2. Aiheet
Terraarioharrastus
Jan Enlund, aloitteleva terraarioharrastaja. 10 vuoden kokemus
koirista ja kilpikonnista, vuoden verran harjasgekkoja.
Tukemassa vaimo jolla +10v työkokemus eläinalalta
Skorpioonit
Janne Koivuranta
Jotain
Veera Kekäläinen
Maakilpikonna
Jan Enlund
3.
4. Terraarioharrastus yleisesti
Harrastus rakentuu useasta osa-alueesta:
Pidettävästä eläimestä
○ Liskoja, käärmeitä, kilpikonnia, hämähäkkejä, skorpioneja –
kirjo on erittäin laaja ja eläimien alkuperä on mitä
erikoisimmista paikoista
Eläimen keinotekoisesta elinympäristöstä – terraariosta
○ Terraario taas koostuu:
Rakenteesta (lasi, muovi, puu...)
Tekniikasta
- Valaistuksesta (loisteputket, ledit, spotit jne.)
- Lämpölähteistä (lamppu, matto jne.)
- Kosteudensäädöstä (suihkupullo, ilmankostuttajat jne.)
Sisustuksesta (pohjamateriaalit, kiipeilymateriaalit, piilot...)
Osa lajeista vaatii myös vettä vaatimatta kuitenkaan akvaariota!
Lisäksi luonnollisesti eläimen ruokinta on osa harrastusta
○ Ruokaeläinten kasvatus voi olla suurikin osa harrastusta!
5. Yleisiä asioita
Tutustu valitsemasi eläimeen koskeviin
ohjeistuksiin
Mahdolliset lupa-asiat
Hoito-ohjeet
Elinolosuhteet
Kaikkia lajeja ei Suomesta saa
helpollaulkomaantuonti ja siihen liittyvät asiat
Suomen kielellä vieläkin heikosti tietoja
Tarkista ohjeita ja neuvoja useasta paikasta, eri
lähteistä: kirjat, foorumit, luennot, kasvattajat, laji-
sivustot jne.
○ Englanniksi ja saksaksi löytyy paljon tietoa
6. Eläimen hankinta
Mitään eläintä ei pidä hankkia hetken
mielijohteesta – mieti, selvitä ja tutki!
Tarkista eläimeen liittyvät lupa-asiat
Tarkista saatavuus:
Kotimaiset kasvattajat
Eläinkaupat ja –tukut
Ulkomaiset kasvattajat
Messut ja tapahtumat (esim Ruotsissa ja
Saksassa suhteellisen usein)
Rakenna sopiva elinympäristö ennen
eläimen hankintaa!
10. Lintuhämähäkit
Noin 85 sukua ja 900 lajia
Lisää lajeja löydetään kokoajan
Jaetaan kahteen lahkoon
Arboreaalit eli puussa asuvat ketterämmät ja
nopeammat lajit
Terrestiaalit eli maassa asuvat kömpelömmät lajit
Harrastuksessa arviolta 100 eri lajia
yleisimpiä maassa asuvat Grammostola-,
Brachypelma-, Lasiodora-sukujen edustajat
11. Lintuhämähäkit - jaottelu
Jako Uuden maailman ja Vanhan maailman lintuhämähäkkeihin
elinalueen mukaan
Uuden maailman lajit mietomyrkkyisempiä ja rauhallisempia
Vanhan maailman lajeilla vahvempi myrkky ja urtikoivat karvat
puuttuvat
Myrkyn tarkoitus halvaannuttaa ja sulattaa saaliin sisukset; myrkkyjen
vahvuudet vaihtelevat lajeittain.
Urtikoivia karvoja ei ole kaikilla lajeilla; rakenteeltaan
hakasmaisia, takertuvat herkästi ihoon
Voivat aiheuttaa allergisia reaktioita.
Syövät ravinnoksi hyönteisiä, suurimmat lajit syövät
suomenkielisen nimensä mukaan myös
pieniä lintuja ja nisäkkäitä
Aktivoituvat iltaisin, viihtyvät hämärässä
ja lämpimässä
12. Lintuhämähäkit terraariossa
Valitse terraarion koko oikein
Liian suuren terraarion haittapuolena
saaliseläinten hukkuminen
Sisusta terraario lajille sopivaksi !
Massa asuville lajeille kunnon
turvekerros kaivautumista varten
Vesikuppi on ehdoton !
13. Lintuhämähäkin elinikä
Elinkaari;
slingi = pieni poikanen
juvenile = jo nuori,
herkimmän vaiheen
ohittanut eläin
sub-adult = lähes aikuinen
eläin
adult = sukukypsyyden
saavuttanut eläin
Naaraat elävät kauemmin kuin urokset
Lintuhämähäkki EI OLE sylilemmikki, eikä
egolemmikki
Käsittelyä syytä välttää viimeiseen saakka
14. Lintuhämähäkin hankinta
Lintuhämähäkki EI OLE sylilemmikki, eikä
egolemmikki
Käsittelyä syytä välttää viimeiseen saakka
Lintuhämähäkkejä myydään esim.
eläinkaupoissa, harrastajilla laajempi
lajivalikoima ja usein tarkempaa tietoa
eläimen historiasta
17. Maakonnalajit Suomessa
Yleisimmän lemmikkinä pidettävät maakonnat suomessa ovat
nelivarvaskilpikonnat( Testudo (Agrionemys) horsfieldii),
kreikankilpikonnat (Testudo hermanni) sekä kannuskilpikonnat (
Testudo graeca) joita useampia alalajeja.
