2. Luennon sisältö
1. Miten eurokriisiin ajauduttiin?
2. Miten kriisiä on yritetty ratkaista?
3. Mitä pitäisi tehdä?
Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/
Eurokriisi
www.helsinki.fi/yliopisto
4.11.2013
2
3. Miten eurokriisiin ajauduttiin?
• Eurokriisin taustalla kolme syytä
• Välittömänä syynä globaali finanssikriisi
• Rakenteellisina tekijöinä euroalueen sisäiset
epätasapainot sekä EMU-järjestelmän
institutionaalinen perusta
Valtiotieteellinen tiedekunta / Lauri Holappa/
Eurokriisi
www.helsinki.fi/yliopisto
4.11.2013
3
4. Kriisin syyt I: finanssikriisi ja
budjettialijäämät
• Globaali finanssikriisi johti kokonaistuotannon
laskuun ja työttömyyden lisääntymiseen euroalueella
• Valtioiden verotulot ehtyivät
• Valtioiden menorakenne ei muuttunut, joten valtioiden
budjettialijäämät ja julkinen velkaantuminen kasvoivat
• Budjettiautomatiikka
4
www.helsinki.fi/yliopisto
5. Kriisin syyt II: euroalueen
epätasapainot (1)
• Saksan talouspolitiikan perustana on ollut
vientivetoinen kasvumalli aina toisesta
maailmansodasta lähtien
• Mallista entistä aggressiivisempi Gerhard Schröderin
kaudella (Agenda 2010)
• Suomi, Itävalta ja Alankomaat muita
vientivetoisuuteen nojanneita euromaita
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
4.11.2013
5
6. Kriisin syyt II: euroalueen
epätasapainot (2)
• Yksityisen sektorin rahoitustase + ulkomaansektorin
rahoitustase + julkisen sektorin rahoitustase = 0
• Kaikki euroalueen kriisitaloudet ovat kärsineet
pitkittyneistä vaihtotaseiden alijäämistä
• Jos vaihtotaseen alijäämän vallitessa valtio toteuttaa
budjettiylijäämiä, on seurauksena yksityisen sektorin
nettovelkaantuminen
www.helsinki.fi/yliopisto
6
7. Kriisin syyt II: euroalueen
epätasapainot (3)
Keskimääräiset vuotuiset vaihtotaseet euroalueella 2002–2009
10
8
6
4
2
%0
GRC
PRT
ESP
IRL
ITA
FRA
BEL
AUT
FIN
DEU
NLD
LUX
-2
-4
-6
-8
-10
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
4.11.2013
7
8. Kriisin syyt II: euroalueen
epätasapainot (4)
• Osassa euromaista vaihtotaseen alijäämät johtivat
ennen kaikkea yksityisen sektorin
nettovelkaantumiseen
(Espanja, Irlanti, Portugali), osassa euromaista taas
ennen kaikkea julkisiin alijäämiin (Kreikka, Italia)
• Yksityisen sektorin nettovelkaantuminen kääntyi
kuitenkin finanssikriisissä julkiseksi
velkaantumiseksi, joten myös Espanjan, Irlannin ja
Portugalin valtiot ajautuivat velkakriisiin
8
www.helsinki.fi/yliopisto
9. Kriisin syyt II: euroalueen
epätasapainot (5)
• On epätodennäköistä, että kaikilla euromailla voisi
samanaikaisesti olla ylijäämäinen vaihtotase
vahvasti integroitunut talousalue
• 57 prosenttia Saksan nettoviennistä kohdistuu
euroalueelle
• 54 prosenttia Kreikan (negatiivisesta) nettoviennistä
kohdistuu euroalueelle
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
4.11.2013
9
10. Kriisin syyt II: euroalueen
epätasapainot (6)
• Kriisimaat voivat yrittää saattaa vaihtotaseensa
tasapainoon vähentämällä kotimaista kysyntää ja
parantamalla vientikilpailukykyään
• Jos euroalueen kriisimaat haluavat parantaa
kilpailukykykään, niiden olisi vähennettävä
tuotantokustannuksia (esim. heikennettävä
reaalipalkkoja)
• Kriisivaltiot ovat toimineet koko euroalueen
kysyntäpumppuina palkanalennukset voivat
romahdutta koko euroalueen kysynnän
• Näin myös on käynyt
www.helsinki.fi/yliopisto
10
11. Kriisin syyt III: rahapoliittisen
suvereniteetin menetys (1)
• Rahapoliittisesti suvereenina voidaan pitää valtiota, joka
