Delfoi-pitkä eistyssarja

1. Delfoi, skenaariot ja ennakointi Mamk 15.9.2009 Hannu Linturi

5. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)

7. eri toimialojen konsultaatioissa, tai

8. projekteissa, tai

9. opetuksessa esim. osana PBL:ää tai lopputyötä, tai

10. opettajien tai muun henkilöstön jatko-opinnoissa, tai

12. TULEVAISUDEN VERKOSTOAKATEMIA

13. TULEVAISUDEN TUTKIMUKSEN SEURA

14. Tofflerilaiset aikakaudet

15. n. 1970 n. 2020-40 Murroksen kehityskaari Tuotannon periaate Yhteiskunnan toimintalogiikka Yhteiskunnan malli Enemmän erilaista uudella tavalla tuotettuna Enemmän ja parempaa vähemmästä Enemmän enemmästä Myöhäisteollinen murrosaika INFORMATIONALISMI INDUSTRIALISMI Verkosto-yhteiskunta ? Teollinen yhteiskunta Tieto-yhteiskunta Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002

17. Imaginable, possible and probable futures All that there is, but which we cannot imagine. All that is probable in the field of possible All that is possible (limited by natural laws etc.) All that we can imagine as existing (science fiction, myths, stories, dreams, etc.) PRESENT Desirable events Avoidable events Value neutral events

18. Tulevassa olevan oppiminen Valistuksen aikana tuumittiin, että oppiminen on tietojen haltuunottoa. Ajattelun takana on käsitys, että tieto on jossain olemassa ja joku voi siirtää sitä toisen päähän, jolla tietoa ei vielä ole. ”Tänään tämä ei riitä. Vaikka oppimisessa suurin osa on olemassa olevan omaksumista, merkittävä osa oppimisesta alkaa olla tulevan luomista eli tulemassa olevan oppimista. Ihmiselle on sama, oppiiko hän jotain, mitä ei vielä itse tiedä, vai jotain sellaista, mitä ei kukaan tiedä. Oppimisessa on kyse tulevan toiminnan tilan hahmottamisesta.” Ilkka Tuomi 1999 Kotisivu http://www.meaningprocessing.com/ 2009

19. Paolo Freire ja ajan teemat Teemat ilmaisevat kussakin ajassa ratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän kykenee ratkaisemaan aikakauden teemat ja integroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat ja ratkaisevat sen tehtävät. Aikojen murroksessa vaihtuvat paitsi teemat myös ajan järki. Paolo Freire 1970-luvun alussa

20. Futurologia Eleonara Masini (1998) jakaa futurologian kolmeen tutkimusalueeseen. Nämä ovat futures study eli tulevaisuuden tutkimus (erikseen kirjoitettuna), futures research eli tulevaisuudentutkimus (yhteen kirjoitettuna) ja erityisesti ranskankielisellä alueella käytetty prospective study eli prospektiivinen tutkimus. Viimeisessä pyritään menneisyyden ymmärtämisen kautta tunnistamaan ja valitsemaan nykyisyydessä joukko todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia. Tulevaisuudentutkimus (futures research) tarkoittaa yksinkertaisesti suuntautumista tulevaisuuden tietämiseen ja ymmärtämiseen, ja tulevaisuuden tutkimus (futures study) sellaista tietotoimintaa, joka kattaa kaikki tulevaisuuden intuitiivisen katsomisen, ennustamisen ja inventoinnin muodot utopioista profetioihin. Masini, E. (1998) Futures Research and Sociological Analysis. A draft of discussion. The XIV World Congress of Sociology. The International Sociological Association. RC07 Futures Research. July 16-August 1, 1998. Montreal. Canada.

24. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)

25. Tulevaisuusmetodit Futu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti (normative) eli etsitään tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila (futurible) on sekä haluttava että mahdollinen. Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön (exploratory) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia. Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät ovat luonteeltaan laadullisia (qualitative) tai määrällisiä (quantitative). Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennustetyyppiset kyselytutkimukset, joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa (technology forecasting). Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series. Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.

