SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo
1 von 20
Downloaden Sie, um offline zu lesen
Eurokriisin taustat
Lauri Holappa

Eurokriisi ja demokratia -seminaari
1.11.2013

www.helsinki.fi/yliopisto

1
Luennon sisältö
1. Miten eurokriisiin ajauduttiin?
2. Miten kriisiä on yritetty ratkaista?
3. Mitä pitäisi tehdä?

Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/
Eurokriisi

www.helsinki.fi/yliopisto

4.11.2013

2
Miten eurokriisiin ajauduttiin?
• Eurokriisin taustalla kolme syytä
• Välittömänä syynä globaali finanssikriisi
• Rakenteellisina tekijöinä euroalueen sisäiset
epätasapainot sekä EMU-järjestelmän
institutionaalinen perusta

Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/
Eurokriisi

www.helsinki.fi/yliopisto

4.11.2013

3
Kriisin syyt I: finanssikriisi ja
budjettialijäämät
• Globaali finanssikriisi johti kokonaistuotannon
laskuun ja työttömyyden lisääntymiseen euroalueella
• Valtioiden verotulot ehtyivät
• Valtioiden menorakenne ei muuttunut, joten valtioiden
budjettialijäämät ja julkinen velkaantuminen kasvoivat
• Budjettiautomatiikka

4

www.helsinki.fi/yliopisto
Kriisin syyt II: euroalueen
epätasapainot (1)
• Saksan talouspolitiikan perustana on ollut
vientivetoinen kasvumalli aina toisesta
maailmansodasta lähtien
• Mallista entistä aggressiivisempi Gerhard Schröderin
kaudella (Agenda 2010)

• Suomi, Itävalta ja Alankomaat muita
vientivetoisuuteen nojanneita euromaita

Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi

www.helsinki.fi/yliopisto

4.11.2013

5
Kriisin syyt II: euroalueen
epätasapainot (2)
• Yksityisen sektorin rahoitustase + ulkomaansektorin
rahoitustase + julkisen sektorin rahoitustase = 0
• Kaikki euroalueen kriisitaloudet ovat kärsineet
pitkittyneistä vaihtotaseiden alijäämistä
• Jos vaihtotaseen alijäämän vallitessa valtio toteuttaa
budjettiylijäämiä, on seurauksena yksityisen sektorin
nettovelkaantuminen

www.helsinki.fi/yliopisto

6
Kriisin syyt II: euroalueen
epätasapainot (3)
Keskimääräiset vuotuiset vaihtotaseet euroalueella 2002–2009
10

8

6

4

2

%0
GRC

PRT

ESP

IRL

ITA

FRA

BEL

AUT

FIN

DEU

NLD

LUX

-2

-4

-6

-8

-10

Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi

www.helsinki.fi/yliopisto

4.11.2013

7
Kriisin syyt II: euroalueen
epätasapainot (4)
• Osassa euromaista vaihtotaseen alijäämät johtivat
ennen kaikkea yksityisen sektorin
nettovelkaantumiseen
(Espanja, Irlanti, Portugali), osassa euromaista taas
ennen kaikkea julkisiin alijäämiin (Kreikka, Italia)
• Yksityisen sektorin nettovelkaantuminen kääntyi
kuitenkin finanssikriisissä julkiseksi
velkaantumiseksi, joten myös Espanjan, Irlannin ja
Portugalin valtiot ajautuivat velkakriisiin

8

www.helsinki.fi/yliopisto
Kriisin syyt II: euroalueen
epätasapainot (5)
• On epätodennäköistä, että kaikilla euromailla voisi
samanaikaisesti olla ylijäämäinen vaihtotase 
vahvasti integroitunut talousalue
• 57 prosenttia Saksan nettoviennistä kohdistuu
euroalueelle
• 54 prosenttia Kreikan (negatiivisesta) nettoviennistä
kohdistuu euroalueelle

Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi

www.helsinki.fi/yliopisto

4.11.2013

9
Kriisin syyt II: euroalueen
epätasapainot (6)
• Kriisimaat voivat yrittää saattaa vaihtotaseensa
tasapainoon vähentämällä kotimaista kysyntää ja
parantamalla vientikilpailukykyään
• Jos euroalueen kriisimaat haluavat parantaa
kilpailukykykään, niiden olisi vähennettävä
tuotantokustannuksia (esim. heikennettävä
reaalipalkkoja)
• Kriisivaltiot ovat toimineet koko euroalueen
kysyntäpumppuina  palkanalennukset voivat
romahdutta koko euroalueen kysynnän
• Näin myös on käynyt
www.helsinki.fi/yliopisto

