Verkon palvelut täyttävät perinteisen median tehtävät joskus paremmin ilman, että tarkoitus alun perin on ollut se. Eri alustoilla julkaistu sisältö vastaa journalismin ytimessä oleviin peruskysymyksiin kuka, mitä, missä ja milloin ja jopa miksi usein nopeammin, usein monipuolisemmin, yleensä kattavammin. Tieto on hajautunut, mutta linkit leviävät nopeasti käyttäjien verkostossa. Esitys Kuopiossa Itä-Suomen journalismin päivillä 9.9.2006

1. Uhkaako
kansalaismedia
journalismia?
Itä-Suomen journalismin päivät,
Kuopio 9.9.2006 Tuija Aalto
Kollaasi: Stabilo Boss
@ Flickr, CC-lisenssi

2. ”
Kuka, mitä, missä, milloin”
• Verkon palvelut täyttävät perinteisen
median tehtävät joskus paremmin ilman,
että tarkoitus alun perin on ollut se
• Eri alustoilla julkaistu sisältö vastaa
journalismin ytimessä oleviin
peruskysymyksiin kuka, mitä, missä ja
milloin ja jopa miksi usein nopeammin,
usein monipuolisemmin, yleensä
kattavammin
• Tieto on hajautunut, mutta linkit leviävät
nopeasti käyttäjien verkostossa

3. Onko kaikki verkkojulkaisu ”
kansalaismediaa”
?
• ”Kansalaismedia”eri asia kuin
kansalaisjournalismi
• Eroja tavoitteellisuudessa: vaikuttaminen,
tiedonvälitys, ”
muuten vaan”
• ”Triviaalimediasta”taidonnäytteisiin
• Yleisön roolin muutos passiivisesta
vastaanottajasta sisällön tuottajaksi ja
julkaisijaksi; ”kaikki”julkaisevat

4. Informaation määrä vs. laatu
•”Kansalaismedia”voittaa
nopeakäänteisissä uutistapahtumissa
•sisältö joukkovoimalla julki
suodattamatta heti
•arviointi, parhaiden sisältöjen esille
nostaminen kollektiivinen prosessi
linkittämällä & ”ignooraamalla”
•analyysin, jälkipuinnin moniulotteisuus
•syvyys ja leveys: aineistoa voi olla
määrällisesti paljon ja osa siitä voi olla
erittäin laadukasta

5. Minä kytkeytyneenä
• Minun mediani; musiikkini, valokuvani,
videoni, suosikkini ja kirjanmerkkini;
kytkettynä kontekstiin
•muihin ihmisiin
•asiasanoihin
•suhteessa muihin mediaobjekteihin
•kartalla

6. Uudelle internetille ominaisia piirteitä

7. Kimpassa korret kekoon –”
crowdsourcing”
• Kollektiivinen tiedontuotanto - palvelu on sitä
parempi, mitä useampi käyttää sitä
• Matala kynnys julkaista sisältöä
• Yhteisöllinen tietomassa voi olla sivutuote; yhden
julkaisijan vaivannäön osuus voi olla vähäinenkin,
silti ”
älykkäitä”jäsennyksiä: esim. Flickrin tagit <
klusterit
• Tiedon löytämisessä lisäarvoa tuo metatieto: kuka,
mitä, missä (GPS ym. paikkatieto), milloin (median
tallennusaika; julkaisuaika)

8. Mitä,
missä:
Flickr

9. Mitä,
missä:
Plazes

10. Mitä, kuka,
missä, milloin

12. Verkkosisältöjen syvyys ja leveys
• Julkaistu sisältömassa kasvaa
eksponentiaalisesti
• Kilpailu yleisöjen ajasta ja huomiosta
kovenee, jokainen sähköpostin kautta
tullut hassun nettivideon katseluminuutti
on jostakin pois
• Long tail –ilmiö: harvinaisimmatkin
sisällöt löytävät yleisönsä ajan saatossa

