Esitys Asuntomarkkinat 2016 -seminaarissa Helsingissä. Esitys keskittyy muuttoliikkeen voittaja-, vällinputoaja- ja häviäjäseutuihin 2010-luvulla. Esityksessä käydään läpi muuttoliikettä neljän teesin kautta ja niihin liittyvien perustelujen kautta.

1. MUUTTOLIIKKEEN
VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA
VÄLIINPUTOAJAT
VTT Timo Aro
Asuntomarkkinaseminaari 2016
26.1.2016 Helsinki

2. 1. REPEYTYVÄ SUOMI!
2.
3. TODELLISET VOITTAJAT!
(KANTA)KAUPUNKIEN
KASVU!
344.
5.
MAAHANMUUTTO
MUUTOSVOIMANA!
VILLIT KORTIT?

3. Muuttoliike on yksi
väestökehityksen osatekijä
 Väestönkehityksen osatekijät:
 Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys-
kuolleisuus)
 Kuntien välinen nettomuutto
(tulomuutto-lähtömuutto)
 Nettomaahanmuutto
(maahanmuutto-maastamuutto)
 Suomen väkiluku kasvoi noin 133 000
henkilöllä vuosina 2010-2015
 Josta nettomaahanmuuton osuus 67,4
% ja
 luonnollisen väestönlisäyksen osuus
32,6 %
 Historiallinen käänne: työikäisten (20-64-
vuotiaat) määrä on vähentynyt joka vuosi
vuodesta 2010 alkaen!

4. Keskimäärin 880 000 muuttoa vuodessa 2010-2014
65,3 %Josta, kunnan sisäisiä muuttoja
kunnan osa-alueelta toiselle
30 %
Josta, kuntien välisiä muuttoja
4,7 %Josta, maahan- ja maastamuuttoja
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

5. Alle 35-vuotiaita kaikista kuntien välillä muuttaneista vuosina 2010-2014
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

6. Repeytyvä Suomi!

7. +2 582
-2 016 +7 804
-2 057
-2 411
-1 175
-2 943
-4 182
-3 198
-1 298-259
-973
-2 097
-1 389
-3 114
+228
-86
+16 244
+2 582
+7 804
-2 016
-86
+228
-3 114
-1 389
-973
-2 057
-2 411
-1 175
-2 943 -3 198
-4 182
-259
-1 298
-2 097
+17 109
+9 556
+4 538
+737
+3 650
+228
+470
+1 805
+2 697
+540
+104
+190
-2 118
-2 439
-1 659
-1 452
-1 455
-1 833
+470
Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain,
seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014
Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317)
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Muuttovoittoa
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Muuttotappiota
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
+ 4 + 14 + 79

8. +10,4
-9,0 +15,7
+15,7
+1,1
+5,5
-10,6
-13,4
-17,1
-7,3
-22,9
-39,6
-7,8
-1,0
-3,5
-13,7
-10,5
-17,2
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
+5,5
+10,4
+15,7
-9,0
+1,1
-17,2
-10,5
-13,7
-7,8
-1,0
-3,5
-10,6
-13,4
-17,1
-7,3 -39,6
-22,9
Kuntien välinen muuttoliike suhteellisesti (promillea) maakunnittain,
seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014
Maakunnittain (18)
+11,8
+14,4
+5,7
+25,0
+5,9
+1,0
+10,2
+20,7
+15,5
+3,8
+13,1
+1,1
Seutukunnittain (70) Kunnittain (317)
Muuttovoittoa
Muuttovoittoa Muuttovoittoa
Muuttotappiota Muuttotappiota Muuttotappiota

9. Nuorista 15-24-vuotiaista eniten muuttovoittoa saaneet kunnat
vuosina 2010-2014
25009
13025
11237
6505
6200
3235
2708
2318
1907
1316
1001
628
620
565
399
322
190
134
0 5000 10000 15000 20000 25000 30000
Helsinki
Tampere
Turku
Oulu
Jyväskylä
Kuopio
Joensuu
Vaasa
Lahti
Seinäjoki
Espoo
Pori
Lappeenranta
Vantaa
Rovaniemi
Maarianhamina
Ylivieska
Kerava

