Näin on käynyt

Näin on käynyt

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

2007

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 1

Graafinen suunnittelu Sampo Saarinen, EK 2007
Etukansi Katariina Tirkkonen-Wane

2 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Esipuhe

Näin on käynyt 2007

Suomen Yleinen Työnantajaliitto ja Suomen Ammattijärjestö perustettiin sata vuotta sitten, niissä
ovat EK:n ja SAK:n juuret. Sadassa vuodessa Suomi on muuttunut köyhästä maatalousmaasta
kehittyneeksi tietoyhteiskunnaksi. Tässä muutoksessa on järjestöjen ja valtiovallan kolmikantaisilla
neuvotteluilla ollut merkittävä rooli.

Tähän Näin on käynyt -julkaisuun on kerätty sadan vuoden aikasarjoja. Painopiste on työmarkki-
noiden, talouden ja elintason kehityksessä. Selvityksen on toimittanut EK:n ja SAK:n edustajista
koottu työryhmä.

Tämä julkaisu on jatkoa vuosina 1982 ja 1987 toimitettuihin Näin on käynyt -julkaisuihin, jotka
julkaistiin Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK) ja SAK:n toimittua 75 ja 80 vuotta. Uudessa
julkaisussa on päivitetty osa edellisten julkaisujen tiedoista. Eräitä uusia tietoja on lisätty ja joitakin
tietoja karsittu. Koska nykyinen EK edustaa koko elinkeinoelämää, tämän julkaisun sisältö ei
painotu yhtä paljon teollisuuteen kuin aiemmat julkaisut.

Tässä julkaisussa tiedot on esitetty kuvina ja teksteinä. Kuvat aikasarjoineen julkaistaan myös
EK:n ja SAK:n verkkosivuilla.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen
Keskusjärjestö SAK


Sisältö

Järjestöt

Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenmäärät 1907–2006 ................................................................................................ 6
Jäsenyritysten henkilöstömäärät STK:ssa 1918–1992, TT:ssä 1993–2004,
LTK:ssa 1945–1994 ja PT:ssä 1995–2004 sekä EK:ssa 2005–2006 ................................................................................ 6
Palkansaajien järjestäytymisaste Suomessa 1960–2001 .................................................................................................. 7
Palkansaajien järjestäytymisaste muutamissa maissa 1960–2001 .................................................................................. 7

Väestö ja työvoima

Väkiluvun kehitys 1750–2006 ............................................................................................................................................. 8
Väestön ikärakenne 1750–2040 ......................................................................................................................................... 9
Maahanmuutto ja maastamuutto 1945–2005 ................................................................................................................... 10
Ulkomaalaisten osuus väestöstä ja työllisistä 1980–2006 .............................................................................................. 10
Ammatissa toimivan väestön jakautuminen elinkeinoittain 1900–2004 .......................................................................... 11
Työlliset toimialoittain 1975–2005 ..................................................................................................................................... 11
Työlliset teollisuudessa 1975–2005 .................................................................................................................................. 12
Työlliset yksityisillä palvelualoilla 1975–2005 ................................................................................................................... 12
Naisten osuus teollisuuden työntekijöistä 1939–2006 ..................................................................................................... 13
Naisten osuus koko työvoimasta 1970–2004 ................................................................................................................... 13
Työttömät 1959–2006 ....................................................................................................................................................... 14
Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä 1981–2006 ....................................................................................................... 15
Työvoima 1960–2005 ........................................................................................................................................................ 15
Työttömyysaste 1960–2006 .............................................................................................................................................. 16
Työvoimaosuus 1960–2006 .............................................................................................................................................. 16
Työllisyysaste 1988–2006 ................................................................................................................................................. 17
Huoltosuhde 1987–2005 ................................................................................................................................................... 17
Työttömyyspäiväraha 1988–2004 ..................................................................................................................................... 18
Työtaistelujen lukumäärä 1907–2006 ............................................................................................................................... 19
Työtaisteluissa menetetyt työpäivät 1000 työllistä kohti 1960–2006 ............................................................................... 19

