5.4.2013 SYL:n lausunto Euroopan komission tiedonannosta Koulutuksen uudelleenajattelu

1. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 5.4.2013
Asia: Lausunto komission tiedonannosta Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten
parantaminen investoimalla taitoihin (E 161/2012 vp)
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry. kiittää sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta lausua komission
tiedonannosta. Yleisesti ottaen tiedonanto painottaa koulutuksen talouspoliittista ulottuvuutta ja sivuuttaa
koulutuksen sivistykselliset, kulttuuriset ja kasvatukselliset tehtävät: tämä on valitettavaa, sillä vaikka on
tärkeää tunnustaa koulutuksen merkitys taloudelle ja sen kasvulle, suomalaisessa koulutusajattelussa ja -
politiikassa jälkimmäiset ovat kuitenkin koulutuksen päätehtäviä. Lisäksi useissa kohdissa tiedonantoa
koulutukseen suhtaudutaan kauppatavarana, vaikka koulutus ei sellainen ole. Huolimatta tiedonannon
näkökulman kapeudesta ovat useat tiedonannon toimintasuositukset kohtuullisen hyviä: osaamiseen
panostaminen, nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäisy ovat tärkeitä yleisiä
tavoitteita, joita moni suositus tukee. Pidämme kuitenkin huolestuttavana sitä, että moni suositus vaikuttaa
sisältävän luonteeltaan keino-tyyppisiä kuin tavoite-tyyppisiä kirjauksia, mikä on vastoin perinteisesti
EU:ssa noudatettua periaatetta jättää keinoista päättäminen jäsenvaltioille (subsidiariteetti).
Jäsenvaltioita koskevat tavoitteet
Pidämme hyvänä ja laadun merkkinä ammatillisen koulutuksen kehittämistä yhteistyössä työelämän
edustajien kanssa, mutta emme näe tarvetta lyhytkestoisille korkea-asteen tutkinnoille Suomessa. Samoin
keskeyttämisvaarassa olevien tai heikkojen perustaitojen varaan jäävien opiskelijoiden tukeminen on
erittäin tärkeää, ja edellyttää Euroopan tasolla aiempaa vahvempia panostuksia opiskelijahuoltoon ja
ohjaukseen. Työllistyvyyttä parantavien monialaisten taitojen opetuksen tehostaminen on myös
kannatettavaa, ja erityisesti opiskelijakeskeisen oppimisen ja pedagogiikan korostaminen on kiitettävää,
mutta lähtökohtaisesti emme pidä mielekkäänä tai emmekä kannata opetussuunnitelmatyön ohjaamista
ylikansalliselta tasolta millään koulutusasteella.
Ammattitaidottomien aikuisten määrän vähentäminen on hyvä ajatus, mutta aikuiskoulutuksen nojatessa
yksilöllisiin tarpeisiin voidaan kysyä, onko indikaattorimuotoisten tavoitteiden asettaminen mielekästä.
TVT-pohjaisen opiskelun lisääminen on sinänsä hyödyllistä, mutta kasvatuksellisista syistä se ei voi korvata
kontaktiopetusta. Opetusalan ammattien pätevyysvaatimuksien tarkastaminen kansallisilla tasoilla sopinee
suosituksena monelle jäsenmaalle, Suomellekin ainakin korkeakoulutuksen tapauksessa (vrt. SiVL 4/2013

2. vp.). Huomautamme lisäksi, että opettajien pätevyydet kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan.
Tiedonannossa viitataan keskusteluun koulutuksen rahoituksesta. Koulutuksen rahoitus kuuluu ja sen
tuleekin kuulua jäsenmaiden omaan toimivaltaan, mutta mikäli aktiiviseen tiedonvaihtoon
rahoitusjärjestelmistä ryhdytään, tulisi Suomen avoimesti viestittää suomalaisen tasa-arvoisen ja
lukukausimaksuttoman järjestelmän hyvyyttä sekä edistää sen tunnettuutta eurooppalaisessa keskustelussa.
Euroopan tason koordinointi ja osallistuminen
Olemme mielissämme komission pyrkimyksestä yhteen sovittaa EU:n avoimuus- ja tunnustamisvälineitä, ja
siihen sisältyvästä osaamistavoitelähtöisestä ajattelusta. Komission pyrkimys koulutuksen rahoituksen
suuntaamiseksi kasvua edistävällä tavalla on sen sijaan kaksitahoinen ajatus: toisaalta on hyvä, että
koulutuspanostuksia suunnataan kasvua tukeville aloille, mutta toisaalta myös muu kuin talouskasvun
motivoima ja siihen liittyvä koulutus on sekä yhteiskunnan että yksilöiden sivistystarpeiden kannalta
merkityksellistä ja tärkeää. TVT-avusteiseen opetukseen ja yrittäjyyskasvatuksen viitekehykseen liittyvät
toimet voivat tuottaa käyttökelpoisia välineitä opetuksen kehittämiseen, mutta lienee aiheellista kysyä
miten nämä aikanaan jalkautettaisiin.
Yleisemmin ottaen komission tulisi perustaa koulutuspoliittista suunnitteluaan tukevammin muihin
koulutuspolitiikan alan eurooppalaisiin yhteistyömuotoihin, siis korkeakoulutuksessa Bolognan prosessiin
ja ammatillisen koulutuksen kehittämisessä Kööpenhaminan prosessiin. Komission pitää huolehtia
erityisesti siitä, ettei se aseta jäsenvaltioille ristiriitaisia tavoitteita suhteessa Bolognan ja Kööpenhaminan
prosesseissa tehtyihin sopimuksiin.
Suomen kanta
Mielestämme Suomen kanta on pääosin kiitettävä. Erityisesti SYL pitää arvokkaana sitä, että Suomi nostaa
esiin tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet, kansalaisten työelämää laajemmat sivistystarpeet, koulutuksen
itseisarvon ja vaatimuksen koulutuspolitiikan pitkäjänteisyydestä. Reaalipoliittisemmalta kannalta Suomen
etu on vaatia eurooppalaista koulutuspolitiikkaa noudattamaan sitä oikeusperustaa, joka sille on EU:n
perussopimuksissa kirjattu, mukaan lukien jäsenvaltioiden kulttuuristen ja kansallisten erityispiirteiden
huomiointi yhteisessä tavoiteasetannassa. Erityisesti on tärkeää, että Suomi jättää varaumia tarkentaa
kantojaan, etenkin kokonaisuuksissa joiden osalta komissio pihtaa tietoa. Mielestämme Suomi voisi
eurooppalaisessa yhteistyössä kuitenkin nykyistä aktiivisemmin tuoda esiin suomalaisen
koulutusjärjestelmän hyviä puolia, sillä hyvästä koulutuksestaan Suomi tunnetaan.

3. Helsingissä 5.4.2013
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry.
Marina Lampinen Matti Parpala
Puheenjohtaja Pääsihteeri
Lisätietoja:
Jarmo Kallunki, koulutuspoliittinen sihteeri, puh. 041 515 2230, etunimi.sukunimi@syl.fi