26. Futures Research Methodology V2.0 1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games 2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int. 3. Delphi 17. Normative Forecasting 4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping 5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR) 6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight 7. Structural Analysis 21. Agent Modeling 8. Systems Perspectives 22. SOFI 9. Decision Modeling 23. SOFI Software 10. Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept 11. Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning 12. Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis 13. Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and 14. Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods

27. Delfoi -metodi The Delphi method is a systematic, interactive forecasting method which relies on a panel of independent experts. The carefully selected experts answer questionnaires in two or more rounds. After each round, a facilitator provides an anonymous summary of the experts’ forecasts from the previous round as well as the reasons they provided for their judgments. Thus, experts are encouraged to revise their earlier answers in light of the replies of other members of their panel. Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi

28. Tunnusmerkit Asiantuntijuus: oletetaan että asiantuntijat pääsevät parempaan tulokseen kuin satunnainen joukko vastaajia Paneli: kommunikatiivinen asiantuntijoista koostettu tiedonmuodostusyhteisö Anonyymisyys: panelistit vastaavat ja argumentoivat anonyymisti, vaikka tietävät ketkä kuuluvat paneliin Iteraatio; delfoissa toteutetaan kaksi tai useampia kysely- ja argumentointikierroksia Managerialisuus: tutkimuksen managerin tai manageriston rooli on keskeinen tutkimuksen kaikissa vaiheissa Palaute: paneli saa palautetta vastauksistaan kierrosten välissä ja mahdollisesti myös aikana

29. Prosessi Tutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistak.) Tutkimusryhmän kokoaminen Pohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit) Asiantuntijoiden valinta ja sitouttaminen (paneli) Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus (t-väitteet) Ensimmäinen kierros (lomake tai haastattelu) Analyysi (argumenteista teesejä) Toinen kierros (argumentointi) Analyysi (perustelujen ”kuoriminen”) Kolmas kierros (fokusointi) Analyysi ja raportointi Julkaisu

31. Technology(quantitative) Delphi

32. Policy Delphi(Murray Turoff)

33. Argumentative Delphi(OsmoKuusi) www.edelfoi.fi http://www.edelfoi.fi/

34. DisaggregativeDelphi(Petri Tapio)

35. Feedback Delphi(YrjöMyllylä)

36. TechCastDelphi www.techcast.orghttp://www.techcast.org/

37. Real Time Delphi(Millennium Project) www.edelphi.fi http://www.edelphi.fi/ (www.realtimedelphi.net)

39. Real Time Delphi (or RT Delphi) It is “round-less” but cumulative and based on feedback a participant can determine how many rounds or times they revise or add responses Every time they come back to the on-line matrix, they can see new comments and ratings entered since they last signed on, and they can see their previous answers in relation to the others. They then have the ability to change their responses Futurists and Planners can use an RT Delphi to: Systemically collect, store, feedback, and rate the best thinking from a range of the best minds that are not easily assembled in a meeting Define and weight criteria for important & controversial decisions Add and rate alternative decision options Provide logic and traceability to decision making RT Delphi makes the approach asynchronous, and efficient

41. The Matrix CODE Criteria in this row Average judgments of the group Number of responses so far Drop down menu Your response; Red cells mean big difference Place for you to enter reasons and see others Alternate solutions all remaining rows

43. Julkinen ja ratkaisematon keskusteluaihe (”a vital or unsettled matter”)

44. Ratkaisuaan odottava asia, ongelman tai ratkaisun lopputulema (outcome)

45. (Tulevaisuus)anti, emissio, painos (issue)

46. Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a discourse or of a section of a discourse”)1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005