10
Kriisin syyt III: rahapoliittisen
suvereniteetin menetys (1)
• Rahapoliittisesti suvereenina voidaan pitää valtiota, joka
laskee liikkeelle oman valuuttansa, jonka velka on
pääasiassa omassa valuutassa ja jolla on kelluva
valuuttakurssi
• Rahapoliittisesti suvereenien valtioiden lainakorot eivät ole
koskaan kapitalismin historiassa nousseet kriisitasolle
• Rahapoliittisesti suvereeni valtio voi milloin tahansa
suorittaa kaikki haluamansa maksut
• Rahapoliittisesti suvereenin valtion politiikkarajoitteena ei
ole maksukyvyttömyys vaan inflaatio
• EMU-jäsenyys poisti EMU-mailta rahapoliittisen
suvereniteetin
• Eurovaltiot eivät ole euron liikkeellelaskijoita, vaan
ainoastaan sen käyttäjiä

11

www.helsinki.fi/yliopisto
12
Kriisin syyt III: rahapoliittisen
suvereniteetin menetys (2)
•

Valtion kulutuksen suora keskuspankkirahoitus ei ole sen inflatorisempaa kuin
kulutuksen rahoittaminen luottomarkkinoiden kautta
•

•

Inflaatio ei ole seurausta rahamäärän kasvusta, vaan siitä että kokonaiskysyntä
ylittää talouden tuotantokapasiteetin

Vaihtoehto 1:
•
•

Valtion kulutusmahdollisuudet lisääntyvät

•

•

Keskuspankki ostaa valtion velkakirjoja
Valtio tekee alijäämäisen budjetin  yksityisen sektorin nettorahavarallisuus kasvaa

Vaihtoehto 2:
•
•

Velkakirjojen myynnin seurauksena valtion kulutusmahdollisuudet lisääntyvät

•

13

Yksityinen sektori menettää velkakirjojen edestä rahavarallisuuttaan, mutta saa tilalle
vastaavan arvoisen valtion velkakirjan, joka on vaihdettavissa valuuttaan milloin
tahansa

•

•

Valtio myy velkakirjojaan yksityiselle sektorille

Valtio tekee alijäämäisen budjetin  yksityisen sektorin nettorahavarallisuus kasvaa

Molemmissa tapauksissa kokonaiskysyntä lisääntyy  joko kokonaistuotannon
kasvu tai hintatason nousu

www.helsinki.fi/yliopisto
Miten eurokriisi on yritetty
ratkaista? (1)
• Kriisin syyksi on määritelty ennen kaikkea
kriisimaiden liian löysä talouspolitiikka, mikä on
johtanut budjettialijäämien kasvuun
• Velkaantuminen on yritetty saada kuriin
menoleikkauksilla ja veronkorotuksilla
• Kriisivaltioiden maksukykyä on samaan aikaan
ylläpidetty hätälainoilla, EKP:n velkakirjojen ostooperaatiolla ja OMT-ohjelmalla
• Ongelmana kuitenkin se, että euroalueen
rakenteellisiin ongelmiin ei olla puututtu

Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi

www.helsinki.fi/yliopisto

4.11.2013

14
Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/
Eurokriisi

4.11.2013

15
Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/
Eurokriisi

4.11.2013

16
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi

4.11.2013

17
Työttömyysasteet euroalueen kriisimaissa 2005–2014

Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/
Eurokriisi

4.11.2013

18
Mitä pitäisi tehdä?
• Maltillinen ratkaisu voisi perustua vaihtotaseiden
epätasapainojen tasaamiseen  tarvitaan
järjestelmä, jossa estetään sekä liian suuret yli- että
alijäämät
• Federatiivinen ratkaisu poistaisi
maksukykyongelman, mutta sille ei ole poliittista
kannatusta
• EMUn purkaminen poistaisi myös maksukykyongelman ja
lisäisi eurovaltioiden talouspoliittista autonomiaa, mutta
voisi olla ainakin lyhyellä aikavälillä epävakautta lisäävä
ratkaisu
• Välittömän kriisin ratkaisu edellyttäisi kokonaiskysynnän
merkittävää kohentamista euroalueella
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi

www.helsinki.fi/yliopisto

4.11.2013

19
Yhteenveto
• Eurokriisin välittömänä syynä oli finanssikriisistä
seurannut valtioiden velkaantumisen kasvu
• Kriisi on koetellut erityisen paljon maita, joissa
julkinen velkaantuminen oli jo ennen kriisiä mittavaa
sekä maita, joissa yksityisen sektorin
nettovelkaantuminen oli voimakasta
• Julkisen tai yksityisen sektorin alijäämien taustalla
ovat pitkäkestoiset vaihtotaseen vajeet
• Julkinen velkaantuminen aiheutti eurovaltioille
mittavia ongelmia, koska ne ovat luopuneet
rahapoliittisesta suvereniteetistaan
20

www.helsinki.fi/yliopisto

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

モノタロウの1900万商品を検索する Elasticsearch構築運用事例(2022-10-26 第50回Elasticsearch 勉強会発表資料)
モノタロウの1900万商品を検索する Elasticsearch構築運用事例(2022-10-26 第50回Elasticsearch 勉強会発表資料)モノタロウの1900万商品を検索する Elasticsearch構築運用事例(2022-10-26 第50回Elasticsearch 勉強会発表資料)
モノタロウの1900万商品を検索する Elasticsearch構築運用事例(2022-10-26 第50回Elasticsearch 勉強会発表資料)株式会社MonotaRO Tech Team
 
[DI03] DWH スペシャリストが語る! Azure SQL Data Warehouse チューニングの勘所
[DI03] DWH スペシャリストが語る! Azure SQL Data Warehouse チューニングの勘所[DI03] DWH スペシャリストが語る! Azure SQL Data Warehouse チューニングの勘所
[DI03] DWH スペシャリストが語る! Azure SQL Data Warehouse チューニングの勘所de:code 2017
 
Mac ecs14.2021on hb
Mac ecs14.2021on hbMac ecs14.2021on hb
Mac ecs14.2021on hbssuserca5598
 
R&D部門におけるデータ共有・利活用はなぜ難しいのか
R&D部門におけるデータ共有・利活用はなぜ難しいのかR&D部門におけるデータ共有・利活用はなぜ難しいのか
R&D部門におけるデータ共有・利活用はなぜ難しいのか恵 桂木
 
Format string Attack
Format string AttackFormat string Attack
Format string Attackicchy
 
SQL Serverでデータ連携をする
SQL Serverでデータ連携をするSQL Serverでデータ連携をする
SQL Serverでデータ連携をするssuser6a2c40
 
Эконометрикс
ЭконометриксЭконометрикс
ЭконометриксIkhzasag SEZS
 
MacroL7.2019 -2020
MacroL7.2019 -2020MacroL7.2019 -2020
MacroL7.2019 -2020hicheel2020
 
あなたのクラウドは大丈夫?NRI実務者が教えるセキュリティの傾向と対策 (Oracle Cloudウェビナーシリーズ: 2021年11月24日)
あなたのクラウドは大丈夫?NRI実務者が教えるセキュリティの傾向と対策 (Oracle Cloudウェビナーシリーズ: 2021年11月24日)あなたのクラウドは大丈夫?NRI実務者が教えるセキュリティの傾向と対策 (Oracle Cloudウェビナーシリーズ: 2021年11月24日)
あなたのクラウドは大丈夫?NRI実務者が教えるセキュリティの傾向と対策 (Oracle Cloudウェビナーシリーズ: 2021年11月24日)オラクルエンジニア通信
 
эдийн засгийн интеграци
эдийн засгийн интеграциэдийн засгийн интеграци
эдийн засгийн интеграциSilence Javkhlan
 
Big Rock Brewery
Big Rock BreweryBig Rock Brewery
Big Rock Breweryjonholt523
 
AESについて 輪講資料
AESについて 輪講資料AESについて 輪講資料
AESについて 輪講資料Sorasuke
 
GoldenGateテクニカルセミナー3「Oracle GoldenGate Technical Deep Dive」(2016/5/11)
GoldenGateテクニカルセミナー3「Oracle GoldenGate Technical Deep Dive」(2016/5/11)GoldenGateテクニカルセミナー3「Oracle GoldenGate Technical Deep Dive」(2016/5/11)
GoldenGateテクニカルセミナー3「Oracle GoldenGate Technical Deep Dive」(2016/5/11)オラクルエンジニア通信
 
情報検索の基礎
情報検索の基礎情報検索の基礎
情報検索の基礎Retrieva inc.
 