Kansantalouden kehitys

Reaalisen bruttokansantuotteen vuotuiset muutokset 1860–2006, 1926=100 ............................................................... 20
Työn tuottavuuden muutos: BKT työtuntia kohti 1901–2004 ........................................................................................... 21
Bruttokansantuote asukasta kohti vuoden 2000 hinnoin ja sen osatekijät 1900–2004 .................................................. 21
Bruttokansantuote asukasta kohti joissakin maissa 1970–2005 ..................................................................................... 22
Eri toimialojen osuudet bruttokansantuotteesta 1900–2004 ........................................................................................... 22
Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen 1900–2006 ....................................................................................... 23
Veroaste 1930–2006 ......................................................................................................................................................... 23
Veroaste muutamissa maissa 1975–2005 ....................................................................................................................... 24
Ulkomaankaupan vaihtosuhde 1900–2005, 1900=100 ................................................................................................... 25
Vaihtotase 1950–2006 ...................................................................................................................................................... 25
Viennin ja tuonnin osuus bruttokansantuotteesta 1975–2005 ......................................................................................... 26


Vienti muutamiin maihin 1900–2005 ................................................................................................................................ 26
Viennin kehitys tavararyhmittäin 1900–2004 .................................................................................................................... 27
Tuonnin kehitys tavararyhmittäin 1900–2004 ................................................................................................................... 27
Investointiaste 1860–2005 ................................................................................................................................................ 28
Suomen Pankin diskonttokorko 1900–1980 ja peruskorko 1981–2005 .......................................................................... 29
Keskimääräinen reaalikorko 1921–2006 .......................................................................................................................... 30
Keskimääräinen inflaatio 1861–2006 ............................................................................................................................... 31
Kuluttajahintaindeksi muutamissa maissa 1960–2004, 1960=100 ................................................................................. 31

Tulot ja elintaso

Funktionaalinen tulonjako: palkansaajakorvausten osuus kansantulosta 1948–2005 ................................................... 32
Palkkasumma asukasta kohti 1900–2004, vuoden 2004 rahassa .................................................................................. 33
Palkansaajien nimellinen ansiotasoindeksi 1948–2006, 1938=100 ................................................................................ 33
Palkansaajien ansiotasoindeksi 1964–2006, 1964=100 ................................................................................................. 34
Palkansaajien ansiotasoindeksit 1985–2006, 1985=100 ................................................................................................ 34
Palkansaajien ansiotaso- ja reaaliansioindeksin vuosimuutokset 1950–2005 ............................................................... 35
Teollisuustyöntekijöiden nimellinen ja reaalinen ansiokehitys 1900–2005, 1900=1 ....................................................... 35
Säännöllinen vuosityöaika 1910–2005 ............................................................................................................................. 36
Tuloerojen kehitys: Gini-kertoimet 1966–2004 ................................................................................................................. 37
Kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot desiileittäin ja ylimmässä prosentissa 1990–2002 ................ 38
Vastasyntyneen elinajanodote 1760–2000 ....................................................................................................................... 38
Autokanta (1000 asukasta kohti) 1922–2004 ................................................................................................................... 39
Puhelinliittymät (1000 asukasta kohti) 1980–2004 .......................................................................................................... 39
Asuntojen hintojen reaalihintaindeksi 1970–2005, 1970=100 ......................................................................................... 40
Asuinpinta-alaa henkilöä kohden 1960–2004 .................................................................................................................. 40
Asunnot varusteiden mukaan 1950–2003 ........................................................................................................................ 41
Sähkön kokonaiskulutus 1000 asukasta kohti 1970–2004 .............................................................................................. 41
Sähkön kokonaiskulutus jaoteltuna 1970–2004 .............................................................................................................. 42
Energian kokonaiskulutus 1930–2004 ............................................................................................................................. 43
Energiasektorin hiilidioksidipäästöt 1900–2006 ............................................................................................................... 43
Suoritetut ylioppilastutkinnot suhteessa kyseisen vuoden 19-vuotiaiden määrään 1940–2004 .................................... 44

