8. Konsernirakenteen tuoma synergia
• Yhteiset resurssit ja konsernipalvelut osastoille ja yksiköille ja jaetut
osaamiskeskukset
• Tehtävien kierrätys ja osaamisen levittäminen
• Johtamisen verkottaminen ja esim. yhteiset koulutusohjelmat
• Yhteinen strateginen tavoite motivoi sisäisesti ja antaa selkeän ulkoisen
kuvan
• Osastot ja yksiköt saavat apua strategian kehittämiseen
• Strategiset tavoitteenasetannat ja tulosten seuranta
• Strategiat tulevat haastetuksi ja kehittyvät
• Yhteensopivat politiikat ja koherentti ulkoinen vaikutus
12. Yhteinen päämäärä
• Mitä voidaan tehdä yhteistyön saumattomuuden eteen?
• Miksi organisaation osa tai yksilö pyrkii osaoptimoimaan?
• Millaisia käytännön esteitä kokonaisoptimoinnissa on?
• Miten muurahaiset tekevät sen? Parviälyssäkö vastaus?
Selkeä yhteinen tavoite auttaa !
13. Missio
• rooli, jonka olemme valinneet toiminta-ympäristössä
• organisaation olemassaolon tarkoitus
• missio kuvaa tulosta ja lisäarvoa asiakkaalle, ei varsinaisesti sitä mitä
teemme
Missio kiteyttää organisaation olemassaolon syyn eli
organisaation ulkoa sisäänpäin määritellyn roolin
toiminta-ympäristössään
14. TEM missio
Rakennamme kestävää kasvua ja uudistumista tukevaa,
kansainvälisessä kilpailussa menestyvää työ- ja
elinkeinoelämän toimintaympäristöä. Tavoitteena on
kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys ja siitä
seuraava hyvinvointi.
15. Visio
• Visio on yhteinen mielikuva halutusta lopputuloksesta
• Visio on unelma, jossa on päivämäärä
• Visio on kirkas ja energisoiva tahtotilan määritys sekä tulevaisuus,
jonka toteuttamiseen ihmiset sitoutuvat
• Esim. JFK ja kuulento
• Antti ja smartboard
16. TEM-konsernin tahtotila (visio) 2015
• Suomen kilpailukyky, työllisyys ja hyvinvointi ovat maailman kärkiluokkaa
ja kestävät maailmantalouden ravistelut. Onnistumme konsernin
yhteisellä tavalla toimia ja vahvalla yhteistyöllä yli organisaatiorajojen,
osana koko valtiokonsernia.
17. Toimialapalvelun visioelementit 2013, syy-
seuraussuhteet
Ajan hermolla oleva
Uusia lisäarvon
asiantuntemus
Ajanmukaisetlisäarvon ja
Uusia tuotteet havaitsemia
ja näkemys
havaitsemia
välineet asiakkuuksia
(vahva driveri)
asiakkuuksia
Uusia lisäarvon
TEM-konserni
havaitsemia
on toimintaan
Resurssit turvattu asiakkuuksia
sitoutunut
Toimintatapa TEM-konserni
verkostoitunut TEM-konserni on sitoutunut
on toimintaan
ja ennakoiva sitoutunut
Laajasti tunnettu Maksavia partnereita EK,
ja arvostettu järjestöt, pankit
18. Aiemmat strategiakierrokset
• TEM:n perustamisen jälkeen 10 sivun kuvaus siitä, miksi TEM on
olemassa
Nopeita voittoja tavoiteltiin ja saatiin:
• Uusi tapa kirjoittaa on saanut kiitosta
• Horisontaalinen ryhmä kirjoitti – konflikteja saatiin esille
• Konserniohjausfoorumit sitouttivat
• Osallistuminen laitosten strategiapäiviin oli uutta
