SlideShare a Scribd company logo

Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005

•
•
Vantaan Rotaryklubi ry - Vanda Rotaryklubb rf
Vantaan Rotaryklubi ry - Vanda Rotaryklubb rf

Vantaan Rotaryklubin 40-vuotishistoriikki 1963-2005, toimittanut Esko Kaarna

1 of 224
Download to read offline
Esko Kaarna MAHDOLLISUUS VELJEYTEEN – TILAISUUS PALVELUUN Vantaan Rotaryklubi 1963 – 2005
2
Esko Kaarna MAHDOLLISUUS VELJEYTEEN – TILAISUUS PALVELUUN Vantaan Rotaryklubi 1963 – 2005 3
Vantaan Rotaryklubi 1963 – 2005 Toimituskunta: Jorma Haapamäki, puheenjohtaja Esko Kaarna Jorma Pennanen Pertti Viitanen © Esko Kaarna ja Vantaan Rotaryklubi ISBN 952-91-9866-3 Ulkoasu: Textime Oy/Seppo Haapanen Kirjapaino: Forssan Kirjapaino Oy, Forssa 2006 4
SISÄLLYS Sisällys ................................................................................................................................ 5 Lukijalle .............................................................................................................................. 8 I Klubin perustaminen .......................................................................................... 11 1.1 Aloitteesta valmisteluihin .......................................................................................... 11 1.2 Perustava kokous ja toiminnan käynnistyminen ........................................................ 13 1.3 Synnytystuskia ja odotusta ........................................................................................ 14 1.4 Rotary Internationalin jäseneksi ................................................................................ 17 1.5 Charterjuhla ............................................................................................................ 18 1.6 Klubin standaari ....................................................................................................... 21 II Klubin hallinto ja talous ..................................................................................... 24 2.1 Klubin järjestysmuoto ja säännöt .............................................................................. 24 2.2 Hallitus ..................................................................................................................... 26 2.3 Toimihenkilöt, asiamiehet ja yhteyshenkilöt.............................................................. 29 2.3.1 Klubin presidentti .......................................................................................... 29 2.3.2 Klubin sihteeri ................................................................................................ 33 2.3.3 Taloudenhoitaja ja klubin talous ..................................................................... 36 2.3.4 Klubimestari ................................................................................................... 39 2.3.5 Klubin muut toimihenkilöt ............................................................................ 40 III Klubin jäsenistö .................................................................................................. 43 3.1 Perustajajäsenet ......................................................................................................... 43 3.2 Jäsenet ja jäsenyys ..................................................................................................... 44 3.3 Kysymys naisjäsenyydestä.......................................................................................... 47 IV Viikkokokoukset ja tilaisuudet ........................................................................... 51 4.1 Kokouspaikat: Sillankorvasta Chiciin ........................................................................ 51 4.2 Kokousjärjestelyt ja -käytännöt ................................................................................. 59 4.3 Viikkokokouksen ohjelma ........................................................................................ 64 4.4 Yritys- ja työpaikkakäynnit ....................................................................................... 75 4.5 Juhlat ja muut avec-tilaisuudet .................................................................................. 84 4.5.1 Viikkokokoukset avec-tilaisuuksina ................................................................ 84 4.5.2 Vierailut eri kohteisiin .................................................................................... 84 4.5.3 Teatterikäynnit ............................................................................................... 87 5
4.5.4 Puutarhajuhlat ................................................................................................ 88 4.5.5 Rapujuhlat...................................................................................................... 91 4.5.6 Joulujuhlat ..................................................................................................... 92 4.5.7 Vuosijuhlat ..................................................................................................... 94 4.5.8 Matkat ulkomaille .......................................................................................... 99 4.6 Läsnäolo ja osallistuminen ...................................................................................... 102 V Toiminta palveluväylillä .................................................................................... 107 5.1 Rotaryn tavoite ja palveluväylät ............................................................................... 107 5.2 Klubipalvelu .......................................................................................................... 109 5.2.1 Luokite- ja jäsenyyskomitea .......................................................................... 110 5.2.2 Läsnäolo- ja toveruuskomitea ....................................................................... 114 5.2.3 Ohjelma- ja rotarytietouskomitea ................................................................. 124 5.2.4 Julkaisu- ja tiedotuskomitea .......................................................................... 130 5.3 Ammattipalvelu ...................................................................................................... 136 5.3.1 Esitelmät, tietoiskut ja työpaikkakäynnit ...................................................... 136 5.3.2 Yhteistyö koulujen kanssa ............................................................................. 137 5.3.3 Ammattipalveluprojekti Tikkurilan lukion kanssa ......................................... 138 5.3.4 Kartoituksia ja suunnitelmia ......................................................................... 139 5.4 Yhteiskuntapalvelu .................................................................................................. 141 5.4.1 Avustukset ja tukeminen ............................................................................... 141 5.4.2 Teemat ......................................................................................................... 143 5.4.3 Projektit ....................................................................................................... 146 5.4.4 Kansainvälinen yhteiskuntapalvelun projektit ............................................... 150 5.5 Kansainvälinen palvelu ........................................................................................... 153 5.5.1 Kansainväliset kosketukset ............................................................................ 153 5.5.2 Kansainvälinen nuorisovaihto ....................................................................... 155 5.5.2.1 Nuorisovaihtoon valmentautuminen .................................................. 155 5.5.2.2 Vuosivaihto ........................................................................................ 156 5.5.2.3 Kesävaihto ja kansainväliset leirit ........................................................ 163 5.5.2.4 Kuoreveden viestintäleiri .................................................................... 166 5.6 Rotarysäätiön ohjelmien tukeminen........................................................................ 167 5.6.1 Rotarysäätiön ”jäsenyys” ............................................................................... 167 5.6.2 Rotarysäätiöprojektit .................................................................................... 168 5.6.3 PHF-arvot .................................................................................................... 170 5.6.4 Opintoryhmien vaihto.................................................................................. 172 5.6.5 Stipendit....................................................................................................... 173 VI Yhteydet Rotarypiiriin ...................................................................................... 174 6.1 Governorin klubivierailut ja tunnustukset ............................................................... 174 6.2 PETS-valmennusseminaarit ja piirineuvottelut ....................................................... 178 6.3 Piirikonferenssit ...................................................................................................... 180 6.4 Klubin jäsenet piirin tehtävissä................................................................................ 183 6
VII Yhteistyö muiden rotaryklubien kanssa ............................................................ 184 7.1 Yhteydet Huddingen kummiklubiin ....................................................................... 184 7.2 Intercitykokoukset .................................................................................................. 188 7.3 Klubien väliset muut yhteydet ................................................................................ 190 VIII Vantaan Rotaryklubi kummiklubina ................................................................ 193 8.1 Tikkurilan Rotaryklubin perustaminen ................................................................... 193 8.2 Myyrmäen Rotaryklubin synty................................................................................ 196 8.3 Vantaa Airport Rotaryklubi: Governorien sinnikkyyden tuote ................................ 199 8.4 Vantaan Rotaractklubin perustaminen ja tukeminen ............................................... 202 Lopuksi............................................................................................................................ 205 Lähde- ja arkistoluettelo .................................................................................................. 208 Liitteet ............................................................................................................................. 215 Tekstissä yleisimmin esiintyviä lyhenteitä AG Assistant Governor. Apulaisgovernor DG District Governor. Piirigovernor GSE Study Group Exchange. Piirien välinen opintoryhmien vaihto PDG Past District Governor. Entinen piirigovernor PETS Presidents-elect Training Seminar. Tulevien presidenttien valmennusseminaari PHF Paul Harris Fellow. Rotarysäätiön myöntämä kunnia-arvo RF Rotary Foundation. Rotarysäätiö RI Rotary International RYLA Rotary Youth Leadership Award. Johtamiskoulutusjärjestelmä nuorille 7
LUKIJALLE Rotaryvuoden 2003–2004 julkaisu- ja tiedotuskomitea totesi, että Vantaan Rotaryklubilta puuttui sen vaiheiden yhtenäinen kuvaus. Komitea kirjasi toimintasuunnitelmaansa lauseen: ”Klubimme täyttää 40 vuotta, joten on aika historiikille ja se tullaan julkaisemaan mahdollisimman pian.” Juhla- vuoden tapahtumien valmistelutoimikunnan puheenjohtaja, president-elect Jorma Haapamäki sopi syksyllä 2003 allekirjoittaneen kanssa historiikin kirjoittamisesta ja klubin vaiheita kuvaavan esityk- sen pitämisestä 40-vuotisjuhlassa. Juhlassa 5.2.2005 pidetty esitys Tapahtunutta ja koettua klubin neljältä vuosikymmeneltä on luettavissa Internetistä klubin kotisivuilta. Varsinaisen historiikin laati- minen vei odotettua pidemmän ajan ja sisältökin kasvoi kaavailtua laajemmaksi. Klubin neljä vuo- sikymmentä on tulkittu ajanjaksoksi vuoden 1963 perustamisvaiheista rotaryvuoden 2004–2005 loppuun. Julkaisu- ja tiedotuskomitean tavoitteen mukaisesti olen pyrkinyt laatimaan historiikista yhte- näisen kuvauksen klubin vaiheista, kuitenkin siten, että klubin hallinnon ja toiminnan eri puolia ja osa-alueita on käsitelty systemaattisesti omina kokonaisuuksinaan. Esitys perustuu lähes kokonaan käytettävissä olleisiin kirjallisiin lähteisiin. Vain lähdemateriaalin puuttuessa tai siinä esiintyneiden puutteellisuuksien ja epäjohdonmukaisuuksien vuoksi olen turvautunut muutamissa yksityiskoh- dissa sisarten tai veljien henkilökohtaisiin muistoihin. Runsaimmin olen kysymyksilläni vaivannut kahta rotarytoiminnan veteraania, Pertti Viitasta ja Sulo Kosusta. Heille, samoin kuin muillekin avus- taneille sisarille ja veljille, esitän vilpittömän kiitokseni. Aineiston käsittelytavasta johtuen ristiriidat lähteistä nousevan tekstin ja tapahtumissa mukana olleiden subjektiivisten muistikuvien kesken ovat mahdollisia. Teoksen deskriptiivinen ja epätieteellinen esitystapa on oikeuttanut rajoittamaan lähde- viittaukset pelkästään klubin arkiston ulkopuoliseen materiaaliin. Lopusta löytyvän lähdeluettelon olen sitä vastoin laatinut varsin kattavaksi nimenomaan klubin oman arkiston tarpeisiin. Teoksen kuvaus varsinkin muutamalta 1960-luvun loppuvuodelta ja 1970-luvun alkupuoliskolta on puutteellinen kokonaan tai lähes kokonaan hävinneiden asiakirjojen vuoksi. Suunnitelmat, pöy- täkirjat ja viikkoselosteet joiltakin myöhemmiltäkin vuosilta ovat osittain kadonneet. Rotaryveljet Olavi Stenbäck, Taisto Hintsanen ja Harri Hautala ovat ystävällisesti toimittamallaan materiaalilla paikanneet kummiklubin arkiston pahimpia aukkoja Myyrmäen ja Vantaa Airport Rotaryklubien sekä Vantaan Rotaractklubin perustamista koskevilta osin. Osoittamastaan palvelumielestä he an- saitsevat lämpimän kiitoksen. Lähdeaineiston puutteista huolimatta uskon teoksen antavan suhteel- lisen kattavan ja luotettavan kuvan Vantaan Rotaryklubin neljästä vuosikymmenestä. Luottamustani vahvistaa Jorma Haapamäeltä ja Pertti Viitaselta saamani palaute heidän luettuaan käsikirjoituksen. Veli Jormalle kuuluu sydämellinen kiitos myös hänen osoittamastaan henkisestä tuesta ja luotta- muksesta työn valmistumiseen kirjoitusprosessin aikana. Joidenkin lukujen alkuun olen liittänyt kursiivitekstillä kirjoitettuja lainauksia rotarykirjallisuu- desta ja säännöstöstä tietoiskuiksi niille lukijoille, joille rotaryliike ja sen toiminta on vähemmän tunnettua. Lainaukset saattavat toimia myös ”käsikirjana” rotareille, jotka ovat olleet mukana vasta 8
lyhyehkön ajan. Lukujen sisällön hahmottamiseksi on otsakkeiden lisäksi käytetty joissakin kohdin kursiivitekstiä eräänlaisena väliotsakkeena korostamaan uutta esille tulevaa asiaa. Suoria lainauksia on otettu tarkoituksella varsin runsaasti elävöittämään tekstiä ja antamaan tiettyä tapahtumiin liit- tyvää ajankuvaa. Otteet henkilöiden puheista ja lausumista ovat autenttisia vain sillä edellytyksellä, että kyseeseen tulevien asiakirjojen laatijat ja muistiinmerkitsijät ovat kirjauksissaan olleet tarkkoja. Aikamääreissä ”vuosi 19xx–19xx” tarkoittaa aina heinäkuun alusta seuraavan kesäkuun loppuun kestävää rotaryvuotta. Yllättävää klubin arkistoon perehtyessä oli säilyneen kuvamateriaalin niukkuus. Teoksen ku- vituksessa olen sen vuoksi joutunut turvautumaan veljien ja sisarten apuun ja heidän kotoisten albumiensa sisältöön. Jokaiselle kuviaan lainanneelle olen hyvin kiitollinen. Kaikesta huolimatta ovat valintamahdollisuudet kuvituksessa jääneet varsin rajallisiksi ja erityisesti kahden ensimmäisen vuosikymmenen osalta lähes olemattomiksi. Kuvaajan tai kuvalähteen olen maininnut jokaisen ku- vatekstin yhteydessä, mutta erillistä kuvaluetteloa en ole lähteisiin liittänyt. Teoksen painamiseen liittyvissä kysymyksissä veli Jorma Pennasen panos on ollut ratkaisevan tärkeä ja todellisen kiitoksen ansaitsevaa. Hänen osoittamansa palvelumieli ja asiantunteva paneutumisensa järjestelyihin on taan- nut joustavan ja ongelmattoman prosessin historiikin kansiin saattamisessa. Historiikin kirjoittaminen on ollut varsin haasteellinen, mutta samalla myös opettavainen työ. Se on pakottanut taustojen selvittämiseksi ja joidenkin ratkaisujen ymmärtämiseksi paneutumaan niin Rotaryn historiaan ja kirjallisuuteen kuin myös säännöstöön ja sen kehitykseen. Joskus olen suorastaan tuntenut suorittavani rotarytoiminnan arvosanaopintoja. Työn nyt valmistuttua saatan helpottuneena osaltani todeta, että se kannatti sittenkin. Toivon, että tuloksesta on iloa myös sisarille ja veljille, ehkäpä muillekin. Ajattelen erityisesti niitä vantaalaisia lukijoita, jotka ovat kiinnostuneet kotikaupunkinsa vaiheista. Onhan Vantaan Rotaryklubin toiminta kappale kaupungin historiaa ja niveltynyt neljän vuosikymmenen ajan kiinteästi kaupungin ja kaupunkilaisten hyväksi tehtyyn työhön. Kaupunginjohtaja Juhani Paajasen sanoin ”historiikki dokumentoi … saavutukset ja sitoo toimet aika-akselille sekä siirtää ne tuleville sukupolville”. Näkemyksen on jakanut myös Vantaan Energia Oy, jonka huomattava tuki on helpottanut merkittävästi historiikin julkaisemista. Hiekkaharjussa, 3. päivänä marraskuuta 2005 Esko Kaarna 9
Presidentti Jorma Haapamäki (oik.) kohottaa maljan 40-vuotiaalle Vantaan Rotaryklubille Gyllenbergin taidemuseossa kesän 2005 puutarhajuhlan yhteydessä. Tilaisuuteen osallistuneita edustavat kuvassa vasemmalta rouva Puhakka sekä varapresidentti Antti Puhakka ja Markku Lähelmä. Kuva: Jorma Haapamäen kuva-arkisto. 10
I KLUBIN PERUSTAMINEN Vuonna 1905 syntynyt rotaryliike saapui Suomeen 1. päivänä joulukuuta 1926, jolloin Hotelli Käm- pissä pidettiin Helsingin Rotaryklubin perustamiseen johtanut kokous. Ennen talvi- ja jatkosotaa maahan ehdittiin perustaa kahdeksan klubia, joista kolmannen, Viipurin Rotaryklubin toiminta päät- tyi kaupungin menetykseen kesäkuussa 1944. Klubin perinteet jatkuivat kuitenkin vahvoina vuonna 1949 perustetussa Töölön Rotaryklubissa, jonka perustajajäsenistä kaksi kolmasosaa oli entisiä Vii- purin Rotaryklubin jäseniä. Liikkeen varsinainen eteneminen Suomessa alkoi välittömästi jatkosodan päätyttyä. Vuosina 1945–1949 uusia klubeja perustettiin jo 42 (Service Above Self 2001, s. 31, 34). Rotaryliikkeen kehitys seurasi 1950-luvulla käynnistynyttä voimakasta teollista ja taloudellista kehitystä. Klubien määrä, yhteensä 52, riitti heinäkuun 1950 alusta maan jakamiseen kahteen rota- rypiiriin. Neljä vuotta myöhemmin tarvittiin jo kolmaskin piiri silloisille 94 klubille. Vuoden 1963 loppuun mennessä yhteensä 125 klubia oli saanut Rotary Internationalin (RI) virallisen jäsenyyden. Vuonna 1966 RI:n hallituksen jäsen, lääkintöneuvos Jouko Huttunen analysoi räjähdysmäiseksi luonnehditun kasvun syitä seuraavasti: ”Sodanjälkeisessä perin aineellistuneessa ilmapiirissä … ih- misellä oli voimakas tarve saada jotakin, millä tasapainottaa kaikkea sitä, minkä sota oli hävittänyt hänen sydämestään ja sielustaan. … halusimme kiihkeästi tehdä jotakin paremman tulevaisuuden ja paremman maailman puolesta, ja rotaryssa me löysimme valmiiksi rakennetun organisaation, … järjestön, jonka perustana oli epäitsekäs palvelu ja joka tunnusti kaiken hyödyllisen työn arvon ja näki ystävyydessä niin ihmisten kuin kansojenkin välisen suhteiden varmemman perustan” (Service Above Self 2001, s. 65, 69, 76, 85). Vantaan Rotaryklubin perustaminen 127:nä klubina lokakuun lopulla 1963 osui liikkeen jatkuvaan nousukauteen Suomessa. 1.1 ALOITTEESTA VALMISTELUIHIN Rotaryliike tuli Suomeen Ruotsista. Ruotsista tuli myös aloite rotaryklubin perustamiseksi Vantaal- le, silloiseen Helsingin maalaiskuntaan. Tukholman suuralueella toimiva Huddingen Rotaryklubi (Huddinge Rotaryklubb) oli 1960-luvun alussa käynnistänyt ystävyysklubitoiminnan tanskalaisen Kongens Lyngbyn (Kongens Lyngby Rotaryklubb) ja norjalaisen Askimin (Askims Rotaryklubb) rotaryklubien kanssa. Huddingen Rotaryklubi järjesti keväällä 1962 ystävyysklubeilleen intercityko- kouksen, jossa heräsi ajatus täydentää piiriä suomalaisella klubilla. Kun sekä tanskalainen että norja- lainen ystävyysklubi olivat Huddingen ystävyyskunnasta, oli luonnollinen ajatus löytää suomalainen klubi vastaavasta suomalaisesta ystävyyskunnasta Helsinge kommun eli Helsingin maalaiskunnasta. Ajatus osoittautui kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa, koska ilmeni, ettei Helsingin maalaiskun- 11
nassa vielä ollut omaa rotaryklubia. Tosin Keravan klubissa oli jo vuodesta 1958 lähtien keskusteltu klubin perustamisesta Helsingin maalaiskuntaan, mutta suunnitelmat siltä suunnalta eivät olleet koskaan johtaneet konkreettisiin toimenpiteisiin. Huddingen Rotaryklubi ei kuitenkaan luopunut ajatuksesta. Klubin kansainvälisen palvelun väy- lä otti tehtäväkseen selvittää edellytykset laajentaa ystävyysklubipiiriä suomalaiseen ystävyyskuntaan. Klubin presidentti Olle Ebbinghaus kirjoitti 20.11.1962 piirin 143 governorille (DG), ”kenraali- kuvernöörille”, kenraaliluutnantti T.V. Viljaselle ja tiedusteli tämän näkemyksiä mahdollisuuksista toteuttaa suunnitelma ja ylipäätään perustaa rotaryklubi Helsingin maalaiskuntaan. Hän pyysi myös kartoittamaan henkilöitä, jotka saattaisivat olla asiasta kiinnostuneita ja joihin voisi ottaa yhteyttä. Presidentti Ebbinhaus viittasi jopa mahdollisiin keskusteluihin kunnanvaltuustojen kesken. Tarkoi- tettuja keskusteluja ei kuitenkaan käynnistetty koskaan. Tottuneena organisaattorina DG Viljanen ryhtyi välittömästi toimeen. Hän antoi vastaperuste- tulle Pohjois-Helsingin Rotaryklubille tehtäväksi selvittää edellytykset rotaryklubin perustamiseksi Helsingin maalaiskuntaan ja nimesi huhtikuussa 1963 klubin ensimmäisen presidentin, arkkitehti Olli Vikstedtin erityisedustajakseen hankkeeseen. Selvitettäviin asioihin kuuluivat muun muassa perustettavan klubin toiminta-alue ja elinkeinorakenteen kartoitus. Alueelta tuli löytyä riittävästi sellaisia liikkeitä ja laitoksia, joista klubin jäsenet voitiin valita. Erityisesti tuohon seikkaan RI:n sihteeristö kiinnitti Olli Vikstedtin huomiota. Zürichin palvelukeskuksesta toukokuussa lähetetyssä kirjeessä korostettiin nimenomaan, että jokaisen aktiivijäsenen toimipisteen tuli sijaita klubin rajo- jen sisällä. Tammikuussa 1963 Pohjois-Helsingin Rotaryklubin jäsen, Seutulassa asuva diplomi-insinööri Mauri Kuuskoski otti yhteyttä joihinkin uuden rotaryklubin perustamisesta kiinnostuneisiin henki- löihin Helsingin maalaiskunnassa. Näistä hän muodosti kuusihenkisen toimikunnan tutkimaan klu- bin toimintamahdollisuuksia sekä suunnittelemaan sen kokoonpanoa perustamisvaiheessa. Toimi- kunnan puheenjohtajaksi tuli diplomi-insinööri Teijo Wesamaa ja jäseniksi johtaja Simo Raassina, tohtori Tauno Lonka, apteekkari Gunnar Andersson, johtaja Toivi Kokkola ja johtajaopettaja Tauno Markkula. Mauri Kuuskoski osallistui myös toimikunnan työskentelyyn, jota huhtikuusta lähtien ohjasi governorin erityisedustajana Olli Vikstedt. Toimikunnan lukuisiin kokouksiin ja työsken- telyyn osallistuivat jossain määrin myös tulevista klubin perustajajäsenistä ainakin toimitusjohtaja Kurt Kronman, pankinjohtaja Raimo Palonen, osuuskassan johtaja Yrjö Teräväinen sekä diplomi- insinööri Lars Zilliacus. Toimikunnan tuli tehdä esitys klubin rajoista ja laatia alueen elinkeinorakenteeseen perustuva luokitekartta. Sen oli hankittava myös perustamiseen tarvittavat vähintään 25 jäsentä, joiden tuli, mikäli mahdollista, edustaa yksin omaa pääluokitettaan. Missään tapauksessa samaan pääluokittee- seen ei saanut kuulua enempää kuin kolme jäsentä ja heidänkin tuli jokaisen kuulua eri alaluokittee- seen. Luokitekarttaa laatiessaan toimikunta kirjasi yhteensä 143 yritystä, laitosta tai ammattiryhmää, jotka vastasivat RI:n malliluokitekartan pää- ja alaluokitteita. Valinnanvaraa siis löytyi. Kysymykseen klubin aluerajoista näytti löytyvän ratkaisu, kun Pohjois-Helsingin Rotaryklubi päätti viikkokoko- uksessaan 5.6.1963 ”luovuttaa Tikkurilaan perustettavalle klubille Helsingin maalaiskunnan se alue, joka jää Nurmijärventien ja Tuusulan tien väliin”. Toimikunnan laatimaan perustajajäsenten luetteloon tuli yhteensä 27 nimeä. Pääluokitteisiin ”Maanviljelys”, ”Opetus”, ”Rahatoimi”, ”Taiteet” ja ”Sähköteollisuus” lukeutui kuhunkin kaksi jä- sentä. Loput 17 jäsentä edustivat yksin omaa pääluokitettaan. Jäsenten luokitteiden kannalta ei siis ollut esteitä RI:n hyväksymiselle. Kelpoisuuden toteaminen sitä vastoin oli ollut varsin suuritöinen 12
prosessi. Ennen ehdokkaan hyväksymistä jäsenluetteloon ”kummin” eli Olli Vikstedtin tehtävänä oli ollut haastatella henkilökohtaisesti kaikki toimintaan halukkaat ja keskustella heidän kanssaan jäsenyyteen ja klubin perustamiseen liittyvistä asioista. Perustajajäsenten keski-iäksi muodostui 43 vuotta. Nuorin heistä oli 25- ja vanhin 59-vuotias. Kolmannes jäsenistä oli koulutukseltaan dip- lomi-insinööri tai insinööri. Mukaan mahtui myös kolme ekonomia, kaksi maatalous-metsätietei- den tohtoria, kaksi pankinjohtajaa, joista ainakin toinen oli juristi, johtajaopettaja, hammaslääkäri, apteekkari, taidemaalari, säveltäjä ja tilanhoitaja. Loppujen viiden jäsenen ammattinimikkeeksi oli merkitty toimitusjohtaja tai johtaja. 1.2 PERUSTAVA KOKOUS JA TOIMINNAN KÄYNNISTYMINEN Toimikunta sai työnsä päätökseen siten, että uuden klubin perustava kokous voitiin kutsua koolle lokakuun lopulle 1963. Sitä ennen Olli Vikstedt lähetti RI:lle oman raporttinsa (Extension Sur- vey) valmistelutoimista. Hän luonnehti siinä Helsingin maalaiskuntaa osittain esikaupunkimaiseksi, osittain taas teollistuneeksi alueeksi, joka kasvoi noin 4000–5000 asukkaan vuosivauhdilla. Kasvun nopeudesta johtuen asujaimisto oli varsin heterogeenista. Kunnan alkuperäinen väestö oli jäänyt pie- neksi vähemmistöksi ilman vaikutusvaltaa, eivätkä alueelle muuttaneet olleet toistaiseksi kasvaneet kiinteään yhteisöllisyyteen. Kaikki vaikuttajat (the leading men) eivät edes tunteneet toisiaan. Sen vuoksi kunnassa esiintyi lukuisia ratkaisuaan odottavia kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia ongel- mia. ”Olen varma, että Rotarylla on siellä tehtävä (Mission). Klubin taustatekijät ovat äärimmäisen hyvät, kuten luokitelista osoittaa.” Perustava kokous pidettiin hotelli Olympian kabinetissa Helsingissä 29.10.1963 kello 18.30 alkaen. Kokoukseen osallistui DG Martti Rikala Imatran Rotaryklubista ja hänen johdollaan laa- dittiin RI:n hallitukselle perustamishakemus. Hakemukseen liitettiin valmistelevan toimikunnan laatima luettelo 27 perustajajäsenestä. Heistä vain yksi, Gunnar Andersson, oli aikaisemmin ollut rotari (Keravan Rotaryklubi). Hakemusta varten kokouksessa oli tehtävä joukko päätöksiä, joista tärkeimmät koskivat klubin nimeä, virkailijoita ja hallituksen kokoonpanoa. Klubin nimi ja erityisesti siihen tuleva paikannimi oli tuottanut valmistelevalle toimikunnalle paljon päänvaivaa. Työnimenä toimikunta oli käyttänyt muotoa ”Helsingin maalaiskunta/Helsinge kommun Rotary Club”. Perustavassa kokouksessa tuli esille useita muitakin ehdotuksia, joista yksi oli jäsen Gösta Nylundin voimakkaasti suosittelema ”Helsinki-Lento Rotaryklubi”. Nimiehdotus ”Vantaan Rotaryklubi – Vanda Rotaryklubb” sai lopulta suurimman kannatuksen. Klubin ensim- mäiseksi presidentiksi valittiin Teijo Wesamaa, varapresidentiksi Tauno Markkula, sihteeriksi Yrjö Teräväinen ja rahastonhoitajaksi Raimo Palonen. Heidän lisäkseen johtokuntaan valittiin Gunnar Andersson ja diplomi-insinööri Henrik Furuhjelm. Säännölliset viikkokokoukset päätettiin pitää maanantaisin klo 17.00 ravintola Sillankorvassa Helsingissä ja johtokunnan kokoukset samassa pai- kassa joka kuukauden viimeisenä maanantaina. Vantaan Rotaryklubi aloitti toimintansa governorin luvalla väliaikaisena klubina välittömästi perustamiskokouksen jälkeen 11.11.1963 pidetyllä viikkokokouksella. Ravintola Sillankorva oli juhlistanut ”tupaantuliaisistuntoa” kukkalaittein ja palavin kynttilöin. Tähän ensimmäiseen viik- 13
kokokoukseen osallistui yhteensä 23 veljeä. Heidän lisäkseen tilaisuudessa vierailivat Herttoniemen Rotaryklubin jäsenet Mauri Leino ja P. Hanioja sekä kummiklubin presidentti E. Sarviala ja past presidentti Olli Vikstedt. Viikkoselosteen laatinut Yrjö Teräväinen kuvaa kokouksen kulkua seu- raavasti: ”Veli Olli Vikstedt havaitsi puheenjohtajan kokousvälineissä puutteellisuutta ja kiiruhti tämän poistamiseksi lahjoittamaan klubillemme uutuuttaan hohtavan puheenjohtajan nuijan, jonka avulla toivoi veljien innostuvan rotaryaatteelle ja tekevän sen mukaisia päätöksiä. … Samaan hen- genvetoon, kun veli presidentti oli näkyvän arvonnousunsa merkiksi napauttanut uudella nuijalla kiitoksen osoitukseksi, ei lahjoittajan päähän, vaan kokouspöytään, ehätti kummiklubin presidentti Sarviala jatkamaan puheiden sarjaa, sekä lahjoitti klubinsa lipun, jonka veli presidentti lupasi pitää kunniapaikalla.” Varsinaisina kokousasioina selvitettiin perustajajäsenten luokitteet ja jaettiin kaikil- le jäsenille rotaryklubin mallisäännöt ja järjestysmuoto. 1.3 SYNNYTYSTUSKIA JA ODOTUSTA Puhtaaksikirjoitettu luokiteluettelo hyväksyttiin klubin viikkokokouksessa 18.11.1963. Tämän jäl- keen governorin erityisedustaja Olli Vikstedt lähetti kaikki valmiit ja allekirjoitetut RI:n jäsenyy- den saamiseksi tarpeelliset hakemusasiakirjat DG Martti Rikalalle lopullista käsittelyä varten. Pari viikkoa aikaisemmin hän oli kuitenkin esittänyt governorille huolestuneisuutensa klubin aluekysy- myksestä. Jokaisella klubilla tuli rotaryklubin järjestysmuodon mukaan olla omat tarkoin määrätyt rajansa. Helsingin maalaiskunnan alue oli ennestään jaettu neljän klubin, Kallion, Pohjois-Helsin- gin, Herttoniemen ja Keravan klubien kesken. Vallitsevassa tilanteessa näiden klubien tai jonkun niistä oli luovutettava perustettavalle klubille osa alueistaan ja saatava RI:n hallituksen lupa rajojensa tarkistamiseen. Pohjois-Helsingin Rotaryklubi oli jo kesäkuussa luovuttanut omasta alueestaan sen osan, joka Helsingin maalaiskunnassa jäi Nurmijärven ja Tuusulan teiden väliin. Myöskin Keravan klubin asenne kysymykseen oli ollut ”tyylikäs ja rotaryhengen mukainen”. Toimenpiteet olivat ta- pahtuneet kuitenkin ilman yhteyttä RI:iin. Tapahtumien kulku antoi Olli Vikstedtille aiheen kysyä governorilta, ”onko nyt viisaampaa olla hiiskumatta tästä mitään RI:lle, vai pitäisikö application- papereihin liittää molempien klubien luovutuspäätökset?” Vastauksen tiedusteluunsa Olli Vikstedt sai klubin neljännessä viikkokokouksessa 2.12.1963, kun DG Rikala saapui yllättäen selostamaan ilmenneitä ”synnytystuskia”. Hän kertoi, ettei klubin perustamisasiakirjoja voitu lähettää vielä RI:lle, koska klubilla ei selvitysten mukaan ollut virallises- ti omaa aluetta. Sen määrittämiseksi tuli ensin Helsingin maalaiskunnan alueen jakaneiden Kalli- on, Pohjois-Helsingin, Herttoniemen ja Keravan klubien sekä samalla myös kaikkien muidenkin Helsingissä toimivien klubien jokseenkin sekavat toiminta-alueet asianmukaisesti tarkistaa. ”Tämä toimenpide ottaa jonkin verran aikaa, mutta (klubi) tulee saamaan perustamisasiakirjansa varmasti ensi kevään kuluessa.” RI:n päätöstä odotettaessa klubin tuli jatkaa rakentumistaan toimivaksi ja täysin valmiiksi yksiköksi. Erityisesti hän painotti oman nuorisovaihtoasiamiehen valintaa jo tässä vaiheessa. Perustamisasiakirjat eivät olleet lähteneet Zürichiin vielä huhtikuun 1964 lopullakaan. DG Rika- la ilmoitti, ”etten saa klubinne papereita vietyä eteenpäin kun ystävämme veli Topi (Olli) Vikstedt ei 14