Työmarkkinajärjestöjen kehitys 1894–2005 ..................................................................................................................... 45
Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset 1917–2005 ..................................................................................................... 47
Palkkaratkaisut STK:n kentässä 1950–1968 ................................................................................................................... 51
Työmarkkinaratkaisut 1969–2006 ..................................................................................................................................... 53

Julkaisussa käytetyt lyhenteet .......................................................................................................................................... 56


Järjestöt

Lähteet: Asianomaiset järjestöt

Vuonna 2005 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Palvelutyönantajat (PT) yhdistyivät Elinkeinoelämän keskus-
liitoksi (EK), jossa oli vuonna 2006 jäsenliittoja 42. Jäsenliittojen yritykset työllistävät n. 900 000 palkansaajaa.

Lähteet: Asianomaiset järjestöt


Järjestöt

Palkansaajien järjestäytymisaste määritellään ammattijärjestön edunvalvonnan piirissä olevien jäsenten suhteena
alan työvoimaan.

Lähteet: Työministeriö ja OECD.

Lähde: OECD.



Väkiluvulla tarkoitetaan väkilukua kyseisen vuoden viimeisenä päivänä.

Lähde: Tilastokeskus.




Työllisillä ulkomaalaisilla tarkoitetaan vakituisesti työssä olevia ulkomaan kansalaisia.





Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus.




Yksityisistä palveluista on poistettu julkisen sektorin henkilöstö.




Lähde: Palkkatilastot, EK.





Vuosisadan alussa työttömyys oli vähäistä, pääasiassa talvisin esiintynyttä kausityöttömyyttä. Eräs syy tähän oli palkan-
saajien suhteellisen pieni osuus koko työvoimasta. Varsinaista joukkotyöttömyyttä ilmeni ensimmäisen kerran vasta vuosina
1917–1919 työvoiman vapauduttua venäläisten linnoitustöistä. Kattavasti työttömien määrää on kirjattu vasta suuren laman
aikana vuodesta 1929. Valtion apua saadakseen kuntien tuli kirjata työttömiksi ne, jotka olivat yhteiskunnan avun tarpeessa
työttömyyden vuoksi. Siten kaikkia työttömiä ei kirjattu kortistoon, ja työttömyyden määrittelyongelma oli sama kuin nyky-
äänkin. Kortistoja ei myöskään pidetty kesäaikana. Eniten kortistoon merkittyjä työttömiä ennen sotia oli helmikuussa 1932,
kaikkiaan 92000 henkilöä. Näistä oli kuitenkin ns. varatöissä 41 000 henkilöä. Kokonaan ilman työtä oli eniten marraskuus-
sa 1931, noin 60000 henkilöä. Kortistoihin merkittyjä oli siten enimmillään 5,4 % ammatissa toimivasta väestöstä ja koko-
naan ilman työtä olevia 3,5 %.



Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yli vuoden työttömänä.

Lähde: Työministeriö.

Työvoimaan kuuluvat kaikki 15–74-vuotiaat työlliset ja työttömät.




Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus työvoimasta.


Työvoimaosuus on työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus työikäisestä 15–74-vuotiaasta väestöstä.




Työllisyysaste on 15–64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä.


Huoltosuhde on työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien summa jaettuna työllisten määrällä. Työttömiin ja työvoiman
ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat (esim. kotiäidit).
Huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Esimerkiksi pahimpana lamavuotena 1993
huoltosuhde oli 1,7 eli sataa työllistä kohti oli 170 ei-työllistä.

Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.



Maksetut etuudet ovat nimellisiä arvoja.

Lähteet: Kansaneläkelaitos ja Tilastokeskus.



Vuosilta 1915–1916 ja 1942–1944 puuttuvat tiedot työtaistelujen määrästä.





Kuvioiden trendiviiva on kyseisen ajanjakson reaalisen bruttokansantuotteen muutoksen keskiarvo. Vuodet 2005 ja 2006
ovat ennakkotietoja.