10. TOP 20 kuntien välinen muuttoliike määrällisesti
ja suhteellisesti 2010-2014
KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE
YHTEENSÄ (ABS.) VUOSINA 2010-2014
Helsinki 13582
Tampere 5441
Oulu 3607
Turku 3599
Kuopio 2653
Espoo 2584
Lahti 1684
Seinäjoki 1627
Pirkkala 1250
Jyväskylä 1245
Lempäälä 1086
Ylöjärvi 856
Joensuu 814
Hämeenlinna 717
Lieto 716
Kauniainen 634
Nokia 623
Sipoo 580
Pori 547
Kaarina 503
KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE
PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN
PER VUOSI (2010-2014)
Kauniainen 14,1
Jomala 13,9
Pirkkala 13,9
Lempäälä 10,2
Kustavi 10,0
Kittilä 8,8
Lieto 8,5
Lemland 8,5
Uurainen 6,9
Marttila 6,2
Sipoo 6,2
Toivakka 6,2
Ylivieska 6,1
Seinäjoki 5,5
Ylöjärvi 5,5
Kontiolahti 5,1
Kuopio 5,0
Tampere 5,0
Ilmajoki 4,8
Helsinki 4,5
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015

11. (Kanta)kaupunkien
kasvu!

12. -1500
-1000
-500
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
5500
6000
6500
7000
7500
8000
8500
9000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Suurten kaupunkien kehyskunnat (57) Keskuskaupungit (6)
Käänne nousu-
kauden huipulla
vuonna 2007
Keskuskaupunkien
muuttovoitot kehys-
kuntia suuremmat
Suurten keskuskaupunkien (6) ja niiden kehyskuntien
(57) kuntien välinen nettomuutto vuosina 2000-2015
Keskuskaupungit: Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä ja Lahti
Kehyskunnat: Espoo, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa, Vihti, Kaarina, Lieto,
Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Vesilahti, Ylöjärvi, Hailuoto, Kempele,
Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Nastola
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; analyysi Timo Aro 2015

13. Helsinki
47,4 %
Tampere
64,5 %
Turku
84,4 %
Oulu
85,9 %
Jyväskylä
99,8 %
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
100,0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Akselinotsikko
Kaavion otsikko
Keskuskaupunkien osuus (%) koko kaupunkiseudun
kasvusta 2005-2015
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot* Perustuu 1.1.2015 alueluokitukseen

14. Todelliset voittajat!

15. Laadullinen
muuttoliike
Määrällinen
muuttoliike

16. Työmarkkina-asema
(työllinen, työtön tai
työvoiman ulkopuolella)
Koulutusrakenne
(perus-, keski- tai korkea-
aste)
Ikärakenne
(esim. 5- 10 –
vuotisjaksoittain)
Tulorakenne
(keskimääräiset tulot,
laskennallinen tulokertymä)
Tulo- ja
lähtömuuttajien
rakenne
Ei se muuttajien määrä, vaan muuttajien rakenne!

17. Ei-työllisten muuttajien
keskimääräiset tulot
vuodessa
7.700 €
Työllisten muuttajien
keskimääräiset tulot
vuodessa
29.000 €

18. 0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
15-24 v. 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55-64 v. Yli 65-vuotiaat
Tulomuuttajienkeskimääräisettulot
Työlliset muuttajat Muut muuttajat
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