laskee liikkeelle oman valuuttansa, jonka velka on
pääasiassa omassa valuutassa ja jolla on kelluva
valuuttakurssi
• Rahapoliittisesti suvereenien valtioiden lainakorot eivät ole
koskaan kapitalismin historiassa nousseet kriisitasolle
• Rahapoliittisesti suvereeni valtio voi milloin tahansa
suorittaa kaikki haluamansa maksut
• Rahapoliittisesti suvereenin valtion politiikkarajoitteena ei
ole maksukyvyttömyys vaan inflaatio
• EMU-jäsenyys poisti EMU-mailta rahapoliittisen
suvereniteetin
• Eurovaltiot eivät ole euron liikkeellelaskijoita, vaan
ainoastaan sen käyttäjiä
11
www.helsinki.fi/yliopisto
13. Kriisin syyt III: rahapoliittisen
suvereniteetin menetys (2)
•
Valtion kulutuksen suora keskuspankkirahoitus ei ole sen inflatorisempaa kuin
kulutuksen rahoittaminen luottomarkkinoiden kautta
•
•
Inflaatio ei ole seurausta rahamäärän kasvusta, vaan siitä että kokonaiskysyntä
ylittää talouden tuotantokapasiteetin
Vaihtoehto 1:
•
•
Valtion kulutusmahdollisuudet lisääntyvät
•
•
Keskuspankki ostaa valtion velkakirjoja
Valtio tekee alijäämäisen budjetin yksityisen sektorin nettorahavarallisuus kasvaa
Vaihtoehto 2:
•
•
Velkakirjojen myynnin seurauksena valtion kulutusmahdollisuudet lisääntyvät
•
13
Yksityinen sektori menettää velkakirjojen edestä rahavarallisuuttaan, mutta saa tilalle
vastaavan arvoisen valtion velkakirjan, joka on vaihdettavissa valuuttaan milloin
tahansa
•
•
Valtio myy velkakirjojaan yksityiselle sektorille
Valtio tekee alijäämäisen budjetin yksityisen sektorin nettorahavarallisuus kasvaa
Molemmissa tapauksissa kokonaiskysyntä lisääntyy joko kokonaistuotannon
kasvu tai hintatason nousu
www.helsinki.fi/yliopisto
14. Miten eurokriisi on yritetty
ratkaista? (1)
• Kriisin syyksi on määritelty ennen kaikkea
kriisimaiden liian löysä talouspolitiikka, mikä on
johtanut budjettialijäämien kasvuun
• Velkaantuminen on yritetty saada kuriin
menoleikkauksilla ja veronkorotuksilla
• Kriisivaltioiden maksukykyä on samaan aikaan
ylläpidetty hätälainoilla, EKP:n velkakirjojen ostooperaatiolla ja OMT-ohjelmalla
• Ongelmana kuitenkin se, että euroalueen
rakenteellisiin ongelmiin ei olla puututtu
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
4.11.2013
14
19. Mitä pitäisi tehdä?
• Maltillinen ratkaisu voisi perustua vaihtotaseiden
epätasapainojen tasaamiseen tarvitaan
järjestelmä, jossa estetään sekä liian suuret yli- että
alijäämät
• Federatiivinen ratkaisu poistaisi
maksukykyongelman, mutta sille ei ole poliittista
kannatusta
• EMUn purkaminen poistaisi myös maksukykyongelman ja
lisäisi eurovaltioiden talouspoliittista autonomiaa, mutta
voisi olla ainakin lyhyellä aikavälillä epävakautta lisäävä
ratkaisu
• Välittömän kriisin ratkaisu edellyttäisi kokonaiskysynnän
merkittävää kohentamista euroalueella
Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Esityksen nimi
www.helsinki.fi/yliopisto
4.11.2013
19
20. Yhteenveto
• Eurokriisin välittömänä syynä oli finanssikriisistä
seurannut valtioiden velkaantumisen kasvu
• Kriisi on koetellut erityisen paljon maita, joissa
julkinen velkaantuminen oli jo ennen kriisiä mittavaa
sekä maita, joissa yksityisen sektorin
nettovelkaantuminen oli voimakasta
• Julkisen tai yksityisen sektorin alijäämien taustalla
ovat pitkäkestoiset vaihtotaseen vajeet
• Julkinen velkaantuminen aiheutti eurovaltioille
mittavia ongelmia, koska ne ovat luopuneet
rahapoliittisesta suvereniteetistaan
20
www.helsinki.fi/yliopisto