13. Tekijänoikeuksien luovutus
• Tekijänoikeuksien
(osittainen)
luovuttaminen
yhteiseksi hyväksi,
jotta muut voivat
käyttää teoksia
omien töidensä
pohjana
Kannen kollaasi: Stabilo Boss
• Creative @ Flickr, CC-lisenssi
Commons -
lisenssi

14. Luottamus
• Wikipedia yhteisöllisen
tiedontuotannon mallina

15. Blogit keskusteluna
• Blogit, podcastit, RSS
• Ajallinen ulottuvuus, sisältö kertyy talteen
• Tasaveroinen roolitus: lukija/kuuntelija on
omalla tahollaan myös sisällön tuottaja;
vastavuoroinen keskustelun kulttuuri
• Itseilmaisua, verkostoitumista, oma ääni
•Uutta journalistille: Haastateltava
kertoo omassa blogissaan
näkökulmansa omille sidosryhmilleen,
usein ensin

16. Aina mesessä?
• Jättäytyminen toisen käden tiedon varaan
•ihannekuva tiedonjanoisesta
kansalaisesta, joka haluaa tulla
informoiduksi, sivistetyksi ja viihdytetyksi,
aikansa elänyt?
•pikaviestintäteknologia,
vertaisinformaatio: kyllä kaverit kertovat
heti, jos tapahtuu jotakin
•mese 14 vuotiaalle eri media kuin
”internet” ?

17. Yleisjulkisuus; ketä kiinnostaa?
• Valtamedian tarjoaman laajan
yleisjulkisuuden painoarvo vähenee
• - erityisintressipiirit voivat ylläpitää
omia erikoisjulkisuuksiaan; verkon
yleisjulkisuuksia taas tarjoavat suurimmat
valtakunnalliset verkkopalvelut kuten
Suomi 24, iltapäivälehtien
keskustelupalstat, IRC-galleria, ym.

18. Omat julkisuudet
• Median rooli julkisena tilana käy tarpeettomaksi?
• Jokainen ajatusten vaihtamisesta kiinnostunut
voi koota samanhenkiset kaverinsa oman
bloginsa ympärille keskustelupiiriin
• Oman tilan analogiat verkossa: MySpace, MSN
Spaces, IRC-Galleria, Cyworld…
• Erotettava tekninen julkisuus (sivulle kaikilla
pääsy) vs. julkisuus-julkisuus (vasta kun nostettu
esille linkittämällä sivulle ja monet löytävät
paikalle). Mediakasvatushaaste!

19. Tekemisen kulttuurin kahleita valtamedialle
• ”Verkkoidentiteetti ei sovi
toimittajarooliin” ” ole aikaa” ” ole
; ei , ei
toimittajan asia edustaa yhtiötä
ulkoisessa viestinnässä”
• ”Netti ei ole ”oikea”tiedotusväline”
• Valmiin julkaisemisen kulttuuri, ei osata
yhdessä tekemistä
• Meille, ei teille - ajattelu estää
verkottumisen
• Gulliver vs. lilliputit - syndrooma

20. Millä eväillä kehittämään?
• Kyse ei ole tekniikasta, vaan aitoudesta,
luottamuksen luomisesta
keskustelemalla; verkottumalla, yhdessä
tekemällä
• Kuinka monta asiakasta tunnet nimeltä?

21. Verkostoitumisesta voimaa ja sitoutumista
• ”Kansalaismedia”tai ” kansalaisjournalismi”ei
uhkaa valtamediaa, päinvastoin se voi olla
sille hyvä liittolainen
• Jos verkostoitumista ei osata, valtamediaa
uhkaa jääminen pelistä pois asiakkaiden
parveillessa aina uusissa kansainvälisissä tai
valtakunnallisissa palveluissa
• Hallittu siirtymä sisältöjen julkaisemista
suhteiden vaalimiseen

22. Kiitos!
tuija.aalto@yle.fi
http://blogit.yle.fi/tuijataallahei
http://www.tuhatsanaa.net