SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo
1 von 12
Downloaden Sie, um offline zu lesen
Työlakien uudistus jatkuu




SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ
30.10.2003

        Lisätietoja:
 Kirsti Palanko-Laaka
    puh. (09) 7721 401
kirsti.palanko-laaka@sak.fi
     Jorma Rusanen
    Puh. (09) 7721 409
   jorma.rusanen@sak.fi

      SAK, PL 157
   FIN-00531 Helsinki
Työlakien uudistus jatkuu


Sisällys

Kolmikannasta maan tapa                                                 3

Hallitusohjelmassa jännitteitä                                          3

Työministeriön laki- yms. hankkeet                                      4
        Kiireisimmät hallituksen esitykset
        Vireillä olevat lakihankkeet
        Hallitusohjelman perusteella käynnistettävät lakihankkeet
        Selvityshankkeet

Sosiaali- ja terveysministeriön laki- yms. hankkeet                     4

Turvallisuutta työsuhteissa ja työelämän muutoksessa                    5

Yhteistoimintamenettelyn kokonaisuudistus                               5

Ulkomaalaisten työntekijöiden vähimmäisehdot                            6

Työelämän tietosuojan täydennykset                                      7

Vuosilomalain uudistaminen vaikeaa                                      7

Tasa-arvolain uudistaminen                                              7


Liite: Muutosturvaa parannettava työllistymisohjelmilla




                                                                    SAK 2003 1
2 SAK 2003
Työlakien uudistus jatkuu

Kolmikannasta maan tapa
Kolmikantainen lainvalmistelu työelämäasioissa ei ole aina ollut itsestäänselvyys.
1990-luvun puoliväliin saakka työmarkkinaosapuolet, sekä työntekijöiden että
työnantajien keskusjärjestöt, käyttivät hyväksi kulloisiakin poliittisia suhdanteita
omien tavoitteittensa läpiviemiseen. Tämä synnytti erityisesti 1980-luvulla ja 90-
luvun alkupuoliskolla revanssihenkistä tai uusliberalismin oppeihin perustuvaa
työmarkkinapolitiikkaa, joka johti leikkausuhkiin ja ay-liikkeen yleislakkouhkauk-
siin. Vaalien jälkeen uusi hallituskoalitio johti jommankumman työmarkkinaosa-
puolen tyytymättömyyteen ja työmarkkinakonflikteihin. Ne jäädyttivät myös työ-
markkinasuhteita parttien välillä.

1990-luvun puolivälin jälkeen maan hallitus ja työmarkkinaosapuolet ovat sitoutu-
neet sopimusyhteiskuntamallin toteuttamiseen suomalaisessa työmarkkinapolitii-
kassa, mikä on merkinnyt keskinäiseen luottamukseen perustuvaa kolmikan-
taista lainvalmistelua ja konsensushakuista yhteistyötä. Tämä on merkinnyt laajan
yksimielisyyden vallitessa tapahtuneita lainsäädäntöratkaisuja, joilla on paran-
nettu työntekijöiden asemaa työelämässä, mutta on myös toteutettu joitain työ-
lainsäädännön purkamisia. Tässä hengessä on uudistettu työaika-, työsopimus-,
työterveyshuolto- ja työturvallisuuslainsäädäntö. Kokonaan uutta lainsäädäntöä
on säädetty esim. ulkomaalaisten työntekijöiden vähimmäistyöehdoista, vuorot-
teluvapaasta ja työelämän tietosuojasta. Aika ajoin työmarkkinakonsensusta ovat
varjostaneet voimakkaat poliittiset näkemyserot.

Työelämähankkeita, olivat ne sitten lainsäädäntöä tai muuta työelämän kehittä-
mistä, on edistetty tulopoliittisin sopimuksin ja hallitusohjelmakirjauksin.


Hallitusohjelmassa jännitteitä
Hallitusohjelmassa on lainsäädäntöhankkeille aiempaa enemmän tavoitteelli-
suutta, mikä on omiaan synnyttämään jännitteitä työmarkkinaosapuolien välillä.
Jotkut selvityshankkeet, kuten harmaan talouden estäminen torjumalla laittomia
palvelusehtoja ja työntekijöiden asema kilpailuttamistilanteissa ja ulkomaisissa
yritysjärjestelyissä, ovat jo aihealueina työnantajille epämieluisia.

Hallitusohjelmassa maan hallitus on sitoutunut tavoitteellisella tavalla lainsäädän-
nön kehittämiseen mm. yhteistoimintalain kokonaisuudistuksessa, ulkomaalaisten
työntekijöiden vähimmäistyöehtojen valvonnan tehostamisessa sekä tasa-arvolain
uudistamisessa. Työmarkkinaosapuolilla on näissä hankkeissa ollut jo ennakkoon
näkemyseroja, joihin hallitusohjelmassa on otettu kantaa työntekijöiden eduksi.
Siksi työmarkkinapolitiikan syksystä saattaa tulla poliittisesti jännitteinen. Kolmi-
kanta saattaa olla koetuksella ja yhteisymmärryksen löytäminen parttien välillä ei
aivan ongelmatonta.




                                                                           SAK 2003 3
Työministeriön laki- yms. hankkeet
   Kiireisimmät hallituksen esitykset
   • rauenneen yhdenvertaisuuslain antaminen uudestaan eduskunnalle, jossa
      käsittely vielä kesken
   • osittaisen hoitovapaan laajentaminen (TUPO-hanke) käsitelty eduskunnassa,
      laki voimaan 1.11.2003
   • työntekijöiden työehtojen valvonnan tehostaminen
          • ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteissa noudatettavien ehtojen val-
              vonta (ULTEVA) –työryhmän yksimieliset ehdotukset eduskuntaan
              marraskuussa
          • hallitusohjelmakirjaukset: viranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen roo-
              lin vahvistaminen ja luottamushenkilöiden tiedonsaanti- ja valvontaoi-
              keuksien lisääminen sisällön ja aikataulun osalta auki

   Vireillä olevat lakihankkeet
   • vuosilomalain uudistaminen; määräaika 31.10.2003; myönnetty uusi kolmen
      kuukauden lisäaika
   • työelämän tietosuojalainsäädännön täydentäminen, työryhmän yksimielinen
      muistio valmistui kesäkuussa; annettaneen eduskunnalle marraskuussa
   • yhteistoimintamenettelyn ja työvoima- ja koulutuspoliittisten toimenpiteiden
      kehittäminen (TUPO-hanke); määräaika 31.10.2003; tarvitaan lyhyt lisäaika

   Hallitusohjelman perusteella käynnistettävät lakihankkeet
   • yhteistoimintalain kokonaisuudistuksen käynnistäminen, toimeksianto valmis;
     komitea asetettaneen 30.10.2003
   • vuorotteluvapaajärjestelmän uudistaminen hallitusohjelmakauden jälkipuolella
   • henkilöstörahastolain kehittäminen
   • alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmille asteittainen toteutettava lyhennetty työ-
     aika

   Selvityshankkeet
   • harmaan talouden estäminen ja laittomien palvelusehtojen torjuminen
   • työntekijöiden asemaan liittyvät periaatteet tilanteissa, joissa yritykset ja jul-
      kisyhteisöt kilpailuttavat hankkeitaan
   • työntekijöiden asema tilanteissa, joissa yritys siirtää tuotantoaan ulkomaille



   Sosiaali- ja terveysministeriön laki- yms. hankkeet
   •   tasa-arvolain uudistaminen edellyttää virkamiesten ja työmarkkinaosapuolten
       kesken tapahtuvaa jatkovalmistelua, aikataulu avoin
   •   työsuojeluvalvontalain uudistaminen (TUPO-hanke) vireillä, kolmikantaisen
       toimikunnan määräaika 30.6.2004
   •   kolmikantaisesti valmisteltava lakiesitys, joka vähentää lyhytaikaisia sairaus-
       poissaoloja koskevien lääkärintodistusten kirjoittamista




4 SAK 2003
Turvallisuutta työsuhteissa ja
työelämän muutoksessa
Meneillään olevaan irtisanomisten aaltoon, tarvitaan pikaisia työnantajien vastuuta
lisääviä lainsäädäntö- ja muita ratkaisuja. Tähän tähtää kolmikantainen työminis-
teriön työryhmä (TUPO-hanke), jonka tehtävänä on vahvistaa työnantajien vel-
voitteita työntekijöiden uudelleenkouluttamiseksi ja –sijoittamiseksi osin työnan-
tajan kustannuksella. Työnantajien sosiaalisen vastuun lisäämiseen tähtäävät
velvoitteet on tarkoitus säätää yhteistoimintalakiin. Irtisanomisperusteisiin puuttu-
misen sijasta tehostetulla yhteistoimintamenettelyllä, jossa on mukana myös työ-
voimaviranomaiset, puskuroitaisiin liukuhihnaksi muodostunutta irtisanomisme-
nettelyä. Uutta tulevat olemaan muun muassa yhteistoimintamenettelyssä laadit-
tavat työllistymisohjelmat.