19. Työllisten nettomuutot maakunnittain vuosina 2010-2012
 Neljä maakuntaa sai muuttovoit-
toa työllisistä muuttajista vuosina
2010-2012: Uusimaa, Pirkanmaa,
Kanta-Häme ja Päijät-Häme
 Työllisten muuttovoitot keskit-
tyivät Uudellemaalle: Uusimaa sai
muuttovoittoa työllisistä kaikkiaan
10 406 henkilöä, kun kolme muuta
muuttovoittoista maakuntaa saivat
yhteensä 1 634 henkilöä vuosina
2010-2012
 Työllisistä kärsivät eniten määräl-
listä muuttotappiota Pohjois-
Pohjanmaa (-2 227), Keski-Suomi (-
1 163), Lappi (-1 142) ja Pohjois-
Karjala (-1 073)
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Kartta: Timo Widbom 2015
Analyysi: Timo Aro 2015
Uusimaa
Kanta-Häme
Päijät-Häme
Pirkanmaa
Pohjois-
Karjala
Pohjois-
Pohjanmaa
Lappi
Kainuu
Etelä-Savo
Pohjois-
Savo
Etelä-Karjala
Kymen-
laakso
Satakunta
Pohjanmaa
Etelä-
PohjanmaaKeski-
Suomi
Keski-
Pohjanmaa
Varsinais-
Suomi

20. Työllisten muuttovirrat seutujen välillä vuosina 2010-2012
 Työllisistä sai muuttovoittoa vain 15
seutua vuosina 2010-2012
 Helsingin seutu sai työllisistä muutto-
voittoa yhteensä 10 300 henkilöä ja
Tampereen seutu noin 1 000 henkilöä
vuosina 2010-2013: muiden työllisistä
muuttovoittoa saaneiden seutujen
voitot vähäisiä
 Työllisistä kärsi muuttotappiota 53
seutua: eniten työllisistä kärsivät
määrällistä muuttotappiota Joensuun,
Kemi-Tornion, Oulun, Lappeenrannan
ja Jyväskylän seudut, joiden työllisten
muuttotappio nousi yli 500 henkilön
kolmen vuoden ajanjaksolla vuosina
2010-2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Kartta: Timo Widbom 2015
Analyysi: Timo Aro 2015
Helsingin
Seinäjoen
Tunturi-
Lapin
Vaasan
Lahden
Tampereen
Pohjois-
Lapin
Hämeenlinnan

21. 1611
880 839
352
173
-25 -33 -40 -300 -411 -528 -545
-561 -818
-1400
-1552
-1680
-1797
-1994
-2600
-2200
-1800
-1400
-1000
-600
-200
200
600
1000
1400
1800
2200
2600
3000
Työllisten muuttajien nettomuutto määrällisesti
keskuskaupungeissa vuosina 2009-2013
 Työllisten muuttajien nettomuutto yksi tärkeimmistä muuttoliikkeen
indikaattoreista suurten kerrannaisvaikutusten vuoksi: yhden työllisen
tulomuuttajan tulot keskimäärin noin 30 000 euroa ja ei-työllisten noin 7000
euroa
 Työllisistä sai muuttovoittoa vain kuusi keskuskaupunkia (20): työllisistä sai
sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten muuttovoittoa Helsinki.
 Pääkaupunkiseudun ulkopuolella työllisistä saivat merkittävää muuttovoittoa
Seinäjoki ja Hämeenlinna. Seinäjoki sai keskuskaupungeista suhteellisesti
toiseksi eniten muuttovoittoa
10503
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot –tietokanta;
Analyysi Timo Aro 2016

22. Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä 2005-2013

23. 249,2
92,2
55,6
43,3 39,9 37,8
12,1 11,6 6,5 5,6
-0,8 -9,5 -10,2 -14,7 -19 -26,1 -26,9 -41,1 -51,3 -79,6
-120
-90
-60
-30
0
30
60
90
120
150
180
210
240
270 Miljoonaa euroa
Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä* (miljoonaa euroa)
keskuskaupungeissa yhteensä vuosina 2009-2013
*Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä kuvaa alueen kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien yhteenlaskettujen tulojen välistä erotusta yhden kalenterivuoden
aikana. Tulot sisältävät kaikki verottajan tiedossa olevat tulot: valtion- ja kunnallisveronalaiset tulot, pääomatulot ja muut tulot
Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
Analyysi: Timo Aro 2016
Helsinki, Espoo ja Vantaa
hyötyivät laskennallisesti
muuttoliikkeestä yhteensä noin
400 miljoonaa euroa
vuosina 2009-2013
Hämeenlinna ja Seinäjoki
hyötyivät asukasta kohti
laskettuna (euroa/asukas)
eniten muuttoliikkeestä ja
muuttajien rakenteesta
Muuttoliikkeestä aiheutui suurista
muuttovoitoista huolimatta eniten
taloudellista rasitetta
Tampereelle, Turulle ja
Jyväskylälle vuosina 2009-2013.

