Tässä esityksessä avataan Sosiaalitoimisto 2.0 taustalla ollutta ajattelua, tekemistä ja siinä syntyneitä ajatuksia. Diat on koostettu julkaisutilaisuudessa ja muissa esittelytilaisuuksissa pidetyistä esityksistä ja näissä käydystä keskustelusta.
Raportin kirjoittamisen taustalla on paljon enemmän työtä kuin kirjallisuuden lukeminen ja kirjoittaminen. Hankkeen aikana tapahtuneet pienet oivallukset, tärkeät ja yllättävät miksi-kysymykset, ympäröivä työyhteisö ja yhteistyökumppanit, sekä monet pienet ja isommat valinnat ovat vaikuttaneet lopputulokseen.
4. Hyvän olon tila:
2012-2014
• Tavoitteena tuottaa tietoa
palveluympäristöjen merkityksestä
sosiaalityössä.
• Tavoitteena oppia palvelun
yhteissuunnittelusta ja kokeilemisesta.
• Tarkoitti sosiaalialan opetuksen, tutkimuksen
ja kehittämsen verkoston ponnistusta, jonka
työn opit Socca kokosi yhteen.
7. Palvelu suunnitellaan ja tuotetaan yhdessä
kohderyhmän kanssa
• Ongelmien osoittamisesta voimavarojen vahvistamiseen
• Tasa-arvoinen vastavuoroisuus ammattilaisten ja palvelunkäyttjien
välillä
• Ammattilaisuus: ongelmien ratkaisiajasta asioiden mahdollistajaksi
• Sosiaalinen pääoma
12. Se mitä tapahtuu ulko-oven ja
sosiaalityöntekijän huoneen oven välissä
pitäisi ajatella uudelleen.
13. Kyse ei ole sisustuksesta, vaan koko
kosketuspisteen merkityksen
uudelleenajattelemisesta ja
arvottamisesta.
14. Jokainen lomakkeen jättäminen on
kosketus niihin ilmiöihin, minkä vuoksi
organisaatio on olemassa. Miten
kohtaamiset halutaan käyttää?
15. Palvelun kesto organisaation
näkökulmasta
Käynti toimistossa
Kirje
Käynti toimistossa
1 kk
Henkilökunnan näkökulmasta lyhyet palvelutuokiot jatkuvat
asiakkaan arjessa ja muokkaavat oletuksia tulevasta palvelusta
Palvelun kesto asiakkaan
näkökulmasta
19. Palveluiden suunnittelu yhdessä asiakkaiden ja
työntekijöiden kanssa on välttämätöntä. Se ei tarkoita
suunnittelijan tai ammattilaisten roolin heikkenemistä.
24. Työyhteisö
Empatia.
Miksi? -kysymykset.
Ymmärrä motivaatiot,
arki ja historia.
Suunnittelija
Tarvitaan työkaluja
Ymmärrä arki, nykyiset
palveluun liittyvät
merkitykset, tavoitteet ja
piilevät tarpeet.
Miksi? -kysymykset.
Empatia.
Suunnittelun
päämäärä
loppukäyttäjän
kannalta
tärkeät asiat.
Palvelunkäyttäjät
Etnografinen tiedonmuodostus ja ratkaisujen kehittäminen
yhdessä osapuolten kanssa.
25. •Taitava suunnittelija murtaa raja-aitoja ja
rakentaa rajoja, jossa työntekijät ja
palvelunkäyttäjät voivat kohdata ja tehdä
yhteistyötä.
•Taitava suunnittelija luo yhteisen kielen
työntekijöiden ja palvelunkäyttäjien välille.
•Taitava suunnittelija tekee palvelun
osapuolista suunnittelijoita.
34. Lyhyillä kokeiluilla toteutusvaiheessa havaitut
virheet olisi voitu tunnistaa jo ideavaiheessa. Nyt
virheet välttettiin toisen toimiston suunnittelussa.
35. Alkuongelma. Sosiaalitoimiston palvelut eivät näy palvelunkäyttäjälle. Asiointitilanteessa pitäisi
vahvistaa luottamusta kaikin tavoin. Työntekijän huoneeseen päädytään jännittyneenä. Asiakas ei
tiennyt, että sosiaalitoimiston palveluihin kuuluu henkinen tukeminen, kuntelu ja keskusteluapu.