Suomen irtisanomissuojasäännöstö poikkeaa eurooppalaisesta tasosta siinä, että
Suomessa ei ole erorahatyyppistä irtisanomisrahaa. Se ratkaisevalla tavalla pa-
rantaa muiden EU-maiden työntekijöiden irtisanomissuojaa ja nostaa irtisano-
misten kynnystä. Irtisanomisperusteet muutoin erityisesti kollektiivisissa irtisano-
mistilanteissa ovat kuin veteen piirretty viiva. Hyvätkään säännökset eivät aina
tuota hyvää oikeusturvaa, mihin vaikuttavat työehtosopimusosapuolien neuvotte-
lukulttuurit ja soveltamiskäytännöt, oikeusistuimien asenteet jne.

Työsopimuslain avaaminen kollektiivisten irtisanomisperusteiden osalta on tässä
tilanteessa poissuljettu vaihtoehto. Sen sijaan tulisi suuntautua siihen, että työn-
tekijöiden asemaa vahvistetaan yhteistoimintamenettelyä koskevassa osa- ja ko-
konaisuudistuksessa ja irtisanomisraha toteutetaan yritysjärjestelyjen kohteeksi
joutuville työntekijöille.


Yhteistoimintamenettelyn kokonaisuudistus
Työpaikoilla yhteistoimintamenettelyn käynnistyminen merkitsee lähinnä irtisano-
misia ja lomautuksia. Yhteistoimintalaki ei ole tuonut niitä todellisia vaikuttamisen
mahdollisuuksia, joihin lailla aikoinaan tähdättiin. Työntekijät ovat ulkona siitä
päätöksenteosta, jotka koskevat yritysjärjestelyjä, toiminnan muutoksia, tuotan-
non ja palvelujen uudelleenorganisointia, toiminnan lakkauttamista kotimaassa tai
työyhteisön kehittämistä.

Yhteistoimintalain uudistamisen tulee täyttää useampia tehtäviä. Yhteistoiminta-
menettelyn on oltava foorumi yhdessä tapahtuvalle työyhteisöjen kehittämiselle
asioissa, jotka läheisesti koskevat työntekijöitä. Sellaisia ovat esimerkiksi töiden
sisältö ja organisointi, henkilöstön osaaminen ja jaksaminen. Toisaalta yhteistoi-
mintamenettelyllä on lisättävä työnantajien sosiaalista vastuuta henkilöstönsä
työllistämisestä, millä parannetaan työntekijöiden turvallisuutta muutoksessa.
Yhteistoimintamenettelyyn on sisällytettävä erityisesti alihankintatoiminta ja työ-
voiman määrään vaikuttavat työvoiman ulkoistamiset. Kolmanneksi työntekijöillä
on oltava paremmat mahdollisuudet vaikuttaa riittävän ajoissa sellaisiin strategi-
siin ja liikkeenjohdollisiin päätöksiin, joilla on vaikutusta henkilöstön asemaan.




                                                                           SAK 2003 5
Kun hallitusohjelmassa on otettu samansuuntaisesti kantaa yhteistoimintamenet-
   telyn kehittämiseen, on työnantajapuolen kanssa odotettavissa näkemyseroja
   yhteistoimintamenettelyn keskeisistä uudistamistarpeista. Asiat ovat osin samoja,
   joilla SAK on halunnut kehittää työehtosopimuksiin perustuvaa paikallista sopi-
   mista työntekijäpuolen neuvotteluasemien vahvistamiseksi.


   Ulkomaalaisten työntekijöiden vähimmäisehdot
   Ulkomaalaisten työehtovalvonta tehostuu ns. ULTEVA-työryhmän ehdotuksien
   toteutuessa. Työryhmässä päästiin yksimielisyyteen niistä kysymyksistä, joista
   tulopoliittisessa sopimuksessa oli sovittu. Nämä toimet eivät kuitenkaan ole riittä-
   viä suitsimaan niitä vähimmäisehtoja polkevia käytäntöjä, joita työmarkkinoilla
   esiintyy. SAK on vaatinut työmarkkinajärjestöille kanneoikeutta ulkomaisten
   työntekijöiden vähimmäistyöehtojen laiminlyöntitapauksissa. Edellytämme myös
   tilaaja- ja käyttäjäyritykselle vastuuta siitä, että alihankinta- ja vuokrausyritykset
   täyttävät työsuhteisiin liittyvät velvoitteensa. Lisäksi luottamushenkilöille on tur-
   vattava riittävät tiedonsaanti- ja valvontaoikeudet. Näissä asioissa työmarkkina-
   osapuolet eivät ole yksimielisiä.

   Jää nähtäväksi, mikä on työnantajien todellinen halu puuttua työmarkkinoilla re-
   hottaviin yhdessä todettuihin ongelmiin. Työnantajat ovat tähän mennessä vas-
   tustaneet valvontakeinoja, joilla voitaisiin poistaa yritysten väliseen epäterveeseen
   kilpailuun ja työehtojen polkumyyntiin liittyviä ongelmia. Tehokkaammat valvonta-
   keinot ovat kuitenkin myös yritysten etu.

   Asiantuntijoiden käsityksien mukaan ongelmiin ei voida puuttua, jos Suomessa ei
   toteuteta ns. tilaajan vastuuta ja alipalkan maksamisen kriminalisointia.

   Valvontaan liittyy kiinteästi sisäasiainministeriön asettaman työryhmän työ valvon-
   nan organisoinnista sisäministeriön alaisena ja poliisivaltuuksin. Työryhmä esitti
   erillisen valvontayksikön asettamista kuten tulopoliittisessa sopimuksessa oli so-
   vittu.

   Hallitusohjelmassa on tultu palkansaajia vastaan siten, että hallitus on luvannut
   vahvistaa viranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen roolia ongelmien poistamisessa
   ja lisätä luottamushenkilöiden tiedonsaanti- ja valvontaoikeuksia ulkomaalaisten
   vähimmäistyöehtojen suhteen. Järjestöjen roolin vahvistamiseen on katsottava
   kuuluvan mm. ammattiliittojen kanneoikeus nostaa oikeusjuttu vähimmäisehtoja
   laiminlyötäessä.

   Työmarkkinaosapuolten välillä on ollut voimakkaita näkemyseroja siitä, minkä
   sisältöisenä ulkomaisten työehtojen valvontaa koskeva hallituksen esitys anne-
   taan eduskunnalle. Maan hallitus on tässä vaiheessa päätymässä järjestöjen yk-
   simielisten näkemysten mukaiseen lakipakettiin. Näin hallitusohjelmassa erikseen
   todetut valvontakeinot siirtyvät ministeriön jatkovalmisteluun.




6 SAK 2003
Työelämän tietosuojan täydennykset
Kesäkuussa työnsä päättäneessä kolmikantaisessa työryhmässä päästiin yksi-
mielisyyteen siitä, millä tavoin työelämän tietosuojalakiin sisällytetään päihdetes-
tejä, kameravalvontaa ja sähköpostin käyttöä koskevat säännökset. Kovan vään-
nön ja pitkittyneen työskentelyn jälkeen saatiin aikaan uudistuskokonaisuus, jos-
sa yksityisyyden suoja toteutuu kohtuullisen hyvin. Marraskuussa tätä lakipakettia
päässee arvioimaan eduskunta, joka edellytti näistä asioista säännösvalmistelua
hyväksyessään aikanaan työelämän tietosuojalain. Erityinen mielenkiinto on koh-
distunut huumetesteihin, jotka ovat herättäneet myös poliittisia intohimoja.