Edelleen kehitettävää löydettiin:
• Lukija hakee liikaa omaa tekemistään – valokuva-albumiefekti
• Tulostavoitteista osa tulee strategiasta, osa taas roolista
• Edustuksellisuus ei takaa kaikkien osallistumista – lisätoimia
• Tavoitelinjauksien perustelutekstiä on aina mahdollisuus parantaa
• Heikot signaalit –hanke, ennakointi, skenaariot
• Valtiokonserniajattelu
19. Vuoden 2011 strategiakierros
• Skenaariotyö (ml. trendianalyysi ja skenaariotyö) ja 2010
tulevaisuuskatsaus sekä heikot signaalit taustalla
• KOF (konserniohjausfoorumi) joulukuussa ja helmikuussa
• Virastot ja laitokset, tulosohjaajat
• Kokoukset ja sosiaalinen media: Yammer työkaluksi
• Keväällä toimintaympäristökuvaus hallitusneuvottelujen alkuun
• Keväällä yhteinen näkemys tavoitelinjauksien kriteereistä
• Hallitusohjelmaan perustuvat pohjaehdotukset tavoitelinjauksiksi
jalostettiin osastojen ylimmän johdon kanssa
• Tavoitelinjaukset käsitelty kaksi kertaa virkamiesjohtoryhmässä
• Poliittisen johdon käsittely
20. Tavoitelinjauksen uudet valintakriteerit
• Valinta ja fokus
• Selkeys ja konkreettisuus
• Aikajänne 4 vuotta (tarkistuksia kuitenkin)
• Horisontaalisuus, mahd. jopa yli hallinnonalan rajan
• Mitattavuus
• Resurssijohtopäätökset
21. TEM visio 2015
Suomen kilpailukyky, työllisyys ja hyvinvointi ovat maailman kärkiluokkaa ja
kestävät maailmantalouden ravistelut. Onnistumme konsernin yhteisellä tavalla
toimia ja vahvalla yhteistyöllä yli organisaatiorajojen, osana koko valtiokonsernia.
Velkakriisi
Syvenevä globalisaatio
? • edistämme korkean arvonlisän uutta, kasvavaa ja
vientiin suuntautuvaa yritystoimintaa
• poistamme rakenteellisia kilpailun esteitä
Muuttuva työ
? • edistämme työllisyyttä panostamalla erityisesti nuoriin,
pitkäaikaistyöttömiin ja työelämän laatuun
• syvennämme vuorovaikutusta hallinnon ja sidosryhmien
kanssa eri toimien yhdensuuntaistamiseksi
Niukkeneva energia
• uudistamme rakenteitamme ja toimintatapojamme jatkuvasti
• keskitymme olennaiseen ja toimimme siinä tehokkaasti • lisäämme Suomen energiaomavaraisuutta
22. TEM konsernistrategian indikaattorit
• Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi vähintään 72 prosenttia vuonna
2015 (kesäkuu 2011 68,7 prosenttia)
• Työttömyysasteen trendi korkeintaan 5 prosenttia vuonna 2015 (kesäkuu 2011 7,7 prosenttia)
• Tavaravienti (52,3 mrd. euroa vuonna 2010)
• Palvelujen vienti (15,4 mrd. euroa vuonna 2009)
• Korkean teknologian tuotteiden vienti ja suomalainen osuus niiden jalostusarvossa kasvaa (5,3
mrd. euroa vuonna 2010)
• Kasvuyritysten määrä kasvaa (691 vuosina 2006-2009)
• 15–24 -vuotiaiden nuorten työttömyysasteen trendi alenee (19,5 prosenttia kesäkuussa 2011)
• Vaikeasti työllistyvien määrä vähenee (144 700 kesäkuussa 2011)
• Työolobarometrin työelämän laadun yleiskeskiarvo nousee (7,99 vuonna 2010)