Lähteet: Tilastokeskus ja Riitta Hjerppe: Suomen talous 1860–1985. Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankin julkaisuja.
Helsinki 1988.



Lähteet: Tilastokeskus ja Jukka Jalava & Matti Pohjola: ”Työn tuottavuus Suomessa vuosina 1900–2030”, teoksessa
Talouskasvu ja julkistalous ikääntyneen väestön oloissa, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 32/2004. Helsinki 2004.

Lähteet: Tilastokeskus ja Jukka Jalava & Matti Pohjola: ”Työn tuottavuus Suomessa vuosina 1900–2030”, teoksessa
Talouskasvu ja julkistalous ikääntyneen väestön oloissa, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 32/2004. Helsinki 2004.



Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa.

Lähde: OECD.





Lähteet: Tilastokeskus ja Tuomo Martikainen: Julkisen sektorin kasvu Suomessa.



Veroasteella tarkoitetaan verotulojen (mukaan lukien sosiaalivakuutusmaksut) osuutta markkinahintaisesta bruttokansan-
tuotteesta prosentteina. Tilastoa on uudistettu vuosina 1960 ja 1975, jolloin aiemmat luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia.
Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa, ja vuoden 2005 luvut ovat ennakkolukuja.

Veroasteiden maakohtaista vertailua vaikeuttavat maiden erilaiset tavat tukea kansalaisia tai yrityksiä. Verovähennysten
muodossa annettu tuki alentaa veroastetta ja veronalainen tulonsiirto tai tuki nostaa sitä. Pohjoismaissa yleisenä suuntauk-
sena on ollut verovähennysten korvaaminen tulonsiirroilla, mikä on johtanut veroasteen nousuun, vaikka todellisuudessa
henkilöiden taloudellinen asema ei ole muuttunut. Suomessa tulonsiirrot muutettiin jo 1970-luvulla pääsääntöisesti veron-
alaisiksi, ja vuoden 1994 perhetukiuudistuksessa lapsiin kohdistuvat vähennykset poistettiin kokonaan ja lapsilisiä sekä
asumistukia vastaavasti korotettiin.

Lähteet: VATT, OECD ja Tilastokeskus.



Vaihtosuhde on vientihintaindeksin ja tuontihintaindeksin suhde. Vaihtosuhde laskee, jos tuontitavaroiden hinnat nousevat
nopeammin kuin vientitavaroiden hinnat.

Lähteet: Ulkomaankaupan kasvututkimus ja Tilastokeskus.

Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus.





Lähde: Tullihallitus.



Investointiaste = Kiinteän pääoman bruttomuodostus / BKT.




Diskonttokorolla tarkoitetaan alinta diskonttokorkoa kyseisenä vuonna keskimäärin. Peruskorolla taas tarkoitetaan
peruskorkoa kyseisenä vuonna keskimäärin.

Diskonttokorko on keskuspankin muille pankeille ja muille rahoituslaitoksille myöntämän luoton korkokanta. Peruskorko
taas on hallinnollinen viitekorko, jonka arvon valtiovarainministeriö määrittää. Peruskorko määritetään kesä- ja joulukuussa
seuraavaksi puoleksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Peruskorko on nykyään vahvistamista edeltävien kolmen kalenteri-
kuukauden aikana julkaistujen 12 kuukauden euriborkorkojen keskiarvo pyöristettynä lähimpään prosenttiyksikön neljäs-
osaan.

Lähde: Suomen Pankki.



Keskimääräinen reaalikorko = (diskontto- tai peruskorko) – keskimääräinen inflaatio.

Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus.



*) Vuonna 1918 inflaatio oli epävirallisen tiedon mukaan 238 prosenttia.

Vuosien 1914–1920 luvut ovat epävirallisia. Vuodet 1861–1914 perustuvat erillistutkimuksiin. Vuodet 1921–2004 on laskettu
elinkustannus- ja kuluttajahintaindeksistä.



Lähde: OECD.