48. Asteikkokysymykset, vuosiarviot, trendiarviot, avoimet kysymykset

49. Argumentti, syy (argument, reason)

52. Asianosainen (tiedonintressi): kiinnostus, toiminta, sitoutuminen

53. Argumentoivuus ja dialogisuus, katalyyttisyys

55. Delfoi –kehittäjäyhteisö

56. eDelfoi 3.0

57. eDelfoi 3.0

61. Independence: argumentti ei määräydy ensisijaisesti muiden mielipiteistä

62. Decentralization: ihmiset ovat erikoistuneita ja monen paikkaisia

65. Toimintatutkimus & SSM: The Soft Systems Methodology

66. Barometrit: tietoyhteiskunta, sivistysWorld Café

67. Definition of a Scenario: A scenario is a story with plausible cause and effect links that connects a future condition with the present, while illustrating key decisions, events, and consequences throughout the narrative.

69. niiden loogisten tapahtumaketjujen, päätösten, valintojen ja prosessien kuvauksista, jotka johtavat nykytilasta mahdolliseen tulevaisuuteen (deduktiivinen tai ennakoiva skenaariotyöskentely, forecasting), tai vaihtoehtoisesti mahdollisesta tulevaisuudentilasta nykyhetkeen (induktiivinen skenaariotyöskentely, backcasting)Skenaarioiden avulla kuvattavan mahdollisen tulevaisuuden maailmaa kutsutaan usein myös tulevaisuuskartaksi ja sinne johtavia mahdollisia tapahtumaketjuja tulevaisuus-poluiksi. 14.9.2009 39

70. Classic Herman Kahn Scenarios Surprise-free, business-as-usual, reference, base-case scenario is a simple extrapolation of current trends and their interplay Worst case scenario based on mismanagement and bad luck Best case scenario based on good management and good luck.

71. TULEVAISUUSPYRAMIDI Jatkuvan kasvunskenaario Talous-lama-skenaario Paluu menneeseen-skenaario Mahdollisuus-skenaario Päätös n * tulokset, seuraukset Ennusteen suunta: Päätös n-1 * tulokset, seuraukset Päätös n-2 * tulokset, seuraukset Päätös 2 * tulokset, seuraukset Päätös 1 * tulokset, seuraukset Fore-casting Back-casting 14.9.2009 41 NYT-hetki

72. “Scenario Space”Defined by Axes

73. Ennusteen ja skenaarion ero Ennuste on sellainentulevaisuudentila, jota senesittäjäpitäätodennäköisimpänä tai ainoanakaikistamahdollisistajakuviteltavissaolevistavaihtoehdoista. Tutkimuskysymyksenä on, millainen (varma tai luultavastitoteutuva) tulevaisuus on. Tulevaisuudenskenaario (ennakoitutulevaisuus; mahdollisetmaailmat) on yksivaihtoehtoinentulevaisuudentilamonienlaadullisestikeskenäänerilaistenmahdollisuuksienjoukossa. Skenaarioantaasiisvastauksiasiihen, mitämahdollisiatulevaisuuksia on odotettavissajahaasteena on selvittääerivaihtoehtojentoteutumisentodennäköisyydentasoerilaistenehtojentapahtuessa. Sitävartentarvitaansekätietoaettämielikuvitusta. Tutkimuskysymyksenä on, millaisiatulevaisuudetsaattavat olla. 14.9.2009 43

77. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)

78. Valtavirta ja vaihtoehdot – metsäsektorin strategiset valinnat Suomessa Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun yliopisto

79. Sisältö Minkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä eväillä metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta? Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia? Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa? Tausta Esitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin työhön Aineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52 osallistujaa) Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa

80. Haastattelut, selvitykset ym. (ennen ja nyt) Delfoi-kysely (tulevaisuus) Globalisaatio- skenaariot S1..S4 Metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa M1 .. Mn Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin Globaalikehityksen ennakointi Analyysi Suomen metsäsektorin menestystekijöistä Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007