Was ist angesagt? (20)

леdf
леdfлеdf
леdf
 
モノタロウの1900万商品を検索する Elasticsearch構築運用事例(2022-10-26 第50回Elasticsearch 勉強会発表資料)
モノタロウの1900万商品を検索する Elasticsearch構築運用事例(2022-10-26 第50回Elasticsearch 勉強会発表資料)モノタロウの1900万商品を検索する Elasticsearch構築運用事例(2022-10-26 第50回Elasticsearch 勉強会発表資料)
モノタロウの1900万商品を検索する Elasticsearch構築運用事例(2022-10-26 第50回Elasticsearch 勉強会発表資料)
 
[DI03] DWH スペシャリストが語る! Azure SQL Data Warehouse チューニングの勘所
[DI03] DWH スペシャリストが語る! Azure SQL Data Warehouse チューニングの勘所[DI03] DWH スペシャリストが語る! Azure SQL Data Warehouse チューニングの勘所
[DI03] DWH スペシャリストが語る! Azure SQL Data Warehouse チューニングの勘所
 
Mac ecs14.2021on hb
Mac ecs14.2021on hbMac ecs14.2021on hb
Mac ecs14.2021on hb
 
R&D部門におけるデータ共有・利活用はなぜ難しいのか
R&D部門におけるデータ共有・利活用はなぜ難しいのかR&D部門におけるデータ共有・利活用はなぜ難しいのか
R&D部門におけるデータ共有・利活用はなぜ難しいのか
 
Format string Attack
Format string AttackFormat string Attack
Format string Attack
 
Lect 1
Lect 1Lect 1
Lect 1
 
SQL Serverでデータ連携をする
SQL Serverでデータ連携をするSQL Serverでデータ連携をする
SQL Serverでデータ連携をする
 
Mac ecs5.2021h
Mac ecs5.2021hMac ecs5.2021h
Mac ecs5.2021h
 
Эконометрикс
ЭконометриксЭконометрикс
Эконометрикс
 
MacroL7.2019 -2020
MacroL7.2019 -2020MacroL7.2019 -2020
MacroL7.2019 -2020
 
あなたのクラウドは大丈夫?NRI実務者が教えるセキュリティの傾向と対策 (Oracle Cloudウェビナーシリーズ: 2021年11月24日)
あなたのクラウドは大丈夫?NRI実務者が教えるセキュリティの傾向と対策 (Oracle Cloudウェビナーシリーズ: 2021年11月24日)あなたのクラウドは大丈夫?NRI実務者が教えるセキュリティの傾向と対策 (Oracle Cloudウェビナーシリーズ: 2021年11月24日)
あなたのクラウドは大丈夫?NRI実務者が教えるセキュリティの傾向と対策 (Oracle Cloudウェビナーシリーズ: 2021年11月24日)
 
эдийн засгийн интеграци
эдийн засгийн интеграциэдийн засгийн интеграци
эдийн засгийн интеграци
 
Big Rock Brewery
Big Rock BreweryBig Rock Brewery
Big Rock Brewery
 
AESについて 輪講資料
AESについて 輪講資料AESについて 輪講資料
AESについて 輪講資料
 
Macro l 15
Macro l 15Macro l 15
Macro l 15
 
GoldenGateテクニカルセミナー3「Oracle GoldenGate Technical Deep Dive」(2016/5/11)
GoldenGateテクニカルセミナー3「Oracle GoldenGate Technical Deep Dive」(2016/5/11)GoldenGateテクニカルセミナー3「Oracle GoldenGate Technical Deep Dive」(2016/5/11)
GoldenGateテクニカルセミナー3「Oracle GoldenGate Technical Deep Dive」(2016/5/11)
 
情報検索の基礎
情報検索の基礎情報検索の基礎
情報検索の基礎
 
ОУТ-1
ОУТ-1ОУТ-1
ОУТ-1
 
Mac ecs4.2021 h
Mac ecs4.2021 hMac ecs4.2021 h
Mac ecs4.2021 h
 

Ähnlich wie Eurokriisin taustat

Jussi Ahokas & Lauri Holappa: Ankeudesta aurinkoon -diat 1.4.2015
Jussi Ahokas & Lauri Holappa: Ankeudesta aurinkoon -diat 1.4.2015Jussi Ahokas & Lauri Holappa: Ankeudesta aurinkoon -diat 1.4.2015
Jussi Ahokas & Lauri Holappa: Ankeudesta aurinkoon -diat 1.4.2015Elina Vainikainen
 