Tulot ja elintaso

Bruttokansantulon laskentamenetelmää on uudistettu vuodesta 1975 alkaen. Tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia
aikaisempien vuosien kanssa.

Funktionaalisella tulonjaolla tarkoitetaan tuotannossa syntyvän arvonlisäyksen jakautumista työn ja pääoman kesken.
Arvonlisäys kuvaa tuotantoyksikön synnyttämää lisäarvoa, joka saadaan vähentämällä tuotannon arvosta tuotannossa
käytettyjen välituotteiden arvo. Tästä osa tuloutuu työntekijöille korvauksena työpanoksesta ja osa jää yritykselle käytettä-
väksi investointeihin tai jaettavaksi omistajille. Työn osuudeksi jaettavana olevasta tulosta luetaan yleensä palkat ja työn-
antajan maksamat sosiaaliturvamaksut eli palkansaajakorvaukset.

Lähteet: VATT ja Tilastokeskus.


Tulot ja elintaso




Tulot ja elintaso


Vuosilta 1940–1941 puuttuvat tiedot.

Lähteet: EK:n palkkatilastot, Tilastokeskuksen tukkuhintaindeksi vuosilta 1900–1950 ja
elinkustannusindeksi vuosilta 1951–2005.


Tulot ja elintaso

1 = Säännölliseksi työajaksi 8 t/vrk tai 96t/2 viikkoa
2 = Vuosiloman pituudeksi 4-7 päivää
3 = Itsenäisyyspäivästä vapaapäivä
4 = Vuosiloman pituudeksi 5-12 päivää
5 = Vapunpäivästä vapaapäivä
6 = Vuosiloman pituudeksi 12–24 päivää
7 = Säännölliseksi työajaksi 8 t/vrk ja 47 t/viikko
8 = Pyhäinpäivä ja juhannuspäivä lauantaiksi
9 = Säännölliseksi työajaksi 45 t/viikko
11 = Jouluaatto, pääsiäislauantai ja juhannusaatto vapaapäiviksi
12 = Säännölliseksi työajaksi 40 t/viikko asteittain v. 1966–1970, arkipyhäviikkojen lauantait työpäiviä
13 = Arkipyhäviikkojen lauantait vapaapäiviksi v. 1971–1979
17 = Säännöllisen työajan asteittain lyhentäminen 100 tunnilla vuodessa v. 1986–1990
18 = Loppiaisesta vapaapäivä
19 = Helatorstaiviikon lauantaista vapaapäivä

Lähde: EK.


Tulot ja elintaso

Tuotannontekijätulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot.

Bruttotulot = tuotannontekijätulot + saadut tulonsiirrot.

Käytettävissä olevat tulot = bruttotulot - maksetut tulonsiirrot.

Gini-kerroin on tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari. Gini-kertoimen raja-arvoja ovat 0 ja 100: täydellisen tasaisessa
tulonjaossa arvo on 0, kun taas maksimaalisesti epätasaisen tulonjaon toteutuessa arvo on 100.



Tulot ja elintaso




Tulot ja elintaso

PJ tarkoittaa yksikköä petajoule = joule x 1015. Fossiilisilla polttoaineilla tarkoitetaan öljyä, hiiltä ja maakaasua.
Muu energia sisältää uusiutuvat energialähteet, ydinenergian ja sähkön nettotuonnin.

Lähteet: Tilastokeskus ja Timo Salonen: Dynaamiset markkinaosuusmallit energiataloudessa. Diplomityö. Helsinki 1981.
Kauppa- ja teollisuusministeriö; Energiaosasto.

*Kauppa- ja teollisuusministeriön arviointi.

Lähteet: VATT, Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Tilastokeskus.


Tulot ja elintaso

Tässä kuvassa prosenttiosuus on laskettu seuraavasti: suoritetut ylioppilastutkinnot / 19-vuotiaiden henkilöiden määrä
kyseisenä vuotena.



Työmarkkinajärjestöjen kehitys 1894–2005
1894 Suomen ensimmäinen ammattiliitto, Suomen kirjaltajaliitto, perustettiin.