Suomi on näissä työelämän tietosuojan säännöstämisen erityiskysymyksissä eu-
rooppalainen edelläkävijä.


Vuosilomalain uudistaminen vaikeaa
Vuosilomalainsäädäntöä on uudistettu yli 13 vuotta ilman tulosta. Nyt on meneil-
lään kolmas yritys. Tässä komiteatyössä eri työmarkkinaosapuolilla on hyvin eri-
laiset intressit valvottavanaan, mikä johtuu työnteon muotojen ja palkkaustapojen
erilaisuudesta. Ylivoimaisen vaikeaksi on osoittautunut kuukausi- ja tuntipalk-
kaisten työntekijöiden lomapalkkojen laskennan yhdenmukaistaminen samalla
säilyttäen nykyiset etuudet.

Komiteatyön loppuunsaattamiseksi tarvitaan työmarkkinarealismia. Tämä merkit-
see, että keskitytään korjaamaan epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien
työntekijöiden väliinputoamistilanteita. Samalla hoituvat Euroopan yhteisön osa-
aikatyötä ja määräaikaisia työsopimuksia koskevien direktiivien kansalliset täy-
täntöönpanot. Toki laki on modernisoitavissa ja yksinkertaistettavissa.

Odotettavissa on miniuudistus, jolle on myönnetty uusi kolmen kuukauden jatko-
aika.


Tasa-arvolain uudistaminen
Eripurainen tasa-arvolakitoimikunta lopetti työnsä vuoden 2002 lopulla. Uudis-
tusehdotukset merkitsevät toteutuessaan suunnitelmallisen tasa-arvotyön edistä-
mistä työpaikoilla. SAK:ta huolestutti uudistustyössä erimielisyys sukupuolten
välisistä tasa-arvosuunnitelmiin sisällytettävistä palkkakartoituksista, jotka ovat
välttämättömiä samapalkkaisuuden toteuttamiseksi. Tässä kysymyksessä riita-
haarukka on selvä eri osapuolten välillä. Asiasta on kuitenkin hallitusohjelmassa
selvä kannanotto, joka vastaa SAK:n näkemyksiä. Työnantajat ovat jyrkästi vas-
tustaneet työehtosopimusrajat työpaikoilla ylittäviä palkkakartoituksia. Myöskään
muut palkansaajakeskusjärjestöt eivät ole niitä vaatineet.




                                                                          SAK 2003 7
LIITE

   Muutosturvaa parannettava työllistymisohjelmilla
   Työelämän muutosturvallisuuden parantaminen oli eräs keskeisistä SAK:n tavoit-
   teista syksyn 2002 sopimuskierroksella. SAK tavoitteli muutosturvarahan ohella
   mm. yhteistoimintamenettelyn kehittämistä. Taustalla oli se, että irtisanominen on
   suomalaisille työnantajille muita Euroopan maita halvempaa. Lisäksi yritysten ja
   työntekijöiden yhteistoimintamenettely on Suomessa suppeampaa kuin monissa
   Euroopan maissa.

   Neuvottelut työntekijöiden muutosturvan parantamisesta olivat erittäin vaikeita.
   Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2003—2004 saatiin kuitenkin sovittua, että
   yhteistoimintamenettelyn toimivuutta taloudellisissa ja tuotannollisissa irtisano-
   mistilanteissa sekä työvoima- ja koulutuspoliittisia toimenpiteitä kehitetään kolmi-
   kantaisessa työryhmässä. Työryhmältä odotetaan myös esityksiä työministeriön
   ja Koulutusrahaston tukien ja etuuksien kehittämisestä. Työryhmän tehtävänä on
   lisäksi määritellä työnantajan taloudellinen vastuu irtisanomistilanteissa.

   Työministeriön kansliapäällikön Markku Wallinin vetämän tupotyöryhmän työ
   käynnistyi maaliskuussa. Työryhmän olisi tehtävä ehdotukset lainsäädännöllisiksi
   ja muiksi toimenpiteiksi 31.10.2003 mennessä, mutta se on saamassa työlleen
   lyhyen jatkoajan.


   Yt-menettelyn ja työvoimapoliittisten toimien
   ennakoivuutta parannettava

   SAK:n tavoitteena työryhmässä on tehostaa yhteistoimintamenettelyä, vähentää
   irtisanottavien määrää irtianomistilanteissa ja minimoida työntekijöiden työttö-
   myysjakson pituus. Jotta tavoitteet toteutuisivat, yhteistoimintamenettelyä ja työ-
   voimapoliittisia toimia tulisi SAK:n mielestä kehittää nykyistä ennakoivammiksi.
   Käytännössä ennakointi tapahtuisi työpaikkakohtaisten ja henkilökohtaisten työl-
   listymisohjelmien avulla. Nämä ohjelmat tulisi laatia yhteistoimintamenettelyssä ja
   niiden laatimisvelvoite olisi kirjattava yt-lakiin.

   SAK:n mielestä yhteistoimintamenettelyä on tarpeen kehittää niin, että siinä pe-
   rusteellisesti käsitellään työnantajan mahdollisuudet tarjota muuta työtä, koulu-
   tusta, uudelleensijoittamisohjausta tai palvelua, työnhaussa avustamista ja mah-
   dollisen uuden yrityksen perustamispalveluja. Ennen yt-neuvoteluja työnantajan
   tulisi antaa henkilöstön edustajille myös tiedot mahdollisuuksista välttää työvoi-
   man vähentäminen. Yhteistoimintaa on kehitettävä paitsi tietojen saannin ja luot-
   tamuksen turvaamiseksi myös niin, että työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja
   henkinen työsuojelu huomioidaan.




8 SAK 2003
Työnantajan sosiaalista ja taloudellista vastuuta lisättävä

SAK:n mielestä tupotyöryhmän toimeksianto voitaisiin parhaiten toteuttaa lisää-
mällä työpaikkakohtaisen ja henkilökohtaisen työllistymisohjelman laatimisvelvoite
yt-lakiin. Tämä korostaisi työnantajan sosiaalista vastuuta työntekijän työurasta ja
uudelleentyöllistymisestä. Ohjelmiin tulisi sisällyttää henkilöstön ja yksittäisen
työntekijän tarvitsemat uudelleensijoittumis- ja kouluttautumistoimenpiteet sekä
niihin liittyvät taloudelliset tukitoimet.

Työllistymisohjelmat laadittaisiin yhteistoimintamenettelyssä yhdessä työnantajan,
henkilöstön edustajien, työvoimaviranomaisten tai muiden palvelujen tuottajien ja
kunkin työntekijän kanssa. Henkilökohtainen työllistymisohjelma olisi laadittava
viimeistään siinä vaiheessa, kun työntekijää uhkaa irtisanominen.

Työpaikkakohtainen työllistymisohjelma olisi eräänlainen työpaikan valmiussuun-
nitelma irtisanomistilanteiden varalta. Työllistymisohjelma täydentäisi yrityksen
henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia, mutta ei voisi korvata niitä. Työpaikkakohtai-
nen työllistymisohjelma käynnistetään ja päivitetään siinä vaiheessa kun yt-
menettelyn käynnistäminen tulee yrityksessä ajankohtaiseksi.

SAK:n mielestä työnantajan tulee osallistua taloudellisesti työllistymisohjelmien ja
muiden tukitoimien kustannuksiin. Ohjelmien toteutuksessa voitaisiin käyttää
myös työministeriön ja Koulutusrahaston tukia. SAK:n mallissa yhteiskunnan tuki
olisi sitä suurempi mitä vaikeammassa taloudellisessa tilanteessa irtisanova yritys
on.


Yhteistoimintalain osauudistus toteutettava pikaisesti

Wallinin työryhmän työssä on kyse yt-lain osauudistuksesta, joka kuitenkin voitai-
siin myöhemmin liittää osaksi yt-lain kokonaisuudistusta. Yt-lain uudistaminen on
kirjattu hallitusohjelmaan. Lain kokonaisuudistus on prosessi, joka käytännössä
vie väistämättä useita vuosia.