saa H:gin klubien rajapapereita kuntoon. Kävin hänen luonaan helmikuussa pitkän neuvottelun ja asiat ovat selvät kun vain paperit saadaan valmiiksi. En tiedä kuinka oikein neuvoisin teitä hienotun- teisesti tarjoamaan apuanne kirjurintöihin veli Topille jotta asia saataisiin edistymään.” Tuskin asian viivästymisestä voitaneen kuitenkaan syyttää yksin Olli Vikstedtin hitautta ”kirjurintöissä”. Van- taan Rotaryklubin perustamiseen kytketty koko Helsingin alueen rotaryklubien rajojen selvitystyö tuotti Olli Vikstedtin harteille lähes käsittämättömän työtaakan kaikkine neuvotteluineen, tulihan rajajärjestelyihin saada klubien kirjallinen suostumus. Neuvottelut sujuivat aluksi varsin nihkeästi, koska vanhat klubit pitivät koko työtä tarpeettomana ja jopa oikeuksiaan loukkaavana. Monet pit- kään rotareina toimineet pelkäsivät aivan ilmeisesti, että he joutuisivat rajajärjestelyjen seurauksena vaihtamaan klubia ja jättämään hyvästit tutulle veljespiirille. Selvitystyö valmistui kuitenkin touko- kuun aikana, ja governor saattoi vihdoinkin lähettää perustamisasiakirjat eteenpäin. Niissä Vantaan Rotaryklubin alueen rajoiksi oli määritelty ”Helsingin maalaiskunnan alueelliset rajat” eli kunnan koko alue. Kesäkuun alkupuolella klubi sai RI:n sihteeristöltä ilmoituksen, että DG Rikalan lähettämät asiakirjat olivat saapuneet Zürichiin. Niitä käsiteltiin parhaillaan ja ne lähetettäisiin aikanaan RI:n hallitukselle. Joitakin täydentäviä karttoja tarvittiin kuitenkin vielä ennen lopullista ratkaisua. Ilmoi- tukseen sisältyi lupaus toimittaa klubin virkailijoille tarpeellista ohjeistavaa materiaalia sekä tiedus- telu, halusiko klubi tulevaisuudessa jaettavan materiaalin ja kirjeenvaihdon mahdollisesti englannin kielen asemasta mieluummin saksaksi tai ruotsiksi. Tiedustelun presidentti Wesamaa vastasi, keskus- teltuaan asiasta tulevan presidentin Tauno Markkulan kanssa, että kirjeenvaihdon klubipresidentin kanssa sekä presidentille jaettavan materiaalin toivottiin olevan ruotsin kielistä, koska ruotsi oli klu- bin toinen virallinen kieli. Kohtelias ruotsin kielinen vastauskirje heinäkuun alussa ja aikaisemmin toimitetun ”The Club President’s Workbook” lisäksi lähetetty ”Klubbpresidentens Handbok” osoit- tivat, että kielitoivomusta kunnioitettiin Zürichissä. RI:n sihteeristön paneutuminen perustamisasiakirjoihin oli perusteellista ja tuotti kesäkuussa DG Rikalan ja Zürichin kesken tiiviin kirjeenvaihdon joistakin tarkistusvaatimuksista. Ne koskivat vaalikokouksen ajankohtaa, jäsenmaksun suuruutta sekä neljän perustajajäsenen luokitteiden tar- kistamista. Martti Rikala neuvotteli vaatimuksista klubin sihteeri Yrjö Teräväisen kanssa ja rohkeni keskustelujen pohjalta klubin päätösten vielä puuttuessa luvata sihteeristölle tarpeelliset sääntöjen muutokset. Varsinaisessa hakemusasiakirjassa (Application) vaalikokous oli määritelty pidettäväksi maaliskuun aikana. Ajankohta tarkistettiin maaliskuun ensimmäiseksi maanantaiksi. Jäsenmaksuksi päätetty 50 Fmk ei vastannut RI:n vaatimusta vähintään 25 USD:n suuruisesta vuotuisesta maksus- ta. Governor lupasi, että maksu tarkistetaan 60 markaksi. Luokitteita koskevat tarkistusvaatimukset olivat hyväksyttävät ja selvät, mutta aluerajat vaativat vielä muutaman selventävän kartan Olli Vik- stedtiltä. Vantaan väliaikainen Rotaryklubi antoi kokouksessaan 22.6.1964 johtokunnalle valtuudet tarkistaa vaaditut seikat sellaisiksi, että ne vastasivat governorin Zürichille antamia lupauksia. Hakemusasiakirjojen jättämisen jälkeen toiveet RI:n jäsenyyden pikaisesta saamisesta elivät voi- makkaina. Hauskalla tavalla odotus ilmeni Zürichiin lähetettyjen selvitys-, tilaus- tai vastaavien kir- jeiden loppulauseina esimerkiksi seuraavasti: ”Hoping to have in the nearest future the possibility to forget the prefix ’provinsional’, we remain …”.Väliaikaisen klubin asemasta oli myös käytännössä haittaa klubin aktiivisesti ja motivoituneesti kehittyvälle toiminnalle. Elokuun 1964 alussa klubin kakkossihteeri Simo Raassina tilasi Zürichistä joitakin kirjasia johtamansa kansainvälisen palvelun käyttöön tarkoituksella rakentaa väylän kuukausittainen toiminta kirjasissa esitetyn ohjelman va- raan. Viikkoa myöhemmin Zürichistä saapuneessa kirjeessä pahoiteltiin, ettei tilattua materiaalia 15
voitu toimittaa RI:iin virallisesti hyväksymättömälle klubille. Samasta kirjeestä ilmeni myös, että klubin perustamisasiakirjoja ei edelleenkään voitu lähettää RI:n hallitukselle hyväksyttäviksi, koska joidenkin Helsingin klubien alueluovutukset Vantaan klubille olivat edelleen epäselvät. Syyskuun puolivälissä ilmeni, että hyväksymisprosessin etenemistä hidastutti myös pieni byro- kraattinen este. Kuukautta aikaisemmin Simo Raassina oli ilmoittanut Zürichiin alkaneen rotary- vuoden presidentin ja sihteerien nimet, osoitteet sekä heidän kirjeenvaihdossa käytettäväksi toivo- mansa kielet. Nimet eivät täsmänneetkään jäsenyyshakemuksessa mainittujen nimien kanssa. Nyt RI:n sihteeristöön kuulunut Walter Panzar kirjoitti: ”Olemme hämmentyneitä asiasta ja arvostai- simme suuresti selvitystänne siitä, mikä tilanne on”. Kirjeessä edellytettiin hakemusasiakirjojen asianmukaista tarkistamista, mikäli klubin virkailijat olivat heinäkuun alussa vaihtuneet. Tarkistettu Application-asiakirja lähetettiin RI:lle lokakuun puolivälissä. Muutama päivä ennen tarkistuksen lähettämistä oli Kuopiossa pidetyn piirikokouksen yhteydes- sä käyty Vantaan klubin aloitteesta neuvottelu, johon osallistuivat RI:n edustajana järjestön aikai- sempi hallituksen jäsen, past director, tohtori Jouko Huttunen, DG Korttila, past governor (PDG) Rikala ja governor nominee, tekniikan tohtori J. Larinkari sekä klubiveljet Markkula, Raassina ja Andersson. Tässä ”kabinettikokouksessa” keskusteltiin toimenpiteistä, joihin tuli ryhtyä RI:n jäse- nyysanomuksen pikaiseksi hyväksymiseksi. RI:n edustaja epäili, että charterkirjan viivästymiseen saattoivat vaikuttaa käsitteelliset epäselvyydet. ”RI:ssa ei ehkä vielä ymmärretä mitä tarkoitetaan kä- sitteellä maalaiskunta, luullaan kenties että Helsingin maalaiskunta ei ole hallinnollisesti itsenäinen vaan kuuluu siinä suhteessa Helsingin kaupunkiin.” DG Korttila sai tehtäväkseen selvittää käsitteet RI:n virkamiehille sekä toimittaa aluekartat sekä tarkistettu jäsenyyshakemus viipymättä Zürichiin. Jouko Huttunen lupasi henkilökohtaisesti valvoa asian suotuisaa edistymistä eri käsittelyportaissa. Uuden jäsenyyshakemuksen laatineet klubin virkailijat olivat asiakirjan täyttämisessä olleet huo- lellisia RI:ssä hämmennyksen aiheuttaneiden virkailijoiden nimien osalta. Mutta huolellisuus ei enää ulottunut niihin asiakirjan kohtiin, joihin DG Rikala oli kesäkuussa luvannut Zürichille RI:n edel- lyttämät muutokset. Mahdollista myös oli, ettei johtokunta ollut tarkistanut sääntöjä edellytettyjä muutoksia vastaaviksi. Niinpä vaalikokouksen ajankohta ja vuotuinen jäsenmaksu olivat edelleen samat kuin alkuperäisessä hakemuksessa. Merkintöjen suhteen RI:n sihteeristö Zürichissä osoitti tällä kertaa kuitenkin yllättävää joustavuutta. Marraskuun 1964 alussa saapuneessa kirjeessä tuo- tiin virheet esille, mutta ilmoitettiin samalla, että PDG Rikalaan luottaen ne oli korjattu annettuja lupauksia vastaaviksi. Sitä vastoin sihteeristö odotti edelleen virallisia asiakirjoja, jotka osoittaisivat Keravan, Pohjois-Helsingin ja Herttoniemen klubien luovuttaneen Helsingin maalaiskuntaan kuu- luneet alueensa Vantaan klubille. Tarkistuksen mukana toimitetut aluekartat eivät siis sellaisinaan riittäneet. Alueluovutusasiakirjojen puuttuminen Zürichissä nousi keskeiseksi asiaksi DG Veikko Kortti- lan klubiin 16.11.1964 tekemän virallisen vierailun yhteydessä pidetyssä neuvottelussa. Tilannetta pidettiin käsittämättömänä, koska asiakirjat oli jo toukokuussa toimitettu silloiselle DG Rikalalle, joka omien merkintöjensä mukaan oli toimittanut ne asianmukaisesti Zürichiin. Jotta nurinku- risesta tilanteesta päästäisiin, päätettiin neuvottelussa toimittaa DG Korttilalle välittömästi uudet alueluovutuskirjat. Aluetarkistuksia hoitaneen Olli Vikstedtin ripeän toiminnan tuloksena uudet asiakirjat allekirjoituksineen olivat valmiit jo vuorokauden kuluttua ja postitettiin välittömästi Zü- richiin. Klubin jäsenten turhautuneisuutta RI:n jäsenyyden viipymisestä kuvaa sattuvasti viikkose- losteen maininta, jonka mukaan asiasta keskusteltiin nyt ”toivottavasti viimeisen kerran”. Toive ei kuitenkaan toteutunut. Asia oli lähes säännöllisesti esillä viikkokokousten keskusteluissa. 16
Vuoden 1964 viimeisen viikkokokouksen keskustelussa puututtiin taas kerran siihen jatkuvaan hiljaisuuteen, joka vallitsi jäsenyyshakemuksen ympärillä. Kun tilanne kaikista ponnisteluista huo- limatta oli edelleenkin ”peruslukemissa” ja kun governorkin tuntui olevan asiassa neuvoton, kokous päätti, että klubi ottaa itse suoran yhteyden RI:n sihteeristöön Zürichissä. Veli Raassina hyvänä englannin kielen taitajana lupasi hoitaa tehtävän, ”joten perästä kuuluu”. Aivan omin luvin klubi ei kuitenkaan ryhtynyt suoraan toimintaansa. Tammikuun 1965 aikana ”samojen vanhojen asioi- den vatvaaminen ja tulokseton hoitaminen” saatiin governorin suostumuksella siirretyksi klubille. Viikkoselosteen mukaan tämän uskottiin tulevan merkitsemään ”ratkaisevaa vaihetta charterkirja rintamalla, ja on merkeistä päätellen aivan lähipäivien kysymys milloin Lyyti tarttuu kynäänsä ja rupeaa kirjoittelemaan.” Havaittavissa ollut turhautuneisuus ei kuitenkaan kohdistunut ”kummina” toimineeseen Olli Vikstedtiin tai past director Jouko Huttuseen. Heitä klubin oli kiittäminen, sillä ”he ovat ainakin tehneet parhaansa ja omia vaivojaan ajattelematta osoittaneet todellista pyyteetöntä rotarypalvelumieltä”. 1.4 ROTARY INTERNATIONALIN JÄSENEKSI ”Lyyti” ei ehtinyt tarttua kynäänsä, sillä helmikuussa Sulo Kosusen sanoin ”arki muuttui juhlaksi”. Klubin 8.2.1965 Oy Alkoholiliike Ab:n Salmisaaren tuotantolaitokselle tekemän vierailun aikana presidentti Markkula sai RI:n past director Huttuselta puhelinsanoman, jonka mukaan klubi oli Runebergin päivänä eli 5.2.1965 hyväksytty RI:n jäseneksi. Viestin synnyttämiä tunnelmia kuvat- tiin viikkoselosteessa värikkäästi: ”Tämä kauan ja melkein kyllästymiseen saakka odotettu mutta sitä tärkeämpi ja arvokkaampi uutinen otettiin vastaan lämpimin mielin ja runsain kättentaputuksin, ja oli se tehtaalle kierrokselle lähdettäessä nostattanut mielialaamme siinä määrin, että vanha suoma- lainen sananlasku ilosta ja viinasta joutui taasen kerran häpeään eikä pitänyt paikkaansa edes tässä viinan valtakunnassa.” Muutamaa päivää myöhemmin presidentti Tauno Markkula sai DG Korttilalta 9. päivälle hel- mikuuta päivätyn onnittelukirjeen seuraavin viestein: ”Minulla on ilo virallisesti ilmoittaa, että Van- taan klubi on hyväksytty RI:n täysivaltaiseksi jäseneksi pv:llä 5.2.1965. Kovan työn takana se on ollut, mutta eikö asia ole niin, että mitä vaikeampi asia on ollut ja siitä huolimatta saanut positiivisen päätöksen sitä arvokkaampi se on ollut. … Viralliset asiapaperit varmasti tulee aikanaan.” Vahvis- tuksen Korttilan viesti sai runsasta viikkoa myöhemmin Zürichistä. Lämpimien onnittelujen lisäksi kirjeissä sekä klubin presidentille että sihteerille kerrottiin, että klubin charterkirjaa valmistellaan parhaillaan RI:n päämajassa Amerikassa ja se lähetetään Zürichin toimiston kautta DG Korttilalle. Hän epäilemättä tulee pikaisesti ottamaan yhteyttä asiakirjan viralliseen luovuttamiseen liittyvien järjestelyjen merkeissä. Kirjeissä taattiin myös toimiston tuki ja apu kaikissa rotarytoimintaan liitty- vissä kysymyksissä. Täysin pyyteetön presidentille osoitettu kirje ei kuitenkaan ollut. Post scriptumi- na kirjeeseen oli liitetty 100 USD:n lasku chartermaksun kattamiseksi. Lämmin rotaryperheeseen tervetulleeksi toivottamisen ja tuen antamisen henki huokui myös niistä onnittelukirjeistä, jotka presidentti ja sihteeri saivat RI:n päämajasta Evanstonista sekä RI:n presidentti Charles W. Pettengillilta. ”Lujittukoot siteenne yhä vahvemmiksi palvelun ihannetta 17
kunnioittavaan maailmanlaajuiseen veljespiiriimme klubinne kehittymisen ja kukoistuksen myötä.” Sihteerille hänen saamansa kirje saattoi tosin synnyttää ”paineita”, kun kirjeessä todettiin klubin toiminnan menestymisen riippuvan suuresti sihteerin tavasta hoitaa velvollisuutensa. Viikkokokouksessa 15.2.1965 presidentti Markkula luki DG Korttilan virallisen ilmoituksen klubin hyväksymisestä RI:n täysivaltaiseksi jäseneksi ja lausui muutamia velvoittavia sanoja rotaryn tarkoituksesta ja tavoitteista. Erityisesti hän korosti jäsenten säännöllisen viikkokokouksiin osallis- tumisen tärkeyttä. Presidentin puheenvuoron jälkeen klubin ”kummi-isä” Olli Vikstedt saamansa tehtävän mukaisesti kiinnitti rotarymerkin jokaisen veljen rintaan sekä toivotti kaikille onnea ja menestystä alkavalle rotarytaipaleelle. DG Korttila uudisti onnittelunsa maaliskuun kuukausikirjeessään, mutta tällä kertaa onnittelut eivät kohdistuneet yksin Vantaan Rotaryklubiin. Hän kirjoitti: ”Minulla on ilo saattaa kaikkien tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten, että piirimme on saanut perheenlisäystä ja milteipä kaksoset, sillä Lappeenranta Linnoitus klubi hyväksyttiin RI:n jäseneksi 1.2.1965 ja Vantaa-Vanda klubi 5.2.1965”. Hän toivoi uusille klubeille ”työniloa ja uskallusta asettaa päämäärät korkealle ja että se rengas, jonka te tulette takomaan piirimme rotaryketjuun, olisi niin luja ja kestävä, ettei se koskaan katkea”. Piinallinen odotus klubin hyväksymisestä RI:n jäsenyyteen oli siis vihdoinkin päättynyt. Odotus- aikaa on Sulo Kosunen omissa muistelmissaan luonnehtinut seuraavasti: ”Näin jälkikäteen perusta- misen ja hyväksymisen välinen puolentoista vuoden aika ei tuntune kovin pitkältä. Odottaminen on kuitenkin toista. Ennätimmehän pitää väliaikaisena klubina yli viisikymmentä viikkokokoustakin ja joskus tuskaillakin auki olevaa tilannetta.” Nyt kuitenkin klubi saattoi toden teolla suunnata kat- seensa edessä olevaan charterjuhlaan ja sen jälkeiseen tulevaisuuteen. 1.5 CHARTERJUHLA Charterjuhla sovittiin pidettäväksi 10. päivänä huhtikuuta 1965 kello 19.30 alkaen Kulosaaren Ca- sinolla. Juhlavalmistelut klubi oli antanut jo huhtikuussa 1964 ohjelmakomitean tehtäväksi. Ko- mitean suunnitelmat raportoitiin ja yhdessä niistä keskusteltiin viikkokokouksissa. Näin hoidetut valmistelut takasivat sen, että juhla muodostui kaikkien yhteiseksi asiaksi. Tosin kesäkuussa 1964 tilaisuus uskottiin voitavan järjestää vielä syyskuun loppupuolella ja juhlapaikaksi kaavailtiin ravin- tola Kämpin peilisalia tai Adlonin isoa salia. Juhlan arvokkuutta ja suurta merkitystä johtokunta tahtoi korostaa ohjelman lisäksi pukeutumisella. Toivomuksena oli juhlapuku, mutta ”jos pukuky- symys jollekin muodostuu ylipääsemättömäksi esteeksi tilaisuuteen osallistumiselle myönnettäköön hänelle siitä poikkeus”. Juhlailtana vähän ennen määräaikaa juhlapukuinen yleisö kansoitti ravintolan aulan, missä pre- sidentti ja rouva Tauno Markkula ottivat vieraat vastaan ja missä nautittiin myös tervetuliaismalja. Maljaan osallistuneeseen juhlayleisöön kuului 18 klubin charterjäsentä puolisoineen ja kutsuvieraina DG Veikko Korttila, PDG Martti Rikala, RI:n past director Jouko Huttunen, klubin ”kummi-isä” Olli Vikstedt, kymmenen muun rotaryklubin edustajat sekä Helsingin maalaiskunnan kunnanjoh- taja Lauri Lairala. Rotarytunnuksin koristeltuun juhlasaliin siirtymisen jälkeen past presidentti Teijo 18
Wesamaa lausui tervehdyssanat suomeksi ja ruotsiksi. Erityisesti hänen huomionsa kohteeksi joutui ruotsalaisen ystävyyskunnan rotaryklubin edustaja Anders Karstens. Olihan aloite rotaryklubin pe- rustamiseksi Helsingin maalaiskuntaan lähtenyt juuri Huddingen klubista. Juhlan kohokohdaksi muodostui charterkirjan juhlallinen luovutus. DG Veikko Korttila luki eng- lanninkielisen, painoasultaan tyylikkään ja sisällöltään juhlallisen asiakirjan, luovutti sen presidentti Markkulalle velvoittavin saatesanoin ja onnentoivotuksin sekä ripusti hänen kaulaansa presidentin käädyt. Vastauspuheessaan presidentti Markkula esitti klubin kiitokset kaikille niille henkilöille, jot- ka omalla toiminnallaan olivat ratkaisevasti vaikuttaneet vaikeaksi ja pitkäaikaiseksi muodostuneen perustamishankkeen onnistumiseen ja charterkirjan saamiseen. Suurimmat ansiot lankesivat DG Korttilalle, PDG Rikalalle, past director Huttuselle sekä veli Vikstedtille. Hän vakuutti, että Vantaan Rotaryklubi ”käsittää täysin sen vastuun, mikä liittyy tämän arvokkaan asiapaperin vastaanotta- miseen ja hallussapitoon. Klubi tulee omalta osaltaan ja mahdollisuuksiensa mukaan vaalimaan ja edistämään rotaryaatetta omalla toimialallaan.” Illan juhlapuheesta vastasi past director Huttunen. Aiheekseen hän oli valinnut kansainvälisen rotaryjärjestön ja -toiminnan periaatteet, tarkoituksen ja päämäärät. Hänen mukaansa rotary maa- ilmanjärjestönä pyrki edistämään yhteisymmärrystä kansojen kesken ja tahtoi osoittaa, että kansal- liset ja maantieteelliset rajat eivät olleet eristäviä muureja. Niidenkin takaa löytyi yhtä hyviä ihmisiä kuin itsekin olemme. Sellaisena rotarytoiminta pyrki ulkokohtaisten näkyvien suoritusten asemasta asettamaan palvelemisen ihanteen itsekkään hyötyajattelun edelle. Rehtiys ja oikeamielisyys antoi tekijälleen, paitsi sisäisen tyydytyksen, myös tilaisuuden hyvän palvelemiseen. Päämäärään päästiin vain taistelemalla kaikin voimin aikaamme runtelevaa kirousta, kiirettä vastaan ja oppimalla toisen ihmisen ymmärtämisen edellytys, kuuntelemisen taito. Vantaan Rotaryklubin charterjuhla vietettiin 10.4.1965 Kulosaaren Casinolla. Kuvassa klubin charterjäseniä vasemmalta Karl Haglund (?), Sulo Kosunen, Eino Jamalainen, Gunnar Andersson, Tapani Jokela, Teijo Wesamaa, Martti Salomaa, Harry Hallaneva (?), Uuno Saarinen, Tauno Lonka, Tauno Markkula, Lars Zilliacus, Kurt Strömsholm, Aulis Sallinen, Olavi Törmänen, Simo Raassina, Gösta Nylund ja Raimo Palonen. Kuva: Sulo Kosusen kuva-arkisto. 19
Aulis Sallisen lennokas ja humoristinen puhe naisille saavutti jälkiruoan yhteydessä yleisön suu- ren suosion. Puhuja oli todella paneutunut monenkin mielestä epäkiitolliseen tehtäväänsä. Kuu- lemansa perusteella klubin sihteeri Gunnar Andersson totesi, että vaikka urheilumaailma ei ollut- kaan löytänyt veli Auliksesta harrastajaansa, niin naisten maailma oli. Kaikkine ratkaisemattomine ja oikullisine asioineen se näytti viehättävän häntä; antoihan ”aiheen käsittely temmellyskenttää aivan riittämiin inspiraatiolle ja taiteellisille kyvyille”. Puheiden ja juhlaillallisen lomassa viulutai- teilija Heimo Haitto vastasi Cyril Szalkiewiczin säestämänä illan musiikillisesta annista Ludwig van Beethovenin (”Romanssi F-duuri”), Claude Debussyn (”Un Plus Que Lente”) ja William Krollin (”Banjo and Fiddle”) sävelmin. Charterjuhlassaan uusi klubi joutuu aina varautumaan ystävyys-, yhteistoiminta- ja naapuriklubi- en standaarien vastaanottamiseen. Juhlivaa klubia muistivat nyt standaarillaan Huddingen, Hertto- niemen, Hyvinkään, Imatran, Keravan, Lauttasaaren, Lohjan ja Vihdin Rotaryklubit. Kummiklubi Pohjois-Helsinki lahjoitti virallisen rotarylipun tankoineen ja Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi luovutti vain lyhyen ajan hallussaan pitämän ja ”kuopus-nuijana” tunnetun puheenjohtajan nuijan. Piirin 143 perinteisiin kuului, että siihenastinen nuorin klubi luovutti tuon nuijan charterjuhlassa uudelle kuopukselle. Helsingin maalaiskunnan ja Tikkurilan Lionsklubin tervehdyksen esitti kun- nanjohtaja Lairala. Kiittäessään onnitteluista presidentti Markkula luovutti vastavuoroisesti Vantaan Rotaryklubin standaarit tilaisuudessa edustettuina olleille klubeille lukuun ottamatta Pohjois-Helsingin klubia, joka oli saanut sen jo aiemmin. Sitä vastoin tuon klubin jäsen Olli Vikstedt sai juhlivan klubin kummina vastaanottaa kiitollisuuden osoitukseksi Helsingin maalaiskunnan standaarin. Presidentti Markkula katsoi hänen osoittaneen harvinaisen suurta pyyteetöntä rotaryn palvelumieltä ponniste- luissa Vantaan klubin perustamiseksi. Ohjelman lopuksi luettiin onnittelusähkeet, joita olivat lähet- täneet Heinolan, Juvan, Kotkan, Kouvolan, Lappeenrannan, Lieksan, Loviisan, Pieksämäen, Töölön ja Varkauden Rotaryklubit. Arvokas ja kaikin puolin onnistunut charterjuhla jatkui virallisen ohjelman päättymisen jälkeen- kin vielä ”hilpeän ja iloisen karkelon merkeissä pikkutunneille saakka”. Viikkoselosteeseen juhlaa kuvannut Gunnar Andersson päätti esityksensä paljonpuhuvasti: ”Viikkoselosteen puitteisiin ei kuulune enää sen asian toteaminen kuka sitten oli meijeriauton kulkuaikaan kotona, kuka ei”. Rotareiden maailmanlaajuinen yhteys tuli myöhemmin kevään, kesän ja syksyn mittaan puhut- televalla tavalla esille niissä lukuisissa sydämellisissä onnittelukirjeissä, joilla klubit eri puolilta maa- ilmaa toivottivat Vantaan Rotaryklubin tervetulleeksi Rotary Internationalin jäsenyyteen ja rota- ryn kansainväliseen veljeyteen. Onnittelijoiden luetteloon kuuluivat ainakin seuraavat rotaryklubit: Auckland (New Zealand), Bexley (Kent, England), Coral Gables (Floriada), Fort Lauderdale Beach (Florida), Goodmayes (Essex, England), Kumamoto East (Japani), Mont-Joli (Canada), Pacific Beach (San Diego, California) ja San Francisco (California). Yksikään saapuneista tervehdyksistä ei rajoittunut kaavamaiseen muodolliseen onnitteluun. Vaikka useita kappaleita sisältäneet kirjeet olivatkin puetut tuttuihin ”rotarykielen” ilmaisuihin, henki niiden sanomista yksilöllinen ja persoonallisen lämmin kädenojennus uudelle veljesklubille. Onnittelujen ja tervetulotoivotusten lisäksi joissakin tervehdyksissä kuvattiin oman klubin sijain- tia ja toimintaa, joissakin taas kerrottiin, että seuraavan viikkokokouksen päätökseksi klubi nostaa yhteisen maljan Vantaan Rotaryklubin onneksi. Yhteistä kaikille oli kutsu vierailemaan klubeissa niillä suunnilla liikuttaessa. Kutsuun liittyi tavallisesti toivomus: ”It would be a great pleasure for us to exchange banners with you at the earliest possible time”. Vanhemman veljen kokemusperäiseksi 20
ja ohjaavaksi elämän- ja rotaryviisaudeksi voitaneen nimittää seuraavaa japanilaisen Rotary Club of Kumato Eastin tervehdykseen sisältynyttä näkemystä: ”For Rotary to achieve its ends, it is not enough simply to belong, but to live Rotary. There can be no such thing as a passive Rotarian. Ro- tary thrives where there is interest, action and enthusiasm.” 1.6 KLUBIN STANDAARI Klubin standaari on lippuun tai vaakunaan verrattava klubin symboli. Toteutukseltaan se vastaa rotary- lippua ja sen kuviot ja teksti ovat vaakasuorassa sen riippuessa pystyasennossa pöytätangon poikittaisesta orresta. Standaarin saa luovuttaa lahjana tai muistoesineenä vain rotaryklubin nimissä toiselle rotary- klubille, järjestölle tai yksityishenkilölle (standaarin luovuttamista yksityiselle henkilölle, rotarillekaan, ei kuitenkaan pidetä suotavana kuin erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa). Klubi nimeää virkailijan, joka vastaa standaarien hankkimisesta ja varastoinnista (standaariupseeri). Standaari luovutetaan aina hen- kilökohtaisesti, sitä ei esimerkiksi toimiteta postin välityksellä. Standaarin luovutus on aina juhlallinen toimitus, jota läsnäolijat kunnioittavat nousemalla seisomaan luovutushetken ajaksi. RI:n säännöstö ei virallisesti velvoita klubia hankkimaan omaa standaaria eikä määrittele sen yksityiskohtia, mutta kaik- kialla maailmassa on yleisenä tapana, että klubi heti perustamisvaiheista päästyään valmistuttaa itselleen tämän symbolin. Klubit päättävät itse mahdollisten standaariensa muodoista ja väreistä. Rotarymerkistä annettuja ohjeita on kuitenkin noudatettava. (Ydintietoa rotarysta 1998, s. 20. Rotarykäsikirja 1987, s. 78-79) Vantaan Rotaryklubin oman standaarin suunnittelu käynnistyi johtokunnan päätöksellä maa- liskuussa 1964. Johtokunta julisti suunnittelukilpailun, jossa voittajalle luvattiin palkinnoksi lasi punaviiniä. Kilpailu oli avoin kaikille klubin jäsenille ja heidän harkintansa mukaan ulkopuoli- sillekin. Kilpailuehdotukset tuli jättää huhtikuun puoliväliin mennessä suljetuissa kirjekuorissa ja nimimerkillä varustettuina. Luonnosten oli oltava yksi yhteen koossa ja niistä tuli ilmetä myös tarkat värimääritykset. Viirin kokoa ei täsmällisesti määrätty, mutta johtokunta toivoi, että ehdotukset noudattaisivat käytännössä olevia rotaryklubien viirejä. Pakollisena viirissä tuli olla rotarymerkki eh- dottomasti oikeassa muodossaan. Johtokunta ilmoitti pyytävänsä ehdotuksista lausunnot sopivaksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja tekevänsä ehdollepanon lopulliseksi viiriksi. Määräaikaan 13.4.1964 mennessä johtokunta sai vain Tapani Jokelan jättämän avoimen ehdo- tuksen. Kilpailuaikaa jatkettiin veli Tapanin kannattamana viikolla. Vapunaaton aattona johtokun- ta totesi, että mitään jätetyistä neljästä ehdotuksesta ei sellaisenaan voitu ajatella klubin jatkuvaan käyttöön. Niinpä johtokunta suunnitteli oman ehdotuksensa muokkaamalla Tikkurilan Silkki Oy:n Kurt Kronmanin toimeksiannosta valmistamaa ja standaarin painatusta ja kangaslaatua koskevaa eh- dotusta sekä pyysi veli Karl Hagmanilta asiantuntijalausunnon ehdotuksista ennen asian saattamista klubikokouksen ratkaistavaksi. Lausunnon sisältö ei ilmene lähteistä. Klubi käsitteli standaarikysymystä kesäkuun alkupuolella kahdessa perättäisessä kokouksessa. Ensimmäisessä niistä, Hämeenkylän kartanoon suuntautuneen vierailun yhteydessä, suoritettiin lu- kuisia äänestyksiä eri ehdotusten kesken. Suurimman kannatuksen sai Kurt Kronmanin ehdotus, joka itse asiassa oli tarkoitettu vain kankaan laatua ja painatustapaa koskevaksi. Siinä standaariin 21
oli painettu virallisen rotarylipun pienoismalli, johon ”Vantaan klubin tunnusmerkeiksi tulivat sitä osoittava teksti”. Ehdotus hyväksyttiin klubin standaariksi, eikä edes saunassa suoritettu ”surina- keskustelu” pystynyt muuttamaan asiaa. Viirejä päätettiin tilata 100 kpl Tikkurilan Silkki Oy:stä hintaan 4,50 mk/kpl. Standaariin tulevaan tekstiin palattiin vielä seuraavassa viikkokokouksessa. ”Havaittiin veljien olevan asiassa sekä yksi- että kaksikielisyyden kannalla. Päätökseksi tuli, että vii- riin tulevat sanat VANTAA–VANDA Suomi–Finland.” Elokuun lopulla klubi sai Tikkurilan Silkki Oy:n valmistaman näytekappaleen. Se hyväksyttiin lopullisesti klubin standaariksi Hämeenkylän kartanossa tehdyn päätöksen mukaisesti. Lokakuun alussa Kurt Kronman toimitti Tikkurilan Silkki Oy:ltä tilatut standaarit, ja ne luovutettiin jo huhti- kuussa lippu-upseeriksi valitun Martti Salomaan haltuun seuraavan kuittauksen mukaisesti: ”Olen sihteeriltä vastaanottanut 100 kpl Vantaa–Vanda klubin pöytäviiriä ilman jalustoja, joiden talletta- misesta ja kirjanpidosta vastaan siis tästä päivästä lähtien. Helsingissä 5.10.1964. Martti Salomaa, Tapani Jokelan vuonna 1967 suun- nittelema klubin standaari Vantaan lohenpyrstöineen palveli tehtäväs- sään runsaan kolmen vuosikymme- nen ajan. Kuva: Pertti Viitanen. Vantaan ammatti- ja taideteollisessa op- pilaitoksessa oppilastyönä suunniteltu ja toukokuussa 1998 käyttöön otettu uusi standaari ”Kuohut” viittaa myös klubin toiminta-alueeseen Vantaan joen varsilla. Kuva: Pertti Viitanen. 22
lippu-upseeri.” Kunnian vastaanottaa ensimmäisinä Vantaan Rotaryklubin uuden standaarin saivat Kuopion ja Puijon Rotaryklubit piirin 143 piirikokouksessa Kuopiossa 11.10.1964 sekä Hyvinkään Rotaryklubi, jolle varapresidentti Eino Jamalainen luovutti sen Hyvinkään klubin vuosijuhlassa 21.11.1964. Myös New Yorkin ja Brooklynin (18.1.1965, Simo Raassina) sekä Oulun (20.2.1965), Järvenpään (20.2.1965) ja Rovaniemen (9.3.1965) Rotaryklubeille standaari luovutettiin ennen kuin Pohjois-Helsingin kummiklubi sai sen 24.3.1965. Merkittävää oli, että Vantaan Rotaryklubilla oli charterjuhlassaan 10.4.1965 valmis standaari, jonka se saattoi luovuttaa kaikille juhlassa eduste- tuille muille klubeille. Viralliseen rotarylippuun pohjautuva standaari vaihtui uuteen jo kolmen vuoden kuluttua, kun syyskuussa 1967 otettiin käyttöön Tapani Jokelan suunnittelema, nyt selvästi klubin toiminta-alu- eeseen viittaava standaari. Siihen oli kuvattu siniselle pohjalle rotaryrattaan ja klubin nimen lisäksi Vantaan lohenpyrstö. Tämä standaari oli tarvittaessa otetuin ”uusintapainoksin” käytössä aina ke- vääseen 1998 saakka. Kesällä 1986 klubi joutui kustantamaan lisähankinnan siten, että taloudenhoi- taja keräsi jäseniltä jäsenmaksun lisäksi erikseen sopivan summan kulujen peittämiseksi. Joulukuussa 1993 Oiva Pietarinen käynnisti keskustelun klubin standaarin uusimisesta. Kui- tenkin vasta syyskuussa 1996 hallitus otti asiaan kantaa ehdottamalla klubikokoukselle standaarin uudelleen suunnittelua. Kakkossihteeri Esko Kaarna ehdotti asiassa yhteistyötä Vantaan käsi- ja tai- deteollisuusoppilaitoksen kanssa ja sai tehtäväkseen selvittää oppilaitoksen mahdollisuudet toteuttaa suunnittelu oppilastyönä klubin esittämien standaarin symboliikkaa koskevien näkökohtien pohjal- ta. Oppilaitos otti innostuneesti tehtävän hoitaakseen ja käynnisti opiskelijoiden kesken opetussuun- nitelmaan sopeutetun suunnittelukilpailun. Lokakuussa 1997 hallitus valitsi kilpailuehdotuksista kolme parhaaksi arvioimaansa jatkosuunnittelun pohjaksi. Näistä ehdotuksista klubikokous katsoi parhaaksi Torsti Niirasen luonnoksen ”Kuohut”, joskin vanha standaari sai lähes yhtä paljon ääniä. Helmikuussa 1998 hallitus päätti, että uusi standaari tehdään voittaneen ehdotuksen mukaisesti. Standaaria tilattiin 100 kappaletta lipputehdas Finn Marinilta hintaan 5734 markkaa, ja se otettiin käyttöön 14.5.1998. Yhteistyö Vantaan ammatti- ja taideteollisen oppilaitoksen ja suunnittelijan kanssa oli ollut joustavaa ja tehokasta. Oppilaitos esitti klubille myös kiitoksen saamastaan ope- tussuunnitelmiin erinomaisen hyvin liittyneestä tehtävästä. Hallitus myönsi 500 markan stipendin Torsti Niiraselle ja maksoi oppilaitokselle suunnittelu- ja materiaalikuluja 620 markkaa. Standaari on edelleen käytössä. Kuva viereisellä sivulla. 23
