
esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee
pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla
yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa!
Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski
opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettajaoppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta
ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa
oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa
oppimisympäristöä ja tilanteita.
Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket
ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig
grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest.
Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till
Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra
större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt
större samhälleliga problem.
8. KIISTA
Näkemykset ja argumentit
tulevasta kehityksestä
polarisoituvat oppimisen
kannalta tärkeässä asiassa
usein tunnepitoiseksi
kiistakysymykseksi.
DIALOGI
Käsitykset tulevasta
kehityksestä jakautuvat
moniksi näkökulmiksi ja
tulevaisuuspoluiksi, jotka on
mahdollista ja tarpeen ottaa
yhteiseen keskusteluun.
RATKAISU
Panelistit ovat
tulevaisuusväitteestä
suhteellisen yksimielisiä.
Pääkysymykseksi
muodostuukin se, milloin ja
miten muutos tapahtuu.
9.
10. Katsotaan riittävän kauas jotta
intressien vaikutus laimenee
Nuuskitaan käännepisteitä ja
paradigmamurroksia (laadullinen
ennakointi)
Tähyillään ajopuita, liukumia ja
valumisia käytäntöihin, joita
kukaan ei kerro haluavansa
Etsitään systeemisiä malleja,
vuorovaikutuksia, relaatioita ja
vipuvaikutuksia
Lietsotaan, laajennetaan ja
ylläpidetään argumenttien
markkinoita
Käynnistetään dialogeja ja
osallistetaan toimijoita (oppijat,
vanhemmat, koulut, kunnat)
Delfoi-metodi: asiantuntijuus,
asianosaisuus, anonyymisyys
ja iteratiivisuus
eDelfoi-työkalu: internet (pääsy,
saavutettavuus), reaaliaikaisuus (kohtaaminen,
dialogi), kumulatiivisuus
(aikasarja, paneelit)
Toimintaperiaatteiksi ”open
source”, ”open data” ja ”open
argument”
11.
12. 2030
Henkilökohtaistuva oppiminen ja
opetus, joka mukautuu oppijan
tarpeisiin ja ominaisuuksiin.
Ainejakoisen koulun rinnalle
organisoidaan toisia oppimisen teemallisia, ongelmalähtöisiä ja
autenttisia – polkuja.
Opetuksen toiminnan tavat ja
uskomukset uudistuvat tavalla,
joka toisaalta moniammatillistaa
ja toisaalta tiimiyttää opetustyön.
Vuoren huippu
13.
14.
15. Jakaumat
Argumentit
Dialogit
Muutokset
Tulevaisuuskartta
todennäköisestä ja
toivottavasta
tulevaisuudesta
Teesit kolmessa
tilassa: kiista, dialogi,
ratkaisu
Erot asiantuntija- ja
intressiryhmittäin
Laajenevat paneelit
Perustellut todennäköiset
ja toivottavat
tulevaisuudet
Teesit kolmessa
tilassa: kiista, dialogi,
ratkaisu
Opetussuunnitelmien
uudistaminen
Osallistavat ja
laajenevat prosessit
Kiistoista dialogiin ja
dialogeista ratkaisuihin
Parhaat argumentit
vahvistuvat
Kuumat teemat
paljastuvat
Koeporaukset
Nousevat ja laskevat
tulevaisuudet
Dynaaminen
tulevaisuuskartan
topografia
Meta-analyysit
Koeporaukset
16. A
Litaniataso
Ensimmäinen taso eli litania kuvaa tasoa, jolla
yleistetään ja yksinkertaistetaan tarkasteltava
ongelma.
B
Systeemien ja sosiaalisten syiden taso
Sosiaalisten syiden tasolla tunnistetaan
ongelma ja sen (usein lyhyen aikavälin) syyt ja
seuraukset.
C
Diskurssin, arvojen ja maailmankuvan taso
Avataan päätösten ja suunnitelmien sekä
niiden sisältämien ratkaisujen ja valintojen
taustalla vaikuttavat arvot ja maailmankuvat.
