1. SOSIAALISEN MEDIAN KARIKOT
– AVOIMUUS?
Salla Laaksonen @jahapaula
projektitutkija, Helsingin yliopisto
VYO/VAMK verkkoseminaari 4.11.2010
2. AVOIMUUS
Some on lähtökohtaisesti avointa
tieto
henkilötiedot (opettaja/opiskelija)
mielipiteet
opetusmateriaali
ulkopuoliset osallistujat
Mutta sosiaalisen median ominaisuuksia voi olla
suljetuissakin ympäristöissä
Open social media / semi-open social media
/ private social media
3.
4.
5.
6. ARVIOINTIA
+ Oppiminen
+ Motivaatio
+ linkkien ja lisätiedon
etsiminen helppoa
+ kiinnostuneet
ulkopuoliset osallistujat
+ keskustelua enemmän
luennon aikana ja sen
jälkeen
+ Audience effect
+ tuo mainetta ja
näkyvyyttä myös
yliopistolle
- keskittyminen luentoon
häiriintyy?
- Luento muuttuu
julkisemmaksi
- Luennon aikana hankala
kirjoittaa syvällisempiä
huomioita
9. ERILAISTA AVOIMUUTTA
Avoimen materiaalin hyödyntäminen
Oman oppimateriaalin julkaiseminen
Opiskelijoiden valmiiden töiden julkaiseminen
avoimesti
Keskeneräisen oppimisprosessin julkaiseminen
10.
11.
12. Yksi tapa lähestyä avoimuutta:
verkkoidentiteetti ja verkkomaine
Verkko tallettaa paljon tietoa. Käytä tämä hyödyksesi,
älä haitaksesi.
14. KYSYMYKSIÄ
Voiko some-palveluihin rekisteröitymistä vaatia
opiskelijalta?
Miten vetää raja henkilökohtaisen käytön ja
opiskelukäytön välille? Entä opettajan työkäytön ja
henkilökohtaisen käytön?
Voiko keskeneräisen työn vaatia avoimeksi?
Miten opettaja voi neuvoa opiskelijaa yksityisyyttä
tai tietosuojaa koskien?
Hinweis der Redaktion
Karikko = avoimuuden puute, uskalluksen puute
Suljetuissa oppimisympäristöissä voi olla sosiaalisen median piirteitä, mutta ovatko ne sosiaalista mediaa?
Persistence – What you say sticks around.
Searchability – Henkilötiedot, sijainti, mieltymykset, mielipiteet.
Replicability – Digitaaliset sisällöt ovat siirrettävissä ja kopioitavissa.
Invisible audiences – Yleisöt ovat medioituneet ja muuttunet näkymättömiksi. (boyd 2007b)
Usein palvelun voi sulkea ts. laittaa salasanan taakse
- some on yhteisöllisesti tuotettua sisältöä
- Facebook-hankaluudet, joista myös Jere on kirjoittanut: ensimmäinen some-palvelu, jossa ollaan käyttösääntöjen puitteissa omalla nimellä, alusta on siis varsin henkilökohtainen
Kurssi vuonna 2007, Mari Koistinen, Suvi Korhonen, Salla Laaksonen + 14 muuta seuraajaa kanavalla
- Luennoijalle kerrottiin kanavasta muutamaan otteeseen, mutta häntä ei kiinnostanut kummemmin.
Jaikukanava 2008 keväällä kurssille, neljä kokeilijaa, idea täysin opiskelijalähtöinen
Lisäksi Delicious-linkit yhdessä sovitulla ”tiedeviestinta”-tagilla tallennetuista linkeistä
Kurssiesseet tehtiin yhteistyönä wikiin.
Kurssin vetäjän kanssa sovittiin, että jaiku-muistiinpanot käyvät oppimispäiväkirjasta ja esseet koostetaan yhteistyönä wikiin.
Lisäksi lyhyet arvioinnit kokeilun onnistumisesta
Opettaja antoi kommentteja takaisin
Wikissä muut lähinnä kommentoivat toistensa esseitä
Keskeneräisyys selvästi jännitti
Kun aiheet selvillä, vinkkejä ja linkkejä kuitenkin vaihdettiin jaikussa
Avoimuuden karikko: vieraileva luennoitsija ei pitänyt verkkoreferoinnista.
- Yliopiston luento on avoin tilaisuus, selvittiin keskustelulla.
Muodollisella eli formaalilla oppimisella ymmärrämme siis kouluympäristössä tai muuten suunnitelmallisesti jonkun ulkopuolisen tahon ohjaamina oppimista.
non-formaali eli epävirallinen oppiminen on järjestelmällistä, ohjattua ja siitä voidaan esimerkiksi kurssitodistuksia, mutta se ei ole osa virallista koulujärjestelmää. Kaikki ei-tutkintoon johtava opetus ja kouluttautuminen on siis non-formaalia oppimista.
Informaali oppiminen = arkioppiminen: sattumanvaraista ja tahatonta oppimista tapahtuu arjessa jatkuvasti.
Avoin somen hyödyntäminen voi tukea erityisesti informaalia oppimista; toisaalta myös kurssi voi tukea ei-kurssilaisten informaalia oppimista.
Yliopisto ei ole saari, vaan osa yhteiskuntaa: miksei myös opetus voisi olla avointa?
Yliopistolain mukaan yliopiston luento on avoin tilaisuus
Yliopisto ei ole saari, vaan osa yhteiskuntaa: miksei myös opetus voisi olla avointa?
Yliopistolain mukaan yliopiston luento on avoin tilaisuus
Janne Matikainen Sosiaalinen media –kurssi menossa parhaillaan
Opiskelijat laitettiin osana kurssin suoritusta kokeilemaan sosiaalisen median eri palveluita ja analysoimaan tuloksia. Yksi ryhmä perusti mm. feikkiblogin, yksi ryhmä lähti tekemään sivua BB-tähdestä Wikipediaan ja ujutti sinne tahallaan asiavirheen (sivu lopulta poistettiin), yksi ryhmä tässä kokeili Flickr-kuvapalvelua ja pohti sen osallistumismotiveeja ja yhteisöllisyyttä.
- Tässä näkyy avoimuus: ulkopuolinen, aktiivinen verkon käyttäjä ilmestyi mukaan keskusteluun kommentoimaan ryhmän ajatuksia. Ryhmä hiljeni samantien.
Verkko-Portfolio – pitäiskö rakentaa johdonmukaisesti heti alusta alkaen?
Jotkut käyttävät eri palveluita eri viestintään, opinnoissa ei ehkä mahdollista?
Työkäytön ongelmia: ajankäyttö, asioiden julkisuus.
Kertoo ehkä myös yleisestä muutoksesta siinä, kuinka ihmiset suhtautuvat työhön osana elämää.
- Huoli luottamuksellisten tietojen päätymisestä sosiaalisen median kautta ulkopuolisille on monen työnantajan kannalta aiheellinen.
- Karikot = joko ei uskalleta, tai sitten ollaan liian varomattomia.
- Onko palveluiden välillä eroja?