Hyvä työpanos ja pitkät työurat: valtion henkilöstön kokemuksia ja näkemyksiä vaikuttavista tekijöistä Irma Väänänen-Tomppo erikoistutkija, Valtiokonttori

1. HYVÄ TYÖPANOS JA PITKÄT TYÖURAT
Valtion henkilöstön kokemuksia ja näkemyksiä
vaikuttavista tekijöistä
Erikoistutkija Irma Väänänen-Tomppo,
Valtiokonttori

2. Selvityksen tausta
• hallitusohjelman tavoite: työurien pidentäminen, työssä
jatkaminen
→ valtiolla mahdollisimman pieni työkyvyttömyyseläke-
alkavuus ja runsas työssä jatkaminen yli oman eläkeiän
• tuottavuusohjelman tuottavuustavoitteet ja valtion
tuloksellisuus- ja vaikuttavuustavoitteet: mm.
työyhteisöjen aikaansaamiskyky
→ läsnäolo työssä (mahdollisimman pienet sairauspoissaolot)
sekä hyvä työpanos
• valtion hyvän työnantajapolitiikan tavoitteet
→ osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö
toteuttamassa ja kehittämässä valtion palveluja ja
toimintaa
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012 2

3. Tavoitteiden suuntainen kehitys
• erityisesti 55-64-vuotaiden työllisyysaste kohonnut 2000-luvulla
• eläkkeellesiirtymisiän odote noussut vuoden 2005 eläkeuudistuksen
jälkeen lähes 60,5 vuoteen vuonna 2011 (nousua noin1,5 v)
• työllisen ajan odote kohonnut 2000-luvulla 2,5 vuotta
o valtiolla eläkeiän odote 62,1 vuotta vuonna 2010 ilman sotilaseläke-
oikeutettuja ja yliopistoja (noin 1,5 v. muita sektoreita korkeampi)
• työn tuottavuus kasvoi koko kansantaloudessa 2000-2010 kaikkina
vuosina lukuun ottamatta vuosia 2008 ja 2009
o valtiolla työn tuottavuus pysyi 2000-luvun alkuvuodet käytännössä
muuttumattomana, mutta vuosina 2006-2010 kasvua oli keskimäärin
1,2 prosenttia vuodessa
o VM-baron mukaan työtyytyväisyys lisääntynyt lähes kaikilla osa-alueilla
2006-2011; parhaita työn sisältö, työilmapiiri, työolot ja johtaminen
o 50 prosentilla arviot työstä keskimäärin väh. 3,30 (1-5), työhyvinvoinnista
väh. 7,37 (0-10), työn imua väh. kerran viikossa, työkyky väh. 7,87 (0-10) kukin
erikseen; 35 % kaikki em. tasoilla,14 % kaikki em. rajoja alempana (KHT? 2010)
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012 3

4. Tässä esityksessä
• tarkastellaan erilaisten työhön ja terveyteen liittyvien
tekijöiden yhteyttä työpanokseen
• työssä jatkamista tukeneita tai heikentäneitä
tekijöitä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä sekä
joustavan vanhuuseläkeiän puitteissa
vanhuuseläkkeelle siirtyneillä
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012 4

5. Aineistona kolme kyselyä
Joustavan vanhuuseläkeiän puitteissa vuonna 2010 eläkkeelle siirtyneet
• eläkettään aikaistaneet ja myöhentäneet sekä omassa eläkeiässään
siirtyneet; otos yhteensä 876 henkilöä, vastaajia 646 = 74 %
Työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2010 siirtyneet
• kaikki, joille oli myönnetty työkyvyttömyyseläke joko mielenterveyssyistä
tai tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi (suurimmat sairausryhmät);
yhteensä 374 henkilöä, vastaajia 197 henkilöä = 53 %
(vastanneista lähes 3/4 pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä)
Kaikki hyvin työssä? 2010
• satunnaisotos valtion koko henkilöstöstä; vastaajia 1876 = 51 %
Kyselyt kartoittavat vastaajien omia kokemuksia ja näkemyksiä, ja
analyyseissa on käytetty vain vastaajien itse antamia tietoja.
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012 5

