SYL:n lausunto koulutuksellisen tasa-arvon strategiasta.

1. Opetus- ja kulttuuriministeriölle
11.1.2013
Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta koulutuksellisen
tasa-arvon strategiaksi. Lausuntomme rakenne on seuraava:
1. Yleisiä huomioita
2. Kannattamamme esitykset ja niihin liittyvät lisäys- tai muutosehdotukset
3. Vastustamamme esitykset
4. Esitykset, joihin on vaikea ottaa kantaa
5. Uudet teema- ja toimenpide-ehdotukset
1. Yleisiä huomioita
SYL on pääsääntöisesti tyytyväinen esitettyyn strategiaan. Strategia pyrkii tarttumaan erittäin keskeisiin
asioihin yhteiskunnassamme eli koulutuksen periytyvyyden ja sukupuolittuneen segregaation
vähentämiseen, koulutuksen saavutettavuuden parantamiseen sekä koulutuksessa aliedustettujen ryhmien
kouluttautumisen vahvistamiseen. Näkemyksemme mukaan strategia onnistuu tässä työssä melko hyvin.
SYL pitääkin erittäin tärkeänä, että strategian toimenpiteet toteutetaan viipymättä. Tarvittavat
määrärahalisäykset on valtion ja kuntien budjeteista löydyttävä. On myös välttämätöntä, että kaikki
keskeiset tahot sitoutuvat strategian toimenpiteisiin.
Haluamme kiinnittää huomiota ohjelman nimeen. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa
vuosille 2011 – 2016 linjataan, että laaditaan toimenpideohjelma koulutuksellisesta tasa-arvosta. SYL
edellyttää, että tämän strategian toimenpiteet ovat yhtä sitovia ja konkreettisia kuin ne olisivat, jos kyseessä
olisi toimenpideohjelma.
Toivomme lisäksi, että strategian toimenpiteitä voidaan vielä muotoilla niin, että ne ovat ymmärrettäviä
itsenäisesti luettuina. Näin strategiasta saisi jonkinlaisen kokonaiskuvan lukemalla pelkät toimenpiteet ja
yksittäisen toimenpiteen lukemalla saisi ymmärryksen, mistä siinä puhutaan ja mitä toimenpiteellä
tavoitellaan. Tällä hetkellä näin ei kaikkien toimenpiteiden kohdalla ole. Esimerkiksi toimenpide 29 alkaa
“Osana mainittua työryhmätyötä laaditaan esitykset...”. Jos ei ole lukenut leipätekstiä, ei ymmärrä, mistä
työryhmätyöstä on kyse. Tällaisia muotoiluja on syytä välttää.
2. Kannattamamme esitykset ja niihin liittyvät lisäys- ja muutosehdotukset
Nostamme tässä esiin joukon toimenpiteitä, joita erityisesti kannatamme. Näemme, että näillä toimenpiteillä
vastataan hyvin asetettuihin tavoitteisiin. Kunkin kohdan jälkeen esitämme lyhyet perustelut kannallemme.
Osassa toimenpiteitä esitämme myös lisäys- tai muutosesityksiä, jotka ovat tekstissä tummennettuina.

2. Toimenpide 1. Saatetaan kaikki lapset esiopetuksen piiriin
SYL pitää esitettyä toimenpidettä hyvänä ja tärkeänä. Esiopetus luo hyvän pohjan koulutielle ja on tärkeää,
että kaikki lapset saavat tässä suhteessa tasa-arvoisen lähtökohdan opinnoilleen. Usein juuri eniten tukea
tarvitsevat jäävät tällä hetkellä esiopetuksen ulkopuolelle. Tämä pätee esimerkiksi
maahanmuuttajataustaisiin lapsiin.
Toimenpide 2. Kehitetään varhaiskasvatuksen sisältöjä
SYL kannattaa esitystä. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja tuleviin opintoihin ja on tärkeää, että jo
varhaiskasvatusvaiheessa panostetaan varhaiseen tukeen, sukupuolisensitiivisyyteen sekä kiusaamisen
ehkäisyyn.
