Maahanmuuttostrategioiden opetukset. Case Etelä-Savo!
- 1. MITÄ VOIDAAN OPPIA MUIDEN ALUEIDEN MAAHANMUUTTO-
STRATEGIOISTA?
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
19.2.2013
Mikkeli
© Timo Aro 2013
- 4. Ulkomaan kansalaiset Suomessa vuosina 1870-2010
Henkilöä % väkiluvusta
180 000 3,5
160 000 Henkilöä 3
140 000 % väkiluvusta
2,5
120 000
100 000 2
80 000 1,5
60 000
1
40 000
0,5
20 000
0 0
1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010
Lähde: Suomen väestötilastot ja muut viranomaistilastot; Leitzinger 2008 ja www.stat.fi.
© Timo Aro 2013
- 7. Ulkomaalaisperäisten työllisyysaste maakunnittain 2011
Etelä-Pohjanmaa 59,9
Satakunta 57,6
Kanta-Häme 56,1
Uusimaa 55,9
Pohjanmaa 55
Keski-Pohjanmaa 52,4
Etelä-Karjala 51,5
Pohjois-Savo 50,9
Päijät-Häme 50,1
Varsinais-Suomi 49,8
Pirkanmaa 49,1
Pohjois-Pohjanmaa 47,8
Keski-Suomi 47,1
Etelä-Savo 46,9
Kainuu 43,4
Kymenlaakso 43,1
Pohjois-Karjala 41,5
Lappi 41 Lähde: Tilastokeskus
© Timo Aro 2013
- 8. 473
64
102 46 332
34 266 262 299
68 230 230 219 248 226 225
154 163
62 77 73 78 71 108 75 114 79 108
10 1
-23
-23
Etelä-Savon väestönkehityksen osatekijät vuosina 1980-2011
Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus
Lähde: Tilastokeskus
© Timo Aro 2013
- 9. Mikkeli Muu Etelä-Savo
Mikkelin ja muun Etelä-Savon nettosiirtolaisuus 1980-2011
300
280
260
240
220
200
180
160
140
120
100
80
60
40
20
0
-20
-40 Lähde: Tilastokeskus © Timo Aro 2013
- 10. Aasia
Eurooppa
22 %
68,7 %
Etelä-Savoon muuttaneiden lähtömaanosat vuosina 2000-2011
Amerikka
4,4 % Afrikka
Oseania
3,7 % 1,1 %
Lähde: Tilastokeskus
© Timo Aro 2013
- 11. Lähtömaat Etelä-
Savoon 2000-2011
Syyria 71
Turkki 107
USA 113
Norja 122
Britannia 134
Espanja 141
Saksa 189
Iran 204
Viro 352
Thaimaa 381
Ruotsi 403
Venäjä 928 Lähde: Tilastokeskus
© Timo Aro 2013
- 13. Etelä-Savoon tulijoiden ikärakenne vuosina 2008-2010
Mikkeli Pieksämäki Savonlinna Muut kunnat
62
42
37
53
34
49
58
38
13 47
20 25
27
26
98 94
73 23 17
13
57 9 9
1
28 5
15 22
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
- 14 15 - 24 25 - 34 35 - 44 45 - 54 55 - 64 65 -
© Timo Aro 2013
- 15. Lainsäädännöllinen perusta 1 (2)
Laki kotoutumisen edistämisestä (2011):
KOTOUTU- Kunnan tai useamman kunnan on yhdessä laadittava
kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön
MISLAKI vahvistamiseksi kotouttamisohjelma:
Hyväksytään kunkin kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan
vähintään kerran valtuustokaudessa
Soveltamisala koskee kaikkia eri perustein kuntiin tulleita
maahanmuuttajia
Kotouttamisohjelma otetaan huomioon kunnan talousarviota
laadittaessa
Laissa määritelty mitä kotouttamisohjelman pitää
sisältää…mutta erityisesti suunnitelma siitä miten kunnan
yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina +
keskeinen työnjako eri toimijoiden välillä
15
© Timo Aro 2013
- 16. Lainsäädännöllinen perusta 2 (2)
Laki kotouttamisen edistämisestä (2011):
KOTOUTU-
Maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai
MISSUUNNI- joka hakee toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista
TELMA toimeentulotukea, on oikeus yhteistyössä kunnan ja TE-toimiston
kanssa laadittavaan kotoutumissuunnitelmaan. Maahanmuuttajien
kotoutumissuunnitelma korvaa työvoimapalvelulaissa tarkoitetun
työnhakusuunnitelman.