D
Myyttien ja metaforien taso
Tällä tasolla ”näyttäytyvät” kollektiiviset
kätketyt ulottuvuudet, joihin ei ole suoraa
pääsyä.
17. 2030
Kaukotulevavaisuus, jolloin vuonna
2016 koulutiensä alkavat oppilaat
pääsevät soveltamaan oppimaansa.
2016
Uudet opetussuunnitelmat astuvat
voimaan esi- ja perusopetuksessa
sekä lukioissa.
2009
Opetussuunnitelmien perusteiden
uudistaminen ja oppimisen
tulevaisuuden barometri
käynnistetään.
Hinweis der Redaktion
Opetushallituksen Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometri on vuodesta 2009 lähtientutkinut ja päivittänytasiantuntijoidenkäsityksiäsiitä, minkälainen on yleissivistäväkouluvuonna 2030. Barometrinviisivuotispäivitystehdääntoukokuussa. Kevätaktiviteeteilläkutennäilläavoimillaovillatähtäämmesiihen, ettäkesäkuunanalyysipajoissameillä on käytettävissähyvin “päivittynyt” laadukas data, jokaauttaakohtiniitämoniatavoitteita ja odotuksia, joitabarometriin on asetettu.KansikuvapoikanatablettiasormeileeDima, kuvanotonaikoihinkaksivuotiasadoptiopoika. Lapsentyötovatkeveitä. Menossa on kotimainenpeliKapumetsä, jossasormitekniikanohellaoppiimonenpihapiirineläintenruokavalioita ja elintapoja. Jos hyvinkäyDimasiirtyyeläkkeelleaikuisentöistäännykyisilläelinikäodotteilla ja -indekseilläseitsemänkymppisenävuoden 2080 paikkeilla. Siis 50 vuottabarometripaaluntuollapuolen! Siiheneiyletymillääntulevaisuudentutkimuksenlihaksilla! Parempityytyävuoteen 2030, jolloinDimatäyttää 20 vuotta. Vieläparisanaaotsikosta, joka on lainattu Paolo Freireltä, brasilialaiseltakatoliseltapapilta ja kasvatustieteilijältä. “Teematilmaisevatkussakinajassaratkaistaviatehtäviä ja ongelmia. Ihmisenhumanisaatioriippuusiitä, kuinkahyvinhänkykeneeratkaisemaanomanaikakautensateemat ja integroitumaanajanhenkeen. Aikakaudettäyttyvätsitämukaa, kun ihmisetkäsittävätsenteemat ja ratkaisevatsentehtävät. Aikojenmurroksessavaihtuvatpaitsiteematmyösajanjärki.” Barometri on työkalu, jollametsästetääntätäuuttajärkeä ja ymmärrystä. (1:58)
SamallaaikamatkallaolivuosisittenmyösHesari, jonkaverkkolehdestätämänäytönsieppaus on. (HS 13.8.2012) Nytkoulunsaaloittavattyöskentelevätvielävuonna 2075! Jos tehdäänaikamatkatoisinpäinniinpitääverratavuotta 1951. Silloinmeilläasuttiinvielämaalla ja kaupastasaielintarvikkeitakansanhuoltoministeriönostokortilla. Nyteläköityvätsuuretikäluokatpyörivätsilloinvieläkapaloissa. Dimanosaltamentäisiinvieläpitemmällejopatoisenmaailmansodanloppunäytöksiinasti. (0:38)
Barometri koostuu neljästä kyselystä, joista kussakin 10-16 tulevaisuusväitettä. Kukin väite eli teesi esitellään ja käsitellään samalla kaavalla. Koko kysymyskoostuu otsikosta, väitteestä ja sen selitteestä. Vastaaja ottaa kantaa teesin sisältöön arvioimalla asteikolla sen todennäköisyyttä ja toivottavuutta. Asteikkovalintojen jälkeen häntä pyydetään perustelemaan vastauksensa. Panelistilla on myös mahdollisuus lukea muiden vastauksia ja kommentoida niitä. Lukemisensa perusteella vastaaja voi muuttaa vastaustaan ja tähän mahdollisuuteen barometri osaltaan perustuu. Vastaaminen on Delfoi –tekniikan mukaisesti ehdottoman anonyymiä. (00:41)