6. Työolojen ja elintapojen yhteys hyvinvointiin ja terveyteen
sekä niiden yhteydet työpanokseen ja työssä jatkamiseen
yli 45-vuotiaalla valtion henkilöstöllä, kun eläkeikää ei määritelty, n=1083
Henkinen
hyvinvointi
(1-5)
Psykosos. r=0,41
r=-0,21
ja organisat. r=0,39
r=0,49
työolot
(n. 40 muuttujan
ka 1-5)
r=0,61 Työn imu r=0,52 Työpanos
(9 mjan ka 0-6) (oma arvio 0-10)
r=0,17
r=-0,17
r=0,25 r=0,59
r=0,22
Fyysisten
Työhyvin- r=0,27
työolojen r=-0,26
vointi
haittaavuus (0-10) r=0,41
(4 muuttujan ka-1-4)
r=0,32
r=0,32 r=0,41
r=-0,14
r=0,14 Jatkaminen
Fyysinen r=0,30
r=0,21
kunto
eläkeikään
Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? 2010
Liikunta ja r=0,58 (1-5) tai yli
(1-4)
elintavat r=-0,25 r=0,41
(2 muuttujan ka-1-5)
r=0,43
Viivan paksuus on
suhteessa korrelaatioon:
Terveyden- mitä paksumpi viiva, sitä
*Korrelaatioissa sukupuoli, ikä, sosio-ekonominen tila vahvempi yhteys (alle 0,30
asema ja eläkeikä on vakioitu. Kaikki korrelaatiot ovat korrelaatiot merkitty vain
tilastollisesti merkitseviä vähintään tasolla p<0,01. (1-5) katkoviivoin)
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012

7. Mikä työssä tuottaa hyvinvointia ja työn imua ja vähentää motivaatio-
ongelmia? Yksittäisten työn psykosos. piirteet korrelaatioiden suuruusjärjestyksessä,imuun ja motivaatio-ongelmiin
(sos.demogr. tek. vakioitu);
piirteiden korrelaatioita työhyvinvointiin, työn
yhteiset vihreällä pohjavärillä.
Työn imu (10 kärjessä)
Työhyvinvointi 0-10 (12 kärjessä) Motivoivatko työtehtävät (r=0,59)
Oman työn kokeminen arvostetuksi (r=0,45)
Oman työn kokeminen arvostetuksi (r=0,47) Työn vaihtelevuus
Motivoivatko työtehtävät (r=0,46) Henkisen kasvun ja kehitt. mahd. työssä
Syrjimättömyys/osallisuus Ilmapiirin kannustavuus
Ilmapiirin leppoisuus Esimiesten ja alaisten välinen luottamus
Esimiesten ja alaisten välinen luottamus Mahd. vaikuttaa työn sisältöön
Ilmapiirin kannustavuus Tyytyväisyys kehityskeskusteluihin
Ilmapiirin leppoisuus
Johdon linjaukset tukevat työtä
Selvyys oman työn tavoitteista
Muutosten johtamisen hyvyys
Esimiehen toiminnan reiluus Motivoivatko työtehtävät (r=-0,45)
Motivaatio-ongelmat
(10 kärjessä; korreloi käänteisesti)
Ilmapiirin riidattomuus Oman työn kokeminen arvostetuksi (r=-0,40)
Ilmapiirin kilpailemattomuus/ oman edun Henkisen kasvun ja kehitt. mahd. työssä
tavoittelemattomuus Ilmapiirin kannustavuus
Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? 2010
Henkisen kasvun ja kehitt. mahd. työssä Työn vaihtelevuus
Esimiesten ja alaisten välinen luottamus
Korrelaatiotarkastelussa mukana yli 40 työn Syrjimättömyys/osallisuus
psykososiaalisia ja organisatorisia piirteitä kuvaavaa Johdon linjaukset tukevat työtä
muuttujaa. Korrelaatiot myös muihin kuin esitettyihin
muuttujiin ovat merkitseviä, mutta näitä pienempiä. Esimiehen toiminnan reiluus
Ilmapiirin leppoisuus
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012 7