• Riippuvuus tuontienergiasta laskee (54,4 prosenttia vuonna 2009)
• Consumer Conditions Index – CCI kasvaa (66 vuonna 2010)
• Market Performance Indicator – MPI (palvelut ja ongelmallisimmiksi osoittautuvat toimialat)
28. Muutos ja luonnonvalinta
”Jos organisaatio ei muutu yhtä nopeasti kuin maailma sen ulkopuolella,
sen olemassaolon päättyminen on näköpiirissä” (Jack Welch)
”… paitsi tietysti ministeriön ja sen hallinnonalan, jotka voivat jatkaa pitkään
uusiutumattakin” (Antti Joensuu)
=> Virkamiehen suuri vastuu
30. Aikainen muutos kannattaa
Suorituskyky
Reagoiva muutos
mahdollinen
Ennakoiva muutos
mahdollinen
Kriisi, pakkotilanne
Aika
Lähde: Joseph N. Fry, J. Peter Killing
31. Aikainen muutos kannattaa
Suorituskyky
Sakko
Reagoiva muutos
mahdollinen
Ennakoiva muutos
mahdollinen
Kriisi, pakkotilanne
Aika
Lähde: Joseph N. Fry, J. Peter Killing
32. Sense of urgencyn luominen (kova ja pehmeä
linja)
• Auktoriteetti peliin – Vai ehkä kannustimet
• Brutaalit tosiasiat pöytään – Erilaiset skenaariot
• Julkisuus (asiakkaiden suuntaan esim.) – Vai sisäinen kilpailu
• Shokkikäsittely – Vai pilotti tai kokeilu
Lähde: Paul Strebel
33. Muutosjohtamisen eri kenttiä, eri menetelmiä
tarvitaan erilaisille johdettaville
Korkea
energiataso
Matala
energiataso
Vastaan Puolesta
Lähde: Paul Strebel
36. Kohtalon Kysymykset | Suomen näkökulma TEM:n arvioimana
• Miten löydämme roolimme kansainvälisessä • Miten toimialat kehittyvät? Mitkä ovat tulevaisuuden
työnjaossa? Miten hyödynnämme vahvuuksiamme? kasvualueita? Miten käy perinteisen
Miten Suomen elinkeinoelämän tuottavuus ja metalliteollisuuden? Koska panostukset
kilpailukyky kehittyy? Mitkä ovat Suomen tärkeimmät bioteknologiaan muuttuvat todelliseksi
menestystekijät ja kasvutekijät? Mitkä ovat oleelliset liiketoiminnaksi? Onko Nokialla roolia Suomessa 10
panostukset tuottavuuden nostamiseksi? Miten vuoden päästä?
kilpailukykyä pidetään yllä ja kehitetään näillä
kustannustasoilla? Mitkä ovat tärkeimmät keinot • Miten tulisi edistää elinkeinoelämän kehitystä ja
saada Suomi houkuttelevaksi osaajille ja innovaatioita? Onko Suomen panostukset uuteen
investoinneille? teknologiaan riittävät? Miten kannustaa yrittäjyyttä ja
aktiivista aloitteellisuutta sekä riskinottoa?
• Millainen on Suomen elinkeinorakenne Pystytäänkö kaikki käytettävissä oleva kansallinen ja
tulevaisuudessa? Pystytäänkö Suomessa alueellinen kehittämispotentiaali ottamaan tehokkaasti
uudistamaan tuotantorakennetta ja käyttöön talouden menestyksen eteen? Mikä on
koulutusjärjestelmää ja laadullisesti siirtymään tärkein kehitettävä paremmuus
ylöspäin arvoketjuissa sekä haastamaan nousevien innovaatioekosysteemillemme?
suurten talouksien koveneva kilpailu yhä useammalla
alalla? Mikä on toimialarakenne taantuman jälkeen? • Mitä osaamista tarvitsemme? Mitä osaamista
Suomessa tulisi kehittää?