Toimenpide 4. Perusasteen rahoitusta ja toimintalainsäädäntöä kehitetään tukemaan koulutuksellisen tasa-arvon
toteutumista koulujen välillä
SYL tukee vahvasti tehtyä esitystä. Pidämme erittäin tärkeänä, että kaikki saavat tasa-arvoiset lähtökohdat
jatkokoulutukseen sekä tarvitsemaansa tukea. Tämä edellyttää erityistukea ns. haastavammille alueille.
Muodollinen tasa-arvoisuus ei riitä vaan todellinen tasa-arvo saavutetaan usein erityistoimin. SYL toivoo,
että tämän esityksen sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteet toteutuvat. Koulujen lähialuekuvaajan
käyttäminen valtionosuusjärjestelmässä perusrahoituksen määräytymisperusteena on kannatettava tavoite,
joka on syytä toteuttaa.
Toimenpide 5. Sukupuolittuneiden käytäntöjen purkaminen varhaiskasvatuksessa ja perusasteella
SYL pitää tehtyä esitystä hyvänä ja tärkeänä. Koulutuksen ja työelämän segregaatiota luodaan pitkälti jo
varhaiskasvatuksessa ja perusasteella. Segregaatioon puuttuminen vaatii merkittäviä toimia ja sitoutumista.
Toimenpide-esitys sisältää hyviä asioita. Näemme kuitenkin, että se on osin riittämätön. Toimenpidettä
edeltävässä leipätekstissä käsitellään myös koulukiusaamista, kouluviihtyvyyttä sekä eri oppiaineiden
yhteistyötä segregaation lieventämiseksi. Näihin ei kuitenkaan kohdenneta toimenpiteitä. Esitämme, että
toimenpide laajennetaan kattamaan myös kouluviihtyvyyden sukupuolittuneisuuden vähentämisen ja
kouluviihtyvyyden parantamisen, koulukiusaamiseen puuttumisen ja esimerkiksi KiVa Koulu -
hankkeen sekä eri oppiaineiden yhteistyön segregaation lieventämiseksi ja sukupuolisensitiivisyyden
lisäämisen aineenopettajien koulutukseen.
Toimenpide 6. Perusasteen päättävien toiselle asteelle siirtymisen tukeminen
SYL pitää tehtyä esitystä hyvänä. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tärkeä saada koko ikäluokka toisen
asteen koulutukseen. Esitetyistä vaihtoehdoista todennäköisesti toimivampana pidämme
oppivelvollisuuden pidentämistä yhdellä vuodella. Näemme, että pelkkä koulutusoikeuden laajentaminen
ei riitä. Syrjäytymisvaarassa oleva nuori tarvitsee erityistukea ja myös yhteiskunnalle kohdistuvia
velvoitteita, joita oppivelvollisuus voisi tuoda mukanaan. Pidämme välttämättömänä, että toisen asteen
koulutuksen järjestäjille osoitetaan lisää resursseja oppivelvollisuuden toteuttamista varten.
Toimenpide 10. Opintojen ohjauksen kehittäminen lukioissa
SYL kannattaa tehtyä esitystä. Toimivalla opinto-ohjauksella on iso merkitys jatko-opintoihin
hakeutumiselle. SYL pitää kuitenkin välttämättömänä, että lukiolakiin sisällytetään kirjaus oikeudesta
henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen. Esitämmekin, että tätä ei pidetä arviointikohteena vaan jo nyt
toteutettavana toimenpiteenä. Suomen lukiolaisten liiton Lukio 2.0 -tutkimuksen (2011) mukaan vain puolet

3. lukiolaisista kokee saaneensa opinto-ohjaajalta riittävästi tietoa jatko-opinnoista. Kuitenkin opinto-
ohjauksella on keskeinen rooli jatko-opintoihin hakeutumisessa. Oikeus henkilökohtaiseen opinto-
ohjaukseen parantaisi mahdollisuutta saada riittävästi tietoa opintovaihtoehdoista ja tehdä jatko-
opintovalinta oikein tiedoin. Tämä voisi vähentää virhevalintoja, parantaa koulutuksen tasa-arvoa ja myös
pidentää työuria, kun siirtymäaika lukiosta toiselle asteelle lyhenisi.