8. Työpanos itse arvioituna asteikolla 0 - 10
Prosenttia
Keskiarvot
40
36 36
35 • miehet
-alle 45 v 8,28
30 -vähintään 45 v 7,83
25 • naiset
20 -alle 45 v 8,27
-vähintään 45 v 8,30
15
11
9
10 Alle 45-vuotiailla miehillä ja yli
5 3 45-vuotiailla naisilla työpanos
2
0,2 0,3 0,3 0,5 1 ei eronnut sosioekonomisen
0 aseman mukaan. Yli 45-v.
Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? 2010
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 miehistä alemmat toimihenkilöt
ja alle 45-v. naisista taas
2,4 %
ylemmät toimihenkilöt arvioivat
19 % työpanoksensa jonkin verran
muita sosioekonomisia ryhmiä
Ty ö p a n o s a s t e i k o l l a 0 - 1 0
heikommaksi.
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012 8

9. Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? 2010
3
4
5
7
8
9
6
10
3,3
Irma Väänänen-Tomppo
Työhyvinvointi asteikolla 0-10
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
9,4
15.5.2012
ei koskaan
3,7
muutama krt/v
Työpanoksen keskiarvo asteikolla 0 - 10
kerran kuussa
muutama krt/kk
kerran viikossa
ja fyysisen kunnon mukaan (n~1800)
muutama krt/vko
Työn imun kokeminen
päivittäin
9,0
erittäin huono
6,1
7,1
erittäin huono
(alle 1 %)
melko huono
melko huono
(4-6 %)
Työpanos työhyvinvoinnin, työn imun, terveydentilan
kohtalainen
kohtalainen
(22-28%)
melko hyvä
Terveydentila
melko hyvä
(52-44 %)
Fyysinen kunto
9
erittäin hyvä
erittäin hyvä
(21-20 %)
8,5

10. Motivaatio-ongelmat ja työhyvinvointi eivät
esiinny yhdessä
Prosenttia
100
90 luokan osuus
80 vastaajista, %
70
ei motivaatio-
60 ongelmia/ei haittaa
50 (51%)
40 34
motivaatio-ongelmat
haittaavat jonkin
30 verran (38%)
22
19
20
haittaavat melko tai
8 erittäin paljon (11%)
10 3 5 4
Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? 2010
0,5 0,7 2 2
0
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
21 % 60 %
Ty ö h y v i n v o i n t i asteikolla 0-10
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012 10

11. Valtion palveluksesta eläkkeelle siirtyneet
eläkelajeittain vuosina 2005-2011*
Työkyvyttömyyssyyt, %
Eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä 100
Muut sairaudet
30 26 29 28 28 29
80
3000 8
6 7 7 9 8 Verenkiertoelinten
60
26 30 sairaudet
24 28 28 30
2281
2500 2268 40 Tuki-ja liikuntaelinten
sairaudet
20 37 42 36 36 35
2000 1812 33 Mielenterveyden
0 häiriöt
1500 2006 2007 2008 2009 2010 2011*
1000 862
631
541
500 355
84 8
0
2011*
2011*
2011*
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Lähdetiedot: VK, Aktuaaripalvelut
Vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyys- Työttömyyseläkkeet
eläkkeet
* ennakkotieto
l yliopistot eivät enää mukana
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012 11

12. Joustavan vanhuuseläkeiän käyttö eri vuosina eläkkeelle
siirtyneillä ja eläkkeiden myöhentämisestä saatu henkilötyö-
vuosihyöty nettona (koskee henkilöitä, joiden henkilökohtainen eläkeikä ≥63,0 v)
Eläkejouston käytön jakauma, % Henkilötyövuosihyöty nettona, htv
100 700
608
33 37
600 538
80 44 46 44 43 523 518
47
500
60 400
296
40 300
57 49 37 40
46 40 45
200 136 142
20
100
14 13 18 16
9 10 12
0 0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011*
Lähdetiedot: VK, Aktuaaripalvelut
Eläkkeelle ennen eläkeiän saavuttamista
Eläkkeelle eläkeiässä
Eläkkeelle eläkeiän täyttämisen jälkeen * ennakkotieto
l yliopistot eivät enää mukana
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012 12