Aloite 2/2015: Velkasovittelu Euroopassa
Aloite 2/2015: Velkasovittelu EuroopassaAloite 2/2015: Velkasovittelu Euroopassa
Aloite 2/2015: Velkasovittelu EuroopassaElina Vainikainen
 
Miten euroalue kehittyy?
Miten euroalue kehittyy?Miten euroalue kehittyy?
Miten euroalue kehittyy?Teemu Lahtinen
 
Aloite 2/2014: Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu
Aloite 2/2014: Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisuAloite 2/2014: Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu
Aloite 2/2014: Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisuElina Vainikainen
 
Kansantalouden koko kuva
Kansantalouden koko kuvaKansantalouden koko kuva
Kansantalouden koko kuvateppoeskelinen
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...Suomen Pankki
 
Kypros kalvot sdp
Kypros kalvot sdpKypros kalvot sdp
Kypros kalvot sdpSDP
 
Euron tragedia: 50 vuotta liian aikaisin? Vesa Kanniainen
Euron tragedia: 50 vuotta liian aikaisin? Vesa KanniainenEuron tragedia: 50 vuotta liian aikaisin? Vesa Kanniainen
Euron tragedia: 50 vuotta liian aikaisin? Vesa KanniainenTilastokeskus
 
Jouko Vilmunen, Turun Kauppakorkeakoulu - Miltä suomen talouspolitiikka näy...
Jouko Vilmunen, Turun Kauppakorkeakoulu - Miltä suomen talouspolitiikka näy...Jouko Vilmunen, Turun Kauppakorkeakoulu - Miltä suomen talouspolitiikka näy...
Jouko Vilmunen, Turun Kauppakorkeakoulu - Miltä suomen talouspolitiikka näy...Turun Talouspäivät
 

Ähnlich wie Eurokriisin taustat (20)

Jussi Ahokas & Lauri Holappa: Ankeudesta aurinkoon -diat 1.4.2015
Jussi Ahokas & Lauri Holappa: Ankeudesta aurinkoon -diat 1.4.2015Jussi Ahokas & Lauri Holappa: Ankeudesta aurinkoon -diat 1.4.2015
Jussi Ahokas & Lauri Holappa: Ankeudesta aurinkoon -diat 1.4.2015
 
Aloite 2/2015: Velkasovittelu Euroopassa
Aloite 2/2015: Velkasovittelu EuroopassaAloite 2/2015: Velkasovittelu Euroopassa
Aloite 2/2015: Velkasovittelu Euroopassa
 
Miten euroalue kehittyy?
Miten euroalue kehittyy?Miten euroalue kehittyy?
Miten euroalue kehittyy?
 
Aloite 2/2014: Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu
Aloite 2/2014: Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisuAloite 2/2014: Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu
Aloite 2/2014: Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu
 
Ty42008
Ty42008Ty42008
Ty42008
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2008
Talous ja Yhteiskunta 4/2008Talous ja Yhteiskunta 4/2008
Talous ja Yhteiskunta 4/2008
 
Kansantalouden koko kuva
Kansantalouden koko kuvaKansantalouden koko kuva
Kansantalouden koko kuva
 
Kasvun hitain vaihe on ohi
Kasvun hitain vaihe on ohiKasvun hitain vaihe on ohi
Kasvun hitain vaihe on ohi
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2014
Talous ja Yhteiskunta 1/2014Talous ja Yhteiskunta 1/2014
Talous ja Yhteiskunta 1/2014
 
Ty12014
Ty12014Ty12014
Ty12014
 
Ty22014
Ty22014Ty22014
Ty22014
 
Talous ja Yhteiskunta 2/2014
Talous ja Yhteiskunta 2/2014Talous ja Yhteiskunta 2/2014
Talous ja Yhteiskunta 2/2014
 
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...
Pääjohtaja Olli Rehn: Eurokriisin opit ja koronakriisin talouspolitiikka. Hel...
 