24. Maahanmuutto
muutosvoimana!

25. Nettomaahanmuutto
määrällisesti kunnittain
vuosina 2010-2014
 Maahanmuutosta saivat muuttovoittoa de
facto kaikki Suomen kunnat eli 98,8 %
kunnista (316/320) vuosina 2010-2014
 Kuntien nettomaahanmuutto oli yhteensä
83 600 henkilöä vuosina 2010-2014 eli lähes
Porin asukasluvun verran
 Maahannmuutosta sai 16 kuntaa yli tuhat
henkilöä muuttovoittoa: Helsinki (16 555),
Espoo (7 776), Vantaa (6 459), Turku (3 762),
Tampere (2 995), Oulu (2 235), Kotka (1 860),
Vaasa (1 851) ja Jyväskylä (1 629).
 Maahanmuutosta sai vain neljä kuntaa koko
maassa ns. ”tilastollista” muuttotappiota
vuosina 2010-2014: Liminka (-28), Lumijoki
(-5), Savukoski (-1) ja Luhanka (-1)
Nettosiirtolaisuus yhteensä
vuosina 2010-2014
yli + 1000 henkilöä
yli -1 henkilöä
-----
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

26. Vieraskielisten määrän kehitys kuudessa suuressa kaupungissa
vuosina 1990-2014
 Koko maassa oli noin 25 000 (0,5 %)
vieraskielistä vuonna 1990 ja 310 000
(5,7 %) vuoden 2013 lopussa
 Vieraskielisten määrä 12 kertaistui
vuo-sina 1990-2014 ja kolminkertaistui
vuo-sina 2000-2014
 Vuonna 1990 kuudessa suurimmassa
kaupungissa oli yhteensä 14 500
vie-raskielistä eli muita kuin suomen-,
ruot-sin- tai saamenkielistä. Vuoden
2014 lopussa vieraskielisten määrä oli
193 500 henkilöä eli enemmän kuin
Turun kau-pungissa on asukkaita
 Vieraskielisistä lähes yhdeksän
kym-menestä (88 %) asuu
kaupunkimaisissa kunnissa, kun
kantaväestössä vastaava osuus on 69 %
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
0
20000
40000
60000
80000
100000
120000
140000
160000
180000
200000
220000
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Jyväskylä Oulu

27. TOP 20 nettosiirtolaisuus määrällisesti ja suhteellisesti
vuosina 2010-2014
KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS YHTEENSÄ
VUOSINA 2010-2014
Helsinki 16555
Espoo 7776
Vantaa 6459
Turku 3762
Tampere 2995
Oulu 2235
Kotka 1860
Vaasa 1851
Jyväskylä 1629
Lappeenranta 1430
Lahti 1413
Kuopio 1298
Rovaniemi 1131
Hämeenlinna 1095
Joensuu 1038
Kouvola 1022
Kajaani 862
Pietarsaari 820
Pori 817
Kerava 746
KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS PROMILLEA 1000
ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010-
2014)
Geta 18,7
Föglö 17,0
Vöyri 14,4
Kristiinank. 13,5
Siikajoki 12,3
Eckerö 11,3
Kökar 11,1
Pudasjärvi 9,7
Pietarsaari 8,4
Närpiö 7,6
Punkalaidun 7,6
Lumparland 7,4
Lieksa 7,3
Sund 7,0
Kotka 6,8
Vårdö 6,4
Kemi 6,3
Vantaa 6,3
Honkajoki 6,2
Uusikaarlepyy 6,2
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015

