Weitere ähnliche Inhalte
Ähnlich wie Vaikutusketjuajattelu projektihallinnan apuvälineenä (20)
Vaikutusketjuajattelu projektihallinnan apuvälineenä
- 4. 1. Rahoitusohjelma Valtava
auki ja innostus ja
hankehakemuksen jumalaton
laadinta hämminki
© Timo Aro 2012
- 9. EU-ohjelmakauden 2007-2013 rahoitusohjelmat
Alueellinen Manner-
Kilpailukyky- ja
??
Valtakunnallinen
ohjelma, jossa
työllisyystavoite
ESR
Etelä-
yhteistyö sisä- ja
ulkorajoilla EAKR
EAKR
Länsi-
Suomen
maaseudun
Pohjois-
I Raja-alueyhteistyö
sisärajoilla
II Valtioiden välinen
kehittämis-
ohjelma
Ahvenanmaan
maaseudun
?
• valtakunnallinen osio
• suuralueittaiset osiot Suomi Suomi Suomi
yhteistyö
III Alueiden välinen
kehittämisohjelma
Itä- Ahve- yhteistyö Elinkeinokalatalouden
Suomi nanmaa IV Raja-alueyhteistyö toimintaohjelma
ulkorajoilla
Elinikäisen VII Kansalaisten Eurooppa Media 2007 Turvallisuutta ja
oppimisen ohjelma Puiteohjelma vapauksien
II Toimintaohjelma Kilpailukyvyn ja suojelua koskeva
Yhteisvastuuta ja terveyden alalla Innovoinnin puiteohjelma puiteohjelma
maahanmuuttajavirtojen
Rahoitusväline teollistuneiden Liittymistä
hallintaa koskeva ohjelma Marco Polo II
maiden kanssa tehtävään valmisteleva
Kehitysyhteistyö ja Life+ Perusoikeuksien ja yhteistyöhön tukiväline
taloudellisen yhteis- oikeusasioiden
puiteohjelma N uorisotoiminta-ohjelma
työn rahoitusväline Progress Kulttuuri
N aapuruuden ja kumppanuuden Toimintaohjelma
kuluttajapolitiikan alalla EU - Kanada EU - USA
rahoitusväline EN PI © Timo Aro 2012
- 10. 15 796
13 887 EAKR-projektia ja 1 939 ESR-projektia
ohjelmakaudella 2007-2013 (tilanne 3/2012)
© Timo Aro 2012
- 11. 1. Projektisuunnitelma:
-Projektisuunnitelma on toiminnan perusankkuri:
hyvin suunniteltu, reaaliaikainen ja jatkuvuus
sisäänrakennettu
- Projektisuunnitelmaa tukevat ja täydentävät
suunnitelmat: tavoitteet sidottu johonkin arviointi- ja
seurantajärjestelmään, mitattavissa olevat mittarit,
projektisyklin hallinta, toimintasuunnitelmat määräajoin
jne. © Timo Aro 2012
- 12. 2. Hankkeen ja taustaorganisaation jatkuva vuoropuhelu
-On ymmärrettävä hankkeen käynnistämiseen liittyvät motiivit
-On välttämätöntä kytkeä hankkeen tavoitteet emon tavoitteisiin ja strategioihin
-Siirtäjien ja vastaanottajien välisen jännitteen sisäistäminen: luova vai tuhoava jännite?
- Johdon (ja avainhenkilöiden) sitouttaminen ja sitoutuminen
© Timo Aro 2012
- 14. Kaksi peruslähtökohtaa…
I. Arvioinnin (ja
vaikuttavuuden)
peruslogiikan sisäistäminen
II. Projektin elinkaariajattelun
© Timo Aro 2012
- 15. Vaikuttavuuteen ja arviointiin liittyviä keskeisiä käsitteitä
Esim. tämän koulutuspäivän
Panokset Input järjestämiseen liittyvät henkilöstö-,
aika- ja tilaresurssit
Esim. tämän koulutuspäivän
Tuotokset Output alustusmateriaali, kortit, linkit, muu
materiaali jne.
