Ympäristöakatemian seminaari: Kuinka päästään kestävään turvemaiden käyttöön? (21.1.2014) Suot ovat Suomen tärkein hiilivarasto, keskeinen vesien säätelijä ja lähes kaikkien jokiemme alkupiste. Niillä on suuri merkitys virkistyskäytölle, mutta samalla soiden tuottama turve on myös raaka-aineresurssi ja energiapolitiikan kuuma keskustelunaihe. Seminaarin tavoitteena on herättää keskustelua turhaan ojitettujen ja vielä pääosin ojittamattomien soiden jatkokäytöstä.

1. Picture © SYKE kuvapankki I. Heikkinen
Soiden ekosysteemipalvelut ja turvemaiden
kestävän käytön haasteet
Marianne Kettunen
Institute for European Environmental Policy (IEEP) / vieraileva tutkija SYKE
Ympäristöakatemian seminaari: Kuinka päästään kestävään turvemaiden käyttöön?
21 tammi 2014, Euroopan komission Suomen edustusto, Helsinki
www.ieep.eu
@IEEP_eu

2. Soiden hyödyt ennen …
Picture © SYKE kuvapankki A. Torvinen
Luontomatkailu
Puuntuotanto
Ulkoilu ja virkistyskäyttö
Marjat
Riista
Energiaturpeen tuotanto
Kasvu- ja kuiviketurve
Picture © SYKE kuvapankki L. Haavasoja
Kulttuuriarvot

3. … ja soiden hyödyt nyt !
Paikallisilmastonsäätely
Picture © SYKE kuvapankki A. Torvinen
Luontomatkailu ja turismi
Ulkoilu ja virkistyskäyttö
Kulttuuriarvot
Opetus, tutkimus ja kasvatus
Hyvinvointi ja terveys
Puuntuotanto
Bioenergian tuotanto
Luonnon lääkeaineet
Kosmetiikka
Lääke- ja muut bioinnovaatiot
Energiaturpeen tuotanto
Kasvu- ja kuiviketurve
Marjat
Riista
Globaalin ilmastonsäätely:
Hiilivarasto (turve ja puut)
Hiilen sidonta
Veden puhdistus
Tulvasuojelu
Kalakantojen säätely
Picture © SYKE kuvapankki L. Haavasoja

4. Kestävän käytön haasteet
Picture © SYKE kuvapankki I. Heikkinen

5. Hyötyjen ja arvojen kirjo:
Taloudellinen vs. hyvinvointi
Rahallinen vs. ”rahaton”
Hyöty
Puuntuotanto
Bioenergian tuotanto
Energiaturpeen tuotanto
Kasvu- ja kuiviketurve
Luonnon lääkeaineet
Kosmetiikka
Lääke- ja muut bioinnovaatiot
Marjat
Riista
Kalakannat (säätely)
Hyödyn laatu
€
€
€
€
€
€
€
taloudellinen (mutta usein ei €)
taloudellinen (mutta usein ei €)
taloudellinen (mutta usein ei €)
Hyödynsaaja
yksityinen
yksityinen
yksityinen
yksityinen
yksityinen
yksityinen
yksityinen
yleinen / yksityinen
yleinen / yksityinen
yleinen / yksityinen
aineeton / hyvinvointi
aineeton / hyvinvointi
aineeton / hyvinvointi
aineeton / hyvinvointi
aineeton / hyvinvointi
yleinen
yleinen
yleinen
yleinen
yleinen
€
aineeton / hyvinvointi
aineeton / hyvinvointi
aineeton / hyvinvointi
aineeton / hyvinvointi / taloudellinen
yksityinen
yleinen / yksityinen
yleinen
yleinen
yleinen / yksityinen
Hiilivarasto (turve ja puut)
Hiilen sidonta
Paikallisilmastonsäätely
Veden puhdistus
Tulvasuojelu
Luontomatkailu ja turismi
Ulkoilu ja virkistyskäyttö
Kulttuuriarvot
Opetus, tutkimus ja kasvatus
Hyvinvointi ja terveys
Lähde: M Kettunen, karkea luokittelu ko. esitelmää varten, samankaltaista luokittelua
käytetty myös Aapala et al. 2014. Pohjois-Karjalan biosfäärialueen soiden ja
turvemaiden ekosysteemipalvelujen tunnistaminen ja arvottaminen.
Pictures © M. Kettunen
Asiantuntijatyöpaja, Joensuu, Tammikuu 2012. Painossa.
Pictures © M. Kettunen