Kypros kalvot sdp
Kypros kalvot sdpKypros kalvot sdp
Kypros kalvot sdp
 
Euron tragedia: 50 vuotta liian aikaisin? Vesa Kanniainen
Euron tragedia: 50 vuotta liian aikaisin? Vesa KanniainenEuron tragedia: 50 vuotta liian aikaisin? Vesa Kanniainen
Euron tragedia: 50 vuotta liian aikaisin? Vesa Kanniainen
 
Jouko Vilmunen, Turun Kauppakorkeakoulu - Miltä suomen talouspolitiikka näy...
Jouko Vilmunen, Turun Kauppakorkeakoulu - Miltä suomen talouspolitiikka näy...Jouko Vilmunen, Turun Kauppakorkeakoulu - Miltä suomen talouspolitiikka näy...
Jouko Vilmunen, Turun Kauppakorkeakoulu - Miltä suomen talouspolitiikka näy...
 
Talous ja Yhteiskunta 1/2004
Talous ja Yhteiskunta 1/2004Talous ja Yhteiskunta 1/2004
Talous ja Yhteiskunta 1/2004
 
Ty12004
Ty12004Ty12004
Ty12004
 
Talous & Yhteiskunta 3/2018
Talous & Yhteiskunta 3/2018Talous & Yhteiskunta 3/2018
Talous & Yhteiskunta 3/2018
 
Talous ja Yhteiskunta 4/2007
Talous ja Yhteiskunta 4/2007Talous ja Yhteiskunta 4/2007
Talous ja Yhteiskunta 4/2007
 

Mehr von Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus

Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?
Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?
Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus
 
Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...
Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...
Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus
 

Mehr von Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus (20)

Miten EU tukee Ukrainaa?
Miten EU tukee Ukrainaa?Miten EU tukee Ukrainaa?
Miten EU tukee Ukrainaa?
 
EU energiakriisissä
EU energiakriisissäEU energiakriisissä
EU energiakriisissä
 
EU:n ulkosuhteet — case Turkki
EU:n ulkosuhteet — case TurkkiEU:n ulkosuhteet — case Turkki
EU:n ulkosuhteet — case Turkki
 
Yhdysvaltain vaalit ja EU
Yhdysvaltain vaalit ja EUYhdysvaltain vaalit ja EU
Yhdysvaltain vaalit ja EU
 
Brexit ja Britannian parlamenttivaalit 2019
Brexit ja Britannian parlamenttivaalit 2019Brexit ja Britannian parlamenttivaalit 2019
Brexit ja Britannian parlamenttivaalit 2019
 
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheetEU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
 
Saksa ja EU:n talous
Saksa ja EU:n talousSaksa ja EU:n talous
Saksa ja EU:n talous
 
Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?
Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?
Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?
 
Brexit – To be confirmed
Brexit – To be confirmedBrexit – To be confirmed
Brexit – To be confirmed
 
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheetEU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
 
Saksa ja EU:n talous
Saksa ja EU:n talousSaksa ja EU:n talous
Saksa ja EU:n talous
 
Keski- ja Itä-Euroopan poliittiset trendit ja sielunmaisema
Keski- ja Itä-Euroopan poliittiset trendit ja sielunmaisemaKeski- ja Itä-Euroopan poliittiset trendit ja sielunmaisema
Keski- ja Itä-Euroopan poliittiset trendit ja sielunmaisema
 
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EUKansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
 
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EUKansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
 
Tapio Raunio: Suomen EU-politiikka
Tapio Raunio: Suomen EU-politiikkaTapio Raunio: Suomen EU-politiikka
Tapio Raunio: Suomen EU-politiikka
 
Juha Jokela: EU Saksan vaalien jälkeen
Juha Jokela: EU Saksan vaalien jälkeenJuha Jokela: EU Saksan vaalien jälkeen
Juha Jokela: EU Saksan vaalien jälkeen
 
Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...
Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...
Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...
 
Tuomas Iso-Markku: EUn puolustusulottuvuuden näkymät
Tuomas Iso-Markku: EUn puolustusulottuvuuden näkymätTuomas Iso-Markku: EUn puolustusulottuvuuden näkymät
Tuomas Iso-Markku: EUn puolustusulottuvuuden näkymät
 
Timo Miettinen: EMUn kehitys Saksan vaalien jälkeen
Timo Miettinen: EMUn kehitys Saksan vaalien jälkeenTimo Miettinen: EMUn kehitys Saksan vaalien jälkeen
Timo Miettinen: EMUn kehitys Saksan vaalien jälkeen
 