Esim. tämän koulutuspäivän
oppimistulosten käyttäminen ja
Tulokset Results
hyödyntäminen hanke- ja
kehittämistyössä
Outcomes Vaikutukset syntyvät tuotosten ja
Vaikutukset
(Impacts, Effects) tulosten yhteisvaikutuksesta
Tehokkuus Efficiency Tuotosten suhde panoksiin
Vaikutusten suhde asetettuihin
Vaikuttavuus Effectiveness
tavoitteisiin
Tavoitteiden mielekkyys suhteessa
Relevanssi Relevance © Timo Aro 2012
- 16. (Vaikuttavuus)arvioinnin avainalueet
Vaikutukset
Sosio-ekonomiset ongelmat
Tarpeet
Tulokset
Yhteiskunnallinen toiminta
Panokset
Tavoitteet Toimenpiteet Tuotokset
(Resurssit)
Tehokkuus
Relevanssi
Arviointi Vaikuttavuus
Hyöty ja kestävyys
Lähde: European Commission (1997). Evaluating EU Expenditure Programmes. A Guide (mukailtu kuviosta s. 25)
© Timo Aro 2012
- 17. Arvioinnin muodot
1. Itsearviointi: 3. Ulkoinen arviointi:
-SWOT-analyysi(t) - Ohjelma-arviointi
-Sinisen valtameren - Teema- ja
logiikka viitekehysarviointi
-Aivoriihi 2. Vertais- - Projektiarviointi
-Delfoi arviointi - Prosessiarviointi
-Dialogi - Vaikuttavuusarviointi
-Looginen viitekehys - Konsultatiivinen/kehittä
(LogFrame) vä arviointi
-CAF - Triangulaatioarviointi
-EFQM - Instituutioarviointi
-Jne. - Jne.
© Timo Aro 2012
- 18. Project Cycle Management (PCM) = Projektin
elinkaarimalli
KYTKENTÄ OHJELMIIN/EMOON
JA TARVEKARTOITUS
PROJEKTIN
SUUNNITTELUVAIHE
PROJEKTIN
PÄÄTTÄMISVAIHE TUOTOSTEN LEVITTÄMIS-
JA HYÖDYNTÄMISVAIHE
PROJEKTIN
ALOITTAMISVAIHE
PROJEKTIN
TOIMEENPANOVAIHE
© Timo Aro 2012
- 20. Vaikutusketjuajattelun logiikasta
Vaikutusketjuajattelumallin perusideana on integroida projektin
tarve, panokset, toimenpiteet tuotokset, tulokset ja vaikutukset
loogiseksi toisiinsa kytkeytyväksi ketjuksi
Vain yhteisen viitekehyksen avulla on mahdollista verrata erilaiset
lähtökohdat omaavia hankkeita toisiinsa ja vain yhteisen
viitekehyksen avulla voidaan arvioida projektien aikaansaamia
hyötyjä ja positiivisia vaikutuksia suhteessa käytettyihin
resursseihin ja tavoitteisiin
Olennaista kytkeä vaikutusketjuajattelu kiinteäksi osaksi
projektisyklin hallintaa projektin elinkaariajattelun (PCM) mukaisesti
© Timo Aro 2012
- 21. 5. Vaikutus
4. Tulos
4. Tuotos
Loppukäyttäjien/
3. Toimenpiteet rahoittajien
intressi
2. Panos Taustaorgani-
saation keskeisin
Hankkeen intressi
keskeisin
intressi
1. Tarve
© Timo Aro 2012
- 22. Keskeiset käsitteet ja sisällöt
1. Tarve
Projektin tarpeen määrittely on periaatteessa yksinkertainen
asia
Taustalla ovat ne perustelut, jonka tuloksena a) emo-
organisaatio on päättänyt hakea projektirahoitusta ja b)
rahoittaja päättänyt myöntää hankkeelle rahoituksen
Tarpeen taustalla voi olla yhteiskunnallisia, alueellisia,
paikallisia, kohde- ja asiakasryhmäkohtaisia, taloudellisia,
sosiaalisia jne. perusteluita
Tarve pitää pystyä perustelemaan kaikissa yhteyksissä
(”hissipuhe”) © Timo Aro 2012
- 23. Keskeiset käsitteet ja sisällöt
2. Panokset
Projektin käytettävissä olevat panokset/resurssit
tavoitteisiin pääsemiseksi
Käytettävissä olevat henkilöstöresurssit
Käytettävissä olevat taloudelliset resurssit
Käytettävissä olevat muut resurssit
© Timo Aro 2012
- 24. Keskeiset käsitteet ja sisällöt
3. Toimenpiteet
Projektin keskeiset toimenpiteet tavoitteisiin
pääsemiseksi
Vastaa kysymykseen: mitä tehdään projektin aikana?