13. Työhyvinvointi vanhuus- (el.ikä ≥63) ja työkyvyttömyys-
eläkkeelle siirtymisen sekä yli 45-vuotiaiden eläkeodotusten
(el.ikä ≥63) mukaan
1) Vanhuuseläkkeelle siirtyneet
siirtymistä myöhentäneet 8,3
omassa eläkeiässä siirtyneet 7,8
siirtymistä aikaistaneet 7,6
2) Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet
täysi tkve/ täysi kutu (dg. tules+ mieli) 3,9
osa-tkve/ osa-kutu (dg. tules+ mieli) 4,8
Lähdetiedot: Työssäjatkamiskyselyt 2011, Kaikki hyvin työssä? 2010
dg1: tuki- ja liikuntaelinsairaus 5,3
dg1: mielenterveyden häiriöt 2,9
3) Työssä olevat ≥45 v.
jatkaa jo yli eläkeiän 8,4
uskoo jatkavansa yli eläkeiän 8,1
melko varmasti pystyy jatkamaan eläkeikään 7,8
ei ole varma, pystyykö jatkamaan eläkeikään 6,3
tuskin pystyy jatkamaan eläkeikään 5,0
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012 Työhyvinvointi asteikolla 0-10 13

14. Kokemukset johtamisesta ja työpaikan ilmapiiristä
eri eläkeryhmissä
Johtaminen
erittäin / melko tyytyväinen esimiehen 61
johtamistapaan 58 Eläkkeelle
53
35 omaa eläkeikää
erittäin/ melko tyytyväinen työpaikan 49 myöhemmin
50
johtamiseen ylipäänsä 45 (n=297)
30
omassa eläkeiässä
(n=245)
Työyhteisö
kuuluminen työyhteisöön erittäin/ melko 75 ennen omaa eläkeikää
60
tärkeää (vain vanhuuseläkkeelle siirtyneillä) 40 (n=96)
työyhteisön toimivuus erittäin/ melko 66
työkyvyttömyyseläke
Lähdetiedot: Työssäjatkamiskyselyt 2011
61
hyvä 53
38 (n=197)
1
oli kokenut kiusaamista usein tai 1
3
jatkuvasti 18
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Prosenttia
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012 14

15. Työtehtävien motivoivuus, koettu työn arvostus
ja työn mielekkyys eri eläkeryhmissä
87 Eläkkeelle
Työtehtävät erittäin/ melko 67
51 omaa eläkeikää myöhemmin
kiinnostavia 63
(n=297)
76 omassa eläkeiässä
Vastaajan työtä arvostettiin 57
(n=245)
57
erittäin/ melko paljon 32
ennen omaa eläkeikää
89 (n=96)
Työ oli erittäin/ melko 76
71
mielekästä työkyvyttömyyseläke (n=197)
Lähdetiedot: Työssäjatkamiskyselyt 2011
70
0 20 40 60 80 100
Prosenttia
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012 15

16. Kokemukset työpaikan suhtautumisesta ikääntyviin
ja heikkenevän työkyvyn omaaviin eri eläkeryhmissä
hyviä työnteon edellytyksiä edistettiin 38
työpaikalla erittäin/ melko
31 Eläkkeelle
33
voimakkaasti 19
omaa eläkeikää
työpaikalla pyrittiin tarvittaessa 18
myöhemmin
14 (n=297)
tukemaan aktiivisesti työssä
11
jatkamista 15 omassa eläkeiässä
(n=245)
työpaikalla suhtauduttiin ikääntyviin 53
työntekijöihin erittäin/ melko 52
myönteisesti 42 ennen omaa eläkeikää
32 (n=96)
työpaikalla suhtauduttiin erittäin/
Lähdetiedot: Työssäjatkamiskyselyt 2011
melko kielteisesti työntekijöihin, joiden työkyvyttömyyseläke
työkyky alkoi heiketä (e/m myönt. 18 %) (n=197)
46
0 10 20 30 40 50 60
Prosenttia
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012 16

17. Tuen saaminen työpaikalta ja työterveyshuollosta
tuki- ja liikuntaelinoireiden ja mielenterveyssyiden perusteella
työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä (n=87 ja 88)
Eläkkeen 1.
myöntämisperuste
Tuki työ- tuki- ja liikuntaelinoireet 56 19 25 Tuen saaminen
paikalta
mielenterveyden häiriöt 66 23 11 ei juuri lainkaan tai melko
vähän
jossain määrin
Tuki työ- tuki- ja liikuntaelinoireet 25 31 44
terveys- melko/ erittäin paljon
huollosta mielenterveyden häiriöt 32 33 34
0 20 40 60 80 100
Prosenttia
Lähdetiedot: Työssäjatkamiskyselyt 2011
Työkyvyttömyys-
Arvosana työpaikan tuelle 0-10 4,8
eläkkeelle siirtyneet
(kaikki, n=197) Arvosana työterveyshuollon tuelle 0-10 6,9
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012 17