Juha Raitio: Brexit
Juha Raitio: BrexitJuha Raitio: Brexit
Juha Raitio: Brexit
 

Eurokriisin taustat

  • 1. Eurokriisin taustat Lauri Holappa Eurokriisi ja demokratia -seminaari 1.11.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 1
  • 2. Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty ratkaista? 3. Mitä pitäisi tehdä? Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Eurokriisi www.helsinki.fi/yliopisto 4.11.2013 2
  • 3. Miten eurokriisiin ajauduttiin? • Eurokriisin taustalla kolme syytä • Välittömänä syynä globaali finanssikriisi • Rakenteellisina tekijöinä euroalueen sisäiset epätasapainot sekä EMU-järjestelmän institutionaalinen perusta Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Eurokriisi www.helsinki.fi/yliopisto 4.11.2013 3
  • 4. Kriisin syyt I: finanssikriisi ja budjettialijäämät • Globaali finanssikriisi johti kokonaistuotannon laskuun ja työttömyyden lisääntymiseen euroalueella • Valtioiden verotulot ehtyivät • Valtioiden menorakenne ei muuttunut, joten valtioiden budjettialijäämät ja julkinen velkaantuminen kasvoivat • Budjettiautomatiikka 4 www.helsinki.fi/yliopisto
  • 5. Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot (1) • Saksan talouspolitiikan perustana on ollut vientivetoinen kasvumalli aina toisesta maailmansodasta lähtien • Mallista entistä aggressiivisempi Gerhard Schröderin kaudella (Agenda 2010) • Suomi, Itävalta ja Alankomaat muita vientivetoisuuteen nojanneita euromaita Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 4.11.2013 5
  • 6. Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot (2) • Yksityisen sektorin rahoitustase + ulkomaansektorin rahoitustase + julkisen sektorin rahoitustase = 0 • Kaikki euroalueen kriisitaloudet ovat kärsineet pitkittyneistä vaihtotaseiden alijäämistä • Jos vaihtotaseen alijäämän vallitessa valtio toteuttaa budjettiylijäämiä, on seurauksena yksityisen sektorin nettovelkaantuminen www.helsinki.fi/yliopisto 6
  • 7. Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot (3) Keskimääräiset vuotuiset vaihtotaseet euroalueella 2002–2009 10 8 6 4 2 %0 GRC PRT ESP IRL ITA FRA BEL AUT FIN DEU NLD LUX -2 -4 -6 -8 -10 Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 4.11.2013 7
  • 8. Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot (4) • Osassa euromaista vaihtotaseen alijäämät johtivat ennen kaikkea yksityisen sektorin nettovelkaantumiseen (Espanja, Irlanti, Portugali), osassa euromaista taas ennen kaikkea julkisiin alijäämiin (Kreikka, Italia) • Yksityisen sektorin nettovelkaantuminen kääntyi kuitenkin finanssikriisissä julkiseksi velkaantumiseksi, joten myös Espanjan, Irlannin ja Portugalin valtiot ajautuivat velkakriisiin 8 www.helsinki.fi/yliopisto
  • 9. Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot (5) • On epätodennäköistä, että kaikilla euromailla voisi samanaikaisesti olla ylijäämäinen vaihtotase  vahvasti integroitunut talousalue • 57 prosenttia Saksan nettoviennistä kohdistuu euroalueelle • 54 prosenttia Kreikan (negatiivisesta) nettoviennistä kohdistuu euroalueelle Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 4.11.2013 9
  • 10. Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot (6) • Kriisimaat voivat yrittää saattaa vaihtotaseensa tasapainoon vähentämällä kotimaista kysyntää ja parantamalla vientikilpailukykyään • Jos euroalueen kriisimaat haluavat parantaa kilpailukykykään, niiden olisi vähennettävä tuotantokustannuksia (esim. heikennettävä reaalipalkkoja) • Kriisivaltiot ovat toimineet koko euroalueen kysyntäpumppuina  palkanalennukset voivat romahdutta koko euroalueen kysynnän • Näin myös on käynyt www.helsinki.fi/yliopisto 10