Esim. koulutusta, ohjausta, neuvontaa, konsultaatiota,
seminaarien järjestämistä, käsikirjojen tekemistä,
liiketoimintasuunnitelmien laatimista, kumppanuuksien
luomista jne.
© Timo Aro 2012
- 25. Keskeiset käsitteet ja sisällöt
4. Tuotokset
Tuotokset ovat projektin resurssien
myötävaikutuksesta syntyneitä aikaansaannoksia
Tyypillisiä tuotoksia ovat mm. raportit, julkaisut,
käsikirjat, koulutuspäivät, seminaarit, workshopit,
mallit, menetelmät, prosessikuvaukset jne.
Projektin hyvät (ja huonot) käytännöt/käytänteet ovat
myös tuotoksia, jos ne on kuvattu riittävällä
tarkkuudella
Tuotos ei ole sama asia kuin tulos!!!!
Tuotoksilla on välinearvo, sillä niiden avulla voidaan
saavuttaa tuloksia, jotka edesauttavat vaikutusten ja
vaikuttavuuden syntymistä © Timo Aro 2012
- 26. Keskeiset käsitteet ja sisällöt
5. Tulokset
Tulokset syntyvät aina tuotoksien ansiosta!!!
Tuotokset muuttuvat tuloksiksi vasta sen jälkeen, kun
tuotokset otetaan pysyvään käyttöön, niitä
hyödynnetään normaalitoiminnassa tai niiden
ansiosta on opittu toimimaan uudella tavalla
Tyypillisiä tuloksia ovat uuden oppiminen, vanhan
poisoppiminen, innostuminen, motivoituminen,
kiinnostuminen, hyödyntäminen jne.
Tulokset ovat eräänlainen vipuvarsi, jonka avulla
varmistetaan vaikutusten syntyminen eli tulokset ovat
välttämättömiä vaikutusten ja vaikuttavuuden
syntymiseksi © Timo Aro 2012
- 27. Keskeiset käsitteet ja sisällöt
6. Vaikutukset ja vaikuttavuus
Vaikutukset syntyvät tuotosten ja tulosten yhteisvaikutuksesta
Vaikutukset ilmenevät keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä
Vaikutukset voivat olla välittömiä/välillisiä,
ennakoituja/ennakoimattomia, aiottuja/ei-aiottuja, taloudellisia,
sosiaalisia jne.
Kaikki projektin aikana syntyneet vaikutukset eivät välttämättä ole
projektin yksin aikaansaamia vaikutuksia, vaan ne olisivat
toteutuneet ilman projektiakin
Esimerkki työllisyysvaikutukset:
Tuotos= koulutuksen järjestäminen 10 hlöllä,
Tulos= 6 henkilön työllistyminen tai sijoittuminen jatkokoulutukseen projektin
päättymisen jälkeen
Vaikutus =työssäolo esim. 6, 12 tai 18 kk projektin päättymisen jälkeen tai
tutkinnon suorittaminen jatkokoulutuksesta © Timo Aro 2012
- 28. Esimerkki Porin kaupungin henkilöstökoulutus
22.3.2012
Tarve = Saada tietoa projektinhallintaan liittyvistä asioista ja erityispiirteistä.