II KLUBIN HALLINTO JA TALOUS Rotaryklubi on toiminnan perusyksikkö. Klubi toimii suoraan Rotary Internationalin alaisuudessa. Muut rotarytoiminnan yksiköt ovat klubiin nähden palvelunantajan asemassa. Klubi päättää itsenäisesti ohjel- mastaan, toiminnastaan ja jäsenistönsä kehittämisestä Rotary Internationalin vahvistaman säännöstön mukaisesti. Rotaryklubin toiminta-alue on paikallinen. (Ydintietoa rotarysta 1998, s. 44). Väliaikaisen klubin asemasta huolimatta Vantaan Rotaryklubin toiminta oli charterjuhlaan men- nessä muotoutunut turvallisesti rotaryklubien normaaliin muottiin. Klubi oli saanut jo toisen joh- tokuntansa ja kaikki keskeiset komiteat oli asetettu. Komiteat tosin etsivät vielä toimintalinjojaan ja viikkokokousohjelmatkin hyväksyttiin toistaiseksi vain parin kolmen kuukauden jaksoin. Silti oh- jelma sisälsi jo kaikki normaalin rotaryklubin viikkokokousohjelman elementit avec-tilaisuuksia ja yritysvierailuja myöten. Myös muilta osin kokouskäytäntö oli vakiintunut ja hahmottunut klubille ominaisiin uomiin. Ensimmäisistä kuukausistaan alkaen klubi oli ollut edustettuna lähiklubien jär- jestämissä intercitykokouksissa, ja oma yhdysmies oli valittu klubien väliseen yhteistyövaliokuntaan. Vuoden 1964 lopulla klubilla oli oma standaarikin. Klubin hallinnon ja toiminnan järjestelyissä keskeisenä ohjenuorana olivat RI:n antamat Rotaryklubin järjestysmuoto ja Rotaryklubin malli- säännöt. 2.1 KLUBIN JÄRJESTYSMUOTO JA SÄÄNNÖT Klubin toimintaa ohjaavat sen järjestysmuoto (Club Constitution) ja säännöt (Club Bylaws). Järjestys- muoto on kaikilla maailman rotaryklubeilla sama, ja se sisältää rotaryklubin toiminnan kulmakivinä olevat periaatteet. Säännöt käsittelevät klubin toimintamuotoja. Rotaryklubi päättää omista säännöis- tään, mutta ne eivät saa olla ristiriidassa RI:n järjestysmuodon, RI:n sääntöjen eivätkä Rotaryklubin järjestysmuodon kanssa. (Ydintietoa rotarysta 1998, s. 44). Rotaryklubin järjestysmuoto ja mallisäännöt jaettiin vastaperustetun klubin jäsenille heti klubin ensimmäisessä viikkokokouksessa marraskuussa 1963. Kaikille rotaryklubeille yhteinen järjestys- muoto määritti kuudessatoista artiklassaan keskitetysti rotarytoiminnan tavoitteet ja klubin hallintoa ja kokouksia koskevat säännökset. Erityisesti jäsenyyttä ja läsnäoloa koskevat artiklat olivat seikkape- räiset ja tyhjentävät. Järjestysmuodon muuttaminen oli mahdollista vain RI:n sääntövaltuuskunnan päätöksellä. Ainoat artiklat, joihin yksittäinen rotaryklubi saattoi ”painaa oman leimansa”, olivat klubin nimeä ja alueellisia rajoja koskevat. Niitäkin koskeviin muutoksiin tuli saada RI:n hallituksen suostumus. Toiminta-aluetta koskevaa artiklaa Vantaan Rotaryklubi on joutunut tarkistamaan kol- me kertaa: maaliskuussa 1971 Tikkurilan Rotaryklubin, huhtikuussa 1976 Myyrmäen Rotaryklubin 24
ja helmikuussa 2001 Vantaa Airport Rotaryklubin perustamisen yhteydessä. RI:n sääntövaltuuskunta on aika ajoin tarkistanut järjestysmuodon yksityiskohtia. Vuonna 1995 se esimerkiksi pidensi säännöllisestä viikkokokouksesta poissa olleen jäsenen mahdollisuuden pai- kata poissaolonsa kahden viikon sisällä entisen yhden viikon asemasta. Myös klubin jäsenyys säilyi työpaikan muutoksesta huolimatta. Vantaan Rotaryklubi tarkisti järjestysmuotonsa ja otti uudet säännökset virallisesti käyttöön helmikuun alussa 1996. Seuraavan kerran klubin järjestysmuoto päivitettiin kesäkuussa 2002. Silloin muutokset koskivat lähinnä RI:n sääntövaltuuskunnan hyväk- symiä vähennyksiä jäsenlajeihin ja lievennyksiä luokitteiden rajoituksiin sekä suurta määrää teksti- tarkistuksia. Helmikuussa 2000 Vantaan Rotaryklubin hallitus päätti esittää RI:n sääntövaltuuskunnalle muutosta rotaryklubin järjestysmuotoon. Esityksen mukaan sääntö pitää kokous kerran viikossa ku- mottaisiin ja klubi saisi itsenäisesti päättää kokousten määrän, kunhan niitä rotaryvuoden aikana on vähintään neljäkymmentä. Samalla muutettaisiin klubin jäsenen läsnäolovelvollisuus rotaryvuoden kummankin puolivuotiskauden kokouksissa 60 %:sta 50 %:iin. Klubikokous hyväksyi yksimielisesti hallituksen esityksen, ja se toimitettiin governorille edelleen käsiteltäväksi. Syyskuussa klubi sai RI:n keskusjohdolta Evanstonista ilmoituksen esityksen vastaanottamisesta ja samalla tiedon siitä, että lukuisat muut rotaryklubit tai -piirit olivat tehneet identtisiä tai lähes identtisiä esityksiä. Esitysten pohjalta oli laadittu kompromissiehdotukset, jotka pääosiltaan noudattivat klubin esitystä. Pyydet- tynä vastauksena klubi ilmoitti hyväksyvänsä kompromissit. RI:n sääntövaltuuskunnan kokouksessa vuonna 2001 vanhat säännökset jäivät kuitenkin klubin esittämiltä osin voimaan. Tuorein sääntö- valtuuskunnan tarkistama Rotaryklubin järjestysmuoto on vuodelta 2004. Vuodelta 2004 ovat myös uusimmat Rotaryklubin mallisäännöt. Mallisäännöt ovat suositus, joi- ta klubi voi olosuhteiden mukaan muuttaa, kunhan ne eivät joudu ristiriitaan muun rotarytoimin- taa ohjaavan säännöstön kanssa. Toimintaansa 1963 käynnistäessään Vantaan Rotaryklubi hyväksyi säännöikseen silloin voimassa olleet Rotaryklubin mallisäännöt sellaisinaan ja järjesti klubin hallin- non niiden mukaisesti. Tammikuussa 1967 johtokunta kuitenkin esitti, että sen jäsenten lukumäärä nostetaan seitsemästä yhdeksään. Syynä esitykseen oli se lisätyön määrä, joka johtokunnalle koitui syksyllä yhdessä Pohjois-Helsingin Rotaryklubin kanssa järjestettäväksi annetusta piirikokouksesta. Klubi hyväksyi yksimielisesti johtokunnan esityksen, joka kuului: ”Klubin asioita hoitaa johtokunta, johon kuuluu 7–9 klubin jäsentä. … Johtokunnan yhtenä itseoikeutettuna jäsenenä on edellisen vuoden presidentti.” Seuraavina vuosina säännöistä ei klubin piirissä keskusteltu. Vasta elokuussa 1978 hallituksessa nousi esille kysymys klubin sääntöjen laatimisesta. Lähteistä ei paljastu, tarkoitettiinko ”laatimisella” mallisääntöjen muokkaamista klubin omia vakiintuneita käytäntöjä vastaaviksi vai ylipäätään kir- joitettujen sääntöjen saamista klubin käyttöön mahdollisesti vuosien saatossa kadonneiden tilalle. Jälkimmäisen vaihtoehdon puolesta puhuu se, että seuraavassa viikkokokouksessa todettiin klubin sääntöjen olevan olemassa, mutta niitä ei ollut kirjoitettu puhtaaksi ja jaettu jäsenille. Hallitus päätti, että säännöt oli saatava painetuksi ensi tilassa. Yhdeksän kuukautta myöhemmin pidetyn klubi- neuvottelun pöytäkirjaan kirjattiin: ”Klubin säännöt ovat edelleen painattamatta”. Painattamatta ne myös ilmeisesti jäivät. Koko kysymys säännöistä väistyi vähitellen vakiintuneen klubitoiminnan ja totuttujen hallintorutiinien kätköihin, kunnes tulevan hallituksen neuvottelussa tammikuussa 1991 se pulpahti jälleen pinnalle. Neuvottelussa päätettiin: ”Etsitään esiin vanhat klubin säännöt ja ajanmukaistetaan ne”. Huhtikuussa hallitus antoi sääntöjen uusimisen Kalevi Usvan tehtäväksi. Hän mukaili säännöt mallisääntöjen perusteella klubin käytäntöjä vastaaviksi. Seuraavat vertailut 25
muuttuneisiin mallisääntöihin tapahtuivat vuosina 1996 ja 1998. Vuonna 2001–2002 presidentti Heikki P.S. Leivo näki tärkeäksi klubin rekisteröimisen. Hallitus oli lokakuussa todennut, että aikaisemmasta käsityksestä huolimatta Vantaan klubi ei ole rekisteröity yhdistys. Hallitus keskusteli asiasta ja asetti työryhmän selvittämään ja hoitamaan rekisteröinnin vuoden vaihteeseen mennessä. Työryhmään valittiin Jukka Juntunen ja Kim Zilliacus. Työryhmäl- le annettu aikataulu osoittautui kuitenkin liian tiukaksi, ja rekisteröinnissä välttämättömiä klubin sääntöjä koskeva esitys tuli hallituksen käsittelyyn vasta helmikuun kokouksessa. Klubipalvelun pu- heenjohtaja Esko Kaarna oli laatinut esityksen Rotaryklubin mallisääntöjen pohjalta. Esitykseen sisältyi nyt ensimmäisen kerran huomattava määrä poikkeamia mallisääntöjen yksityiskohdista. Pe- riaatteelliselta kannalta suurin muutosesitys koski hallitusta, jonka kokoonpanoon oli sisällytetty presidenttien ja muiden keskeisten toimihenkilöiden lisäksi ammatti-, yhteiskunta- ja kansainvälisen palvelukomitean puheenjohtajat. Tämän muutosesityksen perusteluna oli ajantasaisen tiedon välit- tyminen tehokkaasti komiteoille ja muille toimijoille. Uutta oli myös vuosikokousta koskeva kohta. Hallitus hyväksyi esitykset sekä päivitetyksi klubin järjestysmuodoksi että klubin uusiksi säännöiksi ja kutsui koolle ”ylimääräisen yhdistyksen kokouksen” päättämään niistä. Klubikokous hyväksyi esitykset yksimielisesti kesäkuun 2002 alussa. Neljä kuukautta myöhemmin klubin uusi hallitus muutti aiemmin tehdyn päätöksen ja luopui klubin rekisteröinnistä. 2.2 HALLITUS Rotaryklubin asioita hoitaa sääntöjen mukaan valittu hallitus. Hallitukseen tulee kuulua presidentti, tuleva presidentti ja varapresidentti. Lisäksi hallitukseen voidaan valita sihteeri, taloudenhoitaja, klubi- mestari ja nuorisovaihtoasiamies. Normaalitapauksessa nämä kaikki kuuluvat hallitukseen. Past presi- dentti kuuluu siihen itseoikeutettuna. Suurissa klubeissa hallituksen jäsenmäärä on vielä suurempi. Mal- lisäännöt on laadittu siten, että klubi voi itse määrittää hallituksensa jäsenmäärän. Hallitus kokoontuu presidentin kutsusta kerran kuukaudessa. Sen tehtävät ovat käytännössä hyvin samanlaiset kuin minkä tahansa yhdistyksen johtokunnan. (Rotarykäsikirja 1987, s. 112-114. Ydintietoa rotarysta 1998, s. 45. Rotaryn käsikirja 2001, s. 1). Vantaan Rotaryklubin toimintaa johti 1960-luvulla ”johtokunta”. Nimitys ”hallitus” tuli käyt- töön vuoden 1970–1971 alusta. Perustavassa kokouksessa valittuun ensimmäiseen johtokuntaan kuului kuusi jäsentä, jotka olivat presidentti, varapresidentti, sihteeri ja rahastonhoitaja sekä lisäksi kaksi klubin jäsentä. Seuraavan vuoden johtokunnan jäsenmäärä oli nostettu mallisääntöjen mu- kaisesti seitsemään. Uusina toimihenkilöinä johtokuntaan kuuluivat past presidentti, toinen sih- teeri ja klubimestari. Vuoden 1967 alussa klubin tekemä päätös antoi mahdollisuuden yhdeksään johtokunnan jäseneen, ja mukaan tulivat nyt myös toinen varapresidentti (uusi toimi) ja toinen klubimestari (uusi toimi vuotta aikaisemmin). Viimeistään vuonna 1971–1972 hallitusta oli täyden- netty nuorisovaihtoasiamiehellä, ja toimintakausina 1978–1985 hallitukseen kuului lippu-upseeri yhdentenätoista jäsenenä. Lippu-upseerin poistuttua hallituksesta sen jäsenmäärä säilyi kymmenenä aina vuoden 2002 sääntötarkistukseen asti, jolloin myös palveluväylien puheenjohtajat liitettiin hal- litusvastuuseen. 26
Rotaryklubin mallisääntöjen mukaan johtokunnan jäsenet valittiin suljetulla äänestyksellä joko kuukautta ennen vaalikokousta pidetyn säännöllisen kokouksen tai klubin asettaman vaalikomitean toimihenkilöiksi ja hallituksen jäseniksi esittämien ehdokkaiden joukosta. Näin valitut toimihen- kilöt ja hallituksen jäsenet muodostivat yhdessä edellisen vuoden presidentin kanssa hallituksen. Vaihtoehdoista Vantaan Rotaryklubi valitsi aluksi vaalikomitean, joskin ”klubin jäsenet voisivat sen lisäksi tehdä omia ehdotuksiaan”. Klubin vaalikokous hyväksyi maaliskuussa 1964 yksimielisesti komiteaan valittujen Tauno Longan, Harry Hallanevan ja Aulis Sallisen laatiman ehdotuksen vuo- den 1964–1965 hallituksen kokoonpanoksi. Jäsenet eivät olleet tehneet omia ehdotuksiaan. Klubin historiaan ei ilmeisesti sisälly ainoatakaan johtokunnan tai hallituksen kokoonpanoa ja toimihenki- löiden vaalia koskevaa äänestystä. Helmikuussa 1966 klubi luopui vaalikomitean asettamisesta ja valtuutti johtokunnan laatimaan ehdotuksen tulevan johtokunnan kokoonpanoksi. Tämä menettely jatkui 1980-luvun puoliväliin, jolloin vastuu hallituksen ja toimihenkilöiden esittämisestä vaalikokoukselle siirtyi käytännössä tu- levan presidentin tehtäväksi. Syksyllä 1985 tuleva presidentti Aarne Pehkonen laati esityksensä vie- lä ”istuvan” presidentin Martti Salomaan kanssa, mutta hallituksen pöytäkirjaan lokakuussa 1987 on jo kirjattu: ”Juhani Pyykkönen laatii uuden hallituksensa lisäksi ehdotuksen klubitoimikuntien kokoonpanosta”. Vuoden 1996–1997 hallitus ilmaisi asian omalla tavallaan: ”Päätettiin asettaa vaa- Governorin syyskuisen vierailun yhteydessä klubin suunnitelmia ja tavoitteita esitelleitä vuoden 2003–2004 hallituksen jäseniä. Istumassa vasemmalta 1. sihteeri Pirjo Nurmilaakso-Rantaniemi, presidentti Jorma He- lanen ja nuorisovaihtoasiamies Liisa Tenhunen-Ruotsalainen. Seisomassa vasemmalta governor Jaakko Castrén, jäsensihteeri Erkki-Sakari Harju, 1. klubimestari Airi Kansanen, 2. sihteeri Sami Simula ja past presidentti Esko Kaarna. Kuva: Jorma Helasen kuva-arkisto. 27
livaliokunta, jonka muodostaa tuleva presidentti Seppo Liukko.” Vaikka esitykset vaalikokoukselle olivatkin muodollisesti hallituksen laatimia ja hyväksymiä, klubi käytännössä kunnioitti tulevan presidenttinsä ”oikeutta” esittää oman ”esikuntansa” ja ”työryhmiensä” kokoonpano. Klubin perustava kokous oli päättänyt, että johtokunta kokoontuu joka kuukauden viimeisenä maanantaina. Kuukauden viimeinen viikkokokouspäivä säilyi hallituksen kokouspäivänä 1980-lu- vun alkuun. Tosin kokouspäivä oli välillä vaihtunut maanantaista torstaihin. 1980-luvulla ja 1990- luvun alkupuolella kokouspäiviä ei ankkuroitu tiettyyn ajankohtaan kuukaudessa. Sen sijaan hallitus kokoontui presidentin kutsusta käsiteltävistä asioista ja tilanteista riippuen, joskus tiheämmin, jos- kus taas jokin kuukausi saattoi jäädä kokonaankin väliin. ”Ruotuun” palaaminen tapahtui elokuussa 1994, jolloin hallitus päätti kokoontua kuukausittain. Seuraavina vuosina ”kuukausittain” tarkis- tettiin muotoihin ”joka kuukauden ensimmäisenä torstaina” tai ”kunkin kuukauden ensimmäisen viikkokokouksen jälkeen”. Tämä käytäntö jatkuu edelleen. Huolellinen valmistelutyö on helpottanut olennaisesti hallituksen työskentelyä ja kokousten lä- pivientiä. Valmistelusta ja esittelystä ovat vastanneet pääasiassa presidentti ja sihteerit. Kuitenkin hankkeissa, jotka hallitus on ohjannut muiden toimihenkilöiden hoidettaviksi, valmisteluvastuu on ollut näillä toimijoilla. Presidentti Jaakko Aatolaisen kaudella 1999–2000 kokouksia valmisteltiin myös viikkoa aikaisemmin pidetyissä presidentin, varapresidentin ja ykkössihteerin palavereissa. Hallituksen päätösvaltaan ja siis myös valmistelun piiriin kuuluvien asioiden määrä on huomattavan suuri. Ne liittyvät klubin toimintasuunnitelmiin ja ohjelmiin, lukuisiin erilaisiin jäsenkysymyksiin, talouteen, toteutettaviin projekteihin ja Rotarysäätiön toiminnan tukemiseen, nuorisovaihtoon ja kansainvälisiin yhteyksiin, yhteistyöhön ja osallistumiseen rotarypiirin, muiden klubien ja yhteisö- jen kanssa järjestettävään toimintaan. Luettelo ei suinkaan ole tyhjentävä. Hallituksen päätettäviä asioita on käsitelty myös klubineuvotteluissa. Ne ovat tilaisuuksia, joi- hin osallistuvat klubin hallitus ja kaikkien komiteoiden puheenjohtajat. Neuvotteluissa on pohdittu nimenomaan klubin sisäisiä asioita, suunnitelmia ja tavoitteita. Tilaisuuksien määrä on vaihdellut vuosittain kahdesta neljään. Piirigovernorin klubivierailun yhteydessä pidetyssä klubineuvottelussa tarkastelun kohteena ovat olleet kuluvan rotaryvuoden suunnitelmat ja toiminnan järjestelyt, joista governor on antanut oman arvionsa. Lokakuussa 1970 DG Unto Tupala esitti seuraavia toteamuk- sia: Toveruus klubissa on todennäköisesti hyvä ja sitä on edelleen vaalittava, viikkoselostekäytäntö on hyvä, rotaryjulkaisujen referoiminen kokousohjelmana olisi paikallaan, rotaryinformaatiota tar- vitaan aiempaa enemmän, itsensä kehumista on vältettävä ja kouluihin suuntautuvassa ammatinva- linnanohjauksessa on keskityttävä seikkoihin, joita oppilaat eivät muuten saa. Keväisin pidettyjen vanhan ja uuden hallituksen neuvotteluissa on aina ollut kysymys ”perinnön” siirtämisestä ja uuden toimintakauden toiminnan linjauksista. Klubin alkuvuosina suosittuja klubineuvottelupaikkoja oli- vat tilaisuuden tullen Gebhard-opisto (myöhemmin Osuuspankkiopisto) ja Tukon koulutuskeskus Hämeenkylässä. Sulo Kosunen ja Erkki Reittilä isäntinä ymmärsivät saunaympäristön ja grillimak- karoiden ajatuksia kirvoittavan voiman. 28
2.3 TOIMIHENKILÖT, ASIAMIEHET JA YHTEYSHENKILÖT Luottamustehtävät kiertävät klubissa, joten tapana on, ettei samaa jäsentä valita entiseen tehtäväänsä uudelleen. Klubin kannalta on parasta, että toimihenkilöiden kesken tapahtuu kohtuullista ”rotaatiota”. Vaihtuvuusperiaatteen tulee koskea niin toimihenkilöitä kuin komiteoiden puheenjohtajia ja jäseniäkin sen ehkäisemiseksi, että samat henkilöt istuvat toimissaan rajoittamattoman ajan. Toimihenkilöitä ei siis tule rohkaista pysymään toimissaan kahta vuotta peräkkäin eikä edellyttää että he näin tekevät. On kuitenkin tilanteita, joissa klubit voivat havaita hyväksi valita toimihenkilön heti seuraavaksi vuodeksi tai valita hänet uudestaan tietyn ajan kuluttua. Esimerkiksi nuorisovaihtoasiamiehen, taloudenhoitajan ja Rotarysäätiön asiamiehen tehtävät edellyttävät poikkeuksellista jatkuvuutta. (Rotaryn käsikirja 2001, s. 2. Ydintietoa rotarysta 1998, s. 45). Rotaryklubin järjestysmuodon mukaan klubin toimihenkilöitä ovat presidentti, tuleva president- ti, yksi tai useampi varapresidentti, jotka kaikki ovat hallituksen jäseniä, sekä sihteeri, taloudenhoita- ja ja klubimestari, jotka ovat hallituksen jäseniä, jos klubin säännöt sitä edellyttävät. Toimihenkilöt valitaan tehtäväänsä siten kuin klubin säännöissä on määrätty. Lukuun ottamatta presidenttiä toimi- henkilöt astuvat tehtäviinsä vaalia seuraavan heinäkuun 1. päivänä ja pysyvät toimessaan toimikau- tensa ajan tai siksi, kunnes heille on valittu seuraajat. Vantaan Rotaryklubin säännöt määräävät, että vaalikokous pidetään kunkin vuoden joulukuun loppuun mennessä. 2.3.1 Klubin presidentti Klubin presidentti johtaa klubin toimintaa sekä toimii puheenjohtajana klubin ja sen hallituksen koko- uksissa. Hän edustaa klubia eri yhteyksissä ja osallistuu sen edustajana eri rotarytilaisuuksiin. Hänen on pitänyt palvella klubiaan hallituksen jäsenenä tai yhden tai useamman suuren komitean jäsenenä. Rota- rypiiri järjestää vuosittain valmennustilaisuuden rotaryklubien tuleville presidenteille. Tämä valmennus kulkee nimellä PETS, joka tulee englanninkielisestä ”Presidents-elect Training Seminar”. Seminaarissa tuleville presidenteille jaetaan käytännön ohjeita toiminnan johtamista helpottamaan. (Rotaryn käsikirja 2001, s. 1. Ydintietoa rotarysta 1998, s. 46). Rotaryklubin varapresidentti toimii presidentin sijaisena tämän ollessa estynyt. On suotavaa, että presidentti antaa varapresidentille tilaisuuden jonkin kerran sijastaan johtaa klubin kokousta. Varapresi- dentin tulisi myös saada tilaisuus toimia jonkin keskeisen klubikomitean puheenjohtajana. (Ydintietoa rotarysta 1998, s. 46. Rotarykäsikirja 1987, s. 117). Presidentti valitaan klubin sääntöjen mukaisesti enintään kaksi vuotta ja vähintään 18 kk ennen sitä päivää, jona hän astuu presidentin toimeensa. Hän toimii hallituksen jäsenenä sekä tulevana president- tinä (president-elect) presidenttivuottaan välittömästi edeltävänä vuonna. Presidentti astuu tehtäväänsä sen rotaryvuoden heinäkuun 1. päivänä, joksi hänet on valittu presidentiksi ja pysyy toimessaan toimi- kautensa ajan tai siksi, kunnes hänelle on valittu seuraaja. (Rotaryklubin järjestysmuoto). Vantaan Rotaryklubin perustava kokous valitsi klubin ensimmäiseen johtokuntaan presiden- tin, Teijo Wesamaan, lisäksi yhden varapresidentin, Tauno Markkulan. Vuonna 1964–1965 Tauno Markkula siirtyi presidentiksi ja uusi varapresidentti, Eino Jamalainen, sitä seuraavana. Näin hah- mottunut kahden vuoden ”presidenttiputki” sai pituuteensa kolmannen, kun vuodeksi 1967–1968 valittiin jo kaksi varapresidenttiä. Näistä ensimmäinen oli oleva seuraavan vuoden presidentti, toi- 29
nen varapresidentti siirtyi ensimmäiseksi, ja toiseksi varapresidentiksi valittiin uusi klubin jäsen. Kaudella 1979–1980 ensimmäisen varapresidentin nimitys vaihtui ”tulevaksi presidentiksi” (Presi- dent-elect) tai ”presidentti 1980–1981” ja toisen varapresidentin nimitys ”varapresidentiksi”. Järjestelmä on toiminut yhtämittaisesti nykypäivään muutamaa epäsäännöllisyyttä lukuun ot- tamatta. Vuonna 1971–1972 ensimmäinen varapresidentti Kurt Strömsholm erosi klubista kesken toimikauden, jolloin Kaj Ahlman siirtyi toisen varapresidentin paikalta suoraan kauden 1972–1973 presidentiksi. Sulo Kosunen kävi paikkaamassa syntyneen aukon ensimmäisen varapresidentin teh- tävässä. Hänen oma varsinainen ”presidenttiputkensa” alkoi viisi vuotta myöhemmin. Kuvio toistui vielä vuotta myöhemminkin Yrjö Teräväisen seuratessa Kaj Ahlmanin jälkiä. Paikkaajana toimi tällä kertaa Pertti Viitanen, kuitenkin sillä erotuksella, että hänestä tuli klubin presidentti välittömästi seuraavaksi kaudeksi. Presidentti Raimo Palonen kuoli lyhyen sairauden murtamana huhtikuussa 1976. Hänen tehtävänsä jäljellä olleen lyhyen kauden aikana hoiti todennäköisesti ensimmäinen varapresidentti Juhani Artola (lähteet puuttuvat). Kausien 1991–1993 presidentit Mikko Vesa ja Reijo Mäkinen siirtyivät tehtäväänsä suoraan varapresidentin paikalta, ja tulevan presidentin tehtä- vää hoiti Raimo Huvila kaksi kautta ennen presidentiksi siirtymistään. Tammikuussa 1977 presidentti Juhani Artola ilmoitti hallitukselle olevansa pakotettu eroamaan kesken toimikauden klubista ja siirtymään toimeen, jonka sijoituspaikka oli Saudi-Arabia. Hallitus totesi kaksi vaihtoehtoa presidentin tehtävien hoitamiseksi jäljellä olevan toimikauden aikana. Oli mahdollista, että varapresidentit Heikki Bergström ja Olli Virtanen jakoivat tehtävät keskenään ro- taryvuoden loppuun asti, minkä jälkeen ensimmäinen varapresidentti Bergström jatkaisi president- Reijo Mäkinen luovutti kesäkuun 1993 lopulla Vantaan Rotaryklubin presidentin tehtävät Raimo Huvilalle ja esitti samalla yhteenvedon päättyneen rotaryvuoden tapahtumista. Kuva: Pentti Kynnöksen kuva-arkisto. 30
tinä aikaisempien päätösten mukaisesti. Viralliseksi presidentiksi ilmoitettaisiin Bergström. Toinen mahdollisuus oli, että Bergström hoitaisi presidentin tehtävät yksin varsinaisena presidenttinä ja siirtyisi 1.7.1977 past presidentiksi. Toimintakauden 1977–1978 presidentiksi tulisi Olli Virta- nen. Hallitus jätti ratkaisun varapresidenttien keskenään sovittavaksi. Ratkaisuksi tuli, että Heikki Bergström toimi presidenttinä maaliskuun loppuun ja Olli Virtanen huhtikuun alusta kesäkuun loppuun. Seuraavana eli Heikki Bergströmin varsinaisena presidenttivuotena klubilla ei ollut past presidenttiä. Järjestelyjä presidentin tehtävien hoitamisessa oli toimintakertomuksen 1977–1978 mukaan jouduttu tekemään aiemminkin: ”Edellisten vuosien useiden presidenttivaihdosten jälkeen päästiin kuluneena toimintavuotena klubin toiminta jälleen vakiinnuttamaan normaaleihin uomiin- sa”. Lähteet noista presidenttivaihdoksista puuttuvat. Varapresidentti Terho Häkkinen joutui keväällä 1986 yllättäen presidentin tehtäviin kahden kuukauden ajaksi. Syynä oli presidentti Martti Salomaan lomamatka Floridaan helmi-maaliskuussa. Hallitus myönsi presidentille vapautuksen läsnäolosta matkan ajaksi. Seuraavan kerran klubin oli tarkistettava presidenttikysymyksessä tekemiään päätöksiä syksyllä 1998, kun vuoden 1999–2000 presidentiksi valittu Jorma Helanen sai kahden vuoden työkomennuksen Latviaan. Hallitus esitti vuosikokoukselle, että presidentiksi Jorma Helasen tilalle valitaan Jaakko Aatolainen ja uudeksi vara- presidentiksi Björn Backman. Kokous hyväksyi esityksen. Presidentti Erkki Laamanen selosti tehtyä päätöstä ja sen taustoja piirigovernorille hänen marraskuisen klubivierailunsa yhteydessä, jolloin DG Henri J. Vartiainen piti ratkaisuja hyvinä. Vantaan Rotaryklubissa tulevan presidentin tehtäväksi vakiintui vähitellen klubipalvelun johta- minen. 1960–1980-luvuilla säännöt edellyttivät, että presidentin tuli määrätä yksi johtokunnan/ hallituksen jäsenistä johtamaan kaikkea klubipalvelun alaan kuuluvaa toimintaa ja valvomaan ja järjestämään niiden komiteoiden työskentelyä, jotka asetettiin huolehtimaan klubipalvelun piiriin kuuluvista erityistehtävistä. 1960-luvulla tehtävään määrättyä johtokunnan jäsentä nimitettiin klu- bissa ”komiteoiden valvojaksi” ja seuraavalla vuosikymmenellä ”klubipalvelun puheenjohtajaksi”. Kun 1980-luvulla Rotaryklubin normaalisääntöihin lisättiin klubipalvelukomitea niiden vakituisten komiteiden joukkoon, jotka presidentin tuli hallituksen suostumuksella asettaa, nimitys vaihtui it- sestään selvästi ”klubipalvelukomitean puheenjohtajaksi”. 1960- ja 1970-luvuilla tehtävä lankesi jos- kus, mutta ei suinkaan säännöllisesti tulevalle presidentille eli silloin ensimmäiselle varapresidentille. Vuodesta 1978–1979 alkaen se on säännönmukaisesti ollut tulevan presidentin tehtävä. Käytäntö on myös kirjattu viimeisimmässä tarkistuksessa Vantaan Rotaryklubin sääntöihin: ”Tulevan presi- dentin tehtävänä on toimia klubipalvelukomitean puheenjohtajana”. Vastaavaa mainintaa ei löydy Rotaryklubin mallisäännöistä. ”Ohjasten luovutus” tai ”presidenttien vahdinvaihto” eli tehtävien siirtäminen vanhalta presiden- tiltä uudelle on tapahtunut rotaryvuoden viimeisessä viikkokokouksessa. Käytännöstä on jouduttu poikkeamaan vain pari kolme kertaa. Kesällä 1982 Erkki Reittilä vastaanotti presidentin tehtävän Tapani Jokelalta uuden rotaryvuoden alussa, ja Kari Purhosen ja Seppo Liukon välinen vahdinvaihto tapahtui vasta heinäkuun loppupuolella 1997. Vuoden 1999–2000 presidentti Jaakko Aatolainen joutui käytännössä tehtäviinsä jo kesäkuun puolivälissä. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vahdin- vaihto on tapahtunut klubin säännöllisessä kokouspaikassa. Kesällä 2002 Esko Kaarna otti vastaan presidentin käädyt sairastuneelta Heikki P.S. Leivolta tämän kodissa järjestetyssä tilaisuudessa. Olennaisena osana vahdinvaihtoon on kuulunut klubipresidentin ulkoisten tunnusmerkkien luovutus. Niihin on aikaisempina vuosikymmeninä presidentin käätyjen lisäksi kuulunut myös pu- heenjohtajan nuija. 1990-luvun lopulla tuli käytännöksi, että tilaisuudessa eroava presidentti sai 31
takkinsa käänteeseen past presidentille kuuluvan rotarymerkin. Itsenäisyyspäivän juhlakokouksessa 1999 presidentti Jaakko Aatolainen kiinnitti merkin peräti kahdentoista entisen presidentin rintaan. Tapaus varmisti sen, että jokainen klubin jäsenenä edelleen oleva past presidentti on saanut mer- kin. Ainakin kahdesti vahdinvaihto on järjestetty avec-tilaisuutena. Kesäkuun 1966 lopulla Ravinto- la Sillankorva ”oli somistautunut ruusuin vastaanottamaan toimintavuoden viimeisen kokouksen osanottajia. Kokouksen erikoisluonteen takia viihdytti yhdeksän viehkeätä vierasta … rotaryvelji- ämme. … Vieraat toivotettiin tervetulleiksi coctailein ja puhein, minkä jälkeen siirryttiin pöytään. Erittäin maukkaan päivällisen jälkeen esitti veli presidentti lyhyen katsauksen vuoden tapahtumiin kiittäen samalla johtokuntaansa hyvin suoritetusta työstä. Veli Jamalaisen puhe oli hyvin lämmin ja luovuttaessaan presidentin ketjut veli Longalle antoi hän samalla velvoittavia ajatuksia seuraavaksi toimintavuodeksi.” Toisen kerran vahdinvaihto on ollut avec-tilaisuus kesällä 1979. Vastauspuheessaan ja kiitossanoissaan Erkki Reittilälle kesällä 1983 uusi presidentti Bengt Wes- terling kertoi viihtyneensä edeltäjänsä leppoisissa, mutta silti tehokkaasti johdetuissa kokouksissa. Rotaryliikettä hän vertasi merenkulkuun ja löysi näiden välille monta yhtäläisyyttä. ”Merellä on isoja ja pieniä laivoja, niin on myös klubeja. Näitä erikokoisia laivoja kuljettaa sama tuuli; rotaryklubeissa puhaltaa sama rotaryhenki. Laivat pyrkivät saamaan lastinsa perille; klubit vievät perille sanomaa yhteisymmärryksestä ja rauhantahdosta. Erona tässä vertailussa on se, että klubeissa uudet veljet pääsevät heti tasavertaisiksi vanhojen kanssa, laivalla ei näin käy. Myös vahdinvaihto on erilainen; laivoilla joka neljäs tunti, klubeissa kerran vuodessa.” Uuden presidentin tuntemuksia vahdinvaih- totilanteessa kuvannee hyvin Aarne Pehkosen toteamus vuonna 1986: ”Tässä seistään vitjat kaulassa ja ihmetellään miten vuosi selvitään eteenpäin, mutta uskon uuden teeman ’Rotary antaa toivoa’ auttavan meidät vuoden yli”. Klubin itsenäisyyspäiväjuhlassa v. 1999 saivat entiset presidentit Past President -rintamerkin. Jakajina pre- sidentti Jaakko Aatolainen ja sihteeri Antti Puhakka, saajina jakajien takana Bengt Westerling, seuraavina Pertti Viitanen, Sulo Kosunen, Erkki Reittilä, Aarne Pehkonen, Terho Häkkinen, Reijo Mäkinen ja Raimo Huvila. Kuva: Klubin kuva-arkisto. 32
Jotkut presidenteistä ovat valinneet ”hallituskaudelleen” oman henkilökohtaisen, mutta samalla klubin rotaryhenkeä tukevan ja palvelumieltä lujittavan rotaryteeman. Se on toisinaan noudatellut myös RI:n presidentin ja piirigovernorin vuositeemojen viitoittamia ajatuksia. Ensimmäisen ker- ran oman tunnuslauseen valitsi Terho Häkkinen vuonna 1987–1988. Hänen teemansa ”Teemme sen yhdessä” noudatti uskollisesti DG Martti Talvelan ”Tee se nyt” ja RI:n presidentti Charles C. Kellerin ”Rotarit: Yhdessä palvellen rauhan puolesta” -teemojen tavoitteita. Vuoden 1997–1998 presidentti Seppo Liukon rotaryteema ”Suomalainen pohja Rotarylle” toimi myös klubin kokous- ohjelmaa ohjaavana teemana. Kahden seuraavan vuoden presidenttien Erkki Laamasen ja Jaakko Aa- tolaisen tunnuslauseet kuuluivat ”Suomalaisuutta korostaen Eurooppaan” ja ”Rotaryvuosi vuositu- hannen vaihteessa” sisälsivät samoin toimintaa ohjaavia korostuksia. Björn Backmanin ”Yhteistyöllä eteenpäin” (2000–2001), Esko Kaarnan ”Osoita hyvä tahtosi” (2002–2003) ja Jorma Haapamäen ”Osoita palvelumielesi” (2004–2005) ovat taas olleet puhtaita rotaryteemoja. Kaikki presidentin tehtäviä hoitaneet jäsenet on lueteltu liitteessä ”Vantaan Rotaryklubin toimi- henkilöt 1963–2005”. 2.3.2 Klubin sihteeri Klubin sihteerit, yksi, kaksi tai useampikin, vastaavat klubin käytännön toiminnasta. He huolehtivat klubin kokousrutiineista ja muista järjestelyistä. Sihteereille nimetään omat vastuualueet ja he voivat myös sopia tarkemmasta työnjaosta keskenään. (Ydintietoa rotarysta 1998, s. 46). Vantaan Rotaryklubilla oli toimintansa ensimmäisinä kuukausina vain yksi sihteeri, Yrjö Te- räväinen. Sihteerin tehtävien hoitaminen osoittautui kuitenkin siinä määrin suuritöiseksi ja aikaa vieväksi, että jo toista toimintavuotta varten katsottiin tarpeelliseksi nimittää kaksi sihteeriä. 1980- luvun puolivälissä muodostui käytännöksi, että kakkossihteeri siirtyi seuraavana toimintavuotena ykkössihteeriksi. Kahden sihteerin järjestelmä toimi uuden vuosituhannen puolelle. Elokuussa 2002 hallitus totesi, että sihteerien työtaakkaa helpottamaan ja nimenomaan jäsenasioita hoitamaan tar- vittiin kolmas toimihenkilö, jäsensihteeri. Hänen tehtävänään tuli olemaan jäsenrekisterin ylläpito päivityksineen sekä siihen liittyvä yhteydenpito ja tiedottaminen rotarypiirin, Suomen Rotary ry:n ja RI:n suuntaan. Erkki-Sakari Harju suostui tehtävään toistaiseksi. Sihteereiksi on pääsääntöisesti valittu suhteellisen ”tuoreita”, vain muutaman vuoden klubissa toimineita jäseniä. Käytäntö on siinä mielessä perusteltu, että ”sihteeriputki” on osoittautunut erin- omaiseksi koulutusväyläksi rotarytoimintaan perehtymiseksi ja sen syvälliseksi sisäistämiseksi. Sih- teerien tunnollinen paneutuminen tehtäviinsä on toisaalta osoittanut heidän valmiutensa sitoutua rotaryn tavoitteisiin, klubin kestävään jäsenyyteen ja ennen pitkää ”presidenttiputkeen” astumiseen. Presidentin ohella he ovat olleet avainasemassa klubin asioiden hoitamisessa. Sihteerien suorittama huolellinen valmistelutyö ja tehtyjen päätösten täytäntöönpano ovat helpottaneet olennaisesti pre- sidentin toimintaa, kokousten läpivientiä ja klubin muidenkin sihteerien tehtäväkenttää sivuavien asioiden hoitamista. Niinpä he lähes säännönmukaisesti ovat myös ensimmäisinä joutuneet presi- dentin kiitosten kohteeksi hänen ”tilittäessään” oman kautensa toimintaa. Esko Kaarnan kiitokset kesällä 2003 kuuluivat: ”Nimeltä mainiten haluan kiittää suurimman vaivan nähneitä virkailijoita. Sisar Pirjo (Rantaniemi) ja Veli Kyösti (Jaakkola), Teidän tapanne toimia presidentin käsinä ja hoitaa klubin hallintoa on ollut tehokasta, luotettavaa ja vieläpä hymyssä suin tapahtunutta. Teistä löytyy todellista sihteeriainesta.” Kerran presidentti on voinut ojentaa ”adjutantilleen” sanojakin konkreet- 33
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005