1899 Rauta- ja metallityöntekijäin liitto perustettiin.

1900 Graafisen teollisuuden työnantajat järjestäytyivät ja tekivät ensimmäisen valtakunnallisen työehtosopimuksen.

1903 Metallityönantajat järjestäytyivät.

1905 Helsingissä pidettiin suurlakon jälkeen työnantajakokous, joka päätti aloittaa valmistelut työnantajien keskusjärjestön
perustamiseksi.

1907 Suomen Yleinen Työnantajaliitto perustettiin maaliskuussa. Huhtikuussa perustettiin Suomen Ammattijärjestö.

1918 Suomen Yleinen Työnantajaliitto muutti nimensä Suomen Työnantajain Keskusliitoksi ja STK aloitti toimintansa.

1919 Kansainvälinen työjärjestö perustettiin.

1921 Suomen Tuontiteollisuusliitto (s. Teollisuusliitto) perustettiin.

1922 TVK:n edeltäjä Suomen Virkailijakeskusliittojen Yhtymä perustettiin.

1930 Hallitus lakkautti Suomen Ammattijärjestön. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto, SAK, perustettiin lokakuussa
Helsingissä.

1935 Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto ja Teollisuusliitto perustivat Teollisuuden Keskusvaliokunnan.

1940 Tammikuun kihlaukseksi kutsutulla yhteisellä julkilausumalla STK ja SAK solmivat neuvottelusuhteet. STK Suomen
Teollisuuden Keskusvaliokunnan jäseneksi.

1944 SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus. Yleissopimus luo puitteet työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja niiden
jäsenjärjestöjen neuvotteluille. TVK:n edeltäjä otti nimekseen Henkisen Työn Keskusliitto (HTK).

1945 Liiketyönantajain Keskusliitto (LK) ja Maataloustyönantajain Järjestö perustettiin.

1946 Teollisuuden Työjohto-opisto (JTO) perustettiin. Taloudellinen Tutkimuskeskus (ETLA) perustettiin. Suomen
Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto (STTK) perustettiin. Taloudellinen Tiedotustoimisto perustettiin.

1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuivat vakiintuneeksi työehtosopimusjärjestelmäksi.

1949 STK, LK ja Maataloustyönantajain Liitto perustivat Suomen Työnantajain Yhteisvaliokunnan.

1950 AKAVA:n edeltäjä Akateeminen Valtuuskunta perustettiin.

1951 Kansan Markkinatutkimuslaitos (KAMALA, myöhemmin Palkansaajien tutkimuslaitos) perustettiin.

1954 Akateeminen Valtuuskunta muuttui AKAVA:ksi.

1957 Henkisen Työn Keskusliitosta Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto (TVK). SAK:n järjestöllinen
hajaannus alkoi.

1960 SAK:n hajaannus syvenee. Suomen Ammattijärjestö, SAJ, perustettiin.


Työmarkkinajärjestöjen kehitys 1894–2005
1969 SAK eheytyi ja muuttui Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöksi.

1970 Kunnallinen sopimusvaltuuskunta perustettiin.

1971 Valtion työsuhdeasiain neuvottelukunta perustettiin.

1973 Liiketyönantajain Keskusliiton lyhenne LK:sta LTK:ksi. Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelukunta (YTHN)
perustettiin. Valtionvarainministeriön palkkaosasto aloitti toimintansa Valtion työmarkkinalaitoksena.

1974 EVA perustettiin.

1975 Teollisuuden elinkeinopoliittiset keskusjärjestöt yhdistettiin Teollisuuden Keskusliitoksi.

1987 Kunnallinen sopimusvaltuuskunta muutti nimensä Kunnalliseksi työmarkkinalaitokseksi.

1989 STTK:n Teknisten Liitto ja TVK:n Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto perustavat
Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön (TNK).

1992 Päätökset STK:n ja TKL:n yhdistämisestä. TVK:n konkurssi, pääosa jäsenliitoista siirtyy STTK:hon.

1993 Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton nimi muuttui Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ksi.
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) toiminta alkoi.