18. Työpaikan yleinen suhtautumistapa työssä
jatkamiseen eri eläkejoustoryhmissä (eläkeikä ≥63,0 v)
Työpaikan yleinen suhtautumistapa oli 67
39
jatkamiseen kannustava tai sen salliva 40 Vanhuus-
eläkkeelle
Työpaikalla kannustettiin jatkamaan vain 6
omaan eläkeikään tai ylipäänsä pidettiin 25 omaa eläkeikää
18
siihen asti jatkamista normaalina myöhemmin
(n=292)
Työpaikalla pidettiin suotavana siirtyä 4
eläkkeelle heti, kun se on joustavan 10
7 omassa
eläkeiän puitteissa mahdollista
eläkeiässä
(n=240)
Suhtautuminen vaihteli eläkeikään tulevan 14
10
henkilön mukaan 15 ennen omaa
Lähdetiedot: Työssäjatkamiskyselyt 2011
eläkeikää
10 (n=90)
Asiasta ei keskusteltu lainkaan 17
21
0 10 20 30 40 50 60 70
Prosenttia
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012 18

19. Mitkä tekijät saivat jatkamaan työssä tai siirtymään pois eläkettään
myöhentäneillä, omassa eläkeiässä siirtyneillä ja eläkettä aikaistaneilla
Asiasisältöjen mukaan luokitellut avovastaukset; yhdellä vastaajalla voi olla useampia perusteita
(Luokittelu: Petra Sohlman-Kinnari)
Myöhentäneet Omassa eläkeiässä Aikaistaneet
(n=285) (n=232) (n=84)
Työn mielekkyys, työtehtävät 1 50 9 6 6
Taloudelliset kannusteet 1 30 2 7 11
Terveydentila 3 26 10 3 21 1
Työilmapiiri 2 22 4 2 11
Työn organisointi ja johtaminen 4 11 22 5 20 1
Työpaikan paine 2 11 10 1 6
Perhesyyt 4 10 15 20
Työtilanne 2 10 32 11
Väsyminen/jaksaminen 1 7 13 1 8
Oma elämä 1 6 13 12 2
Lähdetiedot: Työssäjatkamiskyselyt 2011
Org.muutokset, tuott.ohjelma 8 3 22 1 24
42 28 1 17 1
Sopiva ikä/ työura
1
1
0 2 5
Pakollinen eroamisikä
10 0 10 20 30 40 50 30 20 10 0 10 30 20 10 0 10
% % %
sai siirtymään eläkkeelle sai jatkamaan työssä
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012 19

20. Vain yhden perusteen esittäneet eläkettään
myöhentäneistä (n=280)
Myöhentämisen ainoa perustelu (sulkeissa
Prosenttia
esiintymisprosentti perusteluna yhteensä
kaikista
yleisimmissä perusteluissa)
Työtehtävät/ työn mielekkyys (kaikkiaan 50 %) 18,9
Taloudelliset kannusteet (30 %) 6,8
Organisaation tarpeet / muutosaikataulu 3,2
Perhesyyt 2,5
Terveys ja jaksaminen (26 %) 1,4
Sopiva ikä 1,4
Ilmapiiri, työtoverit, työyhteisö (22 %) 1,1
Yleinen keskustelu työssä jatkamisesta 0,4
Vain yksi perustelu, osuus vastaajista 35,7
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012 20

21. Työhyvinvoinnin, työn ja terveyden erot erilaisten
työssäjatkamisodotusten mukaan; ikä ≥ 45¹, eläkeikä ≥ 63¹, n~970
työhyvin- työn imua parhaiden henkistä jatkuvia terveys
vointi 9-10 muutaman työn kuormittu- tules- erittäin/
asteikolla kerran piirteiden neisuutta oireita melko huono
0-10 viikossa tai viidennek- (ghq-12) edellisten tai kohta-
päivittäin sessä 6 kk aikana Lainen
% % (po. 20 %) % % %
jatkaa jo eläkeiän jälkeen
(2,5 %) 57 83 38 8 21 17
uskoo jatkavansa
41 73 30 11 12 19
73 %
eläkeiän jälkeen (11 %)
näillä näkymin pystyy
jatkamaan eläkeikään 29 61 22 14 23 23
(60 %)
ei ole varma, pystyykö
27 %
8 34 8 35 48 56
Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? 2010
jatkamaan eläkeikään
(21 %)
tuskin pystyy jatkamaan 3 26 3 50 60 62
eläkeikään (6 %)
¹Tarkasteluun on valittu yli 45-vuotiat, joilla eläkkeelle siirtymisen pohtimiselle on jo realistisemmat perusteet kuin nuoremmilla.
Eläkeikä on yhdenmukaisuuden vuoksi rajattu vähintään 63 vuoteen, jolloin mm. sotilaseläkeoikeutetut ovat ulkopuolella.
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012 21