Toimenpide 13. Sukupuolittuneiden käytäntöjen purkaminen lukioissa
JA
Toimenpide 17. Sukupuolittuneisuuden vähentäminen ammatillisessa koulutuksessa
SYL kannattaa toimenpiteitä 13 ja 17. Toisella asteella tehdään valinnat jatko-opinnoista, jotka määrittävät
pitkälti työmarkkinoiden sukupuolittuneisuutta. On välttämätöntä saada segregaatiota purettua jo
koulutusvalinnoissa. Panostamalla toisen asteen sukupuolittuneiden käytäntöjen purkamiseen helpotetaan
lisäksi lukuisten nuorten elämää, kun sukupuolia ja sukupuolten ilmaisua opitaan kunnioittamaan ja
ymmärtämään laajemmin.
Toimenpide 18. Koko tutkinnon suorittamisen tukeminen
SYL pitää hyvänä toimenpiteessä esitettyä opiskelijan subjektiivista oikeutta palata suorittamaan tutkinto
loppuun mahdollisen työssäolon tai muun keskeytyksen jälkeen. Emme kuitenkaan ota kantaa siihen, onko
tutkintojen modulaarisuuden kehittäminen oikea tapa ratkaista keskeyttämisten vähentäminen. Selvää on,
että tämä uudistus vaatii rinnalleen lisää ohjausta ja tukipalveluja opiskelijoille ja näin ollen myös lisää
resursseja.
Toimenpide 20: Opiskelijavalintojen kehittäminen
SYL kannattaa esitettyä selvitystä kahteen hakuun siirtymisestä. Toimenpide edellyttää kuitenkin
todennäköisesti sellaista lisäresursointia, että sen toteutuminen tässä taloustilanteessa on epätodennäköistä.
SYL kannattaa lämpimästi toimenpiteen jälkimmäistä esitystä aliedustettujen ryhmien koulutukseen pääsyn
parantamiseksi.
Toimenpide 21 Tiedotuksen ja markkinoinnin kehittäminen
SYL kannattaa esitystä. On tärkeä toteuttaa laajalla kirjolla toimia, joilla voidaan parantaa koulutuksessa
aliedustettujen ryhmien pääsyä koulutukseen. Esitämme lisäksi, että korkeakoulujen tulisi lopettaa
opiskelijoiden houkuttelu mielikuvamainonnalla. Korkeakouluja tulisi ohjeistaa markkinoinnissaan
pohjaamaan tosiasioihin, kuten opetussuunnitelmiin ja kunkin alan työllistymismahdollisuuksiin,
mielikuvilla pelaamisen sijaan. Todellisen tiedon jakamisella mahdollistetaan opiskelijoiden tasa-arvoisempi
lähtökohta opinnoilleen ja alavalinnalleen ja estetään vääriä valintoja.
Toimenpide 22 Opetuksen tuen ja saavutettavuuden edistäminen
SYL pitää esitystä erittäin tärkeänä. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kielikoulutuksella voidaan
parantaa opintoihin kiinnittymistä ja opinnoissa edistymistä. Opintopsykologeilla on keskeinen tehtävä
osana korkeakoulujen ohjauspalveluja. He tukevat sekä opiskelijoita opintoihin liittyvissä kysymyksissä että
osallistuvat korkeakoulun ja opetuksen kehittämiseen. On olennaista, että kaikissa korkeakouluissa on
saatavilla riittävästi opintopsykologipalveluja. Tällä hetkellä tilanne vaihtelee suuresti: paikoin
opintopsykologeja on opiskelijamäärään nähden kohtuullisesti, paikoin riittämättömästi ja paikoin palvelua
ei ole lainkaan saatavilla.