  • 11. Kriisin syyt III: rahapoliittisen suvereniteetin menetys (1) • Rahapoliittisesti suvereenina voidaan pitää valtiota, joka laskee liikkeelle oman valuuttansa, jonka velka on pääasiassa omassa valuutassa ja jolla on kelluva valuuttakurssi • Rahapoliittisesti suvereenien valtioiden lainakorot eivät ole koskaan kapitalismin historiassa nousseet kriisitasolle • Rahapoliittisesti suvereeni valtio voi milloin tahansa suorittaa kaikki haluamansa maksut • Rahapoliittisesti suvereenin valtion politiikkarajoitteena ei ole maksukyvyttömyys vaan inflaatio • EMU-jäsenyys poisti EMU-mailta rahapoliittisen suvereniteetin • Eurovaltiot eivät ole euron liikkeellelaskijoita, vaan ainoastaan sen käyttäjiä 11 www.helsinki.fi/yliopisto
  • 12. 12
  • 13. Kriisin syyt III: rahapoliittisen suvereniteetin menetys (2) • Valtion kulutuksen suora keskuspankkirahoitus ei ole sen inflatorisempaa kuin kulutuksen rahoittaminen luottomarkkinoiden kautta • • Inflaatio ei ole seurausta rahamäärän kasvusta, vaan siitä että kokonaiskysyntä ylittää talouden tuotantokapasiteetin Vaihtoehto 1: • • Valtion kulutusmahdollisuudet lisääntyvät • • Keskuspankki ostaa valtion velkakirjoja Valtio tekee alijäämäisen budjetin  yksityisen sektorin nettorahavarallisuus kasvaa Vaihtoehto 2: • • Velkakirjojen myynnin seurauksena valtion kulutusmahdollisuudet lisääntyvät • 13 Yksityinen sektori menettää velkakirjojen edestä rahavarallisuuttaan, mutta saa tilalle vastaavan arvoisen valtion velkakirjan, joka on vaihdettavissa valuuttaan milloin tahansa • • Valtio myy velkakirjojaan yksityiselle sektorille Valtio tekee alijäämäisen budjetin  yksityisen sektorin nettorahavarallisuus kasvaa Molemmissa tapauksissa kokonaiskysyntä lisääntyy  joko kokonaistuotannon kasvu tai hintatason nousu www.helsinki.fi/yliopisto
  • 14. Miten eurokriisi on yritetty ratkaista? (1) • Kriisin syyksi on määritelty ennen kaikkea kriisimaiden liian löysä talouspolitiikka, mikä on johtanut budjettialijäämien kasvuun • Velkaantuminen on yritetty saada kuriin menoleikkauksilla ja veronkorotuksilla • Kriisivaltioiden maksukykyä on samaan aikaan ylläpidetty hätälainoilla, EKP:n velkakirjojen ostooperaatiolla ja OMT-ohjelmalla • Ongelmana kuitenkin se, että euroalueen rakenteellisiin ongelmiin ei olla puututtu Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 4.11.2013 14
  • 15. Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Eurokriisi 4.11.2013 15
  • 16. Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Eurokriisi 4.11.2013 16
  • 17. Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 4.11.2013 17
  • 18. Työttömyysasteet euroalueen kriisimaissa 2005–2014 Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/ Eurokriisi 4.11.2013 18
  • 19. Mitä pitäisi tehdä? • Maltillinen ratkaisu voisi perustua vaihtotaseiden epätasapainojen tasaamiseen  tarvitaan järjestelmä, jossa estetään sekä liian suuret yli- että alijäämät • Federatiivinen ratkaisu poistaisi maksukykyongelman, mutta sille ei ole poliittista kannatusta • EMUn purkaminen poistaisi myös maksukykyongelman ja lisäisi eurovaltioiden talouspoliittista autonomiaa, mutta voisi olla ainakin lyhyellä aikavälillä epävakautta lisäävä ratkaisu • Välittömän kriisin ratkaisu edellyttäisi kokonaiskysynnän merkittävää kohentamista euroalueella Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 4.11.2013 19
  • 20. Yhteenveto • Eurokriisin välittömänä syynä oli finanssikriisistä seurannut valtioiden velkaantumisen kasvu • Kriisi on koetellut erityisen paljon maita, joissa julkinen velkaantuminen oli jo ennen kriisiä mittavaa sekä maita, joissa yksityisen sektorin nettovelkaantuminen oli voimakasta • Julkisen tai yksityisen sektorin alijäämien taustalla ovat pitkäkestoiset vaihtotaseen vajeet • Julkinen velkaantuminen aiheutti eurovaltioille mittavia ongelmia, koska ne ovat luopuneet rahapoliittisesta suvereniteetistaan 20 www.helsinki.fi/yliopisto