22. Psykososiaaliset työolot väliin tulevana tekijänä terveyden ja
työssä jaksamisodotusten välisessä yhteydessä yli 45-vuotiaalla valtion
henkilöstöllä, jolla eläkeikä vähintään 63 v.
Uskoo pystyvänsä työskentelemään vähintään eläkeikään asti, %
100 98
Terveydentila
90 91
(ilmoitettu myös luokan
80 81 koko ja osuus kaikista)
77
70
erittäin hyvä n=154/ 16 %
60 64
50 50 melko hyvä n=516 /53 %
45
40
30 kohtalainen n=254/ 26 %
20
14 erittäin/melko huono
10
n=52/ 5 %*
0
Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? 2010
heikoimpien *vastaajamäärän pienuuden vuoksi
heikoimpien toiseksi
toiseksi keskimmäinen
keskim- toiseksi
toiseksi parhaiden
parhaiden tulos ei tilastollisesti merkitsevä, mutta
työolojen heikoimpien viidennes parhaiden työolojen
työolojen heikoin mäinen paras työolojen odotusten suuntainen
viidennes työolojen työolojen viidennes
viidennes viidennes viidennes viidennes viidennes
Psykososiaalisten ja organisatoristen työolojen viidennekset
(määritettynä n. 40 muuttujan keskiarvon mukaan koko aineistosta)
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012 22

23. Yhteenvetoa (1)
• Työ ja psykososiaaliset työolot keskeinen tekijä työhyvinvoinnin ja työn imun
taustalla
• Työpanos vahvasti yhteydessä työhyvinvointiin ja työn imuun
• Työoloilla, työhyvinvoinnilla, terveydentilalla yms. voidaan huomattavalta
osin selittää selviytymistä eläkeikään asti
• Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneille on kasautunut ”huono-osaisuutta”,
työkyvyttömyysriski suuri, jos kuormitustekijöiden vastapainona ei ole
voimavaroja antavia tekijöitä; taustalla voi luonnollisesti olla myös hyvin
yksilöllisiä tai äkillisiä tilanteita
• Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet pitävät erityisesti työpaikalta
saamaansa tukea työssä selviytymiselle vähäisenä; odotuksia olisi ollut
enemmän myös työterveyshuollolle yhteistyö, välittäminen, puuttuminen
tärkeää kaikilla tasoilla
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012 23

24. Yhteenvetoa (2)
• Eläkeikäjouston valintaan asti selvinneillä yleensä verrattain hyvä tilanne eri
mittareilla
• Työn mielekkyys selkein työssä jatkamiseen kannustava tekijä, lisäksi
taloudelliset tekijät, hyvä terveydentila ja työilmapiiri useimmin mainittuja
perusteita, tosin harvoin yksinään
• Eläkettään aikaistaneilla tai omassa eläkeiässä siirtyneillä yleisimpiä työstä
poistumisen perusteita ongelmat työn organisoinnissa ja johtamisessa sekä
organisaatiomuutokset ja tuottavuusohjelma; työn ulkopuolisista tekijöistä
terveys- ja perhesyyt yleisimpiä
• Kaikissa ryhmissä olisi edelleen jatkopotentiaalia sopivissa oloissa
• Työpaikan rooli ja suhtautuminen työssä jatkamiseen ollut selkeästi myönteisin
eläkettään myöhentäneillä ja yleensä työpaikoilla, joilla toimintatavat ovat
muiltakin osin keskimääräistä paremmat  palveleeko jatkaminen siellä
suunnitellummin sekä työpaikan että työntekijän intressejä?
Irma Väänänen-Tomppo 15.5.2012 24

25. Kiitos!