Jonkun verran löytyy myös leopardikilpikonnia
(Geochelone/Stigmochelys pardalis), saranakilpikonnia (Kinixys
sp.), sekä hiilikilpikonnia (Geochelone Carbonaria)
Nelivarvaskilpikonna,T. H. Hermanni,
T. G . Nabeulensis, G/S. Pardalis, K.Belliana,
G. Carponaria
Kuvat: Wikipedia
18. Maakilpikonnan
hankkiminen
Osa maakilpikonnista ovat uhanalaisia
Kauppaa, maahantuontia ja omistusta sanelle EU-säännöstö ns CITES
Tarkista aina että kilpikonnalta löytyy tämä todistus alkuperästä ja kasvatuksesta, jos
laji sen vaatii
Tunnistemerkitse ja tee tarvittava ilmoitus Suomen ympäristökeskukselle
Jos vain mahdollista hanki Suomessa kasvatettu poikanen
Kodinvaihtajia on myös paljon liikkeellä, uuden kodin antaminen sellaiselle on aina
eettinen teko
Eläinkaupoissa yleisesti on tarjolla nelivarvaskilpikonnia, muitakin lajeja
saattaa saada tilaamalla.
Älä osta maakonnaa säälistä, sillä huonokuntoisen konnan hoitaminen
saattaa olla hankala prosessi eikä konna välttämättä selviä.
Kun menet ostamaan maakilpikonnaa tarkista:
Kilpikonna on päällisin puolin terveen oloinen
Kilpi tasainen ja ehjä
Silmät kirkkaat ja luomet normaalit, kuivat sieraimet
Hännänalus puhdas
Paperiasiat ovat kunnosta, lajista riippuen
19. Hoito
Maakilpikonna tarvitsee tilaa
Sisällä paras vaihtoehto on
ylhäältä avoin terraario, jonka seinät eivät ole läpinäkyvät, aikuiselle
2 neliömetriä, poikaselle vähempi
○ Kesäisen ulkotarha on suositeltava, riippuen lajista
Pohjamateriaaliksi luonnonmukainen alusta kuten turva-hiekkaseos
○ Pidä sopiva kosteus, lajista riippuen jotta konna voi hyvin (hengitystiet,
kilpi, suolisto)
Kilpikonna tarvitsee myös valoa
○ UvB, päivävalo ja lämpölamppu. UvB, jotta kilpikonnan kilpi voi hyvin ja
vaihtolämpöiselle lämpölamppu on aina pakollinen
T. H. Boettgeri (naaras ja uros)
Kuvat: Ulla Enlund
20. Horrostaminen
Luonnossa nelivarvaskilpikonnat,
kreikankilpikonnat sekä osa
kannuskilpikonnista horrostavat talven
Kilpikonnan hyvinvoinnin takia tämä on myös tehtävä
vankeudessa (kotioloissa)
Kilpikonnan kasvuvauhti normalisoituu ja sen keho
saa levätä.
Horrostetaan +3-7 asteessa, horrostamislaatikossa,
3-5kk, ilmankosteus 80-90% = tärkeää!
Paikkana vaikka kellari tai jääkaappi
Vaatii suunnittelua ja seurantaa mutta ei ole
vaikeaa!
21. Ravinto
Yleisimmät lemmikkinä pidettävät
maakilpikonnat ovat kasvissyöjiä
Syö energiaköyhää ja kuitupitoista ravintoa
Pääosin kuivia heinäkasveja tai Pre Alpin Testudo-
heinäpellettejä
Tummat salaatit ja lehtevät yrtit
Huolehdittava riittävästä vitamiinin ja kalsiumin saannista
Kesäisin kilpikonnan hyvä saada laiduntaa ulkona, jolloin saa
luonnollisesti D-vitamiinia mutta kalsiumin saannista
huolehdittava (mineraaliköyhä maaperä)
Yleisimmille maakilpikonnalle ei saa antaa:
Viljatuotteita, epämääräisiä kilpikonnanpellettejä (yleensä
suokonnille), lihaa, maitotuotteita, palkokasveja
(herneenversot ok sillointällöin), banaania, avokadoa,
perunaa, bataattia, maissia
Väärä ravinto aiheuttaa kasvu- ja terveysongelmia!
22. Yleistä
- Perehdy hyvin valisemasi lajin hoitoon ennen ostopäätöstä
- Vältä vanhoja ohjeita ja uskomuksia
hoidon ja ruokinnan suhteen
- Etsi tietoa useammastä lähteestä
- Seuraa kokeneempien harrastajien keskustelua asiapitoisilla
foorumeilla
- Pyri maakilpikonnan hoidossa aina luonnonmukaisuuteen!
Herppi.net (www.herppi.net) – Paljon tietoja ja keskustelua
Tortoise Trust (www.tortoisetrust.org) - Kilpikonnanomistajan
”pakkosivusto”
Fineli (www.fineli.fi) – ruoka-aineiden ravintopitoisuuksia
Shelled Warriors (www.shelledwarriors.co.uk) – brittiläisten
harrastajien sivusto
Terraarioeläimet.net (www.terraarioelaimet.net) –
Harrastajien keskustelufoorumi
Karvatassut.net (www.karvatassut.net) – Vaimoni ylläpitämä
kotisivu jossa paljon informaatiota kreikankilpikonnista
T. H. Boettgeri (naaras ja ?)
Kuvat: Ulla Enlund