2.10.2012 36
37. Muutostekijät | Vaikuttavuus – epävarmuus -analyysi
Mustalla tekstillä EVA –prosessissa tunnistetut tekijät
Punaisella TEM:n lisämuutostekijät
10
SUURI Afrikan kehitys
Maailmantalous
Yhteiskunnallisten ja taloudellisten
uudistusten painopiste maailmassa
Lähi-idän kehitys Ilmastonmuutos
8
Kansainväliset suhteet ja geopolitiikka Kilpailu osaajista Venäjän kehitys
Latinalaisen Amerikan kehitys
Arvot, uskonnot Ympäristöteknologia Alueiden kehitys ja kyky tehdä
ja kulttuurit elinkeinopolitiikkaa
Yhdysvaltojen kehitys
EPÄVARMUUS
Internetteknologia Muuttoliike ja maahanmuutto
6 Energia ja raaka-aineet
Terrorismi Kiinan kehitys
EU:n kehitys Innovaatiot
Intian kehitys
Julkiset palvelut ja niiden
Japanin kehitys tuotantotavat
Paperinkulutustottumukset muuttuvat
Elintarviketuotannon merkitys kasvaa Teknologia kehittyy
4 Liiketoimintamallit uudistuvat
Väestöräjähdys jatkuu
Kiinan ja Intian painoarvo kasvaa Kilpailu osaajista kiristyy ja
ulkomainen työvoima lisääntyy
Turvallisuushakuisuus lisääntyy Osaamisen ja innovaatiokyvyn tarve lisääntyy Globalisaatio
EU:n tuet Suomeen vähentyvät Tietoverkkojen ja sosiaalisten yhteisöjen
2 merkitys kasvaa
Ekologisen näkökulman ja ympäristön
Epävarmuudet ja arvostus lisääntyvät
epäjatkuvuudet Energian tarve kasvaa
Julkisen sektorin ylikuormitus ja
tehokkuuspaineet kasvavat
Trendit ja
PIENI varmuudet Väestön ikääntyminen
2 4 6 8 10
PIENI VAI K UTTAV U U S SUURI
5.10.2009
37
38. Länsi luo nahkansa | Suomi vuonna 2020
• Suomi selviää talouskriisistä suhteellisen vähin vaurioin ja
kehitys jatkuu samanlaisena kuin 2000-luvun alussa.
• Valtion merkitys kasvaa elinkeinoelämän kehittäjänä ja ohjaajana.
• Perusteollisuuden ja alkutuotannon osuus pienenee. Valmistavan
teollisuuden sisällä erikoistutaan korkean lisäarvon tuotteisiin ja
palveluihin.
• Pk-sektorin merkitys kasvaa.
• Osaavasta työvoimasta on pulaa. Työntekijöiden kansainvälinen
liikkuminen on pysyvä olotila.
• Venäjän markkinoista ja luonnonvaroista käydään kovaa globaalia
kilpailua.
39. Kiinalaista kapitalismia | Suomi vuonna 2020
•Kiina ostaa aktiivisesti suomalaistakin tuotantoa, osaamista ja raaka-
aineita.
•Aasian kasvuun päässeet yritykset menestyvät mutta perinteisen teollisuuden
näkymät ovat heikot. Korkean lisäarvon alat nousevat, matalan lisäarvon alat
häviävät.
•Pelisääntöjen raju muuttuminen kiihdyttää rakennemuutosta ja saa sopeutuvat
yritykset omaksumaan uusia muualta tuotuja toimintamalleja.
•Julkisen vallan merkitys pienenee ja palvelujen tuottaminen yksityistyy.
•EU:n ja Venäjän suhteiden kiristyessä Suomi on marginalisoitunut Venäjän
kauppakumppanina. Suomesta pendelöidään Pietarissa töissä.
40. Blokkien taisto | Suomi vuonna 2020
•Protektionismin noustessa globaalit tuotantoyritykset joutuvat
sopeuttamaan tuotantonsa blokkien sisäisiksi.
•Suomi kilpailee muiden eurooppalaisten kanssa Venäjän
kauppasuhteista.
•Viisumivapaus Venäjän ja EU:n välillä. Osaajat pendelöivät blokin
alueella.
•Valtiolla on ohjaava rooli, mutta valtio on menettänyt rooliaan EU:lle ja
kunnille.
•Taantuman pitkittyessä julkinen sektori joutuu sopeutumaan ja julkisten
palvelujen rooli heikkenee.
•Palvelujen hankinta tapahtuu EU:n ja osittain koko blokin sisällä.
41. Stimulus ja romahdus | Suomi vuonna 2020
•Finanssikriisi on jättänyt maailman kaaoksen partaalle.
•Suomessa elinkeinoelämä jakaantuu palvelemaan kotimaan
markkinoita sekä kansainvälistä huippuosaamisen kysyntää.