4. SYL:n mielestä koulutuksen saavutettavuuden lisääminen on erittäin keskeinen tavoite. Saavutettavuuden
tulee läpäistä koko korkeakoulu strategiatasolta yksittäisiin opetustilanteisiin. Pidämme erittäin tärkeänä,
että ESOK-hankkeen sekä Hitaasti mutta varmasti? -raportin suositukset toteutetaan pikimmiten. Mikäli
koulutuksen saavutettavuutta ei paranneta, suljetaan automaattisesti osalta opiskelijoita pääsy koko
koulutukseen tai vähintään opintojen tosiasiallinen suorittaminen. Riittämätön tiedonsaanti, esteelliset
rakennukset, yhteisöllisyyden puute, materiaalit, joita ei voi lukea lukulaitteella tai opetussuunnitelma, joka
ei sovi yhteen lasten päivähoidon kanssa, voivat kaikki estää opiskelun.
Toimenpide 23 Korkeakouluopinnoissa aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumisen edistäminen
Kannatamme tehtyä esitystä. Aliedustettujen ryhmien parempi pääsy korkeakoulutukseen sekä
korkeakoulujen tasa-arvosuunnittelu ovat kannatettavia toimenpiteitä. SYL suhtautuu suopeasti myös
esitykseen siitä, että selvityshenkilö tekee ehdotuksen kasvatukseen ja sosiaalialaan liittyvien alojen
sukupuolittuneen segregaation vähentämisestä. Ehdotetuista toimenpiteistä pidämme lisäpisteitä
parempana kuin erillistä valintakiintiötä.
Toimenpide 30 Sora-lainsäädännön seuranta
Ns. Sora-lainsäädännössä on lukuisia ongelmakohtia, jotka voivat muodostaa ristiriidan koulutuksellisen
tasa-arvon kanssa. Siksi on lämpimästi kannatettavaa, että lainsäädännön toteutumista ja vaikutuksia
seurataan ja arvioidaan. Pitkän aikavälin seurannan lisäksi SYL edellyttää, että Sora-lainsäädännön
vaikutukset vammaisten opiskelijaksi hakeutumiseen ja koulutukseen pääsyyn on arvioitava välittömästi.
Saavutettavuuden toteutumiseksi lainsäädännön soveltamisen ongelmallisuuteen ja epäkohtiin on
puututtava välittömästi ennen epäonnistuneiden soveltamiskäytäntöjen syntymistä ja vakiintumista.
Toimenpide 31 Opiskeluhuollon toimivuuden turvaaminen
SYL kannattaa lämpimästi sitä, että opiskeluhuoltoon panostetaan. Opiskeluhuollolla voidaan
ennaltaehkäistä monia ongelmia ja osaltaan katkaista esimerkiksi syrjäytymiskehitystä. Näemmekin, että
pelkkä opiskeluhuollon uudelleensuuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön ei riitä vaan opiskeluhuoltoon
tulee kohdentaa lisää resursseja, jotta opiskeluhuollon toimivuus todella voidaan turvata. Esitämme, että
opiskeluhuollon lisäresurssit kirjataan strategiaan.
Toimenpide 35 Kansallisen yhteistyöhankkeen käynnistäminen
Pidämme hyvänä sitä, että työelämään liittyviä sukupuolimielikuvia pyritään purkamaan. Toivomme, että
yhteistyöhanke ei jää vain yhdeksi hankkeeksi muiden joukossa vaan että siihen todella sitoudutaan ja että
sillä saavutetaan todellisia tuloksia.