Kokeilun idea: viestitään toisin auloissa, annetaan faktatietoa siitä mitä tapahtuu ja kysytään mikä
tieto on mielenkiintoista, miksi ja miten viesti tulkitaan.
36. Hyvinvointia lisäävä sosiaalitoimiston
aula, liikunta ja sosiaalipalveluiden
yhdistäminen.
Kokeilun idea: sosiaalitoimiston aula kannustaa/
helpottaa lisäämään liikuntaa. Toteutusta kokeiltiin
syksyllä asukastila Hopealassa Helsingin Läntisen
sosiaaliaseman yhteydessä osana Metropolian
innovaatio-opintoja. Onnistuminen oli nopea ja
innostunut oppimisprosessi.Yksikään kokeiltu idea
ei toiminut sellaisenaan, mutta lisäsi tietoa
palvelunkäyttäjän ehdoista idean onnistumiselle.
37. Aulakahvit. Tavoite oli tutkia miten tila
muuttuu muuttamaalla käyttäytymistä
kahvilamaiseksi, luoda työntekijöille ja
asiakkaille uusi tapa kohdata ja lisätä
työntekijöiden kiinnostusta työn
yhteiskehittämiseen.
•Tila rauhottui
•Ihmisten yksinäisyys näkyi ja juttuseura kelpasi
•Palveluneuvonta aulassa parani
•Asiakastapaamisten määrä lisääntyi ilman, että muista
tavoitteista joustettiin
• Työntekijät kokeilivat seuvaakasi palveluiden
yhteistutkimisryhmää asiakkaiden kanssa
•Kokeilu kesti neljä päivää
38. Alkuidea: yhteistyön lisääminen peruspalvelun ja
matalankynnyksen toiminnan kanssa. Kokeilu: asukastalon
toiminnan vieminen sosiaalitoimiston aulaan Maunulassa.
Yhteistyö helpottui ja asiakkailta tuli positiivista palautetta.
Metropolian opiskelijat toteuttivat kokeilun osana
innovaatio-opintoja.
42. Kokeilemisen edut
• Ei suunnitella asioita, jotka eivät ole
suunniteltavissa
• Ideaa testataan ennen kuin sisäinen kritiikki
tapaa sen tai neuvottelee latteaksi
kompromissiksi
43. Millon kokeillaan?
• Kun uuden toimintatavan kannalta
tunnistetaan puuttuvan olennaista tietoa
• Mitä isompi ja radikaalimpi idea, sitä
pienemmin ja nopeammin
44. Miten kokeillaan?
• Tunnistetaan idean kriittinen osa jota
koetellaan
• Määritellään mittarit, eli se mitä halutaan
oppia
• Max kaksi viikkoa ja kevyt raportointi
47. • Johtaa paikkoja ja asiointikokemusta
prosessien ja siilojen rinnalla
• Lupa toimia toisin ryhmät toimipisteisiin
• Enemmän kokeiluja ja vähemmän umpiossa
suunnittelua
• Muutos alan opinnoissa: etuoven kautta
työelämään ja toiminnallisten
tutkimusmentelmien painotus
48. Kyse on siitä minkälaisessa ympäristössä
palvelut tapahtuvat, eli siitä, minkälaisia
palvelut ovat. Ja, miten ne vaikuttavat
organisaation perustehtävän onnistumiseen.
51. Sosiaalitoimistojen suunnittelu kertoo yksilötyön merkityksen
painotuksesta suomalaisen sosiaalihuollon historiassa.
Köyhäintalohistoriasta kumpuava sosiaaliala on tähän päivään asti
ollut hyvin vähän kiinostunut käyttäjälähtöisyydestä tai
asiointikokemuksesta. Suunnittelua on tehty teknisistä
lähtökohdista, kuten sisäilman ja työergonomian näkökulmasta.
Palvelukokemukset syntyvät kuitenkin paljolti muualla kuin
työntekijän huoneessa. Miten kohtaamisympäristöjen suunnittelu
tehtäisiin, jos sosiaalityön setlementtiperinne vahvistuisi
vuorostaan tulevaisuudesa?