Regulaatio, Teppo Lehtinen, ympäristöministeriö

1. Regulaatio
-energiatehokkuudesta liiketoimintaa seminaari
Paasitorni 22.5.2012 Teppo Lehtinen

3. 3

4. Regulaatio
Synergiaa vai törmäämisiä?
Yhteisöpolitiikka
EU säädökset
Kansallinen regulaatioympäristö
Kansalliset rakentamista
koskevat linjaukset
14.5.2012

5. Kansallinen politiikkaympäristö painottaa
energia-asioita

6. Valtioneuvoston periaatepäätös
energiatehokkuustoimenpiteistä 2010, mm:
 Kehitetään korjausrakentamisen neuvontaverkostoa ja
korjausrakentamisen kokonaisvaltaista viestintää ottaen huomioon myös
rakennusten energiatehokkuuden näkökulma. (YM)
 Uudisrakentamisen energiamääräyksiä tiukennetaan vaiheittain. (YM)
 Korjausrakentamista ja sen osana energiatehokkuuden parantamista
tuetaan kannustavin ja kohdennetuin taloudellisin ohjaus- ja
tukitoimenpitein. (YM)
 Asuntokohtaisten vesimittareiden asentamisesta uusiin rakennuksiin
ohjataansäädöksin. (YM)
 Vaatimuksia ulotetaan korjausrakentamiseen uusittavana olevan
rakennusten energiatehokkuusdirektiivin pohjalta. (YM)
 Rakennusten suunnittelun, käytön ja ylläpidon elinkaaripohjaisten
työkalujen käyttöönottoa edistetään. (YM)
 Korjausrakentamisen suunnittelun ja asiakaslähtöisen toteutuksen
toimintamallien kehitystä ja käyttöön ottoa edistetään yhteistyössä
rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden kanssa. (YM)
6

7. Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita
”Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta”
Kansallisen ilmasto- ja
energiastrategian Kansallinen EU strategia ilmasto- ja
uusiminen energiasioista
+ohjelma öljyriippuvuuden
alentamiseksi
Ilmastolaki
- esitys + päätös ilmastolain säätämisestä
- päästökaupan ulkopuolinen sektori
Rakennusten energiatehokkuussäädösten
tiekartta lähes 0-energiarakentamisille
EU-päästötavoitteen 30 prosenttiin 2020 mennessä
nostamisen vaikutukset
Tiekartta vuoteen 2050
-sisältäen aikaikkunan 2030-2035? ERA 17
Ilmastopaneeli
Energiaverotarkennuksia
- mm. energiaintensiivinen teollisuus,
maatalous, liikenne..) TEM:n energiatehokkuus
toimikunnan esitykset
7

8. Kansallinen politiikkaympäristö painottaa
energia-asioita, hallitusohjelma
 Parannetaan rakentamisen energiatehokkuutta säädöksin ja
muulla ohjauksella sekä luomalla kannustimia. (s. 71)
 Säädetään korjausrakentamiselle energiatehokkuus-
vaatimukset, joiden toteuttaminen on taloudellisesti
kustannustehokasta. (s. 71)
 Määritellään todelliset päästövähennysmahdollisuudet
rakennuskannassa, erityisesti julkisissa rakennuksissa ja
asuntokannassa, sekä millä aikataululla, rahoitus- ja
kilpailutusmalleilla sekä teknisillä ratkaisuilla ne ovat
saavutettavissa. (s.71)
• Lisätään uusiutuvan energian hyödyntämistä
rakennuskannassa. (s. 72)

9. ERA 17 toimintaohjelma
www.era17.fi
Nyt rakennetaan vuoden 2050 rakennuksia
fossiiilinen
Ympäristövaikutukset
uusiutuva
Energiatehokas Nykytilanne
Energiantarve