Sovitaan samoista asioista kuin työnhakusuunnitelmassa eli
kartoitetaan maahanmuuttajan osaaminen ja työnhakuvalmiu-
det ja sovitaan toimenpiteet työllistymisen edistämiseksi
Maahanmuuttajalla oikeus kotouttamissuunnitelmaan 3-5
vuotta siitä kun on ensimmäisen merkitty kunnan väestötieto-
järjestelmään
16
© Timo Aro 2013
- 17. Selvityksen toteuttaminen…
Paikalliset Maakunta-
strategiat ja ohjelmat ja
ohjelmat (5) muut (4)
Maahanmuut
Alueelliset -toon liittyvät
strategiat ja rakennerahas
ohjelmat (9) META- -toprojektit
ANALYYSI ( 150-200)
SUOSITUK-
SISTA
© Timo Aro 2013
- 18. ”Helsingin siunaus on se, että on
valtava määrä palveluita,
hankkeita ja projekteja. Kirous on
se, että kun on niitä niin paljon, ne
eivät toimikaan yhteen”
- Leila Palviainen, Hkin aikuissosiaalityön johtaja -
© Timo Aro 2013
- 19. Suomen kielen ja Ulkomaisen Maahanmuuttajille
kulttuurin opetus työvoiman rekrytointi suunnatut palvelut
Suvaitsevaisten
Perusopetus ja Vapaa-ajanpalve-
arvojen ja
ammatillinen lut ja harrastus-
asenteiden
koulutus mahdollisuudet
edistäminen
Alueen vetovoiman
Työllistymisen ja
Asuminen
edistäminen houkuttelevuuden
lisääminen
Maahanmuuttostrategioista ja –ohjelmista
nousevat keskeiset näkökulmat © Timo Aro 2013
- 23. Meta-analyysin neljä läpileikkaavaa näkökulmaa
1. 2. 3. 4.
Alueen
Maahanmuuttajie houkuttelevuude Suvaitsevaisten
Maahanmuuttajie
n työllistymisen n ja vetovoiman arvojen ja
n koulutuksen ja rekrytoinnin lisääminen asenteiden
kehittäminen edistäminen edistäminen
© Timo Aro 2013
- 24. 1. Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen 1 (2)
Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus:
Kotoutumiskoulutuksen kehittäminen työelämälähtöisemmäksi korostuu lähes kaikissa
strategioissa
Räätälöidyt koulutusmallit: yksilöllinen ohjaus, yksilölliset koulutus- ja kotouttamispolut,
joustavat opiskelumahdollisuudet, osaamis- ja ammattitaitokartoitukset, taso- ja näyttötestit,
yrittäjyysneuvonta jne.
Sähköiset oppimisympäristöt ja –menetelmät (Lapin maahanmuuttostrategia)
Ammatillisen pätevöitymisen polut (esimerkiksi TE-toimistojen yhteishankintakoulutuksen
avulla), tutkintojen rinnastamiset ja sisältöjen vertailut eri maissa suoritettujen tutkintojen osalta
Korkeasti koulutetuilla omat koulutus- ja työllistämispolut, erityisesti painopiste
pätevöitymiskoulutuksiin. Kansainväliset, edulliset ja korkeatasoiset maisteri- ja tohtoriohjelmat
(Varsinais-Suomi). Suomen kielen ”pakollinen” sisällyttäminen kaikkiin vaihto-ohjelmiin (Itä-
Suomen maahanmuuttostrategia)
Toimijoiden, erityisesti kouluttajien, välinen syvä yhteistyö (Lapin maahanmuuttostrategia),
maahanmuuttajayhdistysten hyödyntäminen kotoutumiskoulutuksessa ja tutortoiminta (Keski-
Suomen ja Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittiset ohjelmat)
Ennakointitiedon hyödyntäminen maahanmuuttoon liittyvissä alueellisissa työvoima- ja
koulutustarpeissa (Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategia)
© Timo Aro 2013
- 25. 1. Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen 2 (2)
Suomen (tai ruotsin) kielen opiskelumahdollisuuksien edistäminen
kaikilla tasoilla:
Suomen kielen opetustarjonnan järjestelmällinen kasvattaminen kaikilla
koulutusasteilla
Korostuu kielellisten, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten valmiuksien
tukeminen/kehittäminen (esim. OSKU Osallisena Kuopiossa –hanke, suomen
kielen opetusta yrityksissä Kauhavalla, työpaikoilla tapahtuvaa oppimista Lapissa
jne.)