6. ESIMERKKI:
Soiden ja turvemaiden
ekosysteemipalvelujen nykyinen
merkitys Pohjois-Karjalan
biosfäärialueella (n = 30)
Viite: Aapala et al. 2013. Pohjois-Karjalan
biosfäärialueen soiden ja turvemaiden
ekosysteemipalvelujen tunnistaminen ja
arvottaminen. Asiantuntijatyöpaja, Joensuu,
Tammikuu 2012. Painossa.

7. ESIMERKKI:
Soiden ja turvemaiden
ekosysteemipalvelujen merkitys
tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan
biosfäärialueella (n = 30).
Viite: Aapala et al. 2013. Pohjois-Karjalan
biosfäärialueen soiden ja turvemaiden
ekosysteemipalvelujen tunnistaminen ja
arvottaminen. Asiantuntijatyöpaja, Joensuu,
Tammikuu 2012. Painossa.

8. Vaihtosuhteet:
Mitä hyötyjä pystytään ylläpitämään saman aikaisesti?
Kuinka ylläpitää sekä hyötyjä että monimuotoisuutta?
Luonnontilainen suo vs.
Trade-offs
Metsätaloussuo
vs.
Turvesuo
Trade-offs
Total trade-off
Trade-offs
Picture © SYKE kuvapankki S. Saarinen
Pictures © M. Kettunen
Picture © SYKE kuvapankki T. Asumaniemi
Picture © SYKE kuvapankki T. Asumaniemi
Picture © SYKE kuvapankki T. Asumaniemi
Pictures © M. Kettunen

9. Mittakaava:
Kuka hyötyy, missä hyödytään → kuinka soita tulisi käyttää?
Paikalliset hyödyt:
Metsästys, marjastus, kalastus
Puhdas juoma- ja uimavesi
Virkistyskäyttö
Paikallinen kulttuuriperintö
(mm. mökkimaisemat)
Alueelliset hyödyt:
Kaupalliset tuotteet
Veden kierto / puhdistus
Matkailu ja virkistyskäyttö
Kansalliset hyödyt:
Kaupalliset tuotteet
Virkistyskäyttö → kansanterveys
Matkailu
Pictures © M. Kettunen
Kansallinen kulttuuriperintö
Globaalit hyödyt:
Hiilen varastointi & sidonta
Pictures © M. Kettunen

10. Käytännön päätöksenteko:
Kuinka ymmärrystä ekosysteemipalveluista
voidaan hyödyntää käytännössä?
• Tietopohjan lisääminen: aineettomien / markkinattomien hyötyjen määrä,
arvo ja ekologia hyötyjen takana (esim. veden puhdistus ja säätely)
• Valtavirtaistaminen: EPS näkökulma systemaattisesti mukaan päätöksen
tekoon, erit. alueellisella ja paikallisella tasolla
• Linkit laajempaan maankäyttöön: soiden ESP:hin vaikuttaa myös laajempi
maankäyttö. (esim. ympäröivät ojitukset heikentävät ojittamattomien
suoalueiden hydrologisia ekosysteemipalveluita.)
• Laajempi ohjauskeinojen valikoima: lakisääteisen suojelun lisäksi / tueksi
innovatiivisia keinoja. Esim. investointi ”vihreään infrastruktuuriin”,
ekosysteemipalvelumaksut (PES schemes), jne.
Pictures © M. Kettunen
Pictures © M. Kettunen