3. Vastustamamme esitykset
Toimenpide 28. Avoimen korkeakoulun kehittäminen
SYL ihmettelee toimenpide-ehdotuksen ensimmäisen virkkeen muotoilua. Korkeakoulututkinnon
suorittaneiden osuutta avoimen korkeakoulun opiskelijoista pienentämällä ei aliedustettuja ryhmiä
edustavien opiskelijoiden määrä lisäänny. Ainoastaan niiden suhteellinen osuus kasvaa, jos
korkeakoulutettujen määrä vähenee, eikä SYL pidä tällaista suhteelliseen osuuteen liittyvää tilastokikkailua
tarkoituksenmukaisena eikä kannatettavana. Mikäli taas korkeakoulutettujen pääsyä avoimen
korkeakouluopetuksen piiriin hankaloitetaan, sillä saattaa olla negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi tutkinto-
opiskelijoiden opintoaikoihin. Laadukas ja helposti saavutettavissa oleva avoin korkeakoulutus voi osaltaan

5. vähentää opiskelijoiden tarvetta opiskella liian laajoja tutkintoja varmuuden vuoksi. Avoin korkeakoulu
auttaa myös purkamaan sitä painetta, joka aikuisten suunnalta kohdistuu kokonaisten tutkintojen
suorittamiseen. Kirjauksen muotoilu on negaation kautta esitettynä ristiriidassa toimenpide-ehdotuksen 19
jälkimmäisen ehdotuksen kanssa: “Lisätään mahdollisuuksia korkeakoulutasoiseen opetukseen myös
tutkintoon johtavan koulutuksen ulkopuolella.” sekä osin myös sinänsä kannatettavan toimenpide-
ehdotuksen 29 kanssa siltä osin, kun halutaan avoimen korkeakoulutuksen tarjoavan myös
korkeakoulutetuille mahdollisuuksia täydentää osaamistaan. Mikäli tavoite on ennemmin lisätä
aliedustettujen ryhmien osallistumista kuin vähentää korkeakoulutettujen osallistumista, niin SYL
ihmettelee, miksei asiaa voisi muotoilla niin. Toimenpide-ehdotukseen on kuitenkin erittäin vaikea
kommentoida kovin kattavasti, kun siitä ei käy ilmi se tapa, jolla oikeasti tavoitteeseen korkeakoulutettujen
osuuden vähentämisestä pyrittäisiin.
SYL vastustaa ns. avoimen väylän laajentamista, sillä tutkintoon johtava koulutus on Suomessa maksutonta.
Mikäli tietyn pistemäärän avoimessa suorittamisesta seuraisi automaattisesti paikka tutkintoon johtavassa
koulutuksessa, olisi opiskelija suorittanut osan tutkinnostaan maksullisessa koulutuksessa. Koulutuksellisen
tasa-arvon parantamista ei ole se, että maksuttoman tutkintoon johtavan koulutuksen sisäänoton
aloituspaikkoja muutetaan avoimen väylän paikoiksi niin, että se toimisi maksullisena sisäänheittoväylänä
korkeakoulutukseen. Maksullinen väylä ei myöskään voi olla opiskelijavalinnoissa tehtävien uudistusten
seurannainen niin, että se jatkossa toimisi pääsyväylänä korkeakoulutukseen muille kuin ensimmäistä
paikkaa hakeville. SYL näkee avoimen korkeakoulun roolin tärkeänä sekä yksilöiden, yhteiskunnan että
yritystenkin näkökulmasta nimenomaan turvaamassa sivistystä sekä mahdollisuuksia vastata muuttuviin
tarpeisiin. Mikäli avoimen korkeakoulun tehtävään kohdistuu merkittäviä muutostarpeista, olisi niistä
käytävä laaja keskustelu.