28. Villit kortit?

29. ENNEN:
Ihmiset muuttavat sinne missä on
työpaikkoja tai mistä oletetaan
löytyvän potentiaalisimmat
työmahdollisuudet
JATKOSSA:
Työpaikat siirtyvät tai
hakeutuvat sinne, missä on
paljon koulutettuja ihmisiä tai
tiettyjen toimialojen
keskittymiä tai ne koetaan
tulevaisuuden kannalta
potentiaalisimmiksi paikoiksi
Murtuko perinteinen muna-kana –asetelma?

30. Väestöennuste kunnittain
2015-2030 (muutos %)
>10 % (33 kuntaa)
0,1-9,9 % (81 kuntaa)
-0,1- -9,9 % (98 kuntaa)
< -10 % (105 kuntaa)
Missä suomalaiset asuvat
vuonna 2030?
 Väestö kasvaa noin joka
kolmannessa kunnassa (114)
ja vähenee kahdessa kolmesta
kunnasta (203) vuoteen 2030
mennessä
 Väestö kasvaa yli 15 % kuudes-
sa Manner-Suomen kunnassa:
Pirkkalassa, Luodossa, Lempää-
lässä, Espoossa, Kauniaisissa ja
Oulussa
 Väestö vähenee yli -15 % 44
kunnassa: suurimmat menetyk-
set Hyrynsalmella, Sallassa,
Juukassa, Kyyjärvellä, Suomus-
salmella ja Rautjärvellä
 Huom! Tunturi- ja Pohjois-Lapin
positiivinen väestökehitys
vuosina 2015-2030
Sinisellä väestö kasvaa
Punaisella väestö vähenee
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste (2015);
Analyysi Timo Aro 2016

31. Yhteenveto pähkinänkuoressa

32. 2010-luvun alun muuttoliike pähkinänkuoressa 1 (2)
1. Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on vähentynyt: vain
yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut muuttovoittoa
maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.) sai
muuttovoittoa vain joka kymmenes kunta (18/317).
Aluekehityksen, liikennejärjestelmän ja muuttoliikkeen
kasvava yhteys?
2. Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajenevalla
metropolialueella, b) suurissa ja keskisuurissa (osa)
korkeakoulukaupungeissa, c) suurten kaupunkien
kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa.
Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a)
ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueella, b)
maakuntien 2- ja 3 –(seutu)keskuksissa ja c)
rakennemuutospaikkakunnilla
3. Kasvavien ja muuttovoittoisten kaupunkiseutujen sisäisessä
dynamiikassa merkittävä muutos 2010-luvulla
keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välillä:
keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut 2010-luvun aikana
suhteessa aikaisempaan kehitykseen ja kehyskuntien
vetovoima vähentynyt. Suhdanneilmiö vai jotain muuta?

33. 2010-luvun alun muuttoliike pähkinänkuoressa 2 (2)
4.Muuttoliikkeen valikoivuus eli muuttajien
yksilöllölliset, sosiaaliset ja taloudelliset
ominaisuudet poikkeavat alueiden välillä.
Muuttoliikkeen määrään ja muuttajien
rakenteeseen liittyvät erot. Lisääkö
muuttoliikkeen valikoivuus entisestään sekä
suuralueiden välisiä että kaupunkiseutujen
sisäisiä eroja?
5.Lisääntynyt maahanmuutto: maahanmuutto on
usealla alueella ainoa väestökehityksen
dynaaminen osatekijä

34. 1.Kovat vetovoimatekijät
2.Pehmeät vetovoimatekijät
3.Identiteettitekijät
4.Sijainti, erityisesti suhteessa
kasvukeskuksiin
5.Ulkoinen ja sisäinen
saavutettavuus
6.Mainekuva
Muuttovetovoimaisen
alueen 6 tunnusmerkkiä

35. LISÄTIETOJA:
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
timokaro@gmail.com
www.timoaro.fi
@timoaro
045 6577890