Panos = Porin kaupungin henkilöstön ja muiden koulutukseen osallistuneiden
käyttämä työaika, henkilöstöpalvelujen tilavaraus, tarjoilut ja koulutusmateriaalit.
Kouluttajan eli Timon käyttämä aika koulutuksen valmisteluun ja esitykseen.
Toimenpiteet = Koulutuksen järjestäminen
Tuotos = Alustusmateriaali osallistujille sähköisessä muodossa, vaikutusketjukorttien
täyttöohjeet, sähköiset linkit, tieto hyödyllisistä julkaisuista jne.
Tulos = Koulutuksen osallistujat osaavat ja pystyvät hyödyntämään tuotosta eli
vaikutusketjukorttia omassa toiminnassaan, seurannassa, raportoinnissa jne.
Osallistujat oppivat hyödyntämään esimerkiksi vaikutusketjuattelua tai muita
projektihallinnan apuvälineitä /itsearviointimenetelmiä kehittämistyössään.
Vaikutus, vaikuttavuus = Koulutuksen tulokset (vaikutusketjukortit jne.)jäävät
pysyvään käyttöön osallistujien taustayhteisöissä tai koulutuksen tuloksia
hyödynnetään järjestelmällisesti Porin kaupungin organisaatiossa
© Timo Aro 2012
- 29. VAIKUTUSKETJUKORTTI
VAIHEISTUS TIIVIS KUVAUS
PROJEKTIN
VAIKUTUKSET
PROJEKTIN TULOKSET
PROJEKTIN
TUOTOKSET
PROJEKTIN
TOIMENPITEET
PROJEKTIN PANOKSET
PROJEKTIN
TARVE
© Timo Aro 2012
- 31. VAIHEISTUS TIIVIS KUVAUS
PROJEKTIN VAIKUTUKSET
PROJEKTIN TULOKSET
PROJEKTIN TUOTOKSET - Lähtömaan koulutusohjelma
- Työperusteisen maahanmuuton toimintamalli
-Opinpolkuihin liittyviä malleja
- Testit (yhteismitallinen)
-Osaamiskartoituksen edelleen kehittäminen
- Koulutuspäivien päiväkirjat
- Verkostomalli hankkeiden välillä
-Tutkimus
- Lehtiartikkelit
-Verkosto- ja seminaaritilaisuudet
PROJEKTIN TOIMENPITEET - Lähtömaan koulutukset (Virossa 3kk, Bulgaria?)
- Koulutukset Suomessa. (Vertailevaa tutkimusta jo Suomeen tulleiden ja tulevien välillä suhteessa tehtyyn lähtömaakoulutukseen suhde suomen kielen ja
toimintakulttuurin oppimiseen, kotoutuminen. Aineistona esim. Kankaanpään mamut ja perheet, Kesärekryn 6 tilaisuutta)
- Infotilaisuuksia eri paikkakunnilla
-Yritystilaisuudet
- Koulutusten kehittäminen (tehokas lähtömaakoulutus, muuntokoulutus, tutkinnon tunnistaminen, rinnastamislausunnot, työpaikkavalmennus jne.)