Joka tapauksessa virkkeen “Samassa yhteydessä selvitetään ns. avoimen väylän nykyistä laajemmat
käyttömahdollisuudet tutkintoon johtavana koulutuksena.” muotoilu on SYL:n näkemyksen mukaan
harhaanjohtava, sillä avoimen korkeakoulun koulutus ei ole tutkintoon johtavaa eikä väyläkään
automaattisesti tarkoita tutkintoon johtavaa koulutusta, vaan mahdollisuutta siihen. Korkeakouluilla on
oikeus käyttää harkintaa siinä, keitä se valitsee opiskelijoikseen. Näin ollen SYL vastustaa kyseisen
kirjauksen sisältöä. Mikäli kirjaus kuitenkin strategiaan jää, olisi se joka tapauksessa muotoiltava
todenmukaisemmin, esimerkiksi muotoon “Samassa yhteydessä selvitetään mahdollisuudet laajentaa ns.
avoimen väylää tutkintoon johtavaan koulutukseen.”.
Edellä mainituista syistä SYL ehdottaa toimenpiteen 28 kuuluvan seuraavasti:
Opetus- ja kulttuuriministeriö laatii yhdessä korkeakoulujen kanssa tavoitteet
avoimen korkeakoulun kehittämisestä siten, että korkeakoulututkintoa suorittamattomien opiskelijoiden määrä kasvaa.
4. Esitykset, joihin on vaikea ottaa kantaa
Toimenpide 19. Korkeakoulutuksen tutkintorakenteen tarkastelu
Ehdotetun toimenpiteen ensimmäiseen osaan on vaikea ottaa kovin tarkasti kantaa olemassa olevan
puutteellisen tiedon ja lukuisten avointen kysymysten valossa. Keskustelussa olleiden short cycle -
tyyppisten tutkintojen osalta ei esimerkiksi ole käyty SYL:n näkemyksen mukaan riittävän laajaa
keskustelua siitä, kuka sellaista koulutusta järjestäisi. Uusien tutkintojen suunnittelu on myös
resursointikysymys eikä SYL näe, että siihen olisi tällä hetkellä osoitettavissa olevia resursseja. Mikäli
keskustelua asiasta jatketaan, on SYL sitä mieltä että lyhyen tutkinnon olisi oltava aidosti
työelämälähtöinen, työelämän tarpeisiin suunnattu ja opiskelijalle maksuton tutkinto, jonka suoritettuaan
voisi siirtyä suoraan työelämään tai jatkaa opintojaan. Uusia tutkintotyyppejä ei ole syytä perustaa

6. pelkästään korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien “kevennetyiksi korkeakoulututkinnoiksi”. SYL
olisi toivonut, että asiaa pohtivan ns. koulutuksen rakennemuutostyöryhmän tarkempaa selvitystä olisi
voitu odottaa ennen tämän toimenpide-ehdotuksen muotoilua.
Toimenpiteen toista ehdotusta SYL kannattaa.
5. Uudet teema- ja toimenpide-ehdotukset
Seuraavassa esittelemme muutamia teemoja, jotka mielestämme puuttuvat ohjelmasta ja jotka kuitenkin
ovat tärkeitä koulutuksellisen tasa-arvon kannalta. Toivomme, että näistä voidaan vielä lisätä toimenpiteet
ohjelmaan. Haluamme lisäksi huomauttaa, että on erikoista, ettei ohjelmassa kertaakaan edes mainita
romaneja, vaikka romanien vähäinen kouluttatuneisuus on keskeinen ongelma koulutuksellisen tasa-arvon
kannalta.
1. Kiusaaminen
Strategiassa esitetään toimia kiusaamiseen puuttumiseksi vain varhaiskasvatuksessa, vaikka kiusaaminen
on merkittävä ongelma kaikilla koulutusasteilla. Vielä korkeakoulussakin Opiskelijoiden
terveystutkimuksen (2009) mukaan neljännes opiskelijoista on kokenut kiusaamista. Kiusaaminen aiheuttaa
monia ongelmia kohteelleen, kuten psykosomaattisia oireita, opiskeluun liittyviä pelkoja, jopa
mielenterveysongelmia. Pahimmillaan opinnoista jättäydytään pois kiusaamisen takia. Esitämme, että
strategiaan sisällytetään uusi toimenpide kiusaamisen vähentämisestä:
Kiusaamiseen puututaan kaikilla koulutusasteilla sekä valtakunnallisin ohjeistuksin että paikallisin toimin.