•Ensi kertaa maailmansotien jälkeen kansallisella tasolla valtion on
otettava vahvan johtajan rooli. Julkisia palveluja ja investointeja
joudutaan vähentämään huomattavasti.
•Materialismin kuihtumisen myötä länsimaissa etenkin perhekeskeisyys
ja vaatimattomammat elintavat korostuvat.
•Venäjän raja on tiukasti kiinni. Suomella liennyttäjän ja miellyttäjän rooli
Venäjän suuntaan.
42. Välttämättömät toimenpiteet ja skenaariokohtaiset
varautumissuunnitelmat | TEM:n näkökulmasta (poimintoja)
Länsi luo nahkansa Kiinalaista kapitalismia
• Kysyntälähtöinen kv-yhteistyö sekä Skenaarioista riippumattomat • Kulttuurillisen tuntemuksen kehittäminen
ministeriöiden välinen yhteistyö mm. ympäristö- esimerkiksi ulkomaalaisten koulutuksen avulla
välttämättömät toimenpiteet:
ja terveysalan sektoreilla • Innovaatioyhteistyö tulevien voittajien kanssa
• Tuetaan riskinottokykyä ja epäonnistumisen (FinNode toimintaa vahvistettava Kiinassa ja
hyväksymistä yrityksissä ja julkisella puolella, Intiassa)
nopeita kokeiluja Suomen logistisen aseman • Työperäinen maahanmuuttopolitiikka,
• Palkitaan uutta ja kyseenalaistavaa ajattelua
hyödyntäminen helpotetaan integroitumista Suomeen
• Aktiivinen venäläisten ostovoiman Euroopan ja Venäjän välisen • Energiatehokkuusosaamisen markkinointi
hyödyntäminen suhteen edistäminen • Yhteiskunnallisen osaamisen tuotteistaminen
• Suomalaiset yritykset vahvasti mukana EU:ta Bilateraalisuuden korostaminen ja/tai kaupallistaminen (FinnPISA)
kehittävissä verkostoissa Kiinan suuntaan • Kehitetään prosessiosaamista julkisten
• Aktiivinen kehitysyhteistyöpolitiikka, kytkettynä
Globaali koordinaatio: Esim. talous, palvelujen ulkoistamisessa
elinkeinoelämään kasvu, ympäristö • Keihäänkärki- ja veturiyritysten
• Suunnitelmallista ja kohderyhmittäin eriytynyttä toimintaedellytysten turvaaminen – sekä
maahanmuuttopolitiikkaa Innovaatiopolitiikan vieminen klusteriajattelunkehittäminen
käytännönläheisemmäksi
Eri alueiden yritysten
Blokkien taisto toimintaympäristöjen turvaaminen Stimulus ja romahdus
• Kansainvälistyneiden yritysten on tarpeen Korkeasta työllisyydestä • Stimulus ja romahdus –skenaarion todettiin
sopeutua niin, että toimivat jokaisen blokin huolehtiminen – työpolitiikan vaativan oman yksityiskohtaisemman
sisällä. Pääkonttori tulisi voida turvata Suomessa välineiden ja osaamisen kehittäminen varautumissuunnitelman. Nykyisen
muuttuneisiin olosuhteisiin
• Panostetaan paperi- ja prosessiteollisuuden yhteydessä elinkeinopolitiikkaan konsernistrategian testaamismielessä
uusiin mahdollisuuksiin Venäjän teollistumisen skenaariota ei nähty mielekkäänä
myötä Yhteiskunnan roolin hahmottaminen • Skenaarion toteutuessa tulisi varautua valtion
• Hyödynnetään Venäjäyhteistyön kansallisella ja kansainvälisellä
tasolla – työvoiman ja osaamisen
ohjauksen roolin merkittävään kasvuun
mahdollisuudet (teollisuus, liikenne, kehitys, kohtaanto ym. • Elinkeinoelämän seisahtumisen tilassa kyettävä
hyvinvointipalvelut, matkailu, muut palvelut, luomaan uutta liikettä
teknologiayhteistyö, suomalaisen työvoiman ja • Keskityttävä kotimarkkinoiden luomiseen ja
osaamisen mahdollisuudet Venäjällä) kehittämiseen
• Innovaatiotoiminta keskiössä jotta korvataan • Kotimaisen ruokatuotannon ja huoltovarmuuden
menetys (USA) kehittäminen
• Pyritään rakentamaan yhteistyötä blokkirajojen • Turvallisuuskysymyksiin panostaminen
yli
• Riskin kantaminen julkisen sektorin kannalta
erityisesti mm. sijoituksissa Venäjälle
• Palveluliiketoiminnan tarvitsemat yrityspalvelut
5.10.2009
2.10.2012 42 42
43. TEM tulevaisuuskatsauksesta
Edessä on hidastuvan talouskasvun aika, jossa keskeisiksi
tavoitteiksi on asetettava tuottavuuden ja työllisyysasteen jatkuva ja
kestävä nostaminen koko yhteiskuntaa hyödyttävän tuloksen
synnyttämiseksi. Erityinen ponnistus tämä on julkisella sektorilla.