1995 LTK muuttaa nimensä Palvelutyönantajiksi.

2005 TT ja PT yhdistyivät Elinkeinoelämän keskusliitoksi (EK).

Lähteet:
Mansner, Markku: Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa. Suomen Työnantajain Keskusliitto 1980–1992. Jyväskylä 2005.
Pietiläinen, Jukka-Pekka: Herraklubista edunvalvojaksi. Liiketyönantajain Keskusliito 1945–1995. Keuruu 1995.
SAK.


Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset 1917–2005
1917 Laki 8 tunnin työpäivästä.

1922 Työsopimuslaki, johon sisältyi määräys työntekijöiden 4–7 päivän palkallisesta vuosilomasta.

1923 Työehtosopimuslaki.

1927 Ammattitarkastuslakiin työläistarkastajat.

1937 Kansaneläkelaki.

1939 Vuosilomalaki: työntekijöiden vuosiloma oli työsuhteen kestosta riippuen 5–12 työpäivää.

1942 Palkkasäännöstely alkoi.

1946 Laki työriitojen sovittelusta. Työtuomioistuinlaki. Työehtosopimuslaki. Tuotantokomitealaki.
Uusi vuosilomalaki (vuosiloma 12 päivää–1 kuukausi).

1947 Lapsilisät.

1948 Tapaturmavakuutuslaki.

1949 Kansaneläkkeiden maksaminen alkoi.

1955 Hintojen ja palkkojen säännöstely päättyi.

1956 Kansaneläkelain uudistus.

1958 Työturvallisuuslaki.

1959 Yleiseksi työajaksi 45 tuntia viikossa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 42 tuntia.

1960 Vuosilomalaki (vuosiloma 18–24 päivää).

1961 Työeläkelait.

1962 Eduskunta ratifioi Kansainvälisen työkonferenssin sopimuksen samapalkkaisuudesta.
Valtakunnansovittelijan virka perustettiin.

1964 Sairausvakuutuslaki tuli voimaan. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain eläkelaki.
Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.

1966 40-tuntiseen ja viisipäiväiseen työviikkoon siirtyminen alkoi. Tavoite oli saavutettava viimeistään vuotta 1970
koskevissa työehtosopimuksissa. Valtion eläkelaki ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki.

1967 Ammattitautilaki.

1968 Indeksiehdot hävitettiin.

1970 Uusi työsopimuslaki: sopimukset yleissitoviksi.

1972 Lomaltapaluuraha käyttöön. Arkipyhiä siirrettiin STK:n ja SAK:n ehdotuksesta. Kansanterveyslaki säädettiin.


1973 Vuosilomalain uudistaminen, vuosiloman pituus 24–26 päivää.
Työsuojelun valvontalaki, työsuojeluhallinto, työsuojeluvaltuutetut vuonna 1974.

1976 Ryhmähenkivakuutus.

1977 Vuosiloman pituus 24–30 päivään, josta viikko talvilomaa.

1978 Työsuhdeturvakomitea. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilakiin. Isyysloma 12 päivää.

1979 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä tuli voimaan. Talvilomaoikeuden laajennus.

1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma.

1984 Työttömyysturvalaki. Laki irtisanomismenettelystä. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Työriitakomitea asetettiin.

1985 Hyvityssakkojen korotukset voimaan. Kirkkolain muutos, jolla arkipyhiä siirrettiin, vuoden 1992 alusta.
Tehtiin vastoin STK:n ja SAK:n tahtoa. Laki kotihoidontuesta.

1986 Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti.

1987 Tasa-arvolaki voimaan. Aikuisopintolaki, opintovapaalain muutokset, työturvallisuuslain muutokset.
Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa.

1988 Työsopimus- ja yhteistoimintalain muutokset.

1989 Työttömyysturvalain muutos. Henkilöstörahastolaki.

1990 Laki henkilöstöedustuksesta yritysten hallinnossa.

1991 Ammattikoulutusraha. Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja työsopimuslain muuttaminen.
Vuosiloman säästämisjärjestelmä. Työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen osittainen siirtäminen
työnantajien vastuulta työntekijöille.