81. Laaja ja asiantunteva joukko ihmisiä metsäalan sisältä ja liepeiltä osallistui aktiivisesti delfoi-kyselyyn Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS) T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), Christine Hagström-Näsi (Tekes), Jukka Kilpeläinen, KCL/ StoraEnso Tutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus), Erno Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa (SYKE), Kari Lilja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun kaupunki), Pekka Ollonqvist (Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla Ritola (JoY/Matkailualan verkostoyliopisto), Risto Seppälä (Metla), Annukka Valkeapää (HY) Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola (Koneyrittäjien liitto), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen (Suomen Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL), Markus Lassheikki (MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh (BirdLife), Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat) Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit Lindström (VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM), Pauli Wallenius (Metsähallitus) Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-Service Oy), Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri Palojärvi (LIP Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara (Jaakko Pöyry Consulting) Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo (Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso) Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)

83. Rohkeat panostukset nostivat Suomen metsäsektorin johtavaan asemaan 1980-90-luvuillaMissä nyt mättää – purevatko omat koirat, netti, jenkit vai kiinalaiset? FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKIN Metsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno- ja painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen 1970-luvun lopulta alkaen – muissa maissa ei tehty vastaavaa ”Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret koneet, korkea tuottavuus, runsas energia, tehokas puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti, kansainvälistyminen, kysynnän kasvu, markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan tuki Kritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti ja metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaan Mistä nykyvaikeudet johtuvat– virhearvioista, USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta vai maailman metsäsektorin murroksesta?

84. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.

85. Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä?(delfoikysely 12/2006, 43 vastaajaa)

86. MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA? - alan uusiutumisen esteitä Suomessa:Yrityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katettaJulkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt pysy/kasvaMetsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki onMetsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille, yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä Välitilinpäätös uusiutumisesta:Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja mausteinSuurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla

88. Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus - ovat epävarmalla pohjalla

89. Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista kehitysurista – mm. nationalismin/regionalismin noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka), kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka), energian/biomassan ja ympäristöasioiden korostumisesta

90. Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan nykylinja osoittautua riskialttiiksi

91. Metsäsektorilla onvarauduttava muihinkin kuin ”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!Maailman ja metsäalan tuleva kehitys: paljonepävarmuutta ja yllätystekijöitä ilmassa

92. Kotipesä (eristäytyminen) Maailmanparlamentti (globaali sopimuksellisuus) McWorld (taloudellinen avoimuus) Zapatista (tempoilevuus)

94. Tarve uudistaa metsäsektoria suuri Markkinahenkiset uudistajat: metsäsektorin mahdollisuudet ovat uusilla markkinoilla ja uudessa liiketoiminnassa, johon on siirrettävä voimavaroja ja jonka tieltä on purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski. Moniarvoiset:kestävä kehitys korostuu jatkossa, metsäsektori voi pärjätä jos muokkautuu tätä tukevaksi alaksi; metsien käyttöä pitää avartaa ja tuotteiden pitää olla pitkäikäisiä Näkökulma metsäsektoriin yhteiskunnallinen Näkökulma metsäsektoriin liiketaloudellinen Maltilliset kehittäjät:maailma on kova, mutta ennakoitava paikka, Suomen metsäsektori pärjää lisäämällä tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-panoksia Suomi-vetoiset säilyttäjät:toiminta maailmalla on epävarmalla pohjalla, vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektorin ”strategiset resurssit” on pidettävä omissa käsissä Tarve uudistaa metsäsektoria pieni

96. Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta

97. Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä

98. Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi muuttua ”strategiseksi resurssiksi”

99. Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän paperilta”

100. Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien monopolisointia on hillittävä

101. Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia kalliiden riskien/virheiden välttämiseksiEri kehityskuluista löytyy samojakin tekijöitäOnko Suomella ja metsäsektorilla malttia varautua?