Tällä hetkellä näkemykset ovat Wallinin työryhmässä hyvin kaukana toisistaan.
Kun SAK vaatii yhteistoimintamenettelyn uudistamista ja siihen liittyviä työvoima-
ja koulutuspoliittisia toimenpiteitä, työnantajat ovat valmiita vain viranomaistoi-
minnan kehittämiseen.

Jos SAK:n esitykset työryhmässä toteutuvat, muutoksia on tehtävä yhteistoimin-
talain lisäksi työvoimapalveluja koskevaan lainsäädäntöön ja tukien ja etuuksien
osalta myös aikuiskoulutustukilakiin ja koulutusrahastolakiin. Toimeksiannon to-
teutuminen on tarvittavin laki- ja sopimusmuutoksin varmistettava myös pienissä
yrityksissä ja työnantajaliittoihin järjestäytymättömissä yrityksissä.




                                                                          SAK 2003 9
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
      Hakaniemenranta 1, PL 157, FIN-00531 Helsinki, puh (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi

                                 Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf
        Hagnäskajen 1, PB 157, FIN-00531 Helsingfors, tel (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi

                             The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAK
Hakaniemenranta 1, P.O. Box157, FIN-00531 Helsinki, phone +358 9 77211, fax +358 9 7721 447, internet: http://www.sak.fi

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Hilmo 2019 tietosisällön luonnos
Hilmo 2019 tietosisällön luonnosHilmo 2019 tietosisällön luonnos
Hilmo 2019 tietosisällön luonnosTHL
 
Työsopimus työlainsäädäntö-työmarkkinajärjestelmä
Työsopimus työlainsäädäntö-työmarkkinajärjestelmäTyösopimus työlainsäädäntö-työmarkkinajärjestelmä
Työsopimus työlainsäädäntö-työmarkkinajärjestelmäLAL Luonnontieteilijät
 
SAK:n esityksiä valtion talousarvioon vuodelle 2006 ja vuosien 2006–2009 määr...
SAK:n esityksiä valtion talousarvioon vuodelle 2006 ja vuosien 2006–2009 määr...SAK:n esityksiä valtion talousarvioon vuodelle 2006 ja vuosien 2006–2009 määr...
SAK:n esityksiä valtion talousarvioon vuodelle 2006 ja vuosien 2006–2009 määr...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Miten työnteko saadaan kannattamaan? Laskelmia sosiaaliturvan ja verotuksen m...
Miten työnteko saadaan kannattamaan? Laskelmia sosiaaliturvan ja verotuksen m...Miten työnteko saadaan kannattamaan? Laskelmia sosiaaliturvan ja verotuksen m...
Miten työnteko saadaan kannattamaan? Laskelmia sosiaaliturvan ja verotuksen m...Palkansaajien tutkimuslaitos
 
Työsopimus esimerkki
Työsopimus esimerkkiTyösopimus esimerkki
Työsopimus esimerkkiLerno Posta
 

Was ist angesagt? (20)

Näkemyksiä keskusteluun työllisyysasteen nostamisesta
Näkemyksiä keskusteluun työllisyysasteen nostamisestaNäkemyksiä keskusteluun työllisyysasteen nostamisesta
Näkemyksiä keskusteluun työllisyysasteen nostamisesta
 
Hilmo 2019 tietosisällön luonnos
Hilmo 2019 tietosisällön luonnosHilmo 2019 tietosisällön luonnos
Hilmo 2019 tietosisällön luonnos
 
Sosiaaliturvan uudistaminen
Sosiaaliturvan uudistaminenSosiaaliturvan uudistaminen
Sosiaaliturvan uudistaminen
 
Eläketurva oikeudenmukaiseksi ja maksujen nousu hallintaan
Eläketurva oikeudenmukaiseksi ja maksujen nousu hallintaanEläketurva oikeudenmukaiseksi ja maksujen nousu hallintaan
Eläketurva oikeudenmukaiseksi ja maksujen nousu hallintaan
 
Rakenna kanssamme luottamusyhteiskuntaa
Rakenna kanssamme luottamusyhteiskuntaaRakenna kanssamme luottamusyhteiskuntaa
Rakenna kanssamme luottamusyhteiskuntaa
 
SAK:n vuosikertomus 2020
SAK:n vuosikertomus 2020SAK:n vuosikertomus 2020
SAK:n vuosikertomus 2020
 
Pätkätyöntekijöiden asemaa parannettava edelleen
Pätkätyöntekijöiden asemaa parannettava edelleenPätkätyöntekijöiden asemaa parannettava edelleen
Pätkätyöntekijöiden asemaa parannettava edelleen
 
Työsopimus työlainsäädäntö-työmarkkinajärjestelmä
Työsopimus työlainsäädäntö-työmarkkinajärjestelmäTyösopimus työlainsäädäntö-työmarkkinajärjestelmä
Työsopimus työlainsäädäntö-työmarkkinajärjestelmä
 
SAK:n ehdotukset hallituksen EU-linjauksiksi ja Euroopan komission ohjelmaan
SAK:n ehdotukset hallituksen EU-linjauksiksi ja Euroopan komission ohjelmaanSAK:n ehdotukset hallituksen EU-linjauksiksi ja Euroopan komission ohjelmaan
SAK:n ehdotukset hallituksen EU-linjauksiksi ja Euroopan komission ohjelmaan
 
Ilmastotoimien vaikutus työhön ja työntekijöiden asemaan
Ilmastotoimien  vaikutus työhön ja työntekijöiden asemaanIlmastotoimien  vaikutus työhön ja työntekijöiden asemaan
Ilmastotoimien vaikutus työhön ja työntekijöiden asemaan
 
SAK:n työllisyyspuheenvuoro
SAK:n työllisyyspuheenvuoroSAK:n työllisyyspuheenvuoro
SAK:n työllisyyspuheenvuoro
 
Kilpailukykyä reiluin ehdoin
Kilpailukykyä reiluin ehdoinKilpailukykyä reiluin ehdoin
Kilpailukykyä reiluin ehdoin
 
SAK:n esityksiä valtion talousarvioon vuodelle 2006 ja vuosien 2006–2009 määr...
SAK:n esityksiä valtion talousarvioon vuodelle 2006 ja vuosien 2006–2009 määr...SAK:n esityksiä valtion talousarvioon vuodelle 2006 ja vuosien 2006–2009 määr...
SAK:n esityksiä valtion talousarvioon vuodelle 2006 ja vuosien 2006–2009 määr...
 
Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020
Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020
Tyomarkkinat koronakriisissa-sak-tyomarkkinakatsaus-kevat-2020
 
Ratkaisujen Suomi - SOSTEn näkökulmia hallitusohjelmaan
Ratkaisujen Suomi - SOSTEn näkökulmia hallitusohjelmaanRatkaisujen Suomi - SOSTEn näkökulmia hallitusohjelmaan
Ratkaisujen Suomi - SOSTEn näkökulmia hallitusohjelmaan
 
SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi
SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksiSAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi
SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi
 
Ajankohtaisia EU-asioita
Ajankohtaisia EU-asioitaAjankohtaisia EU-asioita
Ajankohtaisia EU-asioita
 
Miten työnteko saadaan kannattamaan? Laskelmia sosiaaliturvan ja verotuksen m...
Miten työnteko saadaan kannattamaan? Laskelmia sosiaaliturvan ja verotuksen m...Miten työnteko saadaan kannattamaan? Laskelmia sosiaaliturvan ja verotuksen m...
Miten työnteko saadaan kannattamaan? Laskelmia sosiaaliturvan ja verotuksen m...
 
SAK:n kärkiviestit hallituksen vuoden 2021 budjettineuvotteluihin
SAK:n kärkiviestit hallituksen vuoden 2021 budjettineuvotteluihinSAK:n kärkiviestit hallituksen vuoden 2021 budjettineuvotteluihin
SAK:n kärkiviestit hallituksen vuoden 2021 budjettineuvotteluihin
 
Työsopimus esimerkki
Työsopimus esimerkkiTyösopimus esimerkki
Työsopimus esimerkki
 

Andere mochten auch (9)

Taskulämmin 2011
Taskulämmin 2011Taskulämmin 2011
Taskulämmin 2011
 
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
 
Pitäisikö teistä olla huolissaan?
Pitäisikö teistä olla huolissaan?Pitäisikö teistä olla huolissaan?
Pitäisikö teistä olla huolissaan?
 