Recommended

Tilastoraportti 2009
Tilastoraportti 2009Tilastoraportti 2009
Tilastoraportti 2009´State Administrative Agency Southwestern Finland
 
Liikkeessä tulevaisuuteen
Liikkeessä tulevaisuuteenLiikkeessä tulevaisuuteen
Liikkeessä tulevaisuuteenSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Hyvinvointi syntyy työstä
Hyvinvointi syntyy työstäHyvinvointi syntyy työstä
Hyvinvointi syntyy työstäSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työmarkkina-avain
Työmarkkina-avainTyömarkkina-avain
Työmarkkina-avainSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...Suomen Ekonomit
 
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-Vähälä
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-VähäläOpintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-Vähälä
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-VähäläSuomen Ekonomit
 
Mahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja MaijaMahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja MaijaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

Recommended

Tilastoraportti 2009
Tilastoraportti 2009Tilastoraportti 2009
Tilastoraportti 2009´State Administrative Agency Southwestern Finland
 
Liikkeessä tulevaisuuteen
Liikkeessä tulevaisuuteenLiikkeessä tulevaisuuteen
Liikkeessä tulevaisuuteenSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Hyvinvointi syntyy työstä
Hyvinvointi syntyy työstäHyvinvointi syntyy työstä
Hyvinvointi syntyy työstäSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työmarkkina-avain
Työmarkkina-avainTyömarkkina-avain
Työmarkkina-avainSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...
Kauppatieteiden kandidaattien ja maisterien valmistumishetken palaute vuodelt...Suomen Ekonomit
 
SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003SAK:n toimintakertomus 2003
SAK:n toimintakertomus 2003Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-Vähälä
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-VähäläOpintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-Vähälä
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-VähäläSuomen Ekonomit
 
Mahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja MaijaMahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja MaijaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Perhevapaat
PerhevapaatPerhevapaat
PerhevapaatSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisuSalmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisuSYL
 
Vol10 ot oromo
Vol10 ot oromoVol10 ot oromo
Vol10 ot oromoharamaya university
 
Ati macaafa qulqulluu hubachuu ni dandeessaa
Ati macaafa qulqulluu hubachuu ni dandeessaaAti macaafa qulqulluu hubachuu ni dandeessaa
Ati macaafa qulqulluu hubachuu ni dandeessaaharamaya university
 
Perhevapaat
PerhevapaatPerhevapaat
PerhevapaatSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleToimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleSYL
 
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessäSovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessäSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirjaLoydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirjaTuija Aalto
 
Thomafluid II (suomi)
Thomafluid II (suomi)Thomafluid II (suomi)
Thomafluid II (suomi)ReicheltChemietechnik
 
SAK:n toimintakertomus 2013
SAK:n toimintakertomus 2013SAK:n toimintakertomus 2013
SAK:n toimintakertomus 2013Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2015
SAK:n toimintakertomus 2015SAK:n toimintakertomus 2015
SAK:n toimintakertomus 2015Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2014
SAK:n toimintakertomus 2014SAK:n toimintakertomus 2014
SAK:n toimintakertomus 2014Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäVuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäSuomen Ekonomit
 
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014Suomen Ekonomit
 
Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802
Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802
Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802Vesa Sarmia
 
Muutoksen tekijät
Muutoksen tekijätMuutoksen tekijät
Muutoksen tekijätSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n toimintakertomus 2011
SAK:n toimintakertomus 2011SAK:n toimintakertomus 2011
SAK:n toimintakertomus 2011Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervJonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervMarco Huutoniemi
 
Kehoomaa
KehoomaaKehoomaa
Kehoomaamsbjerke
 
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009Jukka Punamäki
 
VOL01BOT_oromouumama_2.pdf
VOL01BOT_oromouumama_2.pdfVOL01BOT_oromouumama_2.pdf
VOL01BOT_oromouumama_2.pdfshimelis2
 
Digimedia 2003
Digimedia 2003 Digimedia 2003
Digimedia 2003 Tommi Pelkonen
 

More Related Content

What's hot

Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisuSalmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisuSYL
 
Ati macaafa qulqulluu hubachuu ni dandeessaa
Ati macaafa qulqulluu hubachuu ni dandeessaaAti macaafa qulqulluu hubachuu ni dandeessaa
Ati macaafa qulqulluu hubachuu ni dandeessaaharamaya university
 
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleToimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleSYL
 
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirjaLoydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirjaTuija Aalto
 
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäVuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäSuomen Ekonomit
 
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014Suomen Ekonomit
 
Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802
Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802
Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802Vesa Sarmia
 
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervJonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervMarco Huutoniemi
 
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009Jukka Punamäki
 

What's hot (20)

Perhevapaat
PerhevapaatPerhevapaat
Perhevapaat
 
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisuSalmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
Salmela aro uupumustutkimus-verkkojulkaisu
 
Vol10 ot oromo
Vol10 ot oromoVol10 ot oromo
Vol10 ot oromo
 
Ati macaafa qulqulluu hubachuu ni dandeessaa
Ati macaafa qulqulluu hubachuu ni dandeessaaAti macaafa qulqulluu hubachuu ni dandeessaa
Ati macaafa qulqulluu hubachuu ni dandeessaa
 
Perhevapaat
PerhevapaatPerhevapaat
Perhevapaat
 
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselleToimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
Toimintasuunnitelma 2012 lausuntokierrokselle
 
Sovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessäSovitaan yhdessä
Sovitaan yhdessä
 
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirjaLoydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
 
Thomafluid II (suomi)
Thomafluid II (suomi)Thomafluid II (suomi)
Thomafluid II (suomi)
 
SAK:n toimintakertomus 2013
SAK:n toimintakertomus 2013SAK:n toimintakertomus 2013
SAK:n toimintakertomus 2013
 
SAK:n toimintakertomus 2015
SAK:n toimintakertomus 2015SAK:n toimintakertomus 2015
SAK:n toimintakertomus 2015
 
SAK:n toimintakertomus 2014
SAK:n toimintakertomus 2014SAK:n toimintakertomus 2014
SAK:n toimintakertomus 2014
 
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestäVuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
Vuonna 2012 valmistuneiden palautetta kauppatieteellisestä
 
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
Osaamisen johtaminen yrityksissä ja organisaatioissa, SEFEn raportti 1/2014
 
Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802
Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802
Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802
 
Muutoksen tekijät
Muutoksen tekijätMuutoksen tekijät
Muutoksen tekijät
 
SAK:n toimintakertomus 2011
SAK:n toimintakertomus 2011SAK:n toimintakertomus 2011
SAK:n toimintakertomus 2011
 
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervJonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
 
Kehoomaa
KehoomaaKehoomaa
Kehoomaa
 
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009
 

Similar to Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005

VOL01BOT_oromouumama_2.pdf
VOL01BOT_oromouumama_2.pdfVOL01BOT_oromouumama_2.pdf
VOL01BOT_oromouumama_2.pdfshimelis2
 
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012SYL
 
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmat
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmatNettielamaa - sosiaalisen median maailmat
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmatTuija Aalto
 
Rahoitusalan TES 2013-2016
Rahoitusalan TES 2013-2016Rahoitusalan TES 2013-2016
Rahoitusalan TES 2013-2016Suomen Ekonomit
 
Eri majoitustyyppejä suosivien maaseutumatkailijoiden motivaatiot, aktiviteet...
Eri majoitustyyppejä suosivien maaseutumatkailijoiden motivaatiot, aktiviteet...Eri majoitustyyppejä suosivien maaseutumatkailijoiden motivaatiot, aktiviteet...
Eri majoitustyyppejä suosivien maaseutumatkailijoiden motivaatiot, aktiviteet...Juho Pesonen
 
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011Suomen Ekonomit
 
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelmaSYL
 
Metson tilinpäätos 2016
Metson tilinpäätos 2016Metson tilinpäätos 2016
Metson tilinpäätos 2016Metso Group
 
Loppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisio
Loppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisioLoppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisio
Loppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisioSovelto
 

Similar to Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005 (15)

VOL01BOT_oromouumama_2.pdf
VOL01BOT_oromouumama_2.pdfVOL01BOT_oromouumama_2.pdf
VOL01BOT_oromouumama_2.pdf
 
Digimedia 2003
Digimedia 2003 Digimedia 2003
Digimedia 2003
 
Hyvää (t)yötä Suomi
Hyvää (t)yötä SuomiHyvää (t)yötä Suomi
Hyvää (t)yötä Suomi
 
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
SYL:n toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma 2012
 
SAK:n perhevapaaopas luottamusmiehille 2019
SAK:n perhevapaaopas luottamusmiehille 2019SAK:n perhevapaaopas luottamusmiehille 2019
SAK:n perhevapaaopas luottamusmiehille 2019
 
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmat
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmatNettielamaa - sosiaalisen median maailmat
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmat
 
Suonpohjan metsitysopas
Suonpohjan metsitysopasSuonpohjan metsitysopas
Suonpohjan metsitysopas
 
Rahoitusalan TES 2013-2016
Rahoitusalan TES 2013-2016Rahoitusalan TES 2013-2016
Rahoitusalan TES 2013-2016
 
Eri majoitustyyppejä suosivien maaseutumatkailijoiden motivaatiot, aktiviteet...
Eri majoitustyyppejä suosivien maaseutumatkailijoiden motivaatiot, aktiviteet...Eri majoitustyyppejä suosivien maaseutumatkailijoiden motivaatiot, aktiviteet...
Eri majoitustyyppejä suosivien maaseutumatkailijoiden motivaatiot, aktiviteet...
 
Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011Viisi vuotta työelämässä 2011
Viisi vuotta työelämässä 2011
 
Vs ja yhteiskuntatakuu
Vs ja yhteiskuntatakuuVs ja yhteiskuntatakuu
Vs ja yhteiskuntatakuu
 
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
2010 SYL Toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelma
 
Metson tilinpäätos 2016
Metson tilinpäätos 2016Metson tilinpäätos 2016
Metson tilinpäätos 2016
 
SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004SAK:n toimintakertomus 2004
SAK:n toimintakertomus 2004
 
Loppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisio
Loppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisioLoppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisio
Loppuraportti automaattisen liikenteen_metropolivisio
 

More from Vantaan Rotaryklubi ry - Vanda Rotaryklubb rf

More from Vantaan Rotaryklubi ry - Vanda Rotaryklubb rf (20)

Rotary club 04-2022 Vantaan ratikka Henry Westlin.pptx
Rotary club 04-2022 Vantaan ratikka Henry Westlin.pptxRotary club 04-2022 Vantaan ratikka Henry Westlin.pptx
Rotary club 04-2022 Vantaan ratikka Henry Westlin.pptx
 
Esko With - Kaupunkilainen metsänomistaja.ppt
Esko With - Kaupunkilainen metsänomistaja.pptEsko With - Kaupunkilainen metsänomistaja.ppt
Esko With - Kaupunkilainen metsänomistaja.ppt
 
Helsingin biopankin esittely 20220224
Helsingin biopankin esittely 20220224Helsingin biopankin esittely 20220224
Helsingin biopankin esittely 20220224
 
Ahokas jukka vähemmän tunnettua Viroa - esitelmä 2022
Ahokas jukka vähemmän tunnettua Viroa - esitelmä 2022 Ahokas jukka vähemmän tunnettua Viroa - esitelmä 2022
Ahokas jukka vähemmän tunnettua Viroa - esitelmä 2022
 
Vakuutusratkaisujen muutoksenhausta Risto Ihalainen
Vakuutusratkaisujen muutoksenhausta Risto IhalainenVakuutusratkaisujen muutoksenhausta Risto Ihalainen
Vakuutusratkaisujen muutoksenhausta Risto Ihalainen
 
Rotary 26042018 Hannele Humaloja-Virtanen luokite
Rotary 26042018 Hannele Humaloja-Virtanen luokite Rotary 26042018 Hannele Humaloja-Virtanen luokite
Rotary 26042018 Hannele Humaloja-Virtanen luokite
 
2016 - 2017 Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus
2016 - 2017 Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus2016 - 2017 Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus
2016 - 2017 Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus
 
20180201 - Energiakatsaus - jukka ahokas vantaan rotaryklubi ry
20180201 - Energiakatsaus - jukka ahokas vantaan rotaryklubi ry20180201 - Energiakatsaus - jukka ahokas vantaan rotaryklubi ry
20180201 - Energiakatsaus - jukka ahokas vantaan rotaryklubi ry
 
Jukka knuuti, Parole - jp27 - jääkäriliike 100 vuotta
Jukka knuuti, Parole - jp27 - jääkäriliike 100 vuottaJukka knuuti, Parole - jp27 - jääkäriliike 100 vuotta
Jukka knuuti, Parole - jp27 - jääkäriliike 100 vuotta
 
Itsenäinen suomi 100 vuotta, vantaan rotaryklubi 2017
Itsenäinen suomi 100 vuotta, vantaan rotaryklubi 2017Itsenäinen suomi 100 vuotta, vantaan rotaryklubi 2017
Itsenäinen suomi 100 vuotta, vantaan rotaryklubi 2017
 
Kestääkö betoni 2017 11 14
Kestääkö betoni 2017 11 14Kestääkö betoni 2017 11 14
Kestääkö betoni 2017 11 14
 
Risto Ihalainen: Reformaation 500 vuotta
Risto Ihalainen: Reformaation 500 vuottaRisto Ihalainen: Reformaation 500 vuotta
Risto Ihalainen: Reformaation 500 vuotta
 
Pro gradu tutkimustyö: Kuun asento ja ajoituksen taito rauduskoivuvesakon rai...
Pro gradu tutkimustyö: Kuun asento ja ajoituksen taito rauduskoivuvesakon rai...Pro gradu tutkimustyö: Kuun asento ja ajoituksen taito rauduskoivuvesakon rai...
Pro gradu tutkimustyö: Kuun asento ja ajoituksen taito rauduskoivuvesakon rai...
 
Esitys "Kun koulu loppu 2017 –tutkimus" Vantaan Rotaryklubi ry 01062017
Esitys "Kun koulu loppu 2017 –tutkimus" Vantaan Rotaryklubi ry 01062017Esitys "Kun koulu loppu 2017 –tutkimus" Vantaan Rotaryklubi ry 01062017
Esitys "Kun koulu loppu 2017 –tutkimus" Vantaan Rotaryklubi ry 01062017
 
Seed ry
Seed rySeed ry
Seed ry
 
02.02.2017 Rotarysäätiö 100 vuotta
02.02.2017 Rotarysäätiö 100 vuotta02.02.2017 Rotarysäätiö 100 vuotta
02.02.2017 Rotarysäätiö 100 vuotta
 
Terveys ja hyvinvointi luento 17112016
Terveys ja hyvinvointi luento 17112016Terveys ja hyvinvointi luento 17112016
Terveys ja hyvinvointi luento 17112016
 
Bysantista
BysantistaBysantista
Bysantista
 
20160929 - Markkinakatsaus
20160929 - Markkinakatsaus20160929 - Markkinakatsaus
20160929 - Markkinakatsaus
 
Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus 2015 2016
Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus 2015 2016Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus 2015 2016
Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus 2015 2016
 

Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005

  • 1. Esko Kaarna MAHDOLLISUUS VELJEYTEEN – TILAISUUS PALVELUUN Vantaan Rotaryklubi 1963 – 2005
  • 2. 2
  • 3. Esko Kaarna MAHDOLLISUUS VELJEYTEEN – TILAISUUS PALVELUUN Vantaan Rotaryklubi 1963 – 2005 3
  • 4. Vantaan Rotaryklubi 1963 – 2005 Toimituskunta: Jorma Haapamäki, puheenjohtaja Esko Kaarna Jorma Pennanen Pertti Viitanen © Esko Kaarna ja Vantaan Rotaryklubi ISBN 952-91-9866-3 Ulkoasu: Textime Oy/Seppo Haapanen Kirjapaino: Forssan Kirjapaino Oy, Forssa 2006 4
  • 5. SISÄLLYS Sisällys ................................................................................................................................ 5 Lukijalle .............................................................................................................................. 8 I Klubin perustaminen .......................................................................................... 11 1.1 Aloitteesta valmisteluihin .......................................................................................... 11 1.2 Perustava kokous ja toiminnan käynnistyminen ........................................................ 13 1.3 Synnytystuskia ja odotusta ........................................................................................ 14 1.4 Rotary Internationalin jäseneksi ................................................................................ 17 1.5 Charterjuhla ............................................................................................................ 18 1.6 Klubin standaari ....................................................................................................... 21 II Klubin hallinto ja talous ..................................................................................... 24 2.1 Klubin järjestysmuoto ja säännöt .............................................................................. 24 2.2 Hallitus ..................................................................................................................... 26 2.3 Toimihenkilöt, asiamiehet ja yhteyshenkilöt.............................................................. 29 2.3.1 Klubin presidentti .......................................................................................... 29 2.3.2 Klubin sihteeri ................................................................................................ 33 2.3.3 Taloudenhoitaja ja klubin talous ..................................................................... 36 2.3.4 Klubimestari ................................................................................................... 39 2.3.5 Klubin muut toimihenkilöt ............................................................................ 40 III Klubin jäsenistö .................................................................................................. 43 3.1 Perustajajäsenet ......................................................................................................... 43 3.2 Jäsenet ja jäsenyys ..................................................................................................... 44 3.3 Kysymys naisjäsenyydestä.......................................................................................... 47 IV Viikkokokoukset ja tilaisuudet ........................................................................... 51 4.1 Kokouspaikat: Sillankorvasta Chiciin ........................................................................ 51 4.2 Kokousjärjestelyt ja -käytännöt ................................................................................. 59 4.3 Viikkokokouksen ohjelma ........................................................................................ 64 4.4 Yritys- ja työpaikkakäynnit ....................................................................................... 75 4.5 Juhlat ja muut avec-tilaisuudet .................................................................................. 84 4.5.1 Viikkokokoukset avec-tilaisuuksina ................................................................ 84 4.5.2 Vierailut eri kohteisiin .................................................................................... 84 4.5.3 Teatterikäynnit ............................................................................................... 87 5
  • 6. 4.5.4 Puutarhajuhlat ................................................................................................ 88 4.5.5 Rapujuhlat...................................................................................................... 91 4.5.6 Joulujuhlat ..................................................................................................... 92 4.5.7 Vuosijuhlat ..................................................................................................... 94 4.5.8 Matkat ulkomaille .......................................................................................... 99 4.6 Läsnäolo ja osallistuminen ...................................................................................... 102 V Toiminta palveluväylillä .................................................................................... 107 5.1 Rotaryn tavoite ja palveluväylät ............................................................................... 107 5.2 Klubipalvelu .......................................................................................................... 109 5.2.1 Luokite- ja jäsenyyskomitea .......................................................................... 110 5.2.2 Läsnäolo- ja toveruuskomitea ....................................................................... 114 5.2.3 Ohjelma- ja rotarytietouskomitea ................................................................. 124 5.2.4 Julkaisu- ja tiedotuskomitea .......................................................................... 130 5.3 Ammattipalvelu ...................................................................................................... 136 5.3.1 Esitelmät, tietoiskut ja työpaikkakäynnit ...................................................... 136 5.3.2 Yhteistyö koulujen kanssa ............................................................................. 137 5.3.3 Ammattipalveluprojekti Tikkurilan lukion kanssa ......................................... 138 5.3.4 Kartoituksia ja suunnitelmia ......................................................................... 139 5.4 Yhteiskuntapalvelu .................................................................................................. 141 5.4.1 Avustukset ja tukeminen ............................................................................... 141 5.4.2 Teemat ......................................................................................................... 143 5.4.3 Projektit ....................................................................................................... 146 5.4.4 Kansainvälinen yhteiskuntapalvelun projektit ............................................... 150 5.5 Kansainvälinen palvelu ........................................................................................... 153 5.5.1 Kansainväliset kosketukset ............................................................................ 153 5.5.2 Kansainvälinen nuorisovaihto ....................................................................... 155 5.5.2.1 Nuorisovaihtoon valmentautuminen .................................................. 155 5.5.2.2 Vuosivaihto ........................................................................................ 156 5.5.2.3 Kesävaihto ja kansainväliset leirit ........................................................ 163 5.5.2.4 Kuoreveden viestintäleiri .................................................................... 166 5.6 Rotarysäätiön ohjelmien tukeminen........................................................................ 167 5.6.1 Rotarysäätiön ”jäsenyys” ............................................................................... 167 5.6.2 Rotarysäätiöprojektit .................................................................................... 168 5.6.3 PHF-arvot .................................................................................................... 170 5.6.4 Opintoryhmien vaihto.................................................................................. 172 5.6.5 Stipendit....................................................................................................... 173 VI Yhteydet Rotarypiiriin ...................................................................................... 174 6.1 Governorin klubivierailut ja tunnustukset ............................................................... 174 6.2 PETS-valmennusseminaarit ja piirineuvottelut ....................................................... 178 6.3 Piirikonferenssit ...................................................................................................... 180 6.4 Klubin jäsenet piirin tehtävissä................................................................................ 183 6
  • 7. VII Yhteistyö muiden rotaryklubien kanssa ............................................................ 184 7.1 Yhteydet Huddingen kummiklubiin ....................................................................... 184 7.2 Intercitykokoukset .................................................................................................. 188 7.3 Klubien väliset muut yhteydet ................................................................................ 190 VIII Vantaan Rotaryklubi kummiklubina ................................................................ 193 8.1 Tikkurilan Rotaryklubin perustaminen ................................................................... 193 8.2 Myyrmäen Rotaryklubin synty................................................................................ 196 8.3 Vantaa Airport Rotaryklubi: Governorien sinnikkyyden tuote ................................ 199 8.4 Vantaan Rotaractklubin perustaminen ja tukeminen ............................................... 202 Lopuksi............................................................................................................................ 205 Lähde- ja arkistoluettelo .................................................................................................. 208 Liitteet ............................................................................................................................. 215 Tekstissä yleisimmin esiintyviä lyhenteitä AG Assistant Governor. Apulaisgovernor DG District Governor. Piirigovernor GSE Study Group Exchange. Piirien välinen opintoryhmien vaihto PDG Past District Governor. Entinen piirigovernor PETS Presidents-elect Training Seminar. Tulevien presidenttien valmennusseminaari PHF Paul Harris Fellow. Rotarysäätiön myöntämä kunnia-arvo RF Rotary Foundation. Rotarysäätiö RI Rotary International RYLA Rotary Youth Leadership Award. Johtamiskoulutusjärjestelmä nuorille 7
  • 8. LUKIJALLE Rotaryvuoden 2003–2004 julkaisu- ja tiedotuskomitea totesi, että Vantaan Rotaryklubilta puuttui sen vaiheiden yhtenäinen kuvaus. Komitea kirjasi toimintasuunnitelmaansa lauseen: ”Klubimme täyttää 40 vuotta, joten on aika historiikille ja se tullaan julkaisemaan mahdollisimman pian.” Juhla- vuoden tapahtumien valmistelutoimikunnan puheenjohtaja, president-elect Jorma Haapamäki sopi syksyllä 2003 allekirjoittaneen kanssa historiikin kirjoittamisesta ja klubin vaiheita kuvaavan esityk- sen pitämisestä 40-vuotisjuhlassa. Juhlassa 5.2.2005 pidetty esitys Tapahtunutta ja koettua klubin neljältä vuosikymmeneltä on luettavissa Internetistä klubin kotisivuilta. Varsinaisen historiikin laati- minen vei odotettua pidemmän ajan ja sisältökin kasvoi kaavailtua laajemmaksi. Klubin neljä vuo- sikymmentä on tulkittu ajanjaksoksi vuoden 1963 perustamisvaiheista rotaryvuoden 2004–2005 loppuun. Julkaisu- ja tiedotuskomitean tavoitteen mukaisesti olen pyrkinyt laatimaan historiikista yhte- näisen kuvauksen klubin vaiheista, kuitenkin siten, että klubin hallinnon ja toiminnan eri puolia ja osa-alueita on käsitelty systemaattisesti omina kokonaisuuksinaan. Esitys perustuu lähes kokonaan käytettävissä olleisiin kirjallisiin lähteisiin. Vain lähdemateriaalin puuttuessa tai siinä esiintyneiden puutteellisuuksien ja epäjohdonmukaisuuksien vuoksi olen turvautunut muutamissa yksityiskoh- dissa sisarten tai veljien henkilökohtaisiin muistoihin. Runsaimmin olen kysymyksilläni vaivannut kahta rotarytoiminnan veteraania, Pertti Viitasta ja Sulo Kosusta. Heille, samoin kuin muillekin avus- taneille sisarille ja veljille, esitän vilpittömän kiitokseni. Aineiston käsittelytavasta johtuen ristiriidat lähteistä nousevan tekstin ja tapahtumissa mukana olleiden subjektiivisten muistikuvien kesken ovat mahdollisia. Teoksen deskriptiivinen ja epätieteellinen esitystapa on oikeuttanut rajoittamaan lähde- viittaukset pelkästään klubin arkiston ulkopuoliseen materiaaliin. Lopusta löytyvän lähdeluettelon olen sitä vastoin laatinut varsin kattavaksi nimenomaan klubin oman arkiston tarpeisiin. Teoksen kuvaus varsinkin muutamalta 1960-luvun loppuvuodelta ja 1970-luvun alkupuoliskolta on puutteellinen kokonaan tai lähes kokonaan hävinneiden asiakirjojen vuoksi. Suunnitelmat, pöy- täkirjat ja viikkoselosteet joiltakin myöhemmiltäkin vuosilta ovat osittain kadonneet. Rotaryveljet Olavi Stenbäck, Taisto Hintsanen ja Harri Hautala ovat ystävällisesti toimittamallaan materiaalilla paikanneet kummiklubin arkiston pahimpia aukkoja Myyrmäen ja Vantaa Airport Rotaryklubien sekä Vantaan Rotaractklubin perustamista koskevilta osin. Osoittamastaan palvelumielestä he an- saitsevat lämpimän kiitoksen. Lähdeaineiston puutteista huolimatta uskon teoksen antavan suhteel- lisen kattavan ja luotettavan kuvan Vantaan Rotaryklubin neljästä vuosikymmenestä. Luottamustani vahvistaa Jorma Haapamäeltä ja Pertti Viitaselta saamani palaute heidän luettuaan käsikirjoituksen. Veli Jormalle kuuluu sydämellinen kiitos myös hänen osoittamastaan henkisestä tuesta ja luotta- muksesta työn valmistumiseen kirjoitusprosessin aikana. Joidenkin lukujen alkuun olen liittänyt kursiivitekstillä kirjoitettuja lainauksia rotarykirjallisuu- desta ja säännöstöstä tietoiskuiksi niille lukijoille, joille rotaryliike ja sen toiminta on vähemmän tunnettua. Lainaukset saattavat toimia myös ”käsikirjana” rotareille, jotka ovat olleet mukana vasta 8
  • 9. lyhyehkön ajan. Lukujen sisällön hahmottamiseksi on otsakkeiden lisäksi käytetty joissakin kohdin kursiivitekstiä eräänlaisena väliotsakkeena korostamaan uutta esille tulevaa asiaa. Suoria lainauksia on otettu tarkoituksella varsin runsaasti elävöittämään tekstiä ja antamaan tiettyä tapahtumiin liit- tyvää ajankuvaa. Otteet henkilöiden puheista ja lausumista ovat autenttisia vain sillä edellytyksellä, että kyseeseen tulevien asiakirjojen laatijat ja muistiinmerkitsijät ovat kirjauksissaan olleet tarkkoja. Aikamääreissä ”vuosi 19xx–19xx” tarkoittaa aina heinäkuun alusta seuraavan kesäkuun loppuun kestävää rotaryvuotta. Yllättävää klubin arkistoon perehtyessä oli säilyneen kuvamateriaalin niukkuus. Teoksen ku- vituksessa olen sen vuoksi joutunut turvautumaan veljien ja sisarten apuun ja heidän kotoisten albumiensa sisältöön. Jokaiselle kuviaan lainanneelle olen hyvin kiitollinen. Kaikesta huolimatta ovat valintamahdollisuudet kuvituksessa jääneet varsin rajallisiksi ja erityisesti kahden ensimmäisen vuosikymmenen osalta lähes olemattomiksi. Kuvaajan tai kuvalähteen olen maininnut jokaisen ku- vatekstin yhteydessä, mutta erillistä kuvaluetteloa en ole lähteisiin liittänyt. Teoksen painamiseen liittyvissä kysymyksissä veli Jorma Pennasen panos on ollut ratkaisevan tärkeä ja todellisen kiitoksen ansaitsevaa. Hänen osoittamansa palvelumieli ja asiantunteva paneutumisensa järjestelyihin on taan- nut joustavan ja ongelmattoman prosessin historiikin kansiin saattamisessa. Historiikin kirjoittaminen on ollut varsin haasteellinen, mutta samalla myös opettavainen työ. Se on pakottanut taustojen selvittämiseksi ja joidenkin ratkaisujen ymmärtämiseksi paneutumaan niin Rotaryn historiaan ja kirjallisuuteen kuin myös säännöstöön ja sen kehitykseen. Joskus olen suorastaan tuntenut suorittavani rotarytoiminnan arvosanaopintoja. Työn nyt valmistuttua saatan helpottuneena osaltani todeta, että se kannatti sittenkin. Toivon, että tuloksesta on iloa myös sisarille ja veljille, ehkäpä muillekin. Ajattelen erityisesti niitä vantaalaisia lukijoita, jotka ovat kiinnostuneet kotikaupunkinsa vaiheista. Onhan Vantaan Rotaryklubin toiminta kappale kaupungin historiaa ja niveltynyt neljän vuosikymmenen ajan kiinteästi kaupungin ja kaupunkilaisten hyväksi tehtyyn työhön. Kaupunginjohtaja Juhani Paajasen sanoin ”historiikki dokumentoi … saavutukset ja sitoo toimet aika-akselille sekä siirtää ne tuleville sukupolville”. Näkemyksen on jakanut myös Vantaan Energia Oy, jonka huomattava tuki on helpottanut merkittävästi historiikin julkaisemista. Hiekkaharjussa, 3. päivänä marraskuuta 2005 Esko Kaarna 9
  • 10. Presidentti Jorma Haapamäki (oik.) kohottaa maljan 40-vuotiaalle Vantaan Rotaryklubille Gyllenbergin taidemuseossa kesän 2005 puutarhajuhlan yhteydessä. Tilaisuuteen osallistuneita edustavat kuvassa vasemmalta rouva Puhakka sekä varapresidentti Antti Puhakka ja Markku Lähelmä. Kuva: Jorma Haapamäen kuva-arkisto. 10
  • 11. I KLUBIN PERUSTAMINEN Vuonna 1905 syntynyt rotaryliike saapui Suomeen 1. päivänä joulukuuta 1926, jolloin Hotelli Käm- pissä pidettiin Helsingin Rotaryklubin perustamiseen johtanut kokous. Ennen talvi- ja jatkosotaa maahan ehdittiin perustaa kahdeksan klubia, joista kolmannen, Viipurin Rotaryklubin toiminta päät- tyi kaupungin menetykseen kesäkuussa 1944. Klubin perinteet jatkuivat kuitenkin vahvoina vuonna 1949 perustetussa Töölön Rotaryklubissa, jonka perustajajäsenistä kaksi kolmasosaa oli entisiä Vii- purin Rotaryklubin jäseniä. Liikkeen varsinainen eteneminen Suomessa alkoi välittömästi jatkosodan päätyttyä. Vuosina 1945–1949 uusia klubeja perustettiin jo 42 (Service Above Self 2001, s. 31, 34). Rotaryliikkeen kehitys seurasi 1950-luvulla käynnistynyttä voimakasta teollista ja taloudellista kehitystä. Klubien määrä, yhteensä 52, riitti heinäkuun 1950 alusta maan jakamiseen kahteen rota- rypiiriin. Neljä vuotta myöhemmin tarvittiin jo kolmaskin piiri silloisille 94 klubille. Vuoden 1963 loppuun mennessä yhteensä 125 klubia oli saanut Rotary Internationalin (RI) virallisen jäsenyyden. Vuonna 1966 RI:n hallituksen jäsen, lääkintöneuvos Jouko Huttunen analysoi räjähdysmäiseksi luonnehditun kasvun syitä seuraavasti: ”Sodanjälkeisessä perin aineellistuneessa ilmapiirissä … ih- misellä oli voimakas tarve saada jotakin, millä tasapainottaa kaikkea sitä, minkä sota oli hävittänyt hänen sydämestään ja sielustaan. … halusimme kiihkeästi tehdä jotakin paremman tulevaisuuden ja paremman maailman puolesta, ja rotaryssa me löysimme valmiiksi rakennetun organisaation, … järjestön, jonka perustana oli epäitsekäs palvelu ja joka tunnusti kaiken hyödyllisen työn arvon ja näki ystävyydessä niin ihmisten kuin kansojenkin välisen suhteiden varmemman perustan” (Service Above Self 2001, s. 65, 69, 76, 85). Vantaan Rotaryklubin perustaminen 127:nä klubina lokakuun lopulla 1963 osui liikkeen jatkuvaan nousukauteen Suomessa. 1.1 ALOITTEESTA VALMISTELUIHIN Rotaryliike tuli Suomeen Ruotsista. Ruotsista tuli myös aloite rotaryklubin perustamiseksi Vantaal- le, silloiseen Helsingin maalaiskuntaan. Tukholman suuralueella toimiva Huddingen Rotaryklubi (Huddinge Rotaryklubb) oli 1960-luvun alussa käynnistänyt ystävyysklubitoiminnan tanskalaisen Kongens Lyngbyn (Kongens Lyngby Rotaryklubb) ja norjalaisen Askimin (Askims Rotaryklubb) rotaryklubien kanssa. Huddingen Rotaryklubi järjesti keväällä 1962 ystävyysklubeilleen intercityko- kouksen, jossa heräsi ajatus täydentää piiriä suomalaisella klubilla. Kun sekä tanskalainen että norja- lainen ystävyysklubi olivat Huddingen ystävyyskunnasta, oli luonnollinen ajatus löytää suomalainen klubi vastaavasta suomalaisesta ystävyyskunnasta Helsinge kommun eli Helsingin maalaiskunnasta. Ajatus osoittautui kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa, koska ilmeni, ettei Helsingin maalaiskun- 11
  • 12. nassa vielä ollut omaa rotaryklubia. Tosin Keravan klubissa oli jo vuodesta 1958 lähtien keskusteltu klubin perustamisesta Helsingin maalaiskuntaan, mutta suunnitelmat siltä suunnalta eivät olleet koskaan johtaneet konkreettisiin toimenpiteisiin. Huddingen Rotaryklubi ei kuitenkaan luopunut ajatuksesta. Klubin kansainvälisen palvelun väy- lä otti tehtäväkseen selvittää edellytykset laajentaa ystävyysklubipiiriä suomalaiseen ystävyyskuntaan. Klubin presidentti Olle Ebbinghaus kirjoitti 20.11.1962 piirin 143 governorille (DG), ”kenraali- kuvernöörille”, kenraaliluutnantti T.V. Viljaselle ja tiedusteli tämän näkemyksiä mahdollisuuksista toteuttaa suunnitelma ja ylipäätään perustaa rotaryklubi Helsingin maalaiskuntaan. Hän pyysi myös kartoittamaan henkilöitä, jotka saattaisivat olla asiasta kiinnostuneita ja joihin voisi ottaa yhteyttä. Presidentti Ebbinhaus viittasi jopa mahdollisiin keskusteluihin kunnanvaltuustojen kesken. Tarkoi- tettuja keskusteluja ei kuitenkaan käynnistetty koskaan. Tottuneena organisaattorina DG Viljanen ryhtyi välittömästi toimeen. Hän antoi vastaperuste- tulle Pohjois-Helsingin Rotaryklubille tehtäväksi selvittää edellytykset rotaryklubin perustamiseksi Helsingin maalaiskuntaan ja nimesi huhtikuussa 1963 klubin ensimmäisen presidentin, arkkitehti Olli Vikstedtin erityisedustajakseen hankkeeseen. Selvitettäviin asioihin kuuluivat muun muassa perustettavan klubin toiminta-alue ja elinkeinorakenteen kartoitus. Alueelta tuli löytyä riittävästi sellaisia liikkeitä ja laitoksia, joista klubin jäsenet voitiin valita. Erityisesti tuohon seikkaan RI:n sihteeristö kiinnitti Olli Vikstedtin huomiota. Zürichin palvelukeskuksesta toukokuussa lähetetyssä kirjeessä korostettiin nimenomaan, että jokaisen aktiivijäsenen toimipisteen tuli sijaita klubin rajo- jen sisällä. Tammikuussa 1963 Pohjois-Helsingin Rotaryklubin jäsen, Seutulassa asuva diplomi-insinööri Mauri Kuuskoski otti yhteyttä joihinkin uuden rotaryklubin perustamisesta kiinnostuneisiin henki- löihin Helsingin maalaiskunnassa. Näistä hän muodosti kuusihenkisen toimikunnan tutkimaan klu- bin toimintamahdollisuuksia sekä suunnittelemaan sen kokoonpanoa perustamisvaiheessa. Toimi- kunnan puheenjohtajaksi tuli diplomi-insinööri Teijo Wesamaa ja jäseniksi johtaja Simo Raassina, tohtori Tauno Lonka, apteekkari Gunnar Andersson, johtaja Toivi Kokkola ja johtajaopettaja Tauno Markkula. Mauri Kuuskoski osallistui myös toimikunnan työskentelyyn, jota huhtikuusta lähtien ohjasi governorin erityisedustajana Olli Vikstedt. Toimikunnan lukuisiin kokouksiin ja työsken- telyyn osallistuivat jossain määrin myös tulevista klubin perustajajäsenistä ainakin toimitusjohtaja Kurt Kronman, pankinjohtaja Raimo Palonen, osuuskassan johtaja Yrjö Teräväinen sekä diplomi- insinööri Lars Zilliacus. Toimikunnan tuli tehdä esitys klubin rajoista ja laatia alueen elinkeinorakenteeseen perustuva luokitekartta. Sen oli hankittava myös perustamiseen tarvittavat vähintään 25 jäsentä, joiden tuli, mikäli mahdollista, edustaa yksin omaa pääluokitettaan. Missään tapauksessa samaan pääluokittee- seen ei saanut kuulua enempää kuin kolme jäsentä ja heidänkin tuli jokaisen kuulua eri alaluokittee- seen. Luokitekarttaa laatiessaan toimikunta kirjasi yhteensä 143 yritystä, laitosta tai ammattiryhmää, jotka vastasivat RI:n malliluokitekartan pää- ja alaluokitteita. Valinnanvaraa siis löytyi. Kysymykseen klubin aluerajoista näytti löytyvän ratkaisu, kun Pohjois-Helsingin Rotaryklubi päätti viikkokoko- uksessaan 5.6.1963 ”luovuttaa Tikkurilaan perustettavalle klubille Helsingin maalaiskunnan se alue, joka jää Nurmijärventien ja Tuusulan tien väliin”. Toimikunnan laatimaan perustajajäsenten luetteloon tuli yhteensä 27 nimeä. Pääluokitteisiin ”Maanviljelys”, ”Opetus”, ”Rahatoimi”, ”Taiteet” ja ”Sähköteollisuus” lukeutui kuhunkin kaksi jä- sentä. Loput 17 jäsentä edustivat yksin omaa pääluokitettaan. Jäsenten luokitteiden kannalta ei siis ollut esteitä RI:n hyväksymiselle. Kelpoisuuden toteaminen sitä vastoin oli ollut varsin suuritöinen 12
  • 13. prosessi. Ennen ehdokkaan hyväksymistä jäsenluetteloon ”kummin” eli Olli Vikstedtin tehtävänä oli ollut haastatella henkilökohtaisesti kaikki toimintaan halukkaat ja keskustella heidän kanssaan jäsenyyteen ja klubin perustamiseen liittyvistä asioista. Perustajajäsenten keski-iäksi muodostui 43 vuotta. Nuorin heistä oli 25- ja vanhin 59-vuotias. Kolmannes jäsenistä oli koulutukseltaan dip- lomi-insinööri tai insinööri. Mukaan mahtui myös kolme ekonomia, kaksi maatalous-metsätietei- den tohtoria, kaksi pankinjohtajaa, joista ainakin toinen oli juristi, johtajaopettaja, hammaslääkäri, apteekkari, taidemaalari, säveltäjä ja tilanhoitaja. Loppujen viiden jäsenen ammattinimikkeeksi oli merkitty toimitusjohtaja tai johtaja. 1.2 PERUSTAVA KOKOUS JA TOIMINNAN KÄYNNISTYMINEN Toimikunta sai työnsä päätökseen siten, että uuden klubin perustava kokous voitiin kutsua koolle lokakuun lopulle 1963. Sitä ennen Olli Vikstedt lähetti RI:lle oman raporttinsa (Extension Sur- vey) valmistelutoimista. Hän luonnehti siinä Helsingin maalaiskuntaa osittain esikaupunkimaiseksi, osittain taas teollistuneeksi alueeksi, joka kasvoi noin 4000–5000 asukkaan vuosivauhdilla. Kasvun nopeudesta johtuen asujaimisto oli varsin heterogeenista. Kunnan alkuperäinen väestö oli jäänyt pie- neksi vähemmistöksi ilman vaikutusvaltaa, eivätkä alueelle muuttaneet olleet toistaiseksi kasvaneet kiinteään yhteisöllisyyteen. Kaikki vaikuttajat (the leading men) eivät edes tunteneet toisiaan. Sen vuoksi kunnassa esiintyi lukuisia ratkaisuaan odottavia kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia ongel- mia. ”Olen varma, että Rotarylla on siellä tehtävä (Mission). Klubin taustatekijät ovat äärimmäisen hyvät, kuten luokitelista osoittaa.” Perustava kokous pidettiin hotelli Olympian kabinetissa Helsingissä 29.10.1963 kello 18.30 alkaen. Kokoukseen osallistui DG Martti Rikala Imatran Rotaryklubista ja hänen johdollaan laa- dittiin RI:n hallitukselle perustamishakemus. Hakemukseen liitettiin valmistelevan toimikunnan laatima luettelo 27 perustajajäsenestä. Heistä vain yksi, Gunnar Andersson, oli aikaisemmin ollut rotari (Keravan Rotaryklubi). Hakemusta varten kokouksessa oli tehtävä joukko päätöksiä, joista tärkeimmät koskivat klubin nimeä, virkailijoita ja hallituksen kokoonpanoa. Klubin nimi ja erityisesti siihen tuleva paikannimi oli tuottanut valmistelevalle toimikunnalle paljon päänvaivaa. Työnimenä toimikunta oli käyttänyt muotoa ”Helsingin maalaiskunta/Helsinge kommun Rotary Club”. Perustavassa kokouksessa tuli esille useita muitakin ehdotuksia, joista yksi oli jäsen Gösta Nylundin voimakkaasti suosittelema ”Helsinki-Lento Rotaryklubi”. Nimiehdotus ”Vantaan Rotaryklubi – Vanda Rotaryklubb” sai lopulta suurimman kannatuksen. Klubin ensim- mäiseksi presidentiksi valittiin Teijo Wesamaa, varapresidentiksi Tauno Markkula, sihteeriksi Yrjö Teräväinen ja rahastonhoitajaksi Raimo Palonen. Heidän lisäkseen johtokuntaan valittiin Gunnar Andersson ja diplomi-insinööri Henrik Furuhjelm. Säännölliset viikkokokoukset päätettiin pitää maanantaisin klo 17.00 ravintola Sillankorvassa Helsingissä ja johtokunnan kokoukset samassa pai- kassa joka kuukauden viimeisenä maanantaina. Vantaan Rotaryklubi aloitti toimintansa governorin luvalla väliaikaisena klubina välittömästi perustamiskokouksen jälkeen 11.11.1963 pidetyllä viikkokokouksella. Ravintola Sillankorva oli juhlistanut ”tupaantuliaisistuntoa” kukkalaittein ja palavin kynttilöin. Tähän ensimmäiseen viik- 13
  • 14. kokokoukseen osallistui yhteensä 23 veljeä. Heidän lisäkseen tilaisuudessa vierailivat Herttoniemen Rotaryklubin jäsenet Mauri Leino ja P. Hanioja sekä kummiklubin presidentti E. Sarviala ja past presidentti Olli Vikstedt. Viikkoselosteen laatinut Yrjö Teräväinen kuvaa kokouksen kulkua seu- raavasti: ”Veli Olli Vikstedt havaitsi puheenjohtajan kokousvälineissä puutteellisuutta ja kiiruhti tämän poistamiseksi lahjoittamaan klubillemme uutuuttaan hohtavan puheenjohtajan nuijan, jonka avulla toivoi veljien innostuvan rotaryaatteelle ja tekevän sen mukaisia päätöksiä. … Samaan hen- genvetoon, kun veli presidentti oli näkyvän arvonnousunsa merkiksi napauttanut uudella nuijalla kiitoksen osoitukseksi, ei lahjoittajan päähän, vaan kokouspöytään, ehätti kummiklubin presidentti Sarviala jatkamaan puheiden sarjaa, sekä lahjoitti klubinsa lipun, jonka veli presidentti lupasi pitää kunniapaikalla.” Varsinaisina kokousasioina selvitettiin perustajajäsenten luokitteet ja jaettiin kaikil- le jäsenille rotaryklubin mallisäännöt ja järjestysmuoto. 1.3 SYNNYTYSTUSKIA JA ODOTUSTA Puhtaaksikirjoitettu luokiteluettelo hyväksyttiin klubin viikkokokouksessa 18.11.1963. Tämän jäl- keen governorin erityisedustaja Olli Vikstedt lähetti kaikki valmiit ja allekirjoitetut RI:n jäsenyy- den saamiseksi tarpeelliset hakemusasiakirjat DG Martti Rikalalle lopullista käsittelyä varten. Pari viikkoa aikaisemmin hän oli kuitenkin esittänyt governorille huolestuneisuutensa klubin aluekysy- myksestä. Jokaisella klubilla tuli rotaryklubin järjestysmuodon mukaan olla omat tarkoin määrätyt rajansa. Helsingin maalaiskunnan alue oli ennestään jaettu neljän klubin, Kallion, Pohjois-Helsin- gin, Herttoniemen ja Keravan klubien kesken. Vallitsevassa tilanteessa näiden klubien tai jonkun niistä oli luovutettava perustettavalle klubille osa alueistaan ja saatava RI:n hallituksen lupa rajojensa tarkistamiseen. Pohjois-Helsingin Rotaryklubi oli jo kesäkuussa luovuttanut omasta alueestaan sen osan, joka Helsingin maalaiskunnassa jäi Nurmijärven ja Tuusulan teiden väliin. Myöskin Keravan klubin asenne kysymykseen oli ollut ”tyylikäs ja rotaryhengen mukainen”. Toimenpiteet olivat ta- pahtuneet kuitenkin ilman yhteyttä RI:iin. Tapahtumien kulku antoi Olli Vikstedtille aiheen kysyä governorilta, ”onko nyt viisaampaa olla hiiskumatta tästä mitään RI:lle, vai pitäisikö application- papereihin liittää molempien klubien luovutuspäätökset?” Vastauksen tiedusteluunsa Olli Vikstedt sai klubin neljännessä viikkokokouksessa 2.12.1963, kun DG Rikala saapui yllättäen selostamaan ilmenneitä ”synnytystuskia”. Hän kertoi, ettei klubin perustamisasiakirjoja voitu lähettää vielä RI:lle, koska klubilla ei selvitysten mukaan ollut virallises- ti omaa aluetta. Sen määrittämiseksi tuli ensin Helsingin maalaiskunnan alueen jakaneiden Kalli- on, Pohjois-Helsingin, Herttoniemen ja Keravan klubien sekä samalla myös kaikkien muidenkin Helsingissä toimivien klubien jokseenkin sekavat toiminta-alueet asianmukaisesti tarkistaa. ”Tämä toimenpide ottaa jonkin verran aikaa, mutta (klubi) tulee saamaan perustamisasiakirjansa varmasti ensi kevään kuluessa.” RI:n päätöstä odotettaessa klubin tuli jatkaa rakentumistaan toimivaksi ja täysin valmiiksi yksiköksi. Erityisesti hän painotti oman nuorisovaihtoasiamiehen valintaa jo tässä vaiheessa. Perustamisasiakirjat eivät olleet lähteneet Zürichiin vielä huhtikuun 1964 lopullakaan. DG Rika- la ilmoitti, ”etten saa klubinne papereita vietyä eteenpäin kun ystävämme veli Topi (Olli) Vikstedt ei 14