11. Kestävän käytön mahdollisuudet
Picture © SYKE kuvapankki I. Heikkinen

12. Esimerkki: suot veden puhdistajina, Suomi
•
Suot poistavat vesistä merkittävästi mm.
fosforia, epäorgaanista typpeä, kiintoainesta.
•
Esim. Suurisuon pidättämä fosforimäärä tällä
hetkellä 2/3 tulevasta fosforista (n. 100
g/ha/v)
•
Jos valuma-alueella tehdään vesistöjä
kuormittavia toimia → suot puskuroivat
muutoksia
•
Ojitukset heikentävät sekä soiden
luontoarvoja että niiden roolia veden
puhdistajana
•
Ojittamattomienkin suoalueiden veden
puhdistuskyky on heikentynyt, koska
ympäröivät ojitukset estävät valuma-alueen
vesien pääsyn ojittamattomalle osalle.
•
Vihreä investointi: ojittamattomien
suoalueiden vesitalouden korjaaminen voisi
olla kustannustehokas tapa sekä
biodiversiteetin suojelun (ennallistaminen)
että veden puhdistuksen turvaamiseksi
Lähde: Sallantaus, T. 2013. Soiden hydrologiset ekosysteemipalvelut. S. 18-19
teoksessa: Toimiva suoluonto vesiensuojelun ja ilmastonsuojelun edellytyksenä.
Pictures © M. Kettunen
Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3. 9. 2013. Ympäristöakatemia, Helsinki. 40 s.
Suurisuon suojelualue (103 ha) Miehikkälä
Suurisuon seurattu valuma-alue osavaluma-alueineen, korkeusmallin
laskemana, Punaiset pallukat veden laadun havaintopisteet. Lähtevä
havaintopiste on hyvin vanhassa ojassa, joka kerää vedet yhteen uomaan,
purkautuen länsilounaaseen, tuleva samoin ojassa.
Pictures © M. Kettunen

13. Esimerkki: suot ilmaston muutoksen torjunnassa
•
Suojellut ja ennallistetut suo- ja turvemaat
voivat olla osa ilmastonmuutoksen hillintää
•
EU EAKR rahaston prioriteetit 2014-2020:
ilmaston muutoksen hillintä ja sopeutuminen,
vihreä infrastruktuuri, innovaatio,
kustannustehokkuus, kaupunkien vähähiilisyys
(Art. 5.5a ja 5.4e)
•
Vihreä investointi: Useat EU maat
suunnittelevat suo- ja turvemaiden suojelua ja
ennallistamista EAKR:n avulla
•
Esim. Saksassa suunnitteilla EUR 55 mil. EAKR
sijoitus soiden suojeluun ja ennallistamiseen
•
Esim. Mecklenburg-Vorpommern alueella > 29
000 ha soita on ennallistettu 2000-2008.
Ennallistamisen seurauksena on vältytty CO2
päästöiltä (300,000 tCO2-equivalent / vuosi).
Lähde: Förster in the context of TEEB , based on Schäfer (2009 ) Peatlands restoration in
Germany – a potential win-win-win solution for climate protection, biodiversity
conservation and land use
Pictures © M. Kettunen
http://www.moorfutures.de/en/moorfutures/example-project
Pictures © M. Kettunen

14. Summa summarum …
Picture © SYKE kuvapankki I. Heikkinen
• Soiden ekosysteemipalvelujen ymmartaminen
tukee kestävääkäyttöä
• Haasteita: arvojen kirjo, mittakaava, tietopohja,
valtavirtaistaminen …
• Mahdollisuuksia: investointi soiden suojeluun ja
ennallistamiseen

15. Kiitos !
Picture © SYKE kuvapankki I. Heikkinen
Marianne Kettunen
Senior Policy Analyst IEEP /
Vieraileva tutkija SYKE
mkettunen@ieep.eu
IEEP is an independent, not-for-profit institute dedicated to the analysis, understanding
and promotion of policies for a sustainable environment in Europe.
www.ieep.eu
@IEEP_eu