Jakaumatkuvataangraafisestitodennäköisyys- ja toivottavuus-skaalojenmukaisessataulukossa. Palluratkuvaavatvastaustensijainnin ja määrän. Väreillä on myösomasymbolimerkityksensä, jokapaljastetaanparinkalvonpäästä. (00:15)
Jakaumatvoipelkistäänelikentäksikahdenmuuttujansuhteen. KiinnostavIaovattietysti “iskemät” ja niidenhajaantumatkoordinaatistoon. Aikasarjatarkastelussaiskemätsaadaanliikkeelle. Kiinnostavaa on havainnoidajännitteitä, jotkasyntyvätesimerkiksitodennäköisen ja ei-toivotuntulevaisuudensuhteen. (00:19)
Argumentiteliperusteluterilaisilletulevaisuuksille on Delfoi-prosessinpääsaalis. Tavoitteena on saadaasiantuntijat ja asianosaisetargumentoimaan ja kommentoimaan, jotta “iskemäsiirtymät” perustuisivatrationaaliseenajatteluun ja vuorovaikutteisestimuodostettuunymmärrykseensiitä, mikä on hyvästä. Aineistonavalyyseissävoidaanerotellaerilaisiaargumenttityyppejä, joitaovat mm. ideologinen, instituutionaalinen (traditio), kokemusperäinen, systeeminen (vaikutuspremissi) ja paradigmaattinen (muutos) argumentti. Kalvonpoiminta on sikäliedustava, ettäsiinänäkyymitenvivahteikkaastiuseimpienmielestäepämiellyttävääkintulevaisuuttavoikäsitellä ja perustella. (01:24)
Tulevaisuustarkasteluun on haettuerilaisianäkökulmia ja visualisointeja. Tässäyksisellainen. Teesienspiraaliliikettähavainnoidaantikkataululla, jossamatkaalkaakiistojenulkokehältä (signaloiympäristömuutoksia ja niidenmahdollisuuksia) keskustelualueelle - jossaargumentaatio on rikkaimmillaan – jossakypsyypäätöshaluttavasta ja mahdollisesta. (00:50)
Tähän on päästy. Tulevaisuuskarttaperustuubarometrin 48 tulevaisuusteesiin, jotkaasiantuntijapaneelinkannanottojen ja argumentoinninjäljiltäkolmessatilassa. Punaisetteesitovatkiistanalaisia. Niidensuhteenasiantuntijakannatovatpolarisoituneetvastakkaisiksi. Keltaisettulevaisuusväitteet on dialogisessavaiheessa, jossaniidenpuolesta ja vastaanesitetäänerilaisiatoisiaantäydentäviänäkökulmia. Vihreatteesitkuvaavatväitteitä, joistavallitseesuurikonsensus, vaikkeivatteesiensisällötolekaanvielätoteutuneet. Tulevaisuuden oppimisen tilat ja piirteetovatsuhteissakeskenään ja niitäkuvataanyhdysviivoilla. Aineistosta on nostettuviisiparadigma- tai haastevuorta (=isoamurrosprosessia), joilleaikamatkanaikanapitäisikiivetä. Ensimmäisessahaastenipussa on kysesiitä, mitenkykenemmehenkilökohtaistamaan ja vapauttamaanoppimistailmanettäsamallamenetämmevoimavarat, joitaolemmeansainneetyhtenäisellä, korkeatasoisella ja tasa-arvoisellaopetuksella. Tästämetamuutoksestajohtuutoinen, jossa on kyseopettajaprofessionperusteellisestamullistuksestaopetuksesta oppimisen