10. Vipupotentiaali on nyt korjausrakenta-
misessa -asuntokannan ominaiskulutus

11. EU targets 2020

12. EU:n asettamat raamit

13. EU säädöksistä
EPBD 2010/31/EU (Energy Performance of Buildings
Directive) –rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on
keskeisin EU tason säädös, mm.:
• Uudis- ja korjausrakentamiselle asetettava kansalliset
energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset
 Vuoden 2020 loppuun mennessä uudisrakennusten tulee
olla ”lähes nollaenergiarakennuksia”
 Energiatodistuksille lisää painoarvoa ja valvontaa
 Lämmitysjärjestelmille ja ilmastointikoneille tarkastukset tai
vaihtoehtoisin keinoin saavutettava samat säästöt
 Revision 2010 implementointyö käynnisssä

14. EU säädöksistä
RES 2009/28/EC
• Direktiivillä luodaan yhteiset puitteet uusiutuvista lähteistä
peräisin olevan energian edistämiselle.
• Sitovat kansalliset tavoitteet, jotka koskevat uusiutuvista
lähteistä peräisin olevan energian kokonaisosuutta
energian kokonaisloppukulutuksesta ja uusiutuvista
lähteistä peräisin olevan energian osuutta liikenteessä.
• Jäsenvaltioiden on 31.12.2014 mennessä rakennus-
säännöksissään ja -määräyksissään edellytettävä
uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian
vähimmäistasoa uusissa ja perusteellisesti
kunnostettavissa olemassa olevissa rakennuksissa.

15. EU säädöksistä
ECODESIGN DIRECTIVE 2009/125/EC
• Tuotteiden energiatehokkuudesta säädetään EU:ssa
kahden puitedirektiivin nojalla: ecodesign-direktiivin
(2009/125/EY) ja energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU).
• Ecodesign-direktiivin nojalla tuotteille asetetaan ekologisen
suunnittelun vaatimukset. Jos tuote ei täytä sille asetettuja
vaatimuksia, sitä ei saa tuoda EU:n markkinoille.
• Energiamerkintädirektiivin nojalla säädetään puolestaan
tuotteeseen kiinnitettävästä energiamerkinnästä, joka
auttaa loppukäyttäjää valitsemaan energiatehokkaan
tuotteen.
• Direktiivien nojalla annetaan sitovia tuoteryhmäkohtaisia
vaatimuksia euroopan komission asetuksina, jotka ovat
sellaisinaan voimassa myös Suomessa.

16. New finnish building regulations 2010 30% cut heating
energy and again 2012 –20% of total energy consumption =
remarkable jump for the sector in 4 y
Finnish
regulation recast
2012
HUT/Kurnitski [2008]

17. Uudisrakentamisen määräykset 1.7.2012 -
lämpöhäviöistä kokonaisenergiatarkasteluun
Lämpöhäviöt Kokonaisenergia

18. Kokonaisenergiatarkastelu
• Rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään
rakennustyyppikohtainen yläraja - > E-luku
• E-luvun laskennassa huomioidaan myös rakennuksen
käyttämän energian tuotantomuoto
• Lämmityksen lisäksi myös ilmanvaihto, kuluttajalaitteet,
valaistus ja lämmin vesi
• Eri energialähteille määritetty energiamuodon
kertoimet, jotka kuvastavat luonnonvarojen käyttöä
E-luku = rakennukseen ostettu energia x energianmuodon kerroin

19. Miksi energiamuodonkerroin?
Erilaisia energialähteitä,
joista osa suoraan rakennuksessa hyödynnettävässä muodossa,
toiset taas esim. poltetaan rakennuksessa lämmöksi.

20. Kertoimet kuvaavat luonnonvarojen kulutusta
Suomi Energiamuodon Eurooppa
primäärienergia kerroin primäärienergia
asetuksessa
Fossiiliset 1 1 1
Sähkö 2,2 1,7 2,5
Kaukolämpö 0,9 0,7 -
Uusiutuvat 1 0,5 0,2-1,1
Energiamuodon vaikutus kaikissa Pohjoismaissa huomioitu määräyksissä
Rakennuksen kokonaisenergian käyttöä ei voi vertailla suoraan kertoimia vertailemalla.