102. HSE: Cemat

103. “Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)”

104. GDP, Road traffic and CO2from road traffic in Finland in 1970-1996. How about the future? P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

105. Fourteen interest groups AKTTransport Workers’ Federation AL Automobile and Touring Club of Finland DODO Dodo-The Living Nature of the Future ENE Traffic Policy Association Majority LILI Traffic League LM Ministry of Transport and Communications LAL Bus Transport Federation RHK Finnish Rail Administration STY Finnish Road Association TT The Confederation of Finnish Industry and Employers TL Finnish Road Administration YM Ministry of the Environment YTV* Helsinki Metropolitan Area Council /Transport. Dept. ÖKKL* Finnish Oil and Gas Federation P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

106. Delphi with two rounds Round I: Questionnaire drawing the lines for probable and preferable futures of GDP, road traffic volume and CO2 emissions writing down open arguments for ’why’ and ’how’ Round II: Interview aspects of a thematic as well as a structured interview quantitative estimates of the key factors, and qualitative arguments for ’why’ and ’how’ open questions, counter-arguments P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

107. Feedback in the case P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005

108. Arguments … Arguments for the upper curves public transport should be supported without restricting passenger car traffic the freedom for private car use should not be restricted the growth of CO2 emissions can be stopped with technical development P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005

109. … arguments … Arguments for the middle curves the growth potential of passenger car traffic should be guided towards soft modes, public transport and telecommunications urban infill is preferable to reduce the need for traffic traffic is a mean, not an end itself, economy and communication should be handled with low need for traffic economic growth should be achieved by electronic industry and services, which would reduce the growth rate of freight transport in relation to GDP P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005

110. …arguments Arguments for the lower curves telecommunications will and should substitute physical traffic local more non-material economy is preferable railroads should be emphasised in both passenger traffic and freight transport CO2 emissions should be reduced 60-80% from today’s level to stop climate change, which is not possible without also reducing road traffic volume P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005

111. Cluster analysis Grouping the responses to clusters Preferable as well as probable futures of the three key variables GDP, road traffic volume, CO2 emissions from road traffic Qualitative content analysis are the arguments for the responses within a cluster similar? P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005

112. Lisätään talouskasvu … P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne) 69 14.9.2009

113. + lin. ekstrapolointi … P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne) 70 14.9.2009

114. + eksp. ekstrapolointi … P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne) 71 14.9.2009

115. + ilmastotavoite (IPCC 2007) P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne) 14.9.2009

116. + pitkä aikasarja 1860-2050 … öljy Source: CDIAC & IEA & IPCC 73 14.9.2009

117. Tarttis tehrä jotain mutta mitä? Dematerialisaatio: Pienennetään päästöjä per materiaalinen tuotanto, esim. CO2 / sähköntuotanto CO2 / henkilöliikenteen määrä Immaterialisaatio: Pienennetään materiaalista tuotantoa per BKT, esim. Sähköntuotanto / BKT Henkilöliikenteen määrä / BKT Pienennetään BKT:ta 14.9.2009 P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne) 74 P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)

118. 75

119. SWOT ja painotukset DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN 76

120. SWOT-innovaatio Varsinais-Suomen TKTT-prosessin ja Delfoi-sovelluksen vaiheet: 1. krs: 32 yritystä haastateltu v. 2006 2. krs: asiantuntijaraati 27.2.2007, n. 20 osanottajaa: SWOT -aiheiden tuottaminen 3. krs: eDelfoi, SWOT-arvottaminen ja kehittäminen maaliskuu 2007 (= 2. SWOT-kierros) DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN 77