aikaansaamiseen, ohjaukseen, oppimisympäristöjenmanagerointiin ja oppimisen arviointiin. Toinenhaasteavaaovetkolmannelle, jossakokooppimisprosessiresursoidaanuudestaan oppimisen eksosysteemiksi, jokakokoaamonettällähetkelläkäyttämättömätvoimavaratkoulunsisäisiin ja ulkoisiinoppimisympäristöihin. Yleissivistävän - muttamyösammatillisen - koulunkannaltaolennainen on myösmuutos, joka on tapahtumassaitseyleissivistyksensisällöissä. Aiempaadynaamisemmin se ymmärretäänperus- ja käyttötaidoiksisekäosaamisiksi (kompetensseiksi), jottamahdollistavatkehittyneet ja tulevaisuudenkestävät oppimisen tavat ja muodot. Viidesoppimismurros on ensimmäisenkysymyksentapaansekäratkaistuettäratkaisematon. Työ- ja kansalaiselämäviestiiselkeästi, ettäoppiminenymmärretäänlisääntyvästimyöskollektiivien, yhteisöjen ja kulttuurienominaisuudeksi. Siltikoulun on olluttoistaiseksiollutlähesmahdotontainstitutionalisoidakollektiivistaoppimista. (04:11)
Ilmiöpohjaisuus (https://docs.google.com/a/otavanopisto.fi/document/d/1eGE-pvATvQcM3saVxhrUbJQv4BmhbgzS7Ozp-0OrMAQ/edit#) on esimerkki “koeporauksista”, joitatehdääntulevaisuusmaastoon. Useinniissäkin on käytettysamaametodistoakuinbarometrissakin. Koeporauksiaesitelläänpäivänmittaan. Niitäovat mm. pelipedagogia, sosiaalinen media oppimisessa, informaalioppiminentulevaisuudentyöelämässä (Tyyne), ja opettajanosaamisenennakointi. (00:28)
Otetaantoisenkintyyppinenkoeporaus, joka on amerikkalaisentulevaisuudentutkimuskeskuksen (Institute for the Future http://www.iftf.org/futureworkskills2020) käsialaa. Ammatillisen koulutuksen dynamiikkasyntyyvuorovaikutuksestamuuttuvantyö- ja elinkeinoelämänkanssa. Kiinnostavaa on paitsipyrkimyskuvataammatillisenyleissivistyksentulevaisuuspiirteitämyös se, mitennämäydintaidotperustellaantoimintaympäristönkeskeisillämuutosvoimilla. Englanniksitällaisiamuutosvirtojakuvataantermillä driving forces. AikaisemminNaisbitt on kuvannuttätäilmiötänimellämegatrendit. Yhteistä on se, että ne edustavatfyysisiä tai sosiaalisia “luonnonvoimia”, jotkavoimakkaastimuokkaavatympäristöämme ja sitenvähitellenhaastavatnykyisiätoiminnantapoja. Sellaisiaovat mm. globaalikeskinäisriippuvuudenlisääntyminen, uusimediaekologia, koneiden ja robottienlisääntyminen, pitkäikäistyminen, tietokoneistuminen ja dataistuminen. Ajanvoimavirtojenseurauksenakoneetvalloittavatsuurimmanosantöistä, joitaihminennyttekee. Negatiivisetseurauksettunnemme. Odotettavissa on ettäparinkymmenenvuodenaikanaylipuoletnykyammateistakatoaa. Positiivista on että se vapauttaaihmisensiihen, missähän on hyväeliymmärtämiseen (sense making), ajatteluun (adaptive thinking), sosiaaliseenälynkäyttöön, monikulttuuriseenkanssakäymiseen ja virtuaaliseenyhteistyöhön, uuteenmedialukutaitoon ja monitieteisiinongelmaratkaisuprosesseihin. (02:09)