Peruskoulut, lukiot, ammattikorkeakoulut ja yliopistot käynnistävät yhdessä hankkeita
ja prosesseja, joilla edistetään maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten
hakeutumista peruskoulusta lukioon ja lukiosta edelleen korkeakouluopintoihin
Maahanmuuttajaoppilaiden erityisopetus ja –tuki (esim. nivelopetus Porissa tai
maahanmuuttajien rajattu määrä päiväkotien ja koulujen ryhmissä Varsinais-
Suomessa
Perusopetukseen ja ammatti-, aikuis- ja täydennyskoulutukseen liittyvät
”arjen”käytännöt (esim. perusopetukseen valmistava vuoden koulutus)
© Timo Aro 2013
- 26. 2. Maahanmuuttajien työllistymisen ja rekrytoinnin
edistäminen 1 (2)
Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen:
Työelämälähtöisyys ja työllistymisen edistäminen kaikkien strategioiden perustana
Maahanmuuttaja-asiakkaiden työllistymis- ja yrittäjyys polkujen kehittäminen sekä työhönvalmennus TE-
toimistoissa (esim. Porin maahanmuutto-ohjelma, Järviseutu, Itä-Suomen ja Lapin maahanmuuttostrategiat).
Työharjoittelupaikkojen saamisen helpottaminen (esim. Int’I Practicum –hanke Pohjois-Savossa) sekä
työharjoittelukäytäntöjen ja työssä oppimisen kehittäminen
Eri toimijoiden välisen yhteistyön järjestelmällinen ja ohjattu edistäminen (TE-toimistot, oppilaitokset,
työmarkkinajärjestöt, maahanmuuttajayhdistykset). ”Kohtaamismahdollisuuksien” määrätietoinen edistäminen (esim.
Kuopiossa yritykset ja kansainväliset osaajat)
Työllistymisen edistäminen hankkeiden avulla (TEM:in MATTO- ja ALKU-sateenvarjohankkeet ja kymmenet
hankkeet)
Kannustinmallien kehittäminen työnantajille ja työyhteisöille ulkomaisten työntekijöiden vastaanottamiseksi
(Pieksämäen maahanmuutto-ohjelma).
Monikulttuurisuuskoulutus yrittäjille ja työnantajille työllistämisen madaltamiseksi (Kainuu). Tukihenkilö- ja
klubitoiminta (Keski-Suomen maahanmuutto-ohjelma). ”Turun seudun yrityspalvelun Potkurin työyhteisön
asiantuntijuutta laajennetaan kattamaan monikulttuurisuuden haasteet ja maahanmuuttajataustaisten yrittäjien tueksi
voidaan rakentaa esim. kauppakamaritoimintaa” (Varsinais-Suomi)
Maahanmuuttajien yrittäjyyden edistäminen. Julkisten yrityspalveluiden tunnettuuden lisääminen ja
yrittäjyysneuvontaan enemmän työperäiseen maahanmuuttoon liittyvää osaamista. Starttirahan räätälöiminen
ulkomaalaisperäisille. Ulkomaalaisperäisten yrittäjien verkostoitumisen tukeminen (Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan
maahanmuuttostrategia). Yrityshautomotoiminta maahanmuuttajille (Keski-Suomi, Varsinais-Suomi)
© Timo Aro 2013
- 27. 2. Maahanmuuttajien työllistymisen ja rekrytoinnin
edistäminen 2 (2)
Maahanmuuttajien ja ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin edistäminen:
Ulkomaisen työvoiman rekrytointi alueelle on nostettu esiin useissa maahanmuuttostrategioissa.