Työmarkkinailmasto kevät 2003
Työmarkkinailmasto kevät 2003Työmarkkinailmasto kevät 2003
Työmarkkinailmasto kevät 2003
 
Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
 
Working in Finland - Arabic
Working in Finland - ArabicWorking in Finland - Arabic
Working in Finland - Arabic
 
Erilaisuus sallittu
Erilaisuus sallittuErilaisuus sallittu
Erilaisuus sallittu
 
Fair play at work
Fair play at workFair play at work
Fair play at work
 
Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 2006–2017
Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 2006–2017Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 2006–2017
Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 2006–2017
 

Ähnlich wie Työlakien uudistus jatkuu

Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Tiedotustilaisuuden esitys: yhteistoimintalain uudistustarpeita koskeva selvitys
Tiedotustilaisuuden esitys: yhteistoimintalain uudistustarpeita koskeva selvitysTiedotustilaisuuden esitys: yhteistoimintalain uudistustarpeita koskeva selvitys
Tiedotustilaisuuden esitys: yhteistoimintalain uudistustarpeita koskeva selvitysTyö- ja elinkeinoministeriö
 
Pekka tiainen2442012esitys
Pekka tiainen2442012esitysPekka tiainen2442012esitys
Pekka tiainen2442012esitysTutuhesa
 
Vihreät hallituksessa
Vihreät hallituksessaVihreät hallituksessa
Vihreät hallituksessaVihreät
 

Ähnlich wie Työlakien uudistus jatkuu (20)

SAK vastaa Juha Sipilän kysymyksiin yhteiskuntasopimuksesta
SAK vastaa Juha Sipilän kysymyksiin yhteiskuntasopimuksestaSAK vastaa Juha Sipilän kysymyksiin yhteiskuntasopimuksesta
SAK vastaa Juha Sipilän kysymyksiin yhteiskuntasopimuksesta
 
Painava syy -esite
Painava syy -esitePainava syy -esite
Painava syy -esite
 
Kalvosarja työllisyys- ja kasvusopimuksesta
Kalvosarja työllisyys- ja kasvusopimuksestaKalvosarja työllisyys- ja kasvusopimuksesta
Kalvosarja työllisyys- ja kasvusopimuksesta
 
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
Keikkatyöntekijän toimeentulo muuttuvassa maailmassa - SAK:n julkaisusarja 2/...
 
SAK:n työsuojelutavoitteet
SAK:n työsuojelutavoitteetSAK:n työsuojelutavoitteet
SAK:n työsuojelutavoitteet
 
Tiedotustilaisuuden esitys: yhteistoimintalain uudistustarpeita koskeva selvitys
Tiedotustilaisuuden esitys: yhteistoimintalain uudistustarpeita koskeva selvitysTiedotustilaisuuden esitys: yhteistoimintalain uudistustarpeita koskeva selvitys
Tiedotustilaisuuden esitys: yhteistoimintalain uudistustarpeita koskeva selvitys
 
Turvallisuus työelämän muutoksessa
Turvallisuus työelämän muutoksessaTurvallisuus työelämän muutoksessa
Turvallisuus työelämän muutoksessa
 
Työmarkkinoiden kriisisopimus
Työmarkkinoiden kriisisopimusTyömarkkinoiden kriisisopimus
Työmarkkinoiden kriisisopimus
 
SAK:n lähtökohtia kolmikantavalmisteluun
SAK:n lähtökohtia kolmikantavalmisteluunSAK:n lähtökohtia kolmikantavalmisteluun
SAK:n lähtökohtia kolmikantavalmisteluun
 
SAK:n esitykset hallitusohjelmaan ja hallituksen toimintasuunnitelmaan
SAK:n esitykset hallitusohjelmaan ja hallituksen toimintasuunnitelmaanSAK:n esitykset hallitusohjelmaan ja hallituksen toimintasuunnitelmaan
SAK:n esitykset hallitusohjelmaan ja hallituksen toimintasuunnitelmaan
 
Pekka tiainen2442012esitys
Pekka tiainen2442012esitysPekka tiainen2442012esitys
Pekka tiainen2442012esitys
 
Selvityshenkilöiden esitys yrittäjyysstrategiaksi
Selvityshenkilöiden esitys yrittäjyysstrategiaksiSelvityshenkilöiden esitys yrittäjyysstrategiaksi
Selvityshenkilöiden esitys yrittäjyysstrategiaksi
 
Vahvaa sopimista Suomen työelämän hyväksi
Vahvaa sopimista Suomen työelämän hyväksiVahvaa sopimista Suomen työelämän hyväksi
Vahvaa sopimista Suomen työelämän hyväksi
 
Työmarkkinakeskusjärjestöjen työurasopimuksen linjaukset
Työmarkkinakeskusjärjestöjen työurasopimuksen linjauksetTyömarkkinakeskusjärjestöjen työurasopimuksen linjaukset
Työmarkkinakeskusjärjestöjen työurasopimuksen linjaukset
 
Vihreät hallituksessa
Vihreät hallituksessaVihreät hallituksessa
Vihreät hallituksessa
 
Parempaan työllisyyteen Suomen mallilla
Parempaan työllisyyteen Suomen mallillaParempaan työllisyyteen Suomen mallilla
Parempaan työllisyyteen Suomen mallilla
 
SAK:n, Akavan ja STTK:n kannanotto paikallisesta sopimisesta
SAK:n, Akavan ja STTK:n kannanotto paikallisesta sopimisestaSAK:n, Akavan ja STTK:n kannanotto paikallisesta sopimisesta
SAK:n, Akavan ja STTK:n kannanotto paikallisesta sopimisesta
 
Työkaarimallilla kohti pidempiä työuria - opas ikäohjelman laatimiseen
Työkaarimallilla kohti pidempiä työuria - opas ikäohjelman laatimiseenTyökaarimallilla kohti pidempiä työuria - opas ikäohjelman laatimiseen
Työkaarimallilla kohti pidempiä työuria - opas ikäohjelman laatimiseen
 
SAK:n työaikapankkiohjeistus
SAK:n työaikapankkiohjeistus SAK:n työaikapankkiohjeistus
SAK:n työaikapankkiohjeistus
 
Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n edustajakokouksen asiakirja
Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n edustajakokouksen asiakirjaAskelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n edustajakokouksen asiakirja
Askelmerkkejä tulevaisuuteen – SAK:n edustajakokouksen asiakirja
 

Mehr von Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

Mehr von Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
 
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslistaPainava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
 
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
 
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissaSAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
 
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
 
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
 
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
 
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdfkoyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
 
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdfhaastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
 
Occupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshellOccupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshell
 
Företagshälsovården i ett nötskal
Företagshälsovården i ett nötskalFöretagshälsovården i ett nötskal
Företagshälsovården i ett nötskal
 
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdfluottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
 
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cutsA catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
 
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
 
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressaTyöterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
 
Pienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman laskuPienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman lasku
 
SAK:n tilinpäätöstiedot 2022
SAK:n tilinpäätöstiedot 2022SAK:n tilinpäätöstiedot 2022
SAK:n tilinpäätöstiedot 2022
 
SAK:n vuosikertomus 2022
SAK:n vuosikertomus 2022SAK:n vuosikertomus 2022
SAK:n vuosikertomus 2022
 
tyontekijoiden-vaikutusmahdollisuudet-ja-luottamus.pdf
tyontekijoiden-vaikutusmahdollisuudet-ja-luottamus.pdftyontekijoiden-vaikutusmahdollisuudet-ja-luottamus.pdf
tyontekijoiden-vaikutusmahdollisuudet-ja-luottamus.pdf
 