Tavoitteeksi tulee myös asettaa viennin kasvattaminen keskeisillä
taloudellista perustaa laajentavilla sektoreilla nopeammin kuin sektorin
kasvu maailmantaloudessa. Tähän on hyvät mahdollisuudet, mutta
positiivinen kehitys vaatii merkittäviä toimenpiteitä innovaatio-, työ-,
energia-, ja aluepolitiikassa.
46. TEM VM-joryn vetäytyminen 27.10.2009
Yhteinen tavoite ja substanssistrategiat:
Kokeiltiin systeemilähestymistä
yhteisen tavoitteen ja tekemisen
havainnollistamiseen
47. TEM-konsernin tehtäväkenttä
Mahdollistajat
Uudet yritykset, yritysten Kriittiset
kasvu ja kansainvälistyminen; menestystekijät
Innovatiivisten ratkaisujen vahva
kysyntä; Yhteiskunnallinen
Huippuluokan vaikuttavuus
innovaatiokeskittymät;
Toimiva kilpailu ja toimivat
Talous uusiutuu ja tuottavuus
sisämarkkinat;
paranee – uusia työpaikkoja
Täydentävä riskirahoitus sekä
syntyy ja vanhoja säilyy
tuet investoinneille ja T&K&I:lle;
Yritysten investoinnit Suomeen;
Kohtuuhintainen energia;
Toimivat työmarkkinat; Työllisyys,
Työvoimareservit käytössä; hyvinvointi
Osaavaa työvoimaa on
Työvoima osaavaa;
saatavilla – rakenteellinen
Laadukas työelämä
muutos on hallittu
48. KUV: onnistumisen esteiden poistaminen
Tekeminen Pullonkaulat l. Toteutettavat ehdot Kriittiset Tulos
onnistumisen esteet menestystekijät
Sääntöjä ei Selkeät, tunnetut
Tiedottaminen
aina tunneta säännöt Yritykset toimivat
KUV/Tukes Puutteita valvonnassa Nopea, ennakoiva oikein
ohjaus ja sanktioissa reagointi
Lainsäädänn.
kehittäminen Puutteet, monimutk. Säädökset turvaavat
poikkihall. toimimattomuus terveyden Kuluttajat toimivat
Kuluttajat tietävät oikein ja voivat
KTK/KUV/ Tiedon puute
ja osaavat luottaa tuotteisiin
Tukes ohjaus
Toimivat
Solvit Kans. erityisvaatimukset markkinat
Ilmoitusm. muissa maissa Direktiivit voimassa
Tuoteyht.p. Kotimaiset ongelmat Syrjimättömyysperiaate Vapaa liikkuvuus
Vuorovaikutus Tiedon puute (viranom. Säädökset tunnetaan
kansallisella + ja yritykset)
EU-tasolla Ei oligopoleja, kartelleja
Poikkihall. laus. Ei ei-toivottuja vaikutuksia Kilpailu toimii
Valtiontuki, julkiset hank.
Julk./yksit. samalla viivalla