Oppilaitoksille luodaan sisäiset ohjeet kiusaamiseen puuttumisesta. KiVa Koulu -hanketta jatketaan.
2. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden valmentavat koulutukset
Tällä hetkellä maahanmuuttajataustaisille nuorille on valmentavaa koulutusta vain toisen asteen
ammatillisessa koulutuksessa. Pidämme kuitenkin välttämättömänä, että maahanmuuttajien ja
maahanmuuttajataustaisten määrä myös lukioissa ja korkeakouluissa lisääntyy. Valmentava koulutus on
yksi keino parantaa maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten pääsyä jatko-opintoihin.
Metropolia-ammattikorkeakoulussa on kokeiltu maahanmuuttajataustaisille suunnattuja valmentavia
koulutuksia ja tämä kokeilu tulisi vakinaistaa ja laajentaa koskemaan kaikkia ammattikorkeakouluja.
Samalla tavoin myös yliopistoissa tulisi ottaa käyttöön valmentavat koulutukset. Strategiassa viitataankin jo
siihen, että koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan lukioihin luodaan valmentavat
koulutukset ja tämä on syytä panna täytäntöön.
Toimenpiteessä 7 puhutaan valmentavista koulutuksista. Toimenpiteessä ei kuitenkaan huomioida
valmentavan koulutuksen sisältöjä. Sisäministeriön Maahanmuutto 2020 -strategian
suunnitteluseminaarissa kesällä 2012 nousi kuitenkin esille, että valmentavissa opinnoissa on sisällöllisiä
ongelmia. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia tyttöjä on ohjattu kiinnostuksista riippumatta hoitoalalle,
koska on oletettu hoitoalan kiinnostavan naisia. Valmentavat opinnot eivät saa muodostua koulutuksen
segregaatiota vahvistavaksi välineeksi.
Esitämme uutta toimenpidettä valmentavista opinnoista:
Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten valmentavat opinnot otetaan käyttöön lukioissa sekä korkea-asteella.
Valmentavien opintojen sukupuolisensitiivisyyteen kiinnitetään huomiota ja sukupuolisensitiivisyys otetaan osaksi
opettajankoulutusta.

7. 3. Nimettömän tenttimisen ja nimettömien valintakokeiden käyttöönotto korkeakouluissa
Jotta tällä hetkellä aliedustettujen ryhmien osuutta koulutuksessa saadaan nostettua, tulee päästä eroon
vähemmistöihin liittyvistä ennakkoluuloista ja odotuksista. Valitettavasti korkea-asteellakaan ei olla vapaita
maahanmuuttajiin liittyvistä ennakkoluuloista. Aliedustettujen ryhmien koulutusmahdollisuuksia
parantaisi nimetön tenttiminen sekä nimettömät valintakokeet. Näin valituiksi tulisivat aidosti pätevimmät
ilman, että nimi ohjaa valintaa tai arvostelua millään tavalla. Nimettömyys auttaisi samalla kaikkia
opiskelijoita, kun ns. pärstäkertoimesta päästäisiin eroon. Samalla on syytä panostaa siihen, kuinka
henkilökuntaa opastetaan neuvomaan opiskelijoita ja antamaan heille palautetta muutenkin kuin
tenttimisen keinoin.
Esitämme tästä uutta toimenpidettä:
Korkeakouluissa otetaan käyttöön nimettömät valintakokeet aliedustettujen ryhmien kouluttautumisen
vahvistamiseksi. Korkeakouluopinnoissa siirrytään käyttämään nimetöntä tenttimistä.