Barometri on prosessi,jolla on tulevaisuudenlisäksikaksimuutakinsuuntaa. Tulevaisuusluotailijoidenpiiriälaajennetaanjatkuvastiopettajainhuone, koulu, pitäjä tai kohderyhmäkerrallaan. OPS-hautomonesittelynyhteydessänäkyy, mitensiihentehtävään on valjastettumyöslyhyemmäntähtäimentulevaisuusluotaineli OPS 2016-kyselypatteristo. Laajentamisenyksimotivaattori on mahdollisuusverrataomiatuloksiaalkuperäisenasiantuntijapaneelintulkoksiin. Kolmassuunta on laadullinen. Tähänastisetsaavutuksetovatperuskartoittaviajakaumia ja valintojenperustelujaeliargumenttejajonkuntulevaisuudenpuolesta tai vastaan. Rimaanostetaannyttietoisestiylemmäs. Kuuntelu (=toistenarguemnttienlukeminen) ja dialogiovatosallistumistatoisenajatteluun. Se mahdollistaaomienkäsitystentarkentamisen ja jossaintapauksessauusiensyntymisen. Meidntehtävämme on lietsoaanalyyseillä, uusillahypoteeseillä ja muillapalautteillevettäuuden oppimisen kiukaalle! (01:24)
Niin mikrotasolla yksittäisillä toimijoilla kuin välitasolla organisaatioissa ja instituutioilla ja makrotasolla yhteiskunnassa on samanaikaisesti vallalla useita, toisistaan riippumattomia ja keskenään ristiriitaisia tulevaisuudenkuvia, joiden perustana ovat aikaamme liittyvät erilaiset tulkinnat ja sosiaalis-taloudelliset rationaliteetit. Yhteiskunnan luonteeseen kuuluu jatkuva muutos ja kehitys – jo Aristoteles huomautti aikoinaan, että ”muutos on ajan toinen nimi”. Tämä muutos itsessään ei kuitenkaan ole yhtenäistä ja tasaista vaan sisältää erilaisia hitaamman ja kiihtyneemmän kehityksen vaiheita. Oleelliseksi nousevat kysymykset siitä, 1) kenen tulevaisuudenkuva kehittyy yhteiskunnallisella tasolla vallitsevaksi, ja 2) miten pitkäaikainen vallitseva tulevaisuudenkuva on. Vastauksissa ensimmäiseen kysymykseen joudutaan pohtimaan arvo- ja valtakysymyksiä sekä intressiristiriitoja ja toiseen kysymykseen eri ilmiöiden kehityksen muutosvauhtia.Esimerkkinä metaforien merkityksestä Inayatullah kertoo, kuinka länsimaissa tulevaisuutta ja sen haasteita kuvaavat metaforat kuten tienhaara (valinta) tai taustapeiliin katsominen (menneisyys määrittää tulevaisuutta) ymmärretään länsimaiden ulkopuolella harvoin samalla tavalla. Aasiassa ja Tyynenmeren alueella tulevaisuus nähdään usein puuna (eli orgaanisena juurineen ja moneen suuntaan haarautuvine oksineen), kookospalmun hedelmänä (eli kovana pinnalta mutta pehmeänä ja mehukkaana sisältä) tai sellaisena, että ollaan matkustajana autossa, jonka kuljettajan silmät ovat sidotut (eli kontrollin menettämisen pelkona).(02:40)
Barometriei ole ollut vain oppimistulevaisuudenmaratonjolkotusta, vaansillä on syntypesäyleissivistävän oppimisen, opetuksen ja opetussuunnitelmienuudistamistyössä. Merkittäväväliaikarasti on vuosi 2016, jolloinuudistetaanesi- ja perusopetuksensekälukionopetussuunnitelmat. Barometrinpäivityksellähaetaankompassisuuntiatähänkehittämistyöhön. IrmeliHalinenkertoosiitä, missävaiheessaopetussuunnitelmatyöetenee. (00:40)