21. E-luku kokonaisenergiatarkastelussa
• E-luvun laskentaesimerkki kaukolämpötalosta:
Rakennuksen
standardikäyttö

22. Rakennuksen kokonaisenergiankäyttöä ei
voi vertailla suoraan kertoimia vertailemalla
Lämmitystavan
Lämmitys- Energiamuodon kokonaisenergia-
tarve Lämmitystapa
kerroin tarkastelu
Lämpöpumppu 2,8:
x Sähkö 1,7 = 0,76 kWh
0,45 kWh ostoen.
Kaukolämpö 94%:
x Kaukolämpö 0,7 = 0,93 kWh
Lattialämmitys 1,33 kWh ostoen.
80%:
1,25 kWh
Öljykattila 81%: Fossiilinen
1 kWh kulutus x = 1,54 kWh
1,54 kWh ostoen. polttoaine 1,0
Pellettikattila 75%: Uusiutuva
x = 0,83 kWh
1,66 kWh ostoen. polttoaine 0,5
Sähköpatterit 100%: Suora sähkö100%:
x Sähkö 1,7 = 1,7 kWh
1,0 kWh kulutus 1,0 kWh ostoen.

23. Rakennusluvan edellytyksenä ovat vuotuiset
E-luvut, joita ei saa ylittää
Pientalo Pinta-alan mukaan
Rivitalo 150 kWh/m2
Asuinkerrostalo 130 kWh/m2
Toimistorakennus 170 kWh/m2
Liikerakennus 240 kWh/m2
Majoitusliikerakennus 240 kWh/m2
Opetusrakennus ja päiväkoti 170 kWh/m2
Liikuntahalli (pois lukien uima- ja jäähalli) 170 kWh/m2
Sairaala 450 kWh/m2
Muut rakennukset ja E-luku on laskettava,
määräaikaiset rakennukset mutta sille ei ole
asetettu vaatimusta

24. Pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu
asunnon koosta
300
Ei täytä E-lukuvaatimusta
250
200
E-luku (kWh/m 2)
Suorasähkö
Matalaenergia +takka
Ei vaatimusta
150
Öljylämmitys Pelletti, normi
Matalaenergia Kaukolämpö, normi
Ei vaatimusta
Suorasähkö Maalämpölämpö, normi
100 pasiivitalo
Suorasähkö
Passiivitalo+takka
50
Täyttää E-lukuvaatimuksen
0
0 50 100 150 200 250
2
Lämmitetty nettoala (m )

25. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja
korjausrakentaminen
”2. Tässä direktiivissä säädetään vaatimuksista, jotka koskevat:
a) rakennusten ja rakennuksen osien kokonaisenergiatehokkuuden
laskentamenetelmän yleistä yhteistä kehystä;
c) vähimmäisvaatimusten soveltamista energiatehokkuuteen, kun
kyse on:
i) olemassa olevista rakennuksista, rakennuksen osista ja
rakennusosista, joihin tehdään laajamittaisia korjauksia;
ii) rakennusosista, jotka muodostavat osan rakennuksen
vaippaa ja joilla on merkittävä vaikutus rakennuksen
vaipan energiatehokkuuteen, kun niitä jälkiasennetaan tai
korvataan; ja
iii) rakennuksen teknisistä järjestelmistä, kun ne
asennetaan tai korvataan tai kun niitä parannetaan;
d) kansallisia suunnitelmia lähes nollaenergiarakennusten
lukumäärän kasvattamiseksi;
• ….
25 22.5.2012 Teppo Lehtinen, Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

26. Kustannustehokkaat energiaparannukset
toteutetaan muun korjaamisen yhteydessä
 HO: Säädetään korjausrakentamiselle
energiatehokkuusvaatimukset, joiden
toteuttaminen on taloudellisesti
kustannustehokasta.
 Lähtökohtana on suunnitelmallisen
kiinteistönpidon edistäminen ja
energiatehokkuuden kytkeminen osaksi
tehtäviä korjaus- ja uusimistoimenpiteitä.
 Vaatimukset koskisivat korjauksia, joiden
yhteydessä voidaan kustannustehokkaasti
parantaa energiatehokkuutta.
 Viranomaislupaa edellyttävissä
toimenpiteissä vaatimukset ovat työväline
kiinteistöjen omistajille, suunnittelijoille ja
rakennusvalvonnoille.
26