4. Monipuoliset opetusmenetelmät ja oppijakeskeinen oppiminen
Jotta opiskelu aidosti soveltuu mahdollisemman monelle, tulee opetusmenetelmien olla monipuolisia.
Ihmiset oppivat hyvin eri tavoin eikä yksi opetustapa sovellu kuin aina kerrallaan osalle oppijoista. Hyvä
tapa monipuolistaa opetusmenetelmiä on siirtyä oppijakeskeiseen oppimiseen, jossa oppijoita tuetaan
oppimisessa, heille tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja, yhteistyöhön kannustetaan ja opetustilanne on
mahdollisimman vuorovaikutteinen. Näin vastuu oppimisesta siirtyy opettajalta oppijalle itselleen ja
opettaja toimii tässä tukena ja fasilitaattorina. Näin parannettaisiin myös koulutuksellista tasa-arvoa, kun
mahdollisimman moninaiset oppijat voisivat edetä opinnoissaan haluamallaan alalla ja niin pitkälle kuin
toivovat.
Esittämämme uusi toimenpide:
Opetusmenetelmiä monipuolistetaan nykyisestä. Opettajankoulutukseen sisällytetään laajemmin eri
opetusmenetelmien opettamista ja opettajia tuetaan erilaisten oppimistyylien huomioimisessa. Opetuksessa siirrytään
kaikilla koulutusasteilla kohti oppijakeskeistä oppimista.
5. Koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen
Kolmannes ammatilliset opinnot aloittaneista keskeyttää opinnot ensimmäisen vuoden aikana. Myös
korkea-asteella tapahtuu opintojen keskeyttämistä eivätkä kaikki saa peruskoulunkaan päättötodistusta.
Tämä on keskeinen ongelma koulutuksellisen tasa-arvon kannalta. Ei riitä, että opinnot aloitetaan vaan ne
on myös saatava käydyiksi kunnialla läpi. Koulutus on yksi parhaita keinoja ehkäistä syrjäytymistä: pelkän
perusasteen käyneiden syrjäytymisriski on lähes kolminkertainen ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin
verrattuna. Samoin koulutuksen pituus korreloi työuran pituuden kanssa. Tilastokeskuksen
kehittämispäällikkö Pekka Myrskylän mukaan pelkän perusasteen suorittaneiden työura on useita vuosia
lyhyempi kuin korkea-asteen suorittaneiden työura. Näin koulutuksen läpäisyä tukemalla voidaan sekä
parantaa koulutuksellista tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä että pidentää työuria.
Koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseen ei ole yhtä ihmekeinoa. Koulutuksen keskeyttämistä voidaan
ehkäistä tukemalla opiskelijoiden työkykyä eli opiskelukykyä. Oppilaitosten on mahdollista edistää
opiskelukykyä vaikuttamalla opiskelijan terveyteen ja voimavaroihin, opiskelutaitoihin sekä opetukseen,
ohjaukseen ja opiskeluympäristöön. Aiemman toimenpide-ehdotuksemme oppijakeskeinen oppiminen on
yksi keino, jolla opiskelumotivaatio pysyy paremmin yllä. Myös opinto-ohjauksella, opiskeluhuollolla sekä

8. riittävällä henkilöstömäärällä on osansa. Usein tarvitaan myös erityistoimia. Esimerkiksi korkeakouluissa
on hyviä kokemuksia siitä, että opintojen loppuvaiheessa oleviin ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä ja
laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma.
Esitämme seuraavaa toimenpidettä:
Koulutuksen keskeyttämistä ehkäistään kaikilla koulutusasteilla. Tässä hyödynnetään muun muassa opinto-ohjausta,
opiskelijahuoltoa, henkilökohtaisia kontakteja sekä oppijakeskeistä oppimista.
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
Marina Lampinen Matti Parpala
puheenjohtaja pääsihteeri