Yhteiskunnallisia haasteita & johdanto aiheeseen 050091A Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja opiskelussa
•Als PPTX, PDF herunterladen•
1 gefällt mir•356 views
Yhteiskunnallisia haasteita & johdanto aiheeseen 050091A Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja opiskelussa 5.6.2013
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Andere mochten auch
Ähnlich wie Yhteiskunnallisia haasteita & johdanto aiheeseen 050091A Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja opiskelussa
Ähnlich wie Yhteiskunnallisia haasteita & johdanto aiheeseen 050091A Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja opiskelussa (20)
Mehr von Jari Laru
Mehr von Jari Laru (20)
Yhteiskunnallisia haasteita & johdanto aiheeseen 050091A Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja opiskelussa
- 1. Yhteiskunnallisia haasteita & johdanto aiheeseen 050091A Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja opiskelussa 5.6.2013 Jari Laru, KT, kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto 2013
- 2. TAUSTAA
- 3. Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET) http://www.oulu.fi/let Koulutusteknologian opinnot ovat Perehtymistä uusimpaan tutkimustietoon oppimisesta Yhteisöllinen oppiminen Itsesäätöinen oppiminen Asiantuntijaksi oppiminen Monipuolisia teknologiaratkaisuja Yhteistyötä paikallisten työnantajien kanssa Kansainvälistä yhteistyötä Oma viiteryhmäni on oppimisen ja koulutusteknologian tutkimus
- 4. Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET) http://www.oulu.fi/let MIKÄ ON SINUN VIITERYHMÄSI? • Mitä olet opiskellut? • Mikä on suhteesi teknologiatuettuun oppimiseen? • Mitä haluaisit oppia teknologian käytöstä opetuksesen ja oppimisen tukena?
- 6. Oulun yliopiston opetusteknologian tilanne yleisellä tasolla. • Optiman käyttöä edistetään • Opiskelijoiden tukijärjestelmiä kehitetään (noppa, lukkari yms..) 2000-luvun alku, Optiman edeltäjä TelsiPro Opetusteknologia ”kehittyy” enemmistön ehdoilla
- 7. “Tänään koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä vuonna 2074” (HS, Elokuu 2012) Oman työn reunaehtoja: 1. tulevaisuusorientaatio Opettajankouluttajana en voi istua odottelemaan ympäristöjen ja järjestelmien kehittymistä.
- 8. Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET) http://www.oulu.fi/let Koulutusteknologian opinnot ovat Perehtymistä uusimpaan tutkimustietoon oppimisesta Yhteisöllinen oppiminen Itsesäätöinen oppiminen Asiantuntijaksi oppiminen Monipuolisia teknologiaratkaisuja Yhteistyötä paikallisten työnantajien kanssa Kansainvälistä yhteistyötä Oman työn reunaehtoja: 2. tutkimusperustaisuus Opetus perustuu tutkimukseen ja täten teknologian opetuskäyttö perustuu myös tutkimukseen.
- 9. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:School%27s_ everyday_life.jpg Text Politiikka Oppilaat Teknologia http://www.slideshare.net/larux/tietotyon-p-haasteita/ Oman työn reunaehtoja: 3. Yhteisön paine
- 13. “Tänään koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä vuonna 2074” (HS, Elokuu 2012)
- 15. Digi-immigrants Syntynyt ennen 1980 Syntynyt jälk 1980 Diginatives
- 18. KESKUSTELE • Diginatiivi luokkahuoneessa, onko koulu valmis diginatiivien esiinmarssiin • Ovatko diginatiivit myytti vai todellisuutta? Mitä mieltä sinä olet. Eroavatko nykynuorten tietorakenteet ja oppimisen tavat aiemmista sukupolvista?
- 19. ”Results show that Facebook users reported having lower grade point average and spend fewer hours per week studying than nonusers” ”The outcomes suggest that although the calls for transformation in education may be legimitate it would be misleading to ground the arguments for such change in students’ shifting patterns of learning and technology use.”
- 21. KOULU MUUTOKSESSA VAI ONKO?
- 28. http://ktl.jyu.fi/ktl/julkaisut/luettelo/2011/d097 Digital divide B: 21th century learning skills
- 29. Käytössä olevat opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004: ”Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen.”
- 30. http://www.slideshare.net/JyrkiKasvi/hallitusohjelma-ja-tietoyhteiskunta-3-9568712 Käytössä olevat opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004: ”Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen.”
- 31. Käytössä olevat opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004: ”Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen.”