Työlakien uudistus jatkuu

  • 1. Työlakien uudistus jatkuu SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ
  • 2. 30.10.2003 Lisätietoja: Kirsti Palanko-Laaka puh. (09) 7721 401 kirsti.palanko-laaka@sak.fi Jorma Rusanen Puh. (09) 7721 409 jorma.rusanen@sak.fi SAK, PL 157 FIN-00531 Helsinki
  • 3. Työlakien uudistus jatkuu Sisällys Kolmikannasta maan tapa 3 Hallitusohjelmassa jännitteitä 3 Työministeriön laki- yms. hankkeet 4 Kiireisimmät hallituksen esitykset Vireillä olevat lakihankkeet Hallitusohjelman perusteella käynnistettävät lakihankkeet Selvityshankkeet Sosiaali- ja terveysministeriön laki- yms. hankkeet 4 Turvallisuutta työsuhteissa ja työelämän muutoksessa 5 Yhteistoimintamenettelyn kokonaisuudistus 5 Ulkomaalaisten työntekijöiden vähimmäisehdot 6 Työelämän tietosuojan täydennykset 7 Vuosilomalain uudistaminen vaikeaa 7 Tasa-arvolain uudistaminen 7 Liite: Muutosturvaa parannettava työllistymisohjelmilla SAK 2003 1
  • 5. Työlakien uudistus jatkuu Kolmikannasta maan tapa Kolmikantainen lainvalmistelu työelämäasioissa ei ole aina ollut itsestäänselvyys. 1990-luvun puoliväliin saakka työmarkkinaosapuolet, sekä työntekijöiden että työnantajien keskusjärjestöt, käyttivät hyväksi kulloisiakin poliittisia suhdanteita omien tavoitteittensa läpiviemiseen. Tämä synnytti erityisesti 1980-luvulla ja 90- luvun alkupuoliskolla revanssihenkistä tai uusliberalismin oppeihin perustuvaa työmarkkinapolitiikkaa, joka johti leikkausuhkiin ja ay-liikkeen yleislakkouhkauk- siin. Vaalien jälkeen uusi hallituskoalitio johti jommankumman työmarkkinaosa- puolen tyytymättömyyteen ja työmarkkinakonflikteihin. Ne jäädyttivät myös työ- markkinasuhteita parttien välillä. 1990-luvun puolivälin jälkeen maan hallitus ja työmarkkinaosapuolet ovat sitoutu- neet sopimusyhteiskuntamallin toteuttamiseen suomalaisessa työmarkkinapolitii- kassa, mikä on merkinnyt keskinäiseen luottamukseen perustuvaa kolmikan- taista lainvalmistelua ja konsensushakuista yhteistyötä. Tämä on merkinnyt laajan yksimielisyyden vallitessa tapahtuneita lainsäädäntöratkaisuja, joilla on paran- nettu työntekijöiden asemaa työelämässä, mutta on myös toteutettu joitain työ- lainsäädännön purkamisia. Tässä hengessä on uudistettu työaika-, työsopimus-, työterveyshuolto- ja työturvallisuuslainsäädäntö. Kokonaan uutta lainsäädäntöä on säädetty esim. ulkomaalaisten työntekijöiden vähimmäistyöehdoista, vuorot- teluvapaasta ja työelämän tietosuojasta. Aika ajoin työmarkkinakonsensusta ovat varjostaneet voimakkaat poliittiset näkemyserot. Työelämähankkeita, olivat ne sitten lainsäädäntöä tai muuta työelämän kehittä- mistä, on edistetty tulopoliittisin sopimuksin ja hallitusohjelmakirjauksin. Hallitusohjelmassa jännitteitä Hallitusohjelmassa on lainsäädäntöhankkeille aiempaa enemmän tavoitteelli- suutta, mikä on omiaan synnyttämään jännitteitä työmarkkinaosapuolien välillä. Jotkut selvityshankkeet, kuten harmaan talouden estäminen torjumalla laittomia palvelusehtoja ja työntekijöiden asema kilpailuttamistilanteissa ja ulkomaisissa yritysjärjestelyissä, ovat jo aihealueina työnantajille epämieluisia. Hallitusohjelmassa maan hallitus on sitoutunut tavoitteellisella tavalla lainsäädän- nön kehittämiseen mm. yhteistoimintalain kokonaisuudistuksessa, ulkomaalaisten työntekijöiden vähimmäistyöehtojen valvonnan tehostamisessa sekä tasa-arvolain uudistamisessa. Työmarkkinaosapuolilla on näissä hankkeissa ollut jo ennakkoon näkemyseroja, joihin hallitusohjelmassa on otettu kantaa työntekijöiden eduksi. Siksi työmarkkinapolitiikan syksystä saattaa tulla poliittisesti jännitteinen. Kolmi- kanta saattaa olla koetuksella ja yhteisymmärryksen löytäminen parttien välillä ei aivan ongelmatonta. SAK 2003 3
  • 6. Työministeriön laki- yms. hankkeet Kiireisimmät hallituksen esitykset • rauenneen yhdenvertaisuuslain antaminen uudestaan eduskunnalle, jossa käsittely vielä kesken • osittaisen hoitovapaan laajentaminen (TUPO-hanke) käsitelty eduskunnassa, laki voimaan 1.11.2003 • työntekijöiden työehtojen valvonnan tehostaminen • ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteissa noudatettavien ehtojen val- vonta (ULTEVA) –työryhmän yksimieliset ehdotukset eduskuntaan marraskuussa • hallitusohjelmakirjaukset: viranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen roo- lin vahvistaminen ja luottamushenkilöiden tiedonsaanti- ja valvontaoi- keuksien lisääminen sisällön ja aikataulun osalta auki Vireillä olevat lakihankkeet • vuosilomalain uudistaminen; määräaika 31.10.2003; myönnetty uusi kolmen kuukauden lisäaika • työelämän tietosuojalainsäädännön täydentäminen, työryhmän yksimielinen muistio valmistui kesäkuussa; annettaneen eduskunnalle marraskuussa • yhteistoimintamenettelyn ja työvoima- ja koulutuspoliittisten toimenpiteiden kehittäminen (TUPO-hanke); määräaika 31.10.2003; tarvitaan lyhyt lisäaika Hallitusohjelman perusteella käynnistettävät lakihankkeet • yhteistoimintalain kokonaisuudistuksen käynnistäminen, toimeksianto valmis; komitea asetettaneen 30.10.2003 • vuorotteluvapaajärjestelmän uudistaminen hallitusohjelmakauden jälkipuolella • henkilöstörahastolain kehittäminen • alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmille asteittainen toteutettava lyhennetty työ- aika Selvityshankkeet • harmaan talouden estäminen ja laittomien palvelusehtojen torjuminen • työntekijöiden asemaan liittyvät periaatteet tilanteissa, joissa yritykset ja jul- kisyhteisöt kilpailuttavat hankkeitaan • työntekijöiden asema tilanteissa, joissa yritys siirtää tuotantoaan ulkomaille Sosiaali- ja terveysministeriön laki- yms. hankkeet • tasa-arvolain uudistaminen edellyttää virkamiesten ja työmarkkinaosapuolten kesken tapahtuvaa jatkovalmistelua, aikataulu avoin • työsuojeluvalvontalain uudistaminen (TUPO-hanke) vireillä, kolmikantaisen toimikunnan määräaika 30.6.2004 • kolmikantaisesti valmisteltava lakiesitys, joka vähentää lyhytaikaisia sairaus- poissaoloja koskevien lääkärintodistusten kirjoittamista 4 SAK 2003