EURES:in rooli ohjauksessa ja koordinoinnissa (yli)korostuu
Ulkomaisen työvoiman rekrytointimallien, –kanavien ja –prosessien kehittämisessä vahva
hankevetoinen painotus
Aktiivinen rekrytoinnin tehostaminen niihin kohdemaihin, joihin on onnistuttu toimivia yhteyksiä (Kauhajoen
seutu). Kohdemaapilotit.
Alueen oppilaitoksissa valmiiksi opiskeleviin halutaan vaikuttaa rekrytointiväylänä aikaisempaa enemmän
(mm. Pirkanmaa). Täsmärekrytointia kohdistetaan Suomessa opiskeleviin ulkomaalaisiin tutkinto- ja vaihto-
opiskelijoihin esim. edistämällä heidän harjoittelupaikkojen saantiaan. Panostetaan tapahtumiin ja
informaatiotilaisuuksiin, joiden tarkoitus houkutella ulkomaalaisia opiskelijoita (Pieksämäki)
Työperustaisen maahanmuuton lisäämiseen, palvelujärjestelmään, ennakointiosaamiseen jne. liittyvät
erityisselvitykset ja –kartoitukset (mm. Itä-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla). Ulkomaisen
työvoiman rekrytointiprosessit kiinteäksi osaksi julkista työnvälitystä (Keski-Suomi ja Varsinais-Suomi)
Yrityslähtöisiin (erityisesti Pohjois-Pohjanmaa) versus oppilaitoslähtöisiin rekrytointikanaviin liittyvät hankkeet
Rekrytointipisteiden perustaminen ”työvoimapotentiaalin kannalta kiinnostaviin” lähtömaihin.
Kansainväliset rekrytointimessut.
© Timo Aro 2013
- 28. 3. Alueen houkuttelevuuden ja vetovoiman
edistäminen
Alueen houkuttelevuuden ja vetovoiman edistäminen yllättävän vähäisessä roolissa
maahanmuuttostrategioissa ja –ohjelmissa: useassa strategiassa tai ohjelmassa ei mainita
sanallakaan ympäristön houkuttelevuutta ja vetovoimaa!!!!
Vetovoimatekijät eivät ehkä loppuun saakka pohdittuja valintoja: hyvät julkiset palvelut,
pohjoismainen yhteiskunta, viranomaisten välinen sujuva yhteistyö ja kansainvälinen ilmapiiri ,
turvallinen ympäristö, ”alueen inhimillinen mittakaava”, kaunis luonto jne. korostuu erityisesti idän ja
pohjoisen strategioissa!
Ystävyyskaupunkien, alueen toimijoiden kansainvälisten verkostojen ja lyhytaikaisten
maahanmuuttajien hyödyntäminen markkinoinnissa (Pohjois-Pohjanmaa, Kauhajoen seutu)
Alueen markkinoiminen (Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi). Esimerkiksi Pirkanmaalla
aiotaan koota markkinointiaineisto maakunnan esittelemiseksi houkuttelevana työnteko-, yrityksen
perustamis-, asumis- ja opiskelualueena. Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen
maahanmuuttopoliittisissa ohjelmissa on nostettu esiin yhdyskuntasuunnittelun ja asuntopolitiikan
kehittäminen monikulttuuristuvan väestön tarpeita huomioivaksi maakuntien vetovoimaisuutta lisäävänä
tekijänä.
Hankkeita ja verkkosivustoja mittavasti usealla alueella työperustaisen maahanmuuton tukena.
Esim. Jykes Oy koordinoi ”Kansainvälistyvä Keski-Suomi”-projektissa usean organisaation yhteistyönä
laadittua ”Human Technology Central Finland” -www-sivusto,a joka sisältää neuvoja ja ohjeita
kansainvälistyville yrityksille sekä tietopaketit Keski-Suomeen suuntaaville yrityksille, opiskelijoille,
asukkaille, työntekijöille ja matkailijoille.