- Osaamiskartoitusten tekeminen
- Tutkimuksellisen tiedon tuottaminen
PROJEKTIN PANOKSET -Kokonaiskustannukset 520 000 euroa
-Projektihenkilöstö: päätoiminen projektipäällikkö, projektityöntekijät, kouluttajat, projektisihteerit
- Indikaattorit: tavoitteena 120 henkilöä (pääpaino perheissä, ei yksittäisissä tulijoissa), tavoitteena 17 yritystä, ei työpaikka- ja uusi yritys –tavoitetta
-Läpikäytiin kustannusrakennetta kohta kohdalta
PROJEKTIN Hanketta lähdettiin ideoimaan työperusteisen maahanmuuton hallitusta tarpeesta. Tausta-ajatus oli lähteä liikkeelle rakenteiden kehittämisestä, koulutustarpeista ja
kouluttajan roolista (Sataedu). Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat ja heidän perheensä. Työnantajille annetaan monikulttuurisuuskoulutusta, jolloin he pystyvät
TARVE aikaisempaa paremmin valmistautumaan maahanmuuttajien vastaanottamiseen. Tarvelähtöisesti on koordinoitu työnjakoa Työhön Satakuntaan! –hankkeen kanssa:
Työhön Satakuntaan -hanke kohdistuu maahanmuuttajien rekrytointiin ja Opinpolut–hanke koulutukseen ja koulutusprosessien kehittämiseen. Hankkeessa pyritään
mallintamaan lähtömaan koulutus: millainen koulutus on tehokasta lähtömaassa, miten se toteutetaan hyvin, tarve saada tietoa jne. Kun on riittävästi tietoa, voidaan
© Timo Aro 2012
- 33. VAIHEISTUS TIIVIS KUVAUS
PROJEKTIN VAIKUTUKSET
PROJEKTIN TULOKSET
PROJEKTIN TUOTOKSET
-Puuteollisuuden virtuaalimalli
-Koulutukset valituille kohderyhmille
-Non-stop –rekrytointimalli opiskelijoiden houkutteluun
-Uudet oppimisaineistot
-Moodle –opetusaineistot opettajille (jatkokehittäminen omin voimin)
-Yhteisen koulutusmallin kuvaus
-Opiskelijavaihto (amk:t) ja jatkohankkeet (kv-yhteistyö)
PROJEKTIN TOIMENPITEET -Verkostoyhteistyön luominen osatoteuttajien välille (painopiste eri koulutustasojen välisten erojen ymmärtämisessä) yhteiset ohjauskäynnit eri
osatoteuttajien luona
-Oppimisaineiston kerääminen ja tekeminen (periaatteena se, että jokainen tuottaa oppimisaineiston omista lähtökohdistaanmoodle –verkko-
oppimisympäristö)
-Opetussuunnitelmatyön linkittäminen (uuden opetussuunnitelman työstäminen)
-Toimijoiden ja muiden potentiaalisten opettajien verkkovalmiuksien parantaminen koulutettu tekemään aineistoja Moodleen, avattu sosiaalisen
median mahdollisuuksia, koulutustapahtumia)
-”Virtuaalistudion” perustaminen (asennetaan puuteollisuuden opetusohjelmistoja, ohjelmistojen testaus)
-Rekrytoinnin kehittäminen non-stop –opiskelijareittimalli
-Kansainvälinen yhteistyö ja opintokäynnit Latviaan ja Liettuaan (vertailukehittäminen puualan koulutukseen muihin maihin Ranska, Latvia ja Liettua,
virtuaalimallin kokeileminen)
PROJEKTIN PANOKSET -Toteuttajina kaksi pääryhmää: toisen asteen ammattiliset oppilaitokset (Winnova, Sedu ja Salpaus koulutusmallien suunnittelu ja testaus,
käyttöönotto) ja amk-kumppanit (SAMK, LAMK, TAMK ja virtuaaliAMK). Kumppanit osatoteuttajia: aineiston ja asiantuntemuksen tuominen
hankkeeseen
-Projektihenkilöstö noin 15 osa-aikaista eri osatoteuttajissa
-Hankkeen budjetti 274 000 euroa
-Ulkopuolisia asiantuntijapalveluita (koulutustilaisuudet, aineistojen tuottaminen, ohjelmistojen päivitykset)
PROJEKTIN -Puualan vetovoimaisuus kohtalaisen hyvä pl. sahateollisuus. Metsäteollisuuden imago leimautunut ”alasajoalaksi”. Sahateollisuus voi sen sijaan2012
© Timo Aro olla