- 38. Olemmeko ME itse asiassa kuilussa: teknologia ja sen vaikutus käytökseemme.. http://www.youtube.com/watch?v=t7Xr3AsBEK4&feat ure=player_embedded#!
- 39. KESKUSTELE • Diginatiivi luokkahuoneessa, onko koulu valmis diginatiivien esiinmarssiin • Ovatko diginatiivit myytti vai todellisuutta? Mitä mieltä sinä olet. Eroavatko nykynuorten tietorakenteet ja oppimisen tavat aiemmista sukupolvista?
- 40. ”Results show that Facebook users reported having lower grade point average and spend fewer hours per week studying than nonusers” ”The outcomes suggest that although the calls for transformation in education may be legimitate it would be misleading to ground the arguments for such change in students’ shifting patterns of learning and technology use.”
- 45. Koulutuksen kaksi ongelmaa Usko lineaarisuuteen Oppimisen pikaruokakulttuuri
- 48. “In OECD countries the first digital divide among young people seems to be fading: access to ICT is not anymore a problem”
- 50. Miten sitten tehdä tietoyhteiskunta maasta, jossa neljännes väestöstä ei osaa lukea ja vain 12 prosenttia käyttää nettiä?http://global.finland.fi/public/default.aspx?c ontentid=86476
- 51. Koulufaktaa kolmansista maistaNoin 90 prosenttia maailman peruskouluikäisistä lapsista pääsee aloittamaan koulun. Peruskoulutuksen ulkopuolella on kuitenkin noin 67 miljoonaa lasta. Yli 40 prosenttia koulua käymättömistä lapsista elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Myös Etelä- ja Länsi-Aasiassa on paljon koulua käymättömiä lapsia. Köyhimmissä maissa vain kaksi kolmesta koulun aloittaneesta pääsee viimeiselle luokalle asti. Noin kaksi kolmasosaa maailman nuorista aloittaa toisen asteen koulutuksen eli lukion tai ammattikoulun. Köyhimmissä maissa osuus on vain 43 prosenttia. Tytöt pääsevät harvemmin kouluun kuin pojat. Sataa poikaa kohti koulun aloittaa keskimäärin 97 tyttöä. Vuoteen 2015 mennessä tarvitaan 1,9 miljoonaa uutta opettajaa, jotta kaikki lapset pääsisivät kouluun. Yli puolet opettajista tarvitaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. 21 kehitysmaata käyttää enemmän rahaa aseisiin kuin peruskouluun. Noin 17 prosenttia maailman aikuisista, 796 miljoonaa, ei osaa lukea. Heistä kaksi kolmasosaa on naisia. http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=39477&contentlan=1&culture=fi-FI
- 54. ”Kehitysmaiden köyhät ovat ressukoita, jotka vain valkoisen miehen rahapussi ja ennen kaikkea länsimaista kopioitu julkinen koulujärjestelmä voi pelastaa kurjuudelta ja tietämättömyydeltä. Professori James Tooley on eri mieltä. Juuri suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Kukoistava puu (engl. The Beautiful Tree) professori kertoo ihmeestä, johon hän törmäsi alun perin sattumalta intialaisessa slummissa: slummit ovat täynnä yksityiskouluja, joista valtamedia ei kerro mitään, kehitysyhteistyöjärjestöistä puhumattakaan.” (http://linja-aho.blogspot.fi/2012/09/kukoistava-puu.html)
- 55. Slummien yksityiskoulutUseissa kehitysmaissa enemmistö lapsista käy jo nyt yksityisiä kouluja. Näin kertoo professori James Tooley kirjassaan Kukoistava puu, jonka Eetos kustannus on vastikään julkaissut suomeksi. Kirjassa Tooley kertoo tutkimuksistaan muun muassa Intiassa, Nigeriassa, Ghanassa ja Kiinassa. Eri puolilla maailmaa ja erityyppisissä kehitysmaissa tehtyjen, vuosia kestäneiden tutkimustensa aikana Tooley on tehnyt yllättäviä havaintoja. Jokaisessa tutkimuskohteessaan Tooley löysi kaikkein köyhimmistäkin slummeista yksityisinä yrityksinä toimivia kouluja, jotka olivat paikallisten ihmisten perustamia ja ylläpitämiä. Hämmentävintä Tooleylle oli, etteivät nämä yksityiskoulut olleet eliittien kouluja, vaan niitä kävivät nimenomaisesti köyhimpien perheiden lapset. Opetus oli maksullista, mutta lukukausimaksut niin alhaisia, että niihin oli useimmilla perheillä varaa.http://maailma.net/artikkelit/nakokulma_slummien_yksityiskouluista_avain_koyhyyden_voittamiseen