  • 15. saa H:gin klubien rajapapereita kuntoon. Kävin hänen luonaan helmikuussa pitkän neuvottelun ja asiat ovat selvät kun vain paperit saadaan valmiiksi. En tiedä kuinka oikein neuvoisin teitä hienotun- teisesti tarjoamaan apuanne kirjurintöihin veli Topille jotta asia saataisiin edistymään.” Tuskin asian viivästymisestä voitaneen kuitenkaan syyttää yksin Olli Vikstedtin hitautta ”kirjurintöissä”. Van- taan Rotaryklubin perustamiseen kytketty koko Helsingin alueen rotaryklubien rajojen selvitystyö tuotti Olli Vikstedtin harteille lähes käsittämättömän työtaakan kaikkine neuvotteluineen, tulihan rajajärjestelyihin saada klubien kirjallinen suostumus. Neuvottelut sujuivat aluksi varsin nihkeästi, koska vanhat klubit pitivät koko työtä tarpeettomana ja jopa oikeuksiaan loukkaavana. Monet pit- kään rotareina toimineet pelkäsivät aivan ilmeisesti, että he joutuisivat rajajärjestelyjen seurauksena vaihtamaan klubia ja jättämään hyvästit tutulle veljespiirille. Selvitystyö valmistui kuitenkin touko- kuun aikana, ja governor saattoi vihdoinkin lähettää perustamisasiakirjat eteenpäin. Niissä Vantaan Rotaryklubin alueen rajoiksi oli määritelty ”Helsingin maalaiskunnan alueelliset rajat” eli kunnan koko alue. Kesäkuun alkupuolella klubi sai RI:n sihteeristöltä ilmoituksen, että DG Rikalan lähettämät asiakirjat olivat saapuneet Zürichiin. Niitä käsiteltiin parhaillaan ja ne lähetettäisiin aikanaan RI:n hallitukselle. Joitakin täydentäviä karttoja tarvittiin kuitenkin vielä ennen lopullista ratkaisua. Ilmoi- tukseen sisältyi lupaus toimittaa klubin virkailijoille tarpeellista ohjeistavaa materiaalia sekä tiedus- telu, halusiko klubi tulevaisuudessa jaettavan materiaalin ja kirjeenvaihdon mahdollisesti englannin kielen asemasta mieluummin saksaksi tai ruotsiksi. Tiedustelun presidentti Wesamaa vastasi, keskus- teltuaan asiasta tulevan presidentin Tauno Markkulan kanssa, että kirjeenvaihdon klubipresidentin kanssa sekä presidentille jaettavan materiaalin toivottiin olevan ruotsin kielistä, koska ruotsi oli klu- bin toinen virallinen kieli. Kohtelias ruotsin kielinen vastauskirje heinäkuun alussa ja aikaisemmin toimitetun ”The Club President’s Workbook” lisäksi lähetetty ”Klubbpresidentens Handbok” osoit- tivat, että kielitoivomusta kunnioitettiin Zürichissä. RI:n sihteeristön paneutuminen perustamisasiakirjoihin oli perusteellista ja tuotti kesäkuussa DG Rikalan ja Zürichin kesken tiiviin kirjeenvaihdon joistakin tarkistusvaatimuksista. Ne koskivat vaalikokouksen ajankohtaa, jäsenmaksun suuruutta sekä neljän perustajajäsenen luokitteiden tar- kistamista. Martti Rikala neuvotteli vaatimuksista klubin sihteeri Yrjö Teräväisen kanssa ja rohkeni keskustelujen pohjalta klubin päätösten vielä puuttuessa luvata sihteeristölle tarpeelliset sääntöjen muutokset. Varsinaisessa hakemusasiakirjassa (Application) vaalikokous oli määritelty pidettäväksi maaliskuun aikana. Ajankohta tarkistettiin maaliskuun ensimmäiseksi maanantaiksi. Jäsenmaksuksi päätetty 50 Fmk ei vastannut RI:n vaatimusta vähintään 25 USD:n suuruisesta vuotuisesta maksus- ta. Governor lupasi, että maksu tarkistetaan 60 markaksi. Luokitteita koskevat tarkistusvaatimukset olivat hyväksyttävät ja selvät, mutta aluerajat vaativat vielä muutaman selventävän kartan Olli Vik- stedtiltä. Vantaan väliaikainen Rotaryklubi antoi kokouksessaan 22.6.1964 johtokunnalle valtuudet tarkistaa vaaditut seikat sellaisiksi, että ne vastasivat governorin Zürichille antamia lupauksia. Hakemusasiakirjojen jättämisen jälkeen toiveet RI:n jäsenyyden pikaisesta saamisesta elivät voi- makkaina. Hauskalla tavalla odotus ilmeni Zürichiin lähetettyjen selvitys-, tilaus- tai vastaavien kir- jeiden loppulauseina esimerkiksi seuraavasti: ”Hoping to have in the nearest future the possibility to forget the prefix ’provinsional’, we remain …”.Väliaikaisen klubin asemasta oli myös käytännössä haittaa klubin aktiivisesti ja motivoituneesti kehittyvälle toiminnalle. Elokuun 1964 alussa klubin kakkossihteeri Simo Raassina tilasi Zürichistä joitakin kirjasia johtamansa kansainvälisen palvelun käyttöön tarkoituksella rakentaa väylän kuukausittainen toiminta kirjasissa esitetyn ohjelman va- raan. Viikkoa myöhemmin Zürichistä saapuneessa kirjeessä pahoiteltiin, ettei tilattua materiaalia 15
  • 16. voitu toimittaa RI:iin virallisesti hyväksymättömälle klubille. Samasta kirjeestä ilmeni myös, että klubin perustamisasiakirjoja ei edelleenkään voitu lähettää RI:n hallitukselle hyväksyttäviksi, koska joidenkin Helsingin klubien alueluovutukset Vantaan klubille olivat edelleen epäselvät. Syyskuun puolivälissä ilmeni, että hyväksymisprosessin etenemistä hidastutti myös pieni byro- kraattinen este. Kuukautta aikaisemmin Simo Raassina oli ilmoittanut Zürichiin alkaneen rotary- vuoden presidentin ja sihteerien nimet, osoitteet sekä heidän kirjeenvaihdossa käytettäväksi toivo- mansa kielet. Nimet eivät täsmänneetkään jäsenyyshakemuksessa mainittujen nimien kanssa. Nyt RI:n sihteeristöön kuulunut Walter Panzar kirjoitti: ”Olemme hämmentyneitä asiasta ja arvostai- simme suuresti selvitystänne siitä, mikä tilanne on”. Kirjeessä edellytettiin hakemusasiakirjojen asianmukaista tarkistamista, mikäli klubin virkailijat olivat heinäkuun alussa vaihtuneet. Tarkistettu Application-asiakirja lähetettiin RI:lle lokakuun puolivälissä. Muutama päivä ennen tarkistuksen lähettämistä oli Kuopiossa pidetyn piirikokouksen yhteydes- sä käyty Vantaan klubin aloitteesta neuvottelu, johon osallistuivat RI:n edustajana järjestön aikai- sempi hallituksen jäsen, past director, tohtori Jouko Huttunen, DG Korttila, past governor (PDG) Rikala ja governor nominee, tekniikan tohtori J. Larinkari sekä klubiveljet Markkula, Raassina ja Andersson. Tässä ”kabinettikokouksessa” keskusteltiin toimenpiteistä, joihin tuli ryhtyä RI:n jäse- nyysanomuksen pikaiseksi hyväksymiseksi. RI:n edustaja epäili, että charterkirjan viivästymiseen saattoivat vaikuttaa käsitteelliset epäselvyydet. ”RI:ssa ei ehkä vielä ymmärretä mitä tarkoitetaan kä- sitteellä maalaiskunta, luullaan kenties että Helsingin maalaiskunta ei ole hallinnollisesti itsenäinen vaan kuuluu siinä suhteessa Helsingin kaupunkiin.” DG Korttila sai tehtäväkseen selvittää käsitteet RI:n virkamiehille sekä toimittaa aluekartat sekä tarkistettu jäsenyyshakemus viipymättä Zürichiin. Jouko Huttunen lupasi henkilökohtaisesti valvoa asian suotuisaa edistymistä eri käsittelyportaissa. Uuden jäsenyyshakemuksen laatineet klubin virkailijat olivat asiakirjan täyttämisessä olleet huo- lellisia RI:ssä hämmennyksen aiheuttaneiden virkailijoiden nimien osalta. Mutta huolellisuus ei enää ulottunut niihin asiakirjan kohtiin, joihin DG Rikala oli kesäkuussa luvannut Zürichille RI:n edel- lyttämät muutokset. Mahdollista myös oli, ettei johtokunta ollut tarkistanut sääntöjä edellytettyjä muutoksia vastaaviksi. Niinpä vaalikokouksen ajankohta ja vuotuinen jäsenmaksu olivat edelleen samat kuin alkuperäisessä hakemuksessa. Merkintöjen suhteen RI:n sihteeristö Zürichissä osoitti tällä kertaa kuitenkin yllättävää joustavuutta. Marraskuun 1964 alussa saapuneessa kirjeessä tuo- tiin virheet esille, mutta ilmoitettiin samalla, että PDG Rikalaan luottaen ne oli korjattu annettuja lupauksia vastaaviksi. Sitä vastoin sihteeristö odotti edelleen virallisia asiakirjoja, jotka osoittaisivat Keravan, Pohjois-Helsingin ja Herttoniemen klubien luovuttaneen Helsingin maalaiskuntaan kuu- luneet alueensa Vantaan klubille. Tarkistuksen mukana toimitetut aluekartat eivät siis sellaisinaan riittäneet. Alueluovutusasiakirjojen puuttuminen Zürichissä nousi keskeiseksi asiaksi DG Veikko Kortti- lan klubiin 16.11.1964 tekemän virallisen vierailun yhteydessä pidetyssä neuvottelussa. Tilannetta pidettiin käsittämättömänä, koska asiakirjat oli jo toukokuussa toimitettu silloiselle DG Rikalalle, joka omien merkintöjensä mukaan oli toimittanut ne asianmukaisesti Zürichiin. Jotta nurinku- risesta tilanteesta päästäisiin, päätettiin neuvottelussa toimittaa DG Korttilalle välittömästi uudet alueluovutuskirjat. Aluetarkistuksia hoitaneen Olli Vikstedtin ripeän toiminnan tuloksena uudet asiakirjat allekirjoituksineen olivat valmiit jo vuorokauden kuluttua ja postitettiin välittömästi Zü- richiin. Klubin jäsenten turhautuneisuutta RI:n jäsenyyden viipymisestä kuvaa sattuvasti viikkose- losteen maininta, jonka mukaan asiasta keskusteltiin nyt ”toivottavasti viimeisen kerran”. Toive ei kuitenkaan toteutunut. Asia oli lähes säännöllisesti esillä viikkokokousten keskusteluissa. 16
  • 17. Vuoden 1964 viimeisen viikkokokouksen keskustelussa puututtiin taas kerran siihen jatkuvaan hiljaisuuteen, joka vallitsi jäsenyyshakemuksen ympärillä. Kun tilanne kaikista ponnisteluista huo- limatta oli edelleenkin ”peruslukemissa” ja kun governorkin tuntui olevan asiassa neuvoton, kokous päätti, että klubi ottaa itse suoran yhteyden RI:n sihteeristöön Zürichissä. Veli Raassina hyvänä englannin kielen taitajana lupasi hoitaa tehtävän, ”joten perästä kuuluu”. Aivan omin luvin klubi ei kuitenkaan ryhtynyt suoraan toimintaansa. Tammikuun 1965 aikana ”samojen vanhojen asioi- den vatvaaminen ja tulokseton hoitaminen” saatiin governorin suostumuksella siirretyksi klubille. Viikkoselosteen mukaan tämän uskottiin tulevan merkitsemään ”ratkaisevaa vaihetta charterkirja rintamalla, ja on merkeistä päätellen aivan lähipäivien kysymys milloin Lyyti tarttuu kynäänsä ja rupeaa kirjoittelemaan.” Havaittavissa ollut turhautuneisuus ei kuitenkaan kohdistunut ”kummina” toimineeseen Olli Vikstedtiin tai past director Jouko Huttuseen. Heitä klubin oli kiittäminen, sillä ”he ovat ainakin tehneet parhaansa ja omia vaivojaan ajattelematta osoittaneet todellista pyyteetöntä rotarypalvelumieltä”. 1.4 ROTARY INTERNATIONALIN JÄSENEKSI ”Lyyti” ei ehtinyt tarttua kynäänsä, sillä helmikuussa Sulo Kosusen sanoin ”arki muuttui juhlaksi”. Klubin 8.2.1965 Oy Alkoholiliike Ab:n Salmisaaren tuotantolaitokselle tekemän vierailun aikana presidentti Markkula sai RI:n past director Huttuselta puhelinsanoman, jonka mukaan klubi oli Runebergin päivänä eli 5.2.1965 hyväksytty RI:n jäseneksi. Viestin synnyttämiä tunnelmia kuvat- tiin viikkoselosteessa värikkäästi: ”Tämä kauan ja melkein kyllästymiseen saakka odotettu mutta sitä tärkeämpi ja arvokkaampi uutinen otettiin vastaan lämpimin mielin ja runsain kättentaputuksin, ja oli se tehtaalle kierrokselle lähdettäessä nostattanut mielialaamme siinä määrin, että vanha suoma- lainen sananlasku ilosta ja viinasta joutui taasen kerran häpeään eikä pitänyt paikkaansa edes tässä viinan valtakunnassa.” Muutamaa päivää myöhemmin presidentti Tauno Markkula sai DG Korttilalta 9. päivälle hel- mikuuta päivätyn onnittelukirjeen seuraavin viestein: ”Minulla on ilo virallisesti ilmoittaa, että Van- taan klubi on hyväksytty RI:n täysivaltaiseksi jäseneksi pv:llä 5.2.1965. Kovan työn takana se on ollut, mutta eikö asia ole niin, että mitä vaikeampi asia on ollut ja siitä huolimatta saanut positiivisen päätöksen sitä arvokkaampi se on ollut. … Viralliset asiapaperit varmasti tulee aikanaan.” Vahvis- tuksen Korttilan viesti sai runsasta viikkoa myöhemmin Zürichistä. Lämpimien onnittelujen lisäksi kirjeissä sekä klubin presidentille että sihteerille kerrottiin, että klubin charterkirjaa valmistellaan parhaillaan RI:n päämajassa Amerikassa ja se lähetetään Zürichin toimiston kautta DG Korttilalle. Hän epäilemättä tulee pikaisesti ottamaan yhteyttä asiakirjan viralliseen luovuttamiseen liittyvien järjestelyjen merkeissä. Kirjeissä taattiin myös toimiston tuki ja apu kaikissa rotarytoimintaan liitty- vissä kysymyksissä. Täysin pyyteetön presidentille osoitettu kirje ei kuitenkaan ollut. Post scriptumi- na kirjeeseen oli liitetty 100 USD:n lasku chartermaksun kattamiseksi. Lämmin rotaryperheeseen tervetulleeksi toivottamisen ja tuen antamisen henki huokui myös niistä onnittelukirjeistä, jotka presidentti ja sihteeri saivat RI:n päämajasta Evanstonista sekä RI:n presidentti Charles W. Pettengillilta. ”Lujittukoot siteenne yhä vahvemmiksi palvelun ihannetta 17
  • 18. kunnioittavaan maailmanlaajuiseen veljespiiriimme klubinne kehittymisen ja kukoistuksen myötä.” Sihteerille hänen saamansa kirje saattoi tosin synnyttää ”paineita”, kun kirjeessä todettiin klubin toiminnan menestymisen riippuvan suuresti sihteerin tavasta hoitaa velvollisuutensa. Viikkokokouksessa 15.2.1965 presidentti Markkula luki DG Korttilan virallisen ilmoituksen klubin hyväksymisestä RI:n täysivaltaiseksi jäseneksi ja lausui muutamia velvoittavia sanoja rotaryn tarkoituksesta ja tavoitteista. Erityisesti hän korosti jäsenten säännöllisen viikkokokouksiin osallis- tumisen tärkeyttä. Presidentin puheenvuoron jälkeen klubin ”kummi-isä” Olli Vikstedt saamansa tehtävän mukaisesti kiinnitti rotarymerkin jokaisen veljen rintaan sekä toivotti kaikille onnea ja menestystä alkavalle rotarytaipaleelle. DG Korttila uudisti onnittelunsa maaliskuun kuukausikirjeessään, mutta tällä kertaa onnittelut eivät kohdistuneet yksin Vantaan Rotaryklubiin. Hän kirjoitti: ”Minulla on ilo saattaa kaikkien tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten, että piirimme on saanut perheenlisäystä ja milteipä kaksoset, sillä Lappeenranta Linnoitus klubi hyväksyttiin RI:n jäseneksi 1.2.1965 ja Vantaa-Vanda klubi 5.2.1965”. Hän toivoi uusille klubeille ”työniloa ja uskallusta asettaa päämäärät korkealle ja että se rengas, jonka te tulette takomaan piirimme rotaryketjuun, olisi niin luja ja kestävä, ettei se koskaan katkea”. Piinallinen odotus klubin hyväksymisestä RI:n jäsenyyteen oli siis vihdoinkin päättynyt. Odotus- aikaa on Sulo Kosunen omissa muistelmissaan luonnehtinut seuraavasti: ”Näin jälkikäteen perusta- misen ja hyväksymisen välinen puolentoista vuoden aika ei tuntune kovin pitkältä. Odottaminen on kuitenkin toista. Ennätimmehän pitää väliaikaisena klubina yli viisikymmentä viikkokokoustakin ja joskus tuskaillakin auki olevaa tilannetta.” Nyt kuitenkin klubi saattoi toden teolla suunnata kat- seensa edessä olevaan charterjuhlaan ja sen jälkeiseen tulevaisuuteen. 1.5 CHARTERJUHLA Charterjuhla sovittiin pidettäväksi 10. päivänä huhtikuuta 1965 kello 19.30 alkaen Kulosaaren Ca- sinolla. Juhlavalmistelut klubi oli antanut jo huhtikuussa 1964 ohjelmakomitean tehtäväksi. Ko- mitean suunnitelmat raportoitiin ja yhdessä niistä keskusteltiin viikkokokouksissa. Näin hoidetut valmistelut takasivat sen, että juhla muodostui kaikkien yhteiseksi asiaksi. Tosin kesäkuussa 1964 tilaisuus uskottiin voitavan järjestää vielä syyskuun loppupuolella ja juhlapaikaksi kaavailtiin ravin- tola Kämpin peilisalia tai Adlonin isoa salia. Juhlan arvokkuutta ja suurta merkitystä johtokunta tahtoi korostaa ohjelman lisäksi pukeutumisella. Toivomuksena oli juhlapuku, mutta ”jos pukuky- symys jollekin muodostuu ylipääsemättömäksi esteeksi tilaisuuteen osallistumiselle myönnettäköön hänelle siitä poikkeus”. Juhlailtana vähän ennen määräaikaa juhlapukuinen yleisö kansoitti ravintolan aulan, missä pre- sidentti ja rouva Tauno Markkula ottivat vieraat vastaan ja missä nautittiin myös tervetuliaismalja. Maljaan osallistuneeseen juhlayleisöön kuului 18 klubin charterjäsentä puolisoineen ja kutsuvieraina DG Veikko Korttila, PDG Martti Rikala, RI:n past director Jouko Huttunen, klubin ”kummi-isä” Olli Vikstedt, kymmenen muun rotaryklubin edustajat sekä Helsingin maalaiskunnan kunnanjoh- taja Lauri Lairala. Rotarytunnuksin koristeltuun juhlasaliin siirtymisen jälkeen past presidentti Teijo 18
  • 19. Wesamaa lausui tervehdyssanat suomeksi ja ruotsiksi. Erityisesti hänen huomionsa kohteeksi joutui ruotsalaisen ystävyyskunnan rotaryklubin edustaja Anders Karstens. Olihan aloite rotaryklubin pe- rustamiseksi Helsingin maalaiskuntaan lähtenyt juuri Huddingen klubista. Juhlan kohokohdaksi muodostui charterkirjan juhlallinen luovutus. DG Veikko Korttila luki eng- lanninkielisen, painoasultaan tyylikkään ja sisällöltään juhlallisen asiakirjan, luovutti sen presidentti Markkulalle velvoittavin saatesanoin ja onnentoivotuksin sekä ripusti hänen kaulaansa presidentin käädyt. Vastauspuheessaan presidentti Markkula esitti klubin kiitokset kaikille niille henkilöille, jot- ka omalla toiminnallaan olivat ratkaisevasti vaikuttaneet vaikeaksi ja pitkäaikaiseksi muodostuneen perustamishankkeen onnistumiseen ja charterkirjan saamiseen. Suurimmat ansiot lankesivat DG Korttilalle, PDG Rikalalle, past director Huttuselle sekä veli Vikstedtille. Hän vakuutti, että Vantaan Rotaryklubi ”käsittää täysin sen vastuun, mikä liittyy tämän arvokkaan asiapaperin vastaanotta- miseen ja hallussapitoon. Klubi tulee omalta osaltaan ja mahdollisuuksiensa mukaan vaalimaan ja edistämään rotaryaatetta omalla toimialallaan.” Illan juhlapuheesta vastasi past director Huttunen. Aiheekseen hän oli valinnut kansainvälisen rotaryjärjestön ja -toiminnan periaatteet, tarkoituksen ja päämäärät. Hänen mukaansa rotary maa- ilmanjärjestönä pyrki edistämään yhteisymmärrystä kansojen kesken ja tahtoi osoittaa, että kansal- liset ja maantieteelliset rajat eivät olleet eristäviä muureja. Niidenkin takaa löytyi yhtä hyviä ihmisiä kuin itsekin olemme. Sellaisena rotarytoiminta pyrki ulkokohtaisten näkyvien suoritusten asemasta asettamaan palvelemisen ihanteen itsekkään hyötyajattelun edelle. Rehtiys ja oikeamielisyys antoi tekijälleen, paitsi sisäisen tyydytyksen, myös tilaisuuden hyvän palvelemiseen. Päämäärään päästiin vain taistelemalla kaikin voimin aikaamme runtelevaa kirousta, kiirettä vastaan ja oppimalla toisen ihmisen ymmärtämisen edellytys, kuuntelemisen taito. Vantaan Rotaryklubin charterjuhla vietettiin 10.4.1965 Kulosaaren Casinolla. Kuvassa klubin charterjäseniä vasemmalta Karl Haglund (?), Sulo Kosunen, Eino Jamalainen, Gunnar Andersson, Tapani Jokela, Teijo Wesamaa, Martti Salomaa, Harry Hallaneva (?), Uuno Saarinen, Tauno Lonka, Tauno Markkula, Lars Zilliacus, Kurt Strömsholm, Aulis Sallinen, Olavi Törmänen, Simo Raassina, Gösta Nylund ja Raimo Palonen. Kuva: Sulo Kosusen kuva-arkisto. 19
  • 20. Aulis Sallisen lennokas ja humoristinen puhe naisille saavutti jälkiruoan yhteydessä yleisön suu- ren suosion. Puhuja oli todella paneutunut monenkin mielestä epäkiitolliseen tehtäväänsä. Kuu- lemansa perusteella klubin sihteeri Gunnar Andersson totesi, että vaikka urheilumaailma ei ollut- kaan löytänyt veli Auliksesta harrastajaansa, niin naisten maailma oli. Kaikkine ratkaisemattomine ja oikullisine asioineen se näytti viehättävän häntä; antoihan ”aiheen käsittely temmellyskenttää aivan riittämiin inspiraatiolle ja taiteellisille kyvyille”. Puheiden ja juhlaillallisen lomassa viulutai- teilija Heimo Haitto vastasi Cyril Szalkiewiczin säestämänä illan musiikillisesta annista Ludwig van Beethovenin (”Romanssi F-duuri”), Claude Debussyn (”Un Plus Que Lente”) ja William Krollin (”Banjo and Fiddle”) sävelmin. Charterjuhlassaan uusi klubi joutuu aina varautumaan ystävyys-, yhteistoiminta- ja naapuriklubi- en standaarien vastaanottamiseen. Juhlivaa klubia muistivat nyt standaarillaan Huddingen, Hertto- niemen, Hyvinkään, Imatran, Keravan, Lauttasaaren, Lohjan ja Vihdin Rotaryklubit. Kummiklubi Pohjois-Helsinki lahjoitti virallisen rotarylipun tankoineen ja Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi luovutti vain lyhyen ajan hallussaan pitämän ja ”kuopus-nuijana” tunnetun puheenjohtajan nuijan. Piirin 143 perinteisiin kuului, että siihenastinen nuorin klubi luovutti tuon nuijan charterjuhlassa uudelle kuopukselle. Helsingin maalaiskunnan ja Tikkurilan Lionsklubin tervehdyksen esitti kun- nanjohtaja Lairala. Kiittäessään onnitteluista presidentti Markkula luovutti vastavuoroisesti Vantaan Rotaryklubin standaarit tilaisuudessa edustettuina olleille klubeille lukuun ottamatta Pohjois-Helsingin klubia, joka oli saanut sen jo aiemmin. Sitä vastoin tuon klubin jäsen Olli Vikstedt sai juhlivan klubin kummina vastaanottaa kiitollisuuden osoitukseksi Helsingin maalaiskunnan standaarin. Presidentti Markkula katsoi hänen osoittaneen harvinaisen suurta pyyteetöntä rotaryn palvelumieltä ponniste- luissa Vantaan klubin perustamiseksi. Ohjelman lopuksi luettiin onnittelusähkeet, joita olivat lähet- täneet Heinolan, Juvan, Kotkan, Kouvolan, Lappeenrannan, Lieksan, Loviisan, Pieksämäen, Töölön ja Varkauden Rotaryklubit. Arvokas ja kaikin puolin onnistunut charterjuhla jatkui virallisen ohjelman päättymisen jälkeen- kin vielä ”hilpeän ja iloisen karkelon merkeissä pikkutunneille saakka”. Viikkoselosteeseen juhlaa kuvannut Gunnar Andersson päätti esityksensä paljonpuhuvasti: ”Viikkoselosteen puitteisiin ei kuulune enää sen asian toteaminen kuka sitten oli meijeriauton kulkuaikaan kotona, kuka ei”. Rotareiden maailmanlaajuinen yhteys tuli myöhemmin kevään, kesän ja syksyn mittaan puhut- televalla tavalla esille niissä lukuisissa sydämellisissä onnittelukirjeissä, joilla klubit eri puolilta maa- ilmaa toivottivat Vantaan Rotaryklubin tervetulleeksi Rotary Internationalin jäsenyyteen ja rota- ryn kansainväliseen veljeyteen. Onnittelijoiden luetteloon kuuluivat ainakin seuraavat rotaryklubit: Auckland (New Zealand), Bexley (Kent, England), Coral Gables (Floriada), Fort Lauderdale Beach (Florida), Goodmayes (Essex, England), Kumamoto East (Japani), Mont-Joli (Canada), Pacific Beach (San Diego, California) ja San Francisco (California). Yksikään saapuneista tervehdyksistä ei rajoittunut kaavamaiseen muodolliseen onnitteluun. Vaikka useita kappaleita sisältäneet kirjeet olivatkin puetut tuttuihin ”rotarykielen” ilmaisuihin, henki niiden sanomista yksilöllinen ja persoonallisen lämmin kädenojennus uudelle veljesklubille. Onnittelujen ja tervetulotoivotusten lisäksi joissakin tervehdyksissä kuvattiin oman klubin sijain- tia ja toimintaa, joissakin taas kerrottiin, että seuraavan viikkokokouksen päätökseksi klubi nostaa yhteisen maljan Vantaan Rotaryklubin onneksi. Yhteistä kaikille oli kutsu vierailemaan klubeissa niillä suunnilla liikuttaessa. Kutsuun liittyi tavallisesti toivomus: ”It would be a great pleasure for us to exchange banners with you at the earliest possible time”. Vanhemman veljen kokemusperäiseksi 20
  • 21. ja ohjaavaksi elämän- ja rotaryviisaudeksi voitaneen nimittää seuraavaa japanilaisen Rotary Club of Kumato Eastin tervehdykseen sisältynyttä näkemystä: ”For Rotary to achieve its ends, it is not enough simply to belong, but to live Rotary. There can be no such thing as a passive Rotarian. Ro- tary thrives where there is interest, action and enthusiasm.” 1.6 KLUBIN STANDAARI Klubin standaari on lippuun tai vaakunaan verrattava klubin symboli. Toteutukseltaan se vastaa rotary- lippua ja sen kuviot ja teksti ovat vaakasuorassa sen riippuessa pystyasennossa pöytätangon poikittaisesta orresta. Standaarin saa luovuttaa lahjana tai muistoesineenä vain rotaryklubin nimissä toiselle rotary- klubille, järjestölle tai yksityishenkilölle (standaarin luovuttamista yksityiselle henkilölle, rotarillekaan, ei kuitenkaan pidetä suotavana kuin erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa). Klubi nimeää virkailijan, joka vastaa standaarien hankkimisesta ja varastoinnista (standaariupseeri). Standaari luovutetaan aina hen- kilökohtaisesti, sitä ei esimerkiksi toimiteta postin välityksellä. Standaarin luovutus on aina juhlallinen toimitus, jota läsnäolijat kunnioittavat nousemalla seisomaan luovutushetken ajaksi. RI:n säännöstö ei virallisesti velvoita klubia hankkimaan omaa standaaria eikä määrittele sen yksityiskohtia, mutta kaik- kialla maailmassa on yleisenä tapana, että klubi heti perustamisvaiheista päästyään valmistuttaa itselleen tämän symbolin. Klubit päättävät itse mahdollisten standaariensa muodoista ja väreistä. Rotarymerkistä annettuja ohjeita on kuitenkin noudatettava. (Ydintietoa rotarysta 1998, s. 20. Rotarykäsikirja 1987, s. 78-79) Vantaan Rotaryklubin oman standaarin suunnittelu käynnistyi johtokunnan päätöksellä maa- liskuussa 1964. Johtokunta julisti suunnittelukilpailun, jossa voittajalle luvattiin palkinnoksi lasi punaviiniä. Kilpailu oli avoin kaikille klubin jäsenille ja heidän harkintansa mukaan ulkopuoli- sillekin. Kilpailuehdotukset tuli jättää huhtikuun puoliväliin mennessä suljetuissa kirjekuorissa ja nimimerkillä varustettuina. Luonnosten oli oltava yksi yhteen koossa ja niistä tuli ilmetä myös tarkat värimääritykset. Viirin kokoa ei täsmällisesti määrätty, mutta johtokunta toivoi, että ehdotukset noudattaisivat käytännössä olevia rotaryklubien viirejä. Pakollisena viirissä tuli olla rotarymerkki eh- dottomasti oikeassa muodossaan. Johtokunta ilmoitti pyytävänsä ehdotuksista lausunnot sopivaksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja tekevänsä ehdollepanon lopulliseksi viiriksi. Määräaikaan 13.4.1964 mennessä johtokunta sai vain Tapani Jokelan jättämän avoimen ehdo- tuksen. Kilpailuaikaa jatkettiin veli Tapanin kannattamana viikolla. Vapunaaton aattona johtokun- ta totesi, että mitään jätetyistä neljästä ehdotuksesta ei sellaisenaan voitu ajatella klubin jatkuvaan käyttöön. Niinpä johtokunta suunnitteli oman ehdotuksensa muokkaamalla Tikkurilan Silkki Oy:n Kurt Kronmanin toimeksiannosta valmistamaa ja standaarin painatusta ja kangaslaatua koskevaa eh- dotusta sekä pyysi veli Karl Hagmanilta asiantuntijalausunnon ehdotuksista ennen asian saattamista klubikokouksen ratkaistavaksi. Lausunnon sisältö ei ilmene lähteistä. Klubi käsitteli standaarikysymystä kesäkuun alkupuolella kahdessa perättäisessä kokouksessa. Ensimmäisessä niistä, Hämeenkylän kartanoon suuntautuneen vierailun yhteydessä, suoritettiin lu- kuisia äänestyksiä eri ehdotusten kesken. Suurimman kannatuksen sai Kurt Kronmanin ehdotus, joka itse asiassa oli tarkoitettu vain kankaan laatua ja painatustapaa koskevaksi. Siinä standaariin 21
  • 22. oli painettu virallisen rotarylipun pienoismalli, johon ”Vantaan klubin tunnusmerkeiksi tulivat sitä osoittava teksti”. Ehdotus hyväksyttiin klubin standaariksi, eikä edes saunassa suoritettu ”surina- keskustelu” pystynyt muuttamaan asiaa. Viirejä päätettiin tilata 100 kpl Tikkurilan Silkki Oy:stä hintaan 4,50 mk/kpl. Standaariin tulevaan tekstiin palattiin vielä seuraavassa viikkokokouksessa. ”Havaittiin veljien olevan asiassa sekä yksi- että kaksikielisyyden kannalla. Päätökseksi tuli, että vii- riin tulevat sanat VANTAA–VANDA Suomi–Finland.” Elokuun lopulla klubi sai Tikkurilan Silkki Oy:n valmistaman näytekappaleen. Se hyväksyttiin lopullisesti klubin standaariksi Hämeenkylän kartanossa tehdyn päätöksen mukaisesti. Lokakuun alussa Kurt Kronman toimitti Tikkurilan Silkki Oy:ltä tilatut standaarit, ja ne luovutettiin jo huhti- kuussa lippu-upseeriksi valitun Martti Salomaan haltuun seuraavan kuittauksen mukaisesti: ”Olen sihteeriltä vastaanottanut 100 kpl Vantaa–Vanda klubin pöytäviiriä ilman jalustoja, joiden talletta- misesta ja kirjanpidosta vastaan siis tästä päivästä lähtien. Helsingissä 5.10.1964. Martti Salomaa, Tapani Jokelan vuonna 1967 suun- nittelema klubin standaari Vantaan lohenpyrstöineen palveli tehtäväs- sään runsaan kolmen vuosikymme- nen ajan. Kuva: Pertti Viitanen. Vantaan ammatti- ja taideteollisessa op- pilaitoksessa oppilastyönä suunniteltu ja toukokuussa 1998 käyttöön otettu uusi standaari ”Kuohut” viittaa myös klubin toiminta-alueeseen Vantaan joen varsilla. Kuva: Pertti Viitanen. 22
  • 23. lippu-upseeri.” Kunnian vastaanottaa ensimmäisinä Vantaan Rotaryklubin uuden standaarin saivat Kuopion ja Puijon Rotaryklubit piirin 143 piirikokouksessa Kuopiossa 11.10.1964 sekä Hyvinkään Rotaryklubi, jolle varapresidentti Eino Jamalainen luovutti sen Hyvinkään klubin vuosijuhlassa 21.11.1964. Myös New Yorkin ja Brooklynin (18.1.1965, Simo Raassina) sekä Oulun (20.2.1965), Järvenpään (20.2.1965) ja Rovaniemen (9.3.1965) Rotaryklubeille standaari luovutettiin ennen kuin Pohjois-Helsingin kummiklubi sai sen 24.3.1965. Merkittävää oli, että Vantaan Rotaryklubilla oli charterjuhlassaan 10.4.1965 valmis standaari, jonka se saattoi luovuttaa kaikille juhlassa eduste- tuille muille klubeille. Viralliseen rotarylippuun pohjautuva standaari vaihtui uuteen jo kolmen vuoden kuluttua, kun syyskuussa 1967 otettiin käyttöön Tapani Jokelan suunnittelema, nyt selvästi klubin toiminta-alu- eeseen viittaava standaari. Siihen oli kuvattu siniselle pohjalle rotaryrattaan ja klubin nimen lisäksi Vantaan lohenpyrstö. Tämä standaari oli tarvittaessa otetuin ”uusintapainoksin” käytössä aina ke- vääseen 1998 saakka. Kesällä 1986 klubi joutui kustantamaan lisähankinnan siten, että taloudenhoi- taja keräsi jäseniltä jäsenmaksun lisäksi erikseen sopivan summan kulujen peittämiseksi. Joulukuussa 1993 Oiva Pietarinen käynnisti keskustelun klubin standaarin uusimisesta. Kui- tenkin vasta syyskuussa 1996 hallitus otti asiaan kantaa ehdottamalla klubikokoukselle standaarin uudelleen suunnittelua. Kakkossihteeri Esko Kaarna ehdotti asiassa yhteistyötä Vantaan käsi- ja tai- deteollisuusoppilaitoksen kanssa ja sai tehtäväkseen selvittää oppilaitoksen mahdollisuudet toteuttaa suunnittelu oppilastyönä klubin esittämien standaarin symboliikkaa koskevien näkökohtien pohjal- ta. Oppilaitos otti innostuneesti tehtävän hoitaakseen ja käynnisti opiskelijoiden kesken opetussuun- nitelmaan sopeutetun suunnittelukilpailun. Lokakuussa 1997 hallitus valitsi kilpailuehdotuksista kolme parhaaksi arvioimaansa jatkosuunnittelun pohjaksi. Näistä ehdotuksista klubikokous katsoi parhaaksi Torsti Niirasen luonnoksen ”Kuohut”, joskin vanha standaari sai lähes yhtä paljon ääniä. Helmikuussa 1998 hallitus päätti, että uusi standaari tehdään voittaneen ehdotuksen mukaisesti. Standaaria tilattiin 100 kappaletta lipputehdas Finn Marinilta hintaan 5734 markkaa, ja se otettiin käyttöön 14.5.1998. Yhteistyö Vantaan ammatti- ja taideteollisen oppilaitoksen ja suunnittelijan kanssa oli ollut joustavaa ja tehokasta. Oppilaitos esitti klubille myös kiitoksen saamastaan ope- tussuunnitelmiin erinomaisen hyvin liittyneestä tehtävästä. Hallitus myönsi 500 markan stipendin Torsti Niiraselle ja maksoi oppilaitokselle suunnittelu- ja materiaalikuluja 620 markkaa. Standaari on edelleen käytössä. Kuva viereisellä sivulla. 23