27. Korjausrakentamisen energiatehokkuuden
ohjausjärjestelmä valmistelussa
 MRL muutoksia
 Perusteet laissa
 Valtioneuvoston / YM:n asetus
 Lakia täydentäviä yksityiskohtaisia (teknisiä)
säännöksiä
 Ohjeita, esimerkkejä
 Säädösten joustavan tulkinnan
 Säädösten yhtenäisen soveltamisen tueksi
 Tapauskohtaisen harkintakäytännön

28. Energiatodistus -myynti-ilmoituksia Pariisi
19.4.2012

29. Energiatodistuksen uusiminen EPBD rev
2010 perusteella
 Energiatodistus on EU:n tasolla säädetty työkalu, jolla
voidaan helposti vertailla eri rakennusten
energiatehokkuutta (vrt. autojen ominaiskulutus,
pesukoneiden luokitus)
 Energiatodistus tarvitaan vain uudisrakentamisen,
myynnin ja vuokrauksen yhteydessä sekä lisäksi esille
laitettuna isoissa viranomaisten käytössä olevissa
rakennuksissa
 Energiatodistus on jo käytössä uudisrakentamisessa
(laskennallinen) sekä vanhoissa rakennuksissa
pientaloja lukuunottamatta (laskennallinen/toteutunut)
29 5.3.2012

30. Energiatodistuksen uudistuksen pääsisältö
1/2
 Energiatodistuksen tulisi niveltyä 2012 energiamääräyksiin
– Rakennuskohtainen todistus (poikkeuksena ”Kamppi” -tyyliset)
– Energiatodistuksen luokitus perustuu rakennukseen eli
laskennalliseen kokonaisenergiankulutukseen (E-luku +
standardikäyttö + energiamääräysten D3 laskentasäännöt)
– Energiamuodon ympäristövaikutukset huomioidaan
– Kokonaisenergiankulutus lasketaan lämmitettyä nettoalaa kohden
 Tavoitteena luotettavuuden ja selkeyden lisääminen
– pätevöityneet tekijät
– laadunvalvonta
– selkeä yksi tapa laatia todistus
– rakennusten todellinen vertailukelpoisuus paranee, kun käyttö ja
käyttäjät eivät vaikuta luokitukseen
30 5.132012

31. Energiatodistuksen uudistuksen pääsisältö
2/2
 Pitkäikäinen luokitusasteikko, joka toimisi myös
vuonna 2020 lähes nollaenergiataloille
 Siirtymäaikoja suunnitteilla todistusten tekijöiden määrän ja
laadun varmistamiseksi, esim. omakotitalot
 Direktiivin uudet velvoitteet täytetään mm.
– valvonta
– seuraamukset
• Kustannuksiltaan kohtuullinen
• Todistuksissa lisätietona ostoenergiankulutus
• laskennallinen tieto pakollisena
• toteutunut kulutus vapaaehtoisena kun olemassa
31 5.3.2012

32. Kansallisen ohjauksen kehittyminen
keskustelussa

33. Energiatehokkaassa rakennuksessa kaikkiin osa-
alueisiin pitää vaikuttaa
 Laadukas rakentaminen ja kokonais-
suunnittelu
 Hyvä lämmöneristys YM
Rakentamis-
 Lämmön talteenotto määräykset
ilmanvaihdosta
 Ulkovaipan ilmanpitävyys
 Hyvä sisäilmasto
YM
 Energiatehokkaat laitteet
TEM
 Energian tehokas käyttö
Kuluttajat
ja muut
toimijat

34. Muutoksen vuosikymmen 2010 - 2020
 Rakentamista ja korjaamista ohjataan pitkälle
energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön
edistämisen lähtökohdista –linjaukset jo olemassa
 Rakennusten talotekniset ja rakenteelliset ratkaisut
muuttuvat enemmän kuin 30 vuoteen
 Väestön keski-ikä vanhenee nopeasti
 Korjausrakentaminen tulee väistämättä
 Huolto- ja ylläpitopalvelujen kysyntä kasvaa

35. kiitos
14.5.2012