121. VAHVUUDET: 2. SWOT-kierros DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN 78

123. Suomen polku 1997

124. Suomen polku 2007

125. Tietoyhteiskunta Tietoyhteiskunnan toteutuminen kärjistää eroa menestyjien ja putoajien välillä. Tietoyhteiskuntaa rakennetaan teknologian markkinoijien ehdoilla. Tietoverkkojen sisällöt amerikanisoituvat. Opettajien ammatin merkitys tietoyhteiskunnassa lisääntyy. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa paikallisella tasolla Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän eurooppalaisia. Tietoyhteiskunnan teknologia ennen muuta avustaa ihmiset tiedollista, henkistä, eettistä ja luovaa toimintaa. Tietoyhteiskunnan tietoverkkojen ulkopuolelle jää koko ajan kasvava joukko ihmisiä. Tietotekniikan kehitys mahdollistuu siirtymisen edustuksellisesta demokratiasta kohti suoraa, osallistuvaa (tele)demokratiaa, joka perustuu tietoverkkojen avulla tapahtuvaan ja jatkuvasti vireillä olevaan kansanäänestykseen. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa valtakunnallisella tasolla. Tulevaa tietoyhteiskuntaa rakennetaan humanismin ja tekniikan yhdistävästä näkökulmasta ja yhteiskuntavetoisesti. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän kansallisia, suomalaisia. Tietoyhteiskunnassa kannetaan vastuuta tietoverkkojen ulkopuolelle jäävien oikeuksista.

126. Tietoyhteiskunta

127. Elinikäinen oppiminen Tulevaisuudessa "poikkiopetussuunnitelmallisten taitojen" kehittäminen (oppimaan oppiminen, sosiaaliset taidot, kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisutaidot jne.) korostuu. Elinikäisen oppimisen perustaa vahvistetaan parhaiten siten, että koulut tukevat yksilöllisiä oppimistyylejä ja -tarpeita. Elinikäisen oppimisen toteutumisen kannalta olennaista on rohkaisevan ja positiivisen mielipideilmaston syntyminen. Elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi löydetään uusia yhteistyön muotoja oppilaiden, heidän perheidensä, opettajien, muun yhteisön ja valtion välillä. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin yksityisen sektorin panostuksin. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on henkilökohtaisen kehittymisen ja demokraattisten arvojen vahvistumisen turvaaminen. Pragmaattinen, käytännönläheinen näkökulma tietoon korostuu: korostetaan aikaisempaa enemmän teoreettisen tiedon käytännöllisen soveltamisen merkitystä. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on innovaatioiden, tuottavuuden ja taloudellisen kasvun edistäminen. Elinikäisen oppimisen ydinkonteksti on työelämä, työssä oppiminen. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa mennään liiallisuuksiin. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa edistytään. Elinikäinen oppiminen rajautuu eliitin yksinoikeudeksi. Elinikäinen oppiminen jää tyhjäksi iskusanaksi. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin julkisen sektorin panostuksena.

128. Elinikäinen oppiminen

129. Avaintaidot Kommunikaatiovalmiudet? Muutoksen sietokyky? Oppimiskyky? Ekologisuus? Erilaisuuden sietokyky (kulttuurin kompetenssi)? Globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu? Ihmissuhdetaitojen osaaminen? Tietointensiivinen ammattiosaaminen? Usean kielen hallinta? Ammatti- ja alaspesifi tietotaito Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinen suhde ideologioihin, uskontoihin)? Tiedeosaaminen? Fyysinen kuntoisuus? "Käden taidot” Esteettisyys?

130. Avaintaidot

131. Sivistys

132. Viestintäympäristö

136. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)

146. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)

148. Delfoi-käyttöön sopii hyvin sanakirjan tarkentava määre: ”erikoistuntija, ekspertti, varsinkin kutsuttuna antamaan lausuntonsa jostakin alaansa kuuluvasta asiasta”. Sanakirjakuvaus on staattinen, mutta Wikipedia ennakoi muutosta.

149. Murtumasta kertoo jo se, että Wikipedia määrittelee asiantuntijuuden (expert) mutta Encyclopedia Britannica ei. Wikipediakin lähtee perinteisesti siitä, että asiantuntijan tunnistaa luotettavan tiedon, tekniikan tai taidon hallinnasta. Eksperttiasiantuntija (expert) eroaa spesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, että spesialisti kykenee ratkaisemaan ongelman, kun taas ekspertti tietää ratkaisun. Ekspertin vastakohta on maallikko (layman) ja spesialistin yleistietäjä (generalist). Wikipedian tiedossa on myös, että yksilöt ovat usein asiantuntijoita joillakin aloilla ja maallikkoja toisilla.