© Timo Aro 2013
- 29. 4. Suvaitsevaisten asenteiden ja arvojen edistäminen
Lähes kaikissa strategioissa ja ohjelmissa suvaitsevaisuus, monikulttuurisuus,
moninaisuus, kansainvälisyys jne. nostetaan esille asenne- ja arvopuolella
menee ehkä jo liikaa häiritseväksi tuputtamiseksi!
Työpaikoilla ja yrityksissä tapahtuvaa asennekasvatusta ja
monikulttuurisuusvalmiuksia tuodaan monin eri tavoin esiin. Kansainvälisyys- ja
monikulttuurisuuskasvatuksen sekä koulutuksen merkitystä alleviivataan
päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla jne.
Positiivista tiedotusta, kampanjoita, tapahtumia, viestintää jne. maahanmuutosta
Viranomaisten keskeisen roolin huomioiminen muutoksessa
Suvaitsevaisuus ja maahanmuuttajien kulttuurien esiin nostaminen
kulttuuripalveluissa (Pori, Järviseutu). Tietoisuuden nostaminen eri kulttuureista
(Pieksämäki). Kummitoiminta maahanmuuttajien ja paikallisten perheiden välillä
(Kauhajoen seutu). Monikulttuurisia kohtaamispaikkoja (esim. Kuopion Setlementti,
Porin maahanmuutto-ohjelma). Maahanmuuttajayhdistysten rooli korostuu (Varsinais-
Suomi).
© Timo Aro 2013
- 30. + Maahanmuutto maakuntaohjelmissa
Varsinais-Suomi:
Oma otsikko ”Monikulttuurisuus ja moniarvoisuus”
Painotetaan ulkomaisen työvoiman tarvetta työvoimapula-alueilla tällä hetkellä ja varsinkin tulevaisuudessa
Korostetaan kielen oppimisen tärkeyttä, vahvaa alueellista yhteistyötä, maahanmuuttajien oman kulttuurisen identiteetin
säilyttämistä ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen merkittävyyttä
Uusimaa:
Nuorten syrjäytymisen yhteydessä nostetaan esiin maahanmuuttajien asema ja kotoutuminen
Korostetaan kieli- ja ammattitaidon merkitystä, soveltuvia koulutusratkaisuja, maahanmuuttajajärjestöjen roolia,
hyvinvointipalveluiden kehittämistä vastaamaan lisääntyvän maahanmuuton aiheuttamiin haasteisiin
Pohjois-Savo:
Maakuntaohjelmassa pidetään tärkeänä työperäisen maahanmuuton lisäämistä maakuntaan
Korostetaan laadukkaita kotoutumispalveluita, suomen kielen merkitystä ja ammatillista koulutusta
Keski-Pohjanmaa:
Maakuntien keskinäisen kilpailun työvoimasta todetaan olevan kansantalouden kannalta nollasummapeliä. Todellista
helpotusta työmarkkinoiden ikärakennehaasteisiin voidaan saada ainoastaan maahanmuuttoa lisäämällä.
Alueellisen osaamisen kehittämisen osa-alueena nähdään ulkomaisten osaajien rekrytointi alueelle ja heidän
integroimisensa alueen työelämään ja kehittämistoimintaan. Tämä vaatii ohjelman mukaan niin alueelle
sijoittuvan ulkomaisen työvoiman, alueen elinkeinoelämän kuin perusväestönkin monikulttuurisuuteen ja
kansainvälistymiseen sekä kielitaitoon liittyvien valmiuksien kehittämistä ja tukemista.
© Timo Aro 2013
- 32. SUOSITUKSET
1. Rohkeiden, erottuvien ja alueellista tai paikallista vahvuuksista
lähtevien valintojen tekeminen
2. Taitava imitointi versus toisintekeminen
3. Alueen keskeisten toimijoiden resurssien yhdistäminen
rekrytointimallien, -kanavien ja –prosessien kehittämisessä
(=jaettu
kehittämisvastuu)
4. Alueellinen ”riittävän iso ja riittävän kunnianhimoinen
täsmähanke
kokoavaksi sateenvarjoksi
5. Maahanmuuttoon liittyvien rakennerahastohankkeiden
keskeis-
© Timo Aro 2013