  • 24. II KLUBIN HALLINTO JA TALOUS Rotaryklubi on toiminnan perusyksikkö. Klubi toimii suoraan Rotary Internationalin alaisuudessa. Muut rotarytoiminnan yksiköt ovat klubiin nähden palvelunantajan asemassa. Klubi päättää itsenäisesti ohjel- mastaan, toiminnastaan ja jäsenistönsä kehittämisestä Rotary Internationalin vahvistaman säännöstön mukaisesti. Rotaryklubin toiminta-alue on paikallinen. (Ydintietoa rotarysta 1998, s. 44). Väliaikaisen klubin asemasta huolimatta Vantaan Rotaryklubin toiminta oli charterjuhlaan men- nessä muotoutunut turvallisesti rotaryklubien normaaliin muottiin. Klubi oli saanut jo toisen joh- tokuntansa ja kaikki keskeiset komiteat oli asetettu. Komiteat tosin etsivät vielä toimintalinjojaan ja viikkokokousohjelmatkin hyväksyttiin toistaiseksi vain parin kolmen kuukauden jaksoin. Silti oh- jelma sisälsi jo kaikki normaalin rotaryklubin viikkokokousohjelman elementit avec-tilaisuuksia ja yritysvierailuja myöten. Myös muilta osin kokouskäytäntö oli vakiintunut ja hahmottunut klubille ominaisiin uomiin. Ensimmäisistä kuukausistaan alkaen klubi oli ollut edustettuna lähiklubien jär- jestämissä intercitykokouksissa, ja oma yhdysmies oli valittu klubien väliseen yhteistyövaliokuntaan. Vuoden 1964 lopulla klubilla oli oma standaarikin. Klubin hallinnon ja toiminnan järjestelyissä keskeisenä ohjenuorana olivat RI:n antamat Rotaryklubin järjestysmuoto ja Rotaryklubin malli- säännöt. 2.1 KLUBIN JÄRJESTYSMUOTO JA SÄÄNNÖT Klubin toimintaa ohjaavat sen järjestysmuoto (Club Constitution) ja säännöt (Club Bylaws). Järjestys- muoto on kaikilla maailman rotaryklubeilla sama, ja se sisältää rotaryklubin toiminnan kulmakivinä olevat periaatteet. Säännöt käsittelevät klubin toimintamuotoja. Rotaryklubi päättää omista säännöis- tään, mutta ne eivät saa olla ristiriidassa RI:n järjestysmuodon, RI:n sääntöjen eivätkä Rotaryklubin järjestysmuodon kanssa. (Ydintietoa rotarysta 1998, s. 44). Rotaryklubin järjestysmuoto ja mallisäännöt jaettiin vastaperustetun klubin jäsenille heti klubin ensimmäisessä viikkokokouksessa marraskuussa 1963. Kaikille rotaryklubeille yhteinen järjestys- muoto määritti kuudessatoista artiklassaan keskitetysti rotarytoiminnan tavoitteet ja klubin hallintoa ja kokouksia koskevat säännökset. Erityisesti jäsenyyttä ja läsnäoloa koskevat artiklat olivat seikkape- räiset ja tyhjentävät. Järjestysmuodon muuttaminen oli mahdollista vain RI:n sääntövaltuuskunnan päätöksellä. Ainoat artiklat, joihin yksittäinen rotaryklubi saattoi ”painaa oman leimansa”, olivat klubin nimeä ja alueellisia rajoja koskevat. Niitäkin koskeviin muutoksiin tuli saada RI:n hallituksen suostumus. Toiminta-aluetta koskevaa artiklaa Vantaan Rotaryklubi on joutunut tarkistamaan kol- me kertaa: maaliskuussa 1971 Tikkurilan Rotaryklubin, huhtikuussa 1976 Myyrmäen Rotaryklubin 24
  • 25. ja helmikuussa 2001 Vantaa Airport Rotaryklubin perustamisen yhteydessä. RI:n sääntövaltuuskunta on aika ajoin tarkistanut järjestysmuodon yksityiskohtia. Vuonna 1995 se esimerkiksi pidensi säännöllisestä viikkokokouksesta poissa olleen jäsenen mahdollisuuden pai- kata poissaolonsa kahden viikon sisällä entisen yhden viikon asemasta. Myös klubin jäsenyys säilyi työpaikan muutoksesta huolimatta. Vantaan Rotaryklubi tarkisti järjestysmuotonsa ja otti uudet säännökset virallisesti käyttöön helmikuun alussa 1996. Seuraavan kerran klubin järjestysmuoto päivitettiin kesäkuussa 2002. Silloin muutokset koskivat lähinnä RI:n sääntövaltuuskunnan hyväk- symiä vähennyksiä jäsenlajeihin ja lievennyksiä luokitteiden rajoituksiin sekä suurta määrää teksti- tarkistuksia. Helmikuussa 2000 Vantaan Rotaryklubin hallitus päätti esittää RI:n sääntövaltuuskunnalle muutosta rotaryklubin järjestysmuotoon. Esityksen mukaan sääntö pitää kokous kerran viikossa ku- mottaisiin ja klubi saisi itsenäisesti päättää kokousten määrän, kunhan niitä rotaryvuoden aikana on vähintään neljäkymmentä. Samalla muutettaisiin klubin jäsenen läsnäolovelvollisuus rotaryvuoden kummankin puolivuotiskauden kokouksissa 60 %:sta 50 %:iin. Klubikokous hyväksyi yksimielisesti hallituksen esityksen, ja se toimitettiin governorille edelleen käsiteltäväksi. Syyskuussa klubi sai RI:n keskusjohdolta Evanstonista ilmoituksen esityksen vastaanottamisesta ja samalla tiedon siitä, että lukuisat muut rotaryklubit tai -piirit olivat tehneet identtisiä tai lähes identtisiä esityksiä. Esitysten pohjalta oli laadittu kompromissiehdotukset, jotka pääosiltaan noudattivat klubin esitystä. Pyydet- tynä vastauksena klubi ilmoitti hyväksyvänsä kompromissit. RI:n sääntövaltuuskunnan kokouksessa vuonna 2001 vanhat säännökset jäivät kuitenkin klubin esittämiltä osin voimaan. Tuorein sääntö- valtuuskunnan tarkistama Rotaryklubin järjestysmuoto on vuodelta 2004. Vuodelta 2004 ovat myös uusimmat Rotaryklubin mallisäännöt. Mallisäännöt ovat suositus, joi- ta klubi voi olosuhteiden mukaan muuttaa, kunhan ne eivät joudu ristiriitaan muun rotarytoimin- taa ohjaavan säännöstön kanssa. Toimintaansa 1963 käynnistäessään Vantaan Rotaryklubi hyväksyi säännöikseen silloin voimassa olleet Rotaryklubin mallisäännöt sellaisinaan ja järjesti klubin hallin- non niiden mukaisesti. Tammikuussa 1967 johtokunta kuitenkin esitti, että sen jäsenten lukumäärä nostetaan seitsemästä yhdeksään. Syynä esitykseen oli se lisätyön määrä, joka johtokunnalle koitui syksyllä yhdessä Pohjois-Helsingin Rotaryklubin kanssa järjestettäväksi annetusta piirikokouksesta. Klubi hyväksyi yksimielisesti johtokunnan esityksen, joka kuului: ”Klubin asioita hoitaa johtokunta, johon kuuluu 7–9 klubin jäsentä. … Johtokunnan yhtenä itseoikeutettuna jäsenenä on edellisen vuoden presidentti.” Seuraavina vuosina säännöistä ei klubin piirissä keskusteltu. Vasta elokuussa 1978 hallituksessa nousi esille kysymys klubin sääntöjen laatimisesta. Lähteistä ei paljastu, tarkoitettiinko ”laatimisella” mallisääntöjen muokkaamista klubin omia vakiintuneita käytäntöjä vastaaviksi vai ylipäätään kir- joitettujen sääntöjen saamista klubin käyttöön mahdollisesti vuosien saatossa kadonneiden tilalle. Jälkimmäisen vaihtoehdon puolesta puhuu se, että seuraavassa viikkokokouksessa todettiin klubin sääntöjen olevan olemassa, mutta niitä ei ollut kirjoitettu puhtaaksi ja jaettu jäsenille. Hallitus päätti, että säännöt oli saatava painetuksi ensi tilassa. Yhdeksän kuukautta myöhemmin pidetyn klubi- neuvottelun pöytäkirjaan kirjattiin: ”Klubin säännöt ovat edelleen painattamatta”. Painattamatta ne myös ilmeisesti jäivät. Koko kysymys säännöistä väistyi vähitellen vakiintuneen klubitoiminnan ja totuttujen hallintorutiinien kätköihin, kunnes tulevan hallituksen neuvottelussa tammikuussa 1991 se pulpahti jälleen pinnalle. Neuvottelussa päätettiin: ”Etsitään esiin vanhat klubin säännöt ja ajanmukaistetaan ne”. Huhtikuussa hallitus antoi sääntöjen uusimisen Kalevi Usvan tehtäväksi. Hän mukaili säännöt mallisääntöjen perusteella klubin käytäntöjä vastaaviksi. Seuraavat vertailut 25
  • 26. muuttuneisiin mallisääntöihin tapahtuivat vuosina 1996 ja 1998. Vuonna 2001–2002 presidentti Heikki P.S. Leivo näki tärkeäksi klubin rekisteröimisen. Hallitus oli lokakuussa todennut, että aikaisemmasta käsityksestä huolimatta Vantaan klubi ei ole rekisteröity yhdistys. Hallitus keskusteli asiasta ja asetti työryhmän selvittämään ja hoitamaan rekisteröinnin vuoden vaihteeseen mennessä. Työryhmään valittiin Jukka Juntunen ja Kim Zilliacus. Työryhmäl- le annettu aikataulu osoittautui kuitenkin liian tiukaksi, ja rekisteröinnissä välttämättömiä klubin sääntöjä koskeva esitys tuli hallituksen käsittelyyn vasta helmikuun kokouksessa. Klubipalvelun pu- heenjohtaja Esko Kaarna oli laatinut esityksen Rotaryklubin mallisääntöjen pohjalta. Esitykseen sisältyi nyt ensimmäisen kerran huomattava määrä poikkeamia mallisääntöjen yksityiskohdista. Pe- riaatteelliselta kannalta suurin muutosesitys koski hallitusta, jonka kokoonpanoon oli sisällytetty presidenttien ja muiden keskeisten toimihenkilöiden lisäksi ammatti-, yhteiskunta- ja kansainvälisen palvelukomitean puheenjohtajat. Tämän muutosesityksen perusteluna oli ajantasaisen tiedon välit- tyminen tehokkaasti komiteoille ja muille toimijoille. Uutta oli myös vuosikokousta koskeva kohta. Hallitus hyväksyi esitykset sekä päivitetyksi klubin järjestysmuodoksi että klubin uusiksi säännöiksi ja kutsui koolle ”ylimääräisen yhdistyksen kokouksen” päättämään niistä. Klubikokous hyväksyi esitykset yksimielisesti kesäkuun 2002 alussa. Neljä kuukautta myöhemmin klubin uusi hallitus muutti aiemmin tehdyn päätöksen ja luopui klubin rekisteröinnistä. 2.2 HALLITUS Rotaryklubin asioita hoitaa sääntöjen mukaan valittu hallitus. Hallitukseen tulee kuulua presidentti, tuleva presidentti ja varapresidentti. Lisäksi hallitukseen voidaan valita sihteeri, taloudenhoitaja, klubi- mestari ja nuorisovaihtoasiamies. Normaalitapauksessa nämä kaikki kuuluvat hallitukseen. Past presi- dentti kuuluu siihen itseoikeutettuna. Suurissa klubeissa hallituksen jäsenmäärä on vielä suurempi. Mal- lisäännöt on laadittu siten, että klubi voi itse määrittää hallituksensa jäsenmäärän. Hallitus kokoontuu presidentin kutsusta kerran kuukaudessa. Sen tehtävät ovat käytännössä hyvin samanlaiset kuin minkä tahansa yhdistyksen johtokunnan. (Rotarykäsikirja 1987, s. 112-114. Ydintietoa rotarysta 1998, s. 45. Rotaryn käsikirja 2001, s. 1). Vantaan Rotaryklubin toimintaa johti 1960-luvulla ”johtokunta”. Nimitys ”hallitus” tuli käyt- töön vuoden 1970–1971 alusta. Perustavassa kokouksessa valittuun ensimmäiseen johtokuntaan kuului kuusi jäsentä, jotka olivat presidentti, varapresidentti, sihteeri ja rahastonhoitaja sekä lisäksi kaksi klubin jäsentä. Seuraavan vuoden johtokunnan jäsenmäärä oli nostettu mallisääntöjen mu- kaisesti seitsemään. Uusina toimihenkilöinä johtokuntaan kuuluivat past presidentti, toinen sih- teeri ja klubimestari. Vuoden 1967 alussa klubin tekemä päätös antoi mahdollisuuden yhdeksään johtokunnan jäseneen, ja mukaan tulivat nyt myös toinen varapresidentti (uusi toimi) ja toinen klubimestari (uusi toimi vuotta aikaisemmin). Viimeistään vuonna 1971–1972 hallitusta oli täyden- netty nuorisovaihtoasiamiehellä, ja toimintakausina 1978–1985 hallitukseen kuului lippu-upseeri yhdentenätoista jäsenenä. Lippu-upseerin poistuttua hallituksesta sen jäsenmäärä säilyi kymmenenä aina vuoden 2002 sääntötarkistukseen asti, jolloin myös palveluväylien puheenjohtajat liitettiin hal- litusvastuuseen. 26
  • 27. Rotaryklubin mallisääntöjen mukaan johtokunnan jäsenet valittiin suljetulla äänestyksellä joko kuukautta ennen vaalikokousta pidetyn säännöllisen kokouksen tai klubin asettaman vaalikomitean toimihenkilöiksi ja hallituksen jäseniksi esittämien ehdokkaiden joukosta. Näin valitut toimihen- kilöt ja hallituksen jäsenet muodostivat yhdessä edellisen vuoden presidentin kanssa hallituksen. Vaihtoehdoista Vantaan Rotaryklubi valitsi aluksi vaalikomitean, joskin ”klubin jäsenet voisivat sen lisäksi tehdä omia ehdotuksiaan”. Klubin vaalikokous hyväksyi maaliskuussa 1964 yksimielisesti komiteaan valittujen Tauno Longan, Harry Hallanevan ja Aulis Sallisen laatiman ehdotuksen vuo- den 1964–1965 hallituksen kokoonpanoksi. Jäsenet eivät olleet tehneet omia ehdotuksiaan. Klubin historiaan ei ilmeisesti sisälly ainoatakaan johtokunnan tai hallituksen kokoonpanoa ja toimihenki- löiden vaalia koskevaa äänestystä. Helmikuussa 1966 klubi luopui vaalikomitean asettamisesta ja valtuutti johtokunnan laatimaan ehdotuksen tulevan johtokunnan kokoonpanoksi. Tämä menettely jatkui 1980-luvun puoliväliin, jolloin vastuu hallituksen ja toimihenkilöiden esittämisestä vaalikokoukselle siirtyi käytännössä tu- levan presidentin tehtäväksi. Syksyllä 1985 tuleva presidentti Aarne Pehkonen laati esityksensä vie- lä ”istuvan” presidentin Martti Salomaan kanssa, mutta hallituksen pöytäkirjaan lokakuussa 1987 on jo kirjattu: ”Juhani Pyykkönen laatii uuden hallituksensa lisäksi ehdotuksen klubitoimikuntien kokoonpanosta”. Vuoden 1996–1997 hallitus ilmaisi asian omalla tavallaan: ”Päätettiin asettaa vaa- Governorin syyskuisen vierailun yhteydessä klubin suunnitelmia ja tavoitteita esitelleitä vuoden 2003–2004 hallituksen jäseniä. Istumassa vasemmalta 1. sihteeri Pirjo Nurmilaakso-Rantaniemi, presidentti Jorma He- lanen ja nuorisovaihtoasiamies Liisa Tenhunen-Ruotsalainen. Seisomassa vasemmalta governor Jaakko Castrén, jäsensihteeri Erkki-Sakari Harju, 1. klubimestari Airi Kansanen, 2. sihteeri Sami Simula ja past presidentti Esko Kaarna. Kuva: Jorma Helasen kuva-arkisto. 27
  • 28. livaliokunta, jonka muodostaa tuleva presidentti Seppo Liukko.” Vaikka esitykset vaalikokoukselle olivatkin muodollisesti hallituksen laatimia ja hyväksymiä, klubi käytännössä kunnioitti tulevan presidenttinsä ”oikeutta” esittää oman ”esikuntansa” ja ”työryhmiensä” kokoonpano. Klubin perustava kokous oli päättänyt, että johtokunta kokoontuu joka kuukauden viimeisenä maanantaina. Kuukauden viimeinen viikkokokouspäivä säilyi hallituksen kokouspäivänä 1980-lu- vun alkuun. Tosin kokouspäivä oli välillä vaihtunut maanantaista torstaihin. 1980-luvulla ja 1990- luvun alkupuolella kokouspäiviä ei ankkuroitu tiettyyn ajankohtaan kuukaudessa. Sen sijaan hallitus kokoontui presidentin kutsusta käsiteltävistä asioista ja tilanteista riippuen, joskus tiheämmin, jos- kus taas jokin kuukausi saattoi jäädä kokonaankin väliin. ”Ruotuun” palaaminen tapahtui elokuussa 1994, jolloin hallitus päätti kokoontua kuukausittain. Seuraavina vuosina ”kuukausittain” tarkis- tettiin muotoihin ”joka kuukauden ensimmäisenä torstaina” tai ”kunkin kuukauden ensimmäisen viikkokokouksen jälkeen”. Tämä käytäntö jatkuu edelleen. Huolellinen valmistelutyö on helpottanut olennaisesti hallituksen työskentelyä ja kokousten lä- pivientiä. Valmistelusta ja esittelystä ovat vastanneet pääasiassa presidentti ja sihteerit. Kuitenkin hankkeissa, jotka hallitus on ohjannut muiden toimihenkilöiden hoidettaviksi, valmisteluvastuu on ollut näillä toimijoilla. Presidentti Jaakko Aatolaisen kaudella 1999–2000 kokouksia valmisteltiin myös viikkoa aikaisemmin pidetyissä presidentin, varapresidentin ja ykkössihteerin palavereissa. Hallituksen päätösvaltaan ja siis myös valmistelun piiriin kuuluvien asioiden määrä on huomattavan suuri. Ne liittyvät klubin toimintasuunnitelmiin ja ohjelmiin, lukuisiin erilaisiin jäsenkysymyksiin, talouteen, toteutettaviin projekteihin ja Rotarysäätiön toiminnan tukemiseen, nuorisovaihtoon ja kansainvälisiin yhteyksiin, yhteistyöhön ja osallistumiseen rotarypiirin, muiden klubien ja yhteisö- jen kanssa järjestettävään toimintaan. Luettelo ei suinkaan ole tyhjentävä. Hallituksen päätettäviä asioita on käsitelty myös klubineuvotteluissa. Ne ovat tilaisuuksia, joi- hin osallistuvat klubin hallitus ja kaikkien komiteoiden puheenjohtajat. Neuvotteluissa on pohdittu nimenomaan klubin sisäisiä asioita, suunnitelmia ja tavoitteita. Tilaisuuksien määrä on vaihdellut vuosittain kahdesta neljään. Piirigovernorin klubivierailun yhteydessä pidetyssä klubineuvottelussa tarkastelun kohteena ovat olleet kuluvan rotaryvuoden suunnitelmat ja toiminnan järjestelyt, joista governor on antanut oman arvionsa. Lokakuussa 1970 DG Unto Tupala esitti seuraavia toteamuk- sia: Toveruus klubissa on todennäköisesti hyvä ja sitä on edelleen vaalittava, viikkoselostekäytäntö on hyvä, rotaryjulkaisujen referoiminen kokousohjelmana olisi paikallaan, rotaryinformaatiota tar- vitaan aiempaa enemmän, itsensä kehumista on vältettävä ja kouluihin suuntautuvassa ammatinva- linnanohjauksessa on keskityttävä seikkoihin, joita oppilaat eivät muuten saa. Keväisin pidettyjen vanhan ja uuden hallituksen neuvotteluissa on aina ollut kysymys ”perinnön” siirtämisestä ja uuden toimintakauden toiminnan linjauksista. Klubin alkuvuosina suosittuja klubineuvottelupaikkoja oli- vat tilaisuuden tullen Gebhard-opisto (myöhemmin Osuuspankkiopisto) ja Tukon koulutuskeskus Hämeenkylässä. Sulo Kosunen ja Erkki Reittilä isäntinä ymmärsivät saunaympäristön ja grillimak- karoiden ajatuksia kirvoittavan voiman. 28
  • 29. 2.3 TOIMIHENKILÖT, ASIAMIEHET JA YHTEYSHENKILÖT Luottamustehtävät kiertävät klubissa, joten tapana on, ettei samaa jäsentä valita entiseen tehtäväänsä uudelleen. Klubin kannalta on parasta, että toimihenkilöiden kesken tapahtuu kohtuullista ”rotaatiota”. Vaihtuvuusperiaatteen tulee koskea niin toimihenkilöitä kuin komiteoiden puheenjohtajia ja jäseniäkin sen ehkäisemiseksi, että samat henkilöt istuvat toimissaan rajoittamattoman ajan. Toimihenkilöitä ei siis tule rohkaista pysymään toimissaan kahta vuotta peräkkäin eikä edellyttää että he näin tekevät. On kuitenkin tilanteita, joissa klubit voivat havaita hyväksi valita toimihenkilön heti seuraavaksi vuodeksi tai valita hänet uudestaan tietyn ajan kuluttua. Esimerkiksi nuorisovaihtoasiamiehen, taloudenhoitajan ja Rotarysäätiön asiamiehen tehtävät edellyttävät poikkeuksellista jatkuvuutta. (Rotaryn käsikirja 2001, s. 2. Ydintietoa rotarysta 1998, s. 45). Rotaryklubin järjestysmuodon mukaan klubin toimihenkilöitä ovat presidentti, tuleva president- ti, yksi tai useampi varapresidentti, jotka kaikki ovat hallituksen jäseniä, sekä sihteeri, taloudenhoita- ja ja klubimestari, jotka ovat hallituksen jäseniä, jos klubin säännöt sitä edellyttävät. Toimihenkilöt valitaan tehtäväänsä siten kuin klubin säännöissä on määrätty. Lukuun ottamatta presidenttiä toimi- henkilöt astuvat tehtäviinsä vaalia seuraavan heinäkuun 1. päivänä ja pysyvät toimessaan toimikau- tensa ajan tai siksi, kunnes heille on valittu seuraajat. Vantaan Rotaryklubin säännöt määräävät, että vaalikokous pidetään kunkin vuoden joulukuun loppuun mennessä. 2.3.1 Klubin presidentti Klubin presidentti johtaa klubin toimintaa sekä toimii puheenjohtajana klubin ja sen hallituksen koko- uksissa. Hän edustaa klubia eri yhteyksissä ja osallistuu sen edustajana eri rotarytilaisuuksiin. Hänen on pitänyt palvella klubiaan hallituksen jäsenenä tai yhden tai useamman suuren komitean jäsenenä. Rota- rypiiri järjestää vuosittain valmennustilaisuuden rotaryklubien tuleville presidenteille. Tämä valmennus kulkee nimellä PETS, joka tulee englanninkielisestä ”Presidents-elect Training Seminar”. Seminaarissa tuleville presidenteille jaetaan käytännön ohjeita toiminnan johtamista helpottamaan. (Rotaryn käsikirja 2001, s. 1. Ydintietoa rotarysta 1998, s. 46). Rotaryklubin varapresidentti toimii presidentin sijaisena tämän ollessa estynyt. On suotavaa, että presidentti antaa varapresidentille tilaisuuden jonkin kerran sijastaan johtaa klubin kokousta. Varapresi- dentin tulisi myös saada tilaisuus toimia jonkin keskeisen klubikomitean puheenjohtajana. (Ydintietoa rotarysta 1998, s. 46. Rotarykäsikirja 1987, s. 117). Presidentti valitaan klubin sääntöjen mukaisesti enintään kaksi vuotta ja vähintään 18 kk ennen sitä päivää, jona hän astuu presidentin toimeensa. Hän toimii hallituksen jäsenenä sekä tulevana president- tinä (president-elect) presidenttivuottaan välittömästi edeltävänä vuonna. Presidentti astuu tehtäväänsä sen rotaryvuoden heinäkuun 1. päivänä, joksi hänet on valittu presidentiksi ja pysyy toimessaan toimi- kautensa ajan tai siksi, kunnes hänelle on valittu seuraaja. (Rotaryklubin järjestysmuoto). Vantaan Rotaryklubin perustava kokous valitsi klubin ensimmäiseen johtokuntaan presiden- tin, Teijo Wesamaan, lisäksi yhden varapresidentin, Tauno Markkulan. Vuonna 1964–1965 Tauno Markkula siirtyi presidentiksi ja uusi varapresidentti, Eino Jamalainen, sitä seuraavana. Näin hah- mottunut kahden vuoden ”presidenttiputki” sai pituuteensa kolmannen, kun vuodeksi 1967–1968 valittiin jo kaksi varapresidenttiä. Näistä ensimmäinen oli oleva seuraavan vuoden presidentti, toi- 29
  • 30. nen varapresidentti siirtyi ensimmäiseksi, ja toiseksi varapresidentiksi valittiin uusi klubin jäsen. Kaudella 1979–1980 ensimmäisen varapresidentin nimitys vaihtui ”tulevaksi presidentiksi” (Presi- dent-elect) tai ”presidentti 1980–1981” ja toisen varapresidentin nimitys ”varapresidentiksi”. Järjestelmä on toiminut yhtämittaisesti nykypäivään muutamaa epäsäännöllisyyttä lukuun ot- tamatta. Vuonna 1971–1972 ensimmäinen varapresidentti Kurt Strömsholm erosi klubista kesken toimikauden, jolloin Kaj Ahlman siirtyi toisen varapresidentin paikalta suoraan kauden 1972–1973 presidentiksi. Sulo Kosunen kävi paikkaamassa syntyneen aukon ensimmäisen varapresidentin teh- tävässä. Hänen oma varsinainen ”presidenttiputkensa” alkoi viisi vuotta myöhemmin. Kuvio toistui vielä vuotta myöhemminkin Yrjö Teräväisen seuratessa Kaj Ahlmanin jälkiä. Paikkaajana toimi tällä kertaa Pertti Viitanen, kuitenkin sillä erotuksella, että hänestä tuli klubin presidentti välittömästi seuraavaksi kaudeksi. Presidentti Raimo Palonen kuoli lyhyen sairauden murtamana huhtikuussa 1976. Hänen tehtävänsä jäljellä olleen lyhyen kauden aikana hoiti todennäköisesti ensimmäinen varapresidentti Juhani Artola (lähteet puuttuvat). Kausien 1991–1993 presidentit Mikko Vesa ja Reijo Mäkinen siirtyivät tehtäväänsä suoraan varapresidentin paikalta, ja tulevan presidentin tehtä- vää hoiti Raimo Huvila kaksi kautta ennen presidentiksi siirtymistään. Tammikuussa 1977 presidentti Juhani Artola ilmoitti hallitukselle olevansa pakotettu eroamaan kesken toimikauden klubista ja siirtymään toimeen, jonka sijoituspaikka oli Saudi-Arabia. Hallitus totesi kaksi vaihtoehtoa presidentin tehtävien hoitamiseksi jäljellä olevan toimikauden aikana. Oli mahdollista, että varapresidentit Heikki Bergström ja Olli Virtanen jakoivat tehtävät keskenään ro- taryvuoden loppuun asti, minkä jälkeen ensimmäinen varapresidentti Bergström jatkaisi president- Reijo Mäkinen luovutti kesäkuun 1993 lopulla Vantaan Rotaryklubin presidentin tehtävät Raimo Huvilalle ja esitti samalla yhteenvedon päättyneen rotaryvuoden tapahtumista. Kuva: Pentti Kynnöksen kuva-arkisto. 30
  • 31. tinä aikaisempien päätösten mukaisesti. Viralliseksi presidentiksi ilmoitettaisiin Bergström. Toinen mahdollisuus oli, että Bergström hoitaisi presidentin tehtävät yksin varsinaisena presidenttinä ja siirtyisi 1.7.1977 past presidentiksi. Toimintakauden 1977–1978 presidentiksi tulisi Olli Virta- nen. Hallitus jätti ratkaisun varapresidenttien keskenään sovittavaksi. Ratkaisuksi tuli, että Heikki Bergström toimi presidenttinä maaliskuun loppuun ja Olli Virtanen huhtikuun alusta kesäkuun loppuun. Seuraavana eli Heikki Bergströmin varsinaisena presidenttivuotena klubilla ei ollut past presidenttiä. Järjestelyjä presidentin tehtävien hoitamisessa oli toimintakertomuksen 1977–1978 mukaan jouduttu tekemään aiemminkin: ”Edellisten vuosien useiden presidenttivaihdosten jälkeen päästiin kuluneena toimintavuotena klubin toiminta jälleen vakiinnuttamaan normaaleihin uomiin- sa”. Lähteet noista presidenttivaihdoksista puuttuvat. Varapresidentti Terho Häkkinen joutui keväällä 1986 yllättäen presidentin tehtäviin kahden kuukauden ajaksi. Syynä oli presidentti Martti Salomaan lomamatka Floridaan helmi-maaliskuussa. Hallitus myönsi presidentille vapautuksen läsnäolosta matkan ajaksi. Seuraavan kerran klubin oli tarkistettava presidenttikysymyksessä tekemiään päätöksiä syksyllä 1998, kun vuoden 1999–2000 presidentiksi valittu Jorma Helanen sai kahden vuoden työkomennuksen Latviaan. Hallitus esitti vuosikokoukselle, että presidentiksi Jorma Helasen tilalle valitaan Jaakko Aatolainen ja uudeksi vara- presidentiksi Björn Backman. Kokous hyväksyi esityksen. Presidentti Erkki Laamanen selosti tehtyä päätöstä ja sen taustoja piirigovernorille hänen marraskuisen klubivierailunsa yhteydessä, jolloin DG Henri J. Vartiainen piti ratkaisuja hyvinä. Vantaan Rotaryklubissa tulevan presidentin tehtäväksi vakiintui vähitellen klubipalvelun johta- minen. 1960–1980-luvuilla säännöt edellyttivät, että presidentin tuli määrätä yksi johtokunnan/ hallituksen jäsenistä johtamaan kaikkea klubipalvelun alaan kuuluvaa toimintaa ja valvomaan ja järjestämään niiden komiteoiden työskentelyä, jotka asetettiin huolehtimaan klubipalvelun piiriin kuuluvista erityistehtävistä. 1960-luvulla tehtävään määrättyä johtokunnan jäsentä nimitettiin klu- bissa ”komiteoiden valvojaksi” ja seuraavalla vuosikymmenellä ”klubipalvelun puheenjohtajaksi”. Kun 1980-luvulla Rotaryklubin normaalisääntöihin lisättiin klubipalvelukomitea niiden vakituisten komiteiden joukkoon, jotka presidentin tuli hallituksen suostumuksella asettaa, nimitys vaihtui it- sestään selvästi ”klubipalvelukomitean puheenjohtajaksi”. 1960- ja 1970-luvuilla tehtävä lankesi jos- kus, mutta ei suinkaan säännöllisesti tulevalle presidentille eli silloin ensimmäiselle varapresidentille. Vuodesta 1978–1979 alkaen se on säännönmukaisesti ollut tulevan presidentin tehtävä. Käytäntö on myös kirjattu viimeisimmässä tarkistuksessa Vantaan Rotaryklubin sääntöihin: ”Tulevan presi- dentin tehtävänä on toimia klubipalvelukomitean puheenjohtajana”. Vastaavaa mainintaa ei löydy Rotaryklubin mallisäännöistä. ”Ohjasten luovutus” tai ”presidenttien vahdinvaihto” eli tehtävien siirtäminen vanhalta presiden- tiltä uudelle on tapahtunut rotaryvuoden viimeisessä viikkokokouksessa. Käytännöstä on jouduttu poikkeamaan vain pari kolme kertaa. Kesällä 1982 Erkki Reittilä vastaanotti presidentin tehtävän Tapani Jokelalta uuden rotaryvuoden alussa, ja Kari Purhosen ja Seppo Liukon välinen vahdinvaihto tapahtui vasta heinäkuun loppupuolella 1997. Vuoden 1999–2000 presidentti Jaakko Aatolainen joutui käytännössä tehtäviinsä jo kesäkuun puolivälissä. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vahdin- vaihto on tapahtunut klubin säännöllisessä kokouspaikassa. Kesällä 2002 Esko Kaarna otti vastaan presidentin käädyt sairastuneelta Heikki P.S. Leivolta tämän kodissa järjestetyssä tilaisuudessa. Olennaisena osana vahdinvaihtoon on kuulunut klubipresidentin ulkoisten tunnusmerkkien luovutus. Niihin on aikaisempina vuosikymmeninä presidentin käätyjen lisäksi kuulunut myös pu- heenjohtajan nuija. 1990-luvun lopulla tuli käytännöksi, että tilaisuudessa eroava presidentti sai 31
  • 32. takkinsa käänteeseen past presidentille kuuluvan rotarymerkin. Itsenäisyyspäivän juhlakokouksessa 1999 presidentti Jaakko Aatolainen kiinnitti merkin peräti kahdentoista entisen presidentin rintaan. Tapaus varmisti sen, että jokainen klubin jäsenenä edelleen oleva past presidentti on saanut mer- kin. Ainakin kahdesti vahdinvaihto on järjestetty avec-tilaisuutena. Kesäkuun 1966 lopulla Ravinto- la Sillankorva ”oli somistautunut ruusuin vastaanottamaan toimintavuoden viimeisen kokouksen osanottajia. Kokouksen erikoisluonteen takia viihdytti yhdeksän viehkeätä vierasta … rotaryvelji- ämme. … Vieraat toivotettiin tervetulleiksi coctailein ja puhein, minkä jälkeen siirryttiin pöytään. Erittäin maukkaan päivällisen jälkeen esitti veli presidentti lyhyen katsauksen vuoden tapahtumiin kiittäen samalla johtokuntaansa hyvin suoritetusta työstä. Veli Jamalaisen puhe oli hyvin lämmin ja luovuttaessaan presidentin ketjut veli Longalle antoi hän samalla velvoittavia ajatuksia seuraavaksi toimintavuodeksi.” Toisen kerran vahdinvaihto on ollut avec-tilaisuus kesällä 1979. Vastauspuheessaan ja kiitossanoissaan Erkki Reittilälle kesällä 1983 uusi presidentti Bengt Wes- terling kertoi viihtyneensä edeltäjänsä leppoisissa, mutta silti tehokkaasti johdetuissa kokouksissa. Rotaryliikettä hän vertasi merenkulkuun ja löysi näiden välille monta yhtäläisyyttä. ”Merellä on isoja ja pieniä laivoja, niin on myös klubeja. Näitä erikokoisia laivoja kuljettaa sama tuuli; rotaryklubeissa puhaltaa sama rotaryhenki. Laivat pyrkivät saamaan lastinsa perille; klubit vievät perille sanomaa yhteisymmärryksestä ja rauhantahdosta. Erona tässä vertailussa on se, että klubeissa uudet veljet pääsevät heti tasavertaisiksi vanhojen kanssa, laivalla ei näin käy. Myös vahdinvaihto on erilainen; laivoilla joka neljäs tunti, klubeissa kerran vuodessa.” Uuden presidentin tuntemuksia vahdinvaih- totilanteessa kuvannee hyvin Aarne Pehkosen toteamus vuonna 1986: ”Tässä seistään vitjat kaulassa ja ihmetellään miten vuosi selvitään eteenpäin, mutta uskon uuden teeman ’Rotary antaa toivoa’ auttavan meidät vuoden yli”. Klubin itsenäisyyspäiväjuhlassa v. 1999 saivat entiset presidentit Past President -rintamerkin. Jakajina pre- sidentti Jaakko Aatolainen ja sihteeri Antti Puhakka, saajina jakajien takana Bengt Westerling, seuraavina Pertti Viitanen, Sulo Kosunen, Erkki Reittilä, Aarne Pehkonen, Terho Häkkinen, Reijo Mäkinen ja Raimo Huvila. Kuva: Klubin kuva-arkisto. 32
  • 33. Jotkut presidenteistä ovat valinneet ”hallituskaudelleen” oman henkilökohtaisen, mutta samalla klubin rotaryhenkeä tukevan ja palvelumieltä lujittavan rotaryteeman. Se on toisinaan noudatellut myös RI:n presidentin ja piirigovernorin vuositeemojen viitoittamia ajatuksia. Ensimmäisen ker- ran oman tunnuslauseen valitsi Terho Häkkinen vuonna 1987–1988. Hänen teemansa ”Teemme sen yhdessä” noudatti uskollisesti DG Martti Talvelan ”Tee se nyt” ja RI:n presidentti Charles C. Kellerin ”Rotarit: Yhdessä palvellen rauhan puolesta” -teemojen tavoitteita. Vuoden 1997–1998 presidentti Seppo Liukon rotaryteema ”Suomalainen pohja Rotarylle” toimi myös klubin kokous- ohjelmaa ohjaavana teemana. Kahden seuraavan vuoden presidenttien Erkki Laamasen ja Jaakko Aa- tolaisen tunnuslauseet kuuluivat ”Suomalaisuutta korostaen Eurooppaan” ja ”Rotaryvuosi vuositu- hannen vaihteessa” sisälsivät samoin toimintaa ohjaavia korostuksia. Björn Backmanin ”Yhteistyöllä eteenpäin” (2000–2001), Esko Kaarnan ”Osoita hyvä tahtosi” (2002–2003) ja Jorma Haapamäen ”Osoita palvelumielesi” (2004–2005) ovat taas olleet puhtaita rotaryteemoja. Kaikki presidentin tehtäviä hoitaneet jäsenet on lueteltu liitteessä ”Vantaan Rotaryklubin toimi- henkilöt 1963–2005”. 2.3.2 Klubin sihteeri Klubin sihteerit, yksi, kaksi tai useampikin, vastaavat klubin käytännön toiminnasta. He huolehtivat klubin kokousrutiineista ja muista järjestelyistä. Sihteereille nimetään omat vastuualueet ja he voivat myös sopia tarkemmasta työnjaosta keskenään. (Ydintietoa rotarysta 1998, s. 46). Vantaan Rotaryklubilla oli toimintansa ensimmäisinä kuukausina vain yksi sihteeri, Yrjö Te- räväinen. Sihteerin tehtävien hoitaminen osoittautui kuitenkin siinä määrin suuritöiseksi ja aikaa vieväksi, että jo toista toimintavuotta varten katsottiin tarpeelliseksi nimittää kaksi sihteeriä. 1980- luvun puolivälissä muodostui käytännöksi, että kakkossihteeri siirtyi seuraavana toimintavuotena ykkössihteeriksi. Kahden sihteerin järjestelmä toimi uuden vuosituhannen puolelle. Elokuussa 2002 hallitus totesi, että sihteerien työtaakkaa helpottamaan ja nimenomaan jäsenasioita hoitamaan tar- vittiin kolmas toimihenkilö, jäsensihteeri. Hänen tehtävänään tuli olemaan jäsenrekisterin ylläpito päivityksineen sekä siihen liittyvä yhteydenpito ja tiedottaminen rotarypiirin, Suomen Rotary ry:n ja RI:n suuntaan. Erkki-Sakari Harju suostui tehtävään toistaiseksi. Sihteereiksi on pääsääntöisesti valittu suhteellisen ”tuoreita”, vain muutaman vuoden klubissa toimineita jäseniä. Käytäntö on siinä mielessä perusteltu, että ”sihteeriputki” on osoittautunut erin- omaiseksi koulutusväyläksi rotarytoimintaan perehtymiseksi ja sen syvälliseksi sisäistämiseksi. Sih- teerien tunnollinen paneutuminen tehtäviinsä on toisaalta osoittanut heidän valmiutensa sitoutua rotaryn tavoitteisiin, klubin kestävään jäsenyyteen ja ennen pitkää ”presidenttiputkeen” astumiseen. Presidentin ohella he ovat olleet avainasemassa klubin asioiden hoitamisessa. Sihteerien suorittama huolellinen valmistelutyö ja tehtyjen päätösten täytäntöönpano ovat helpottaneet olennaisesti pre- sidentin toimintaa, kokousten läpivientiä ja klubin muidenkin sihteerien tehtäväkenttää sivuavien asioiden hoitamista. Niinpä he lähes säännönmukaisesti ovat myös ensimmäisinä joutuneet presi- dentin kiitosten kohteeksi hänen ”tilittäessään” oman kautensa toimintaa. Esko Kaarnan kiitokset kesällä 2003 kuuluivat: ”Nimeltä mainiten haluan kiittää suurimman vaivan nähneitä virkailijoita. Sisar Pirjo (Rantaniemi) ja Veli Kyösti (Jaakkola), Teidän tapanne toimia presidentin käsinä ja hoitaa klubin hallintoa on ollut tehokasta, luotettavaa ja vieläpä hymyssä suin tapahtunutta. Teistä löytyy todellista sihteeriainesta.” Kerran presidentti on voinut ojentaa ”adjutantilleen” sanojakin konkreet- 33