  • 7. Turvallisuutta työsuhteissa ja työelämän muutoksessa Meneillään olevaan irtisanomisten aaltoon, tarvitaan pikaisia työnantajien vastuuta lisääviä lainsäädäntö- ja muita ratkaisuja. Tähän tähtää kolmikantainen työminis- teriön työryhmä (TUPO-hanke), jonka tehtävänä on vahvistaa työnantajien vel- voitteita työntekijöiden uudelleenkouluttamiseksi ja –sijoittamiseksi osin työnan- tajan kustannuksella. Työnantajien sosiaalisen vastuun lisäämiseen tähtäävät velvoitteet on tarkoitus säätää yhteistoimintalakiin. Irtisanomisperusteisiin puuttu- misen sijasta tehostetulla yhteistoimintamenettelyllä, jossa on mukana myös työ- voimaviranomaiset, puskuroitaisiin liukuhihnaksi muodostunutta irtisanomisme- nettelyä. Uutta tulevat olemaan muun muassa yhteistoimintamenettelyssä laadit- tavat työllistymisohjelmat. Suomen irtisanomissuojasäännöstö poikkeaa eurooppalaisesta tasosta siinä, että Suomessa ei ole erorahatyyppistä irtisanomisrahaa. Se ratkaisevalla tavalla pa- rantaa muiden EU-maiden työntekijöiden irtisanomissuojaa ja nostaa irtisano- misten kynnystä. Irtisanomisperusteet muutoin erityisesti kollektiivisissa irtisano- mistilanteissa ovat kuin veteen piirretty viiva. Hyvätkään säännökset eivät aina tuota hyvää oikeusturvaa, mihin vaikuttavat työehtosopimusosapuolien neuvotte- lukulttuurit ja soveltamiskäytännöt, oikeusistuimien asenteet jne. Työsopimuslain avaaminen kollektiivisten irtisanomisperusteiden osalta on tässä tilanteessa poissuljettu vaihtoehto. Sen sijaan tulisi suuntautua siihen, että työn- tekijöiden asemaa vahvistetaan yhteistoimintamenettelyä koskevassa osa- ja ko- konaisuudistuksessa ja irtisanomisraha toteutetaan yritysjärjestelyjen kohteeksi joutuville työntekijöille. Yhteistoimintamenettelyn kokonaisuudistus Työpaikoilla yhteistoimintamenettelyn käynnistyminen merkitsee lähinnä irtisano- misia ja lomautuksia. Yhteistoimintalaki ei ole tuonut niitä todellisia vaikuttamisen mahdollisuuksia, joihin lailla aikoinaan tähdättiin. Työntekijät ovat ulkona siitä päätöksenteosta, jotka koskevat yritysjärjestelyjä, toiminnan muutoksia, tuotan- non ja palvelujen uudelleenorganisointia, toiminnan lakkauttamista kotimaassa tai työyhteisön kehittämistä. Yhteistoimintalain uudistamisen tulee täyttää useampia tehtäviä. Yhteistoiminta- menettelyn on oltava foorumi yhdessä tapahtuvalle työyhteisöjen kehittämiselle asioissa, jotka läheisesti koskevat työntekijöitä. Sellaisia ovat esimerkiksi töiden sisältö ja organisointi, henkilöstön osaaminen ja jaksaminen. Toisaalta yhteistoi- mintamenettelyllä on lisättävä työnantajien sosiaalista vastuuta henkilöstönsä työllistämisestä, millä parannetaan työntekijöiden turvallisuutta muutoksessa. Yhteistoimintamenettelyyn on sisällytettävä erityisesti alihankintatoiminta ja työ- voiman määrään vaikuttavat työvoiman ulkoistamiset. Kolmanneksi työntekijöillä on oltava paremmat mahdollisuudet vaikuttaa riittävän ajoissa sellaisiin strategi- siin ja liikkeenjohdollisiin päätöksiin, joilla on vaikutusta henkilöstön asemaan. SAK 2003 5
  • 8. Kun hallitusohjelmassa on otettu samansuuntaisesti kantaa yhteistoimintamenet- telyn kehittämiseen, on työnantajapuolen kanssa odotettavissa näkemyseroja yhteistoimintamenettelyn keskeisistä uudistamistarpeista. Asiat ovat osin samoja, joilla SAK on halunnut kehittää työehtosopimuksiin perustuvaa paikallista sopi- mista työntekijäpuolen neuvotteluasemien vahvistamiseksi. Ulkomaalaisten työntekijöiden vähimmäisehdot Ulkomaalaisten työehtovalvonta tehostuu ns. ULTEVA-työryhmän ehdotuksien toteutuessa. Työryhmässä päästiin yksimielisyyteen niistä kysymyksistä, joista tulopoliittisessa sopimuksessa oli sovittu. Nämä toimet eivät kuitenkaan ole riittä- viä suitsimaan niitä vähimmäisehtoja polkevia käytäntöjä, joita työmarkkinoilla esiintyy. SAK on vaatinut työmarkkinajärjestöille kanneoikeutta ulkomaisten työntekijöiden vähimmäistyöehtojen laiminlyöntitapauksissa. Edellytämme myös tilaaja- ja käyttäjäyritykselle vastuuta siitä, että alihankinta- ja vuokrausyritykset täyttävät työsuhteisiin liittyvät velvoitteensa. Lisäksi luottamushenkilöille on tur- vattava riittävät tiedonsaanti- ja valvontaoikeudet. Näissä asioissa työmarkkina- osapuolet eivät ole yksimielisiä. Jää nähtäväksi, mikä on työnantajien todellinen halu puuttua työmarkkinoilla re- hottaviin yhdessä todettuihin ongelmiin. Työnantajat ovat tähän mennessä vas- tustaneet valvontakeinoja, joilla voitaisiin poistaa yritysten väliseen epäterveeseen kilpailuun ja työehtojen polkumyyntiin liittyviä ongelmia. Tehokkaammat valvonta- keinot ovat kuitenkin myös yritysten etu. Asiantuntijoiden käsityksien mukaan ongelmiin ei voida puuttua, jos Suomessa ei toteuteta ns. tilaajan vastuuta ja alipalkan maksamisen kriminalisointia. Valvontaan liittyy kiinteästi sisäasiainministeriön asettaman työryhmän työ valvon- nan organisoinnista sisäministeriön alaisena ja poliisivaltuuksin. Työryhmä esitti erillisen valvontayksikön asettamista kuten tulopoliittisessa sopimuksessa oli so- vittu. Hallitusohjelmassa on tultu palkansaajia vastaan siten, että hallitus on luvannut vahvistaa viranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen roolia ongelmien poistamisessa ja lisätä luottamushenkilöiden tiedonsaanti- ja valvontaoikeuksia ulkomaalaisten vähimmäistyöehtojen suhteen. Järjestöjen roolin vahvistamiseen on katsottava kuuluvan mm. ammattiliittojen kanneoikeus nostaa oikeusjuttu vähimmäisehtoja laiminlyötäessä. Työmarkkinaosapuolten välillä on ollut voimakkaita näkemyseroja siitä, minkä sisältöisenä ulkomaisten työehtojen valvontaa koskeva hallituksen esitys anne- taan eduskunnalle. Maan hallitus on tässä vaiheessa päätymässä järjestöjen yk- simielisten näkemysten mukaiseen lakipakettiin. Näin hallitusohjelmassa erikseen todetut valvontakeinot siirtyvät ministeriön jatkovalmisteluun. 6 SAK 2003
  • 9. Työelämän tietosuojan täydennykset Kesäkuussa työnsä päättäneessä kolmikantaisessa työryhmässä päästiin yksi- mielisyyteen siitä, millä tavoin työelämän tietosuojalakiin sisällytetään päihdetes- tejä, kameravalvontaa ja sähköpostin käyttöä koskevat säännökset. Kovan vään- nön ja pitkittyneen työskentelyn jälkeen saatiin aikaan uudistuskokonaisuus, jos- sa yksityisyyden suoja toteutuu kohtuullisen hyvin. Marraskuussa tätä lakipakettia päässee arvioimaan eduskunta, joka edellytti näistä asioista säännösvalmistelua hyväksyessään aikanaan työelämän tietosuojalain. Erityinen mielenkiinto on koh- distunut huumetesteihin, jotka ovat herättäneet myös poliittisia intohimoja. Suomi on näissä työelämän tietosuojan säännöstämisen erityiskysymyksissä eu- rooppalainen edelläkävijä. Vuosilomalain uudistaminen vaikeaa Vuosilomalainsäädäntöä on uudistettu yli 13 vuotta ilman tulosta. Nyt on meneil- lään kolmas yritys. Tässä komiteatyössä eri työmarkkinaosapuolilla on hyvin eri- laiset intressit valvottavanaan, mikä johtuu työnteon muotojen ja palkkaustapojen erilaisuudesta. Ylivoimaisen vaikeaksi on osoittautunut kuukausi- ja tuntipalk- kaisten työntekijöiden lomapalkkojen laskennan yhdenmukaistaminen samalla säilyttäen nykyiset etuudet. Komiteatyön loppuunsaattamiseksi tarvitaan työmarkkinarealismia. Tämä merkit- see, että keskitytään korjaamaan epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden väliinputoamistilanteita. Samalla hoituvat Euroopan yhteisön osa- aikatyötä ja määräaikaisia työsopimuksia koskevien direktiivien kansalliset täy- täntöönpanot. Toki laki on modernisoitavissa ja yksinkertaistettavissa. Odotettavissa on miniuudistus, jolle on myönnetty uusi kolmen kuukauden jatko- aika. Tasa-arvolain uudistaminen Eripurainen tasa-arvolakitoimikunta lopetti työnsä vuoden 2002 lopulla. Uudis- tusehdotukset merkitsevät toteutuessaan suunnitelmallisen tasa-arvotyön edistä- mistä työpaikoilla. SAK:ta huolestutti uudistustyössä erimielisyys sukupuolten välisistä tasa-arvosuunnitelmiin sisällytettävistä palkkakartoituksista, jotka ovat välttämättömiä samapalkkaisuuden toteuttamiseksi. Tässä kysymyksessä riita- haarukka on selvä eri osapuolten välillä. Asiasta on kuitenkin hallitusohjelmassa selvä kannanotto, joka vastaa SAK:n näkemyksiä. Työnantajat ovat jyrkästi vas- tustaneet työehtosopimusrajat työpaikoilla ylittäviä palkkakartoituksia. Myöskään muut palkansaajakeskusjärjestöt eivät ole niitä vaatineet. SAK 2003 7
  • 10. LIITE Muutosturvaa parannettava työllistymisohjelmilla Työelämän muutosturvallisuuden parantaminen oli eräs keskeisistä SAK:n tavoit- teista syksyn 2002 sopimuskierroksella. SAK tavoitteli muutosturvarahan ohella mm. yhteistoimintamenettelyn kehittämistä. Taustalla oli se, että irtisanominen on suomalaisille työnantajille muita Euroopan maita halvempaa. Lisäksi yritysten ja työntekijöiden yhteistoimintamenettely on Suomessa suppeampaa kuin monissa Euroopan maissa. Neuvottelut työntekijöiden muutosturvan parantamisesta olivat erittäin vaikeita. Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2003—2004 saatiin kuitenkin sovittua, että yhteistoimintamenettelyn toimivuutta taloudellisissa ja tuotannollisissa irtisano- mistilanteissa sekä työvoima- ja koulutuspoliittisia toimenpiteitä kehitetään kolmi- kantaisessa työryhmässä. Työryhmältä odotetaan myös esityksiä työministeriön ja Koulutusrahaston tukien ja etuuksien kehittämisestä. Työryhmän tehtävänä on lisäksi määritellä työnantajan taloudellinen vastuu irtisanomistilanteissa. Työministeriön kansliapäällikön Markku Wallinin vetämän tupotyöryhmän työ käynnistyi maaliskuussa. Työryhmän olisi tehtävä ehdotukset lainsäädännöllisiksi ja muiksi toimenpiteiksi 31.10.2003 mennessä, mutta se on saamassa työlleen lyhyen jatkoajan. Yt-menettelyn ja työvoimapoliittisten toimien ennakoivuutta parannettava SAK:n tavoitteena työryhmässä on tehostaa yhteistoimintamenettelyä, vähentää irtisanottavien määrää irtianomistilanteissa ja minimoida työntekijöiden työttö- myysjakson pituus. Jotta tavoitteet toteutuisivat, yhteistoimintamenettelyä ja työ- voimapoliittisia toimia tulisi SAK:n mielestä kehittää nykyistä ennakoivammiksi. Käytännössä ennakointi tapahtuisi työpaikkakohtaisten ja henkilökohtaisten työl- listymisohjelmien avulla. Nämä ohjelmat tulisi laatia yhteistoimintamenettelyssä ja niiden laatimisvelvoite olisi kirjattava yt-lakiin. SAK:n mielestä yhteistoimintamenettelyä on tarpeen kehittää niin, että siinä pe- rusteellisesti käsitellään työnantajan mahdollisuudet tarjota muuta työtä, koulu- tusta, uudelleensijoittamisohjausta tai palvelua, työnhaussa avustamista ja mah- dollisen uuden yrityksen perustamispalveluja. Ennen yt-neuvoteluja työnantajan tulisi antaa henkilöstön edustajille myös tiedot mahdollisuuksista välttää työvoi- man vähentäminen. Yhteistoimintaa on kehitettävä paitsi tietojen saannin ja luot- tamuksen turvaamiseksi myös niin, että työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja henkinen työsuojelu huomioidaan. 8 SAK 2003
  • 11. Työnantajan sosiaalista ja taloudellista vastuuta lisättävä SAK:n mielestä tupotyöryhmän toimeksianto voitaisiin parhaiten toteuttaa lisää- mällä työpaikkakohtaisen ja henkilökohtaisen työllistymisohjelman laatimisvelvoite yt-lakiin. Tämä korostaisi työnantajan sosiaalista vastuuta työntekijän työurasta ja uudelleentyöllistymisestä. Ohjelmiin tulisi sisällyttää henkilöstön ja yksittäisen työntekijän tarvitsemat uudelleensijoittumis- ja kouluttautumistoimenpiteet sekä niihin liittyvät taloudelliset tukitoimet. Työllistymisohjelmat laadittaisiin yhteistoimintamenettelyssä yhdessä työnantajan, henkilöstön edustajien, työvoimaviranomaisten tai muiden palvelujen tuottajien ja kunkin työntekijän kanssa. Henkilökohtainen työllistymisohjelma olisi laadittava viimeistään siinä vaiheessa, kun työntekijää uhkaa irtisanominen. Työpaikkakohtainen työllistymisohjelma olisi eräänlainen työpaikan valmiussuun- nitelma irtisanomistilanteiden varalta. Työllistymisohjelma täydentäisi yrityksen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia, mutta ei voisi korvata niitä. Työpaikkakohtai- nen työllistymisohjelma käynnistetään ja päivitetään siinä vaiheessa kun yt- menettelyn käynnistäminen tulee yrityksessä ajankohtaiseksi. SAK:n mielestä työnantajan tulee osallistua taloudellisesti työllistymisohjelmien ja muiden tukitoimien kustannuksiin. Ohjelmien toteutuksessa voitaisiin käyttää myös työministeriön ja Koulutusrahaston tukia. SAK:n mallissa yhteiskunnan tuki olisi sitä suurempi mitä vaikeammassa taloudellisessa tilanteessa irtisanova yritys on. Yhteistoimintalain osauudistus toteutettava pikaisesti Wallinin työryhmän työssä on kyse yt-lain osauudistuksesta, joka kuitenkin voitai- siin myöhemmin liittää osaksi yt-lain kokonaisuudistusta. Yt-lain uudistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Lain kokonaisuudistus on prosessi, joka käytännössä vie väistämättä useita vuosia. Tällä hetkellä näkemykset ovat Wallinin työryhmässä hyvin kaukana toisistaan. Kun SAK vaatii yhteistoimintamenettelyn uudistamista ja siihen liittyviä työvoima- ja koulutuspoliittisia toimenpiteitä, työnantajat ovat valmiita vain viranomaistoi- minnan kehittämiseen. Jos SAK:n esitykset työryhmässä toteutuvat, muutoksia on tehtävä yhteistoimin- talain lisäksi työvoimapalveluja koskevaan lainsäädäntöön ja tukien ja etuuksien osalta myös aikuiskoulutustukilakiin ja koulutusrahastolakiin. Toimeksiannon to- teutuminen on tarvittavin laki- ja sopimusmuutoksin varmistettava myös pienissä yrityksissä ja työnantajaliittoihin järjestäytymättömissä yrityksissä. SAK 2003 9
  • 12. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL 157, FIN-00531 Helsinki, puh (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf Hagnäskajen 1, PB 157, FIN-00531 Helsingfors, tel (09) 77211, fax (09) 7721 447, internet: http://www.sak.fi The Central Organisation of Finnish Trade Unions SAK Hakaniemenranta 1, P.O. Box157, FIN-00531 Helsinki, phone +358 9 77211, fax +358 9 7721 447, internet: http://www.sak.fi