151. Yritys- ja kansalaistoiminnan & hallinnon tavat ja ohjaavat ideat

152. Teknologinen kehitys (the net, tietokoneet)‏

153. Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat, verkottuminen, teknologioiden konvergenssi

154. Individualismi ja privatisoituminen (the self)‏

155. Identiteetin jatkuva tekeminen, räätälöidyt ja brändätyt palvelut

156. Monitieteisyys ja tieteidenvälisyys

157. Ongelmien ratkaisuun ja teorioiden kehittelyyn tarvitaan useiden asiantuntijuuksien ja tiedonalojen yhdistelyä

158. Informaation lisääntyminen, nopeutuminen, reaaliaikais-tuminen, mediallistuminen

159. Jatkuva informaation ja uutisten virta, ”pullistuva” nykyhetki, infoähky, elinikäinen oppiminen, näkemystiedon ja valintakriteerien tarve

160. Työn murros, globalisaatio

161. Siirtymä teollisesta informaatiovaiheeseen, pätkätyöt, kahdet työmarkkinat, osaamisen uudistumiskierre, glob. tuotanto ja raha

162. Joustavuus, säätelyn purku

163. Suunnittelutalouksien hajoaminen, kaupan rajojen poistuminen

164. Suureneminen ja integraatio

165. Alueiden ja kulttuurien integroituminen (EU, tutkinnot)‏

166. Pieneneminen

167. Nanoteknologia, mobiili multimedia

168. Simuloituminen, abstraktisuus

169. Internet, simulaatiot, rooli- ja elämyspelit, chat

170. Läpinäkyvyys

171. Politiikan ja toiminnan avautuminen, subsidiariteettiperiaate

172. Turvattomuus

173. Ekologiset uhat, terrorismi, lähiturvattomuus

174. Globaali etiikka

175. Kulttuuriset ja ideologiset arvokonfliktit

176. Kestävä kehitys

177. Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan ympäristökestävyysTulevaisuustermit ja -metodit

179. sisällöt pooliutuvat, standardisoituvat ja avautuvat(tietokannat)

180. oppimisen muistivaraisia toimintoja ”ulkoistetaan” (apu- ja tekoäly)

181. vuorovaikutusta harjoitellaan ja dokumentoidaan (yhteisömuisti)

182. kehitetään välineitä informaation jalostukseen (datametodit), ja

183. merkitysten luomiseen (identiteettimetodit)

184. subjektin evoluutio jatkuu (yksilö –ryhmä – yhteisö – kulttuuri)

186. ”Tower of Test and Generate” Daniel C. Dennettin evoluutiotorni

187. Herakleitos (535-474 eaa) Ajasta: ”Ei ole mahdollista astua kahta kertaa samaan virtaan, sillä kaikki koko ajan hajoaa ja yhdistyy ja lähenee ja loittonee.” Ristiriidasta: ’Vastaanhangoitteleva yhteensopiva’ syntyy niistä voimista, jotka pyrkivät eri suuntiin, mutta jotka kuitenkin liittyvät yhteen. Tästä liitosta kehittyy kaunein harmonia. Harmoniasta: Herakleitos sätti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miten siinä missä vedetään eri suuntiin, ollaankin sopusoinnussa. Arvokas harmonia on ’vastahakoista’ ja jännitteistä kuin jousi tai lyyra. Paradoksista: Maailman kehityksen melodiana on vastakkaisuuksien ryskyminen ja sulautuminen. Kaiken muuttumisen taustalla on kuitenkin pyrkimys homeostasikseen eli tasapainoon.