1992 Vuoden 1985 kirkkolain muutos arkipyhien siirrosta voimaan.

1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki. Eurooppa-tason konserniyhteistyö.

1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Yhteistoimintalain uudistus. Henkilöstörahastolain muutokset.
Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. TEL-yhtiöiden hallintolaki.

1997 Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä
työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta.

1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.

1999 Varhaiseläkeuudistus.

2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.

2001 Uusi työsopimuslaki. Työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta saavutettiin neuvottelutulos
(ns. sosiaalipaketti).

2002 Uusi työterveyshuoltolaki. Työeläkeuudistuksesta ratkaisu, voimaan vuonna 2005.


2003 Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus.
Perhevapaan uudistus.

2004 Muutosturva työsuhteen päättyessä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

2005 Tasa-arvolain kokonaisuudistus. Vuosilomalain uudistus.

Lähteet:
Mansner, Markku: Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa. Suomen Työnantajain Keskusliitto 1980–1992. Jyväskylä 2005.
SAK.


Palkkaratkaisut STK:n aloilla 1950-1968
Yleiskorotusten voi- Palkkojen
maantulo ja suuruus indeksisidonnaisuus Hintasäännöstely ja Ansioiden Sopimuskorotus-
Vuosi Sopimus Pvm % mk ja indeksikorotukset hintavalvonta nousu (%) vaikutukset (%)
1950 Fagerholm-sopimus 26,0 Indeksiehto voimassa Jakelusäännöstely
(1/1) lokakuu 1950 26,0
+5%
1951 Aura-sopimus 18,0 Indeksiehto voimassa Hinnat ja palkat 55,5
(1/1) tammikuu 1950 sidottiin toisiinsa,
+5% vakauttamisvaihe 18,0
1952 Ei yleisiä palkankorotuksia Indeksiehto (1/1) voimassa

1953 Ei yleisiä palkankorotuksia "

1954 Linnanrauha " Jakelusäännöstely 11,2
loppui 1954,

1955 " hinnanalennusohjelma 2,0

1956 SAK:n ja STK:n sopimus 12 mk/h Neuvotteluehto 5.3.1956 hinnat ja 13,4 10,0
Ansiot sidottiin maksut
säännöstelyyn
1957 Ei keskitettyjä 2,0 - 2/3-periaatteella Hintojen ja maksujen 3,9 2,0
sopimuksia elinkustannusindeksiin säännöstely
purettiin
1958 " (4,0) - vuosina 1957-58 5,4 4,0

4%
1959 " 3,0 - neuvotteluehto 5,1 3,0
1960 " 3,8 - - 7,8 3,8
1961 Runkosopimus 1.1.1961 4,3 - - 6,3 4,3
1962 " 1.1.1962 3,5 - - 6,0 3,5
1963 Liittokohtaiset sop. 6,0 - - 8,4 6,0
1964 Ripatin sopimus 1.1.1964 6,0 - Indeksisidonnaisuus (2/3) 14,1 12,7
1965 " 1.1.1965 3,8 - tammikuu -64 +3 % 7,1 3,6
syyskuu -64 +3 %

1966 H-R-sopimus 1.2.1966 3,0 -
1.6.1966 2,4
-
1967 " 1.1.1967 3,0 - Indeksiehto (1/2) 7,2 6,1
1.6.1967 3,0 -

1968 27.3.1968 Vakauttamissopimus 1.1.1968 3,0 - tammikuu -68 +2,8 % 12,6 9,6
1.6.1968 3,5 - Luovuttiin ideksiehdosta
(luovuttiin vuoden lopun
indeksikorotuksesta)

Lähde: Tulopoliittinen selvitystoimikunta 17.10.1985. Tulopoliittiset ratkaisut vuosina 1950-1984

Työmarkkinaratkaisut 1969-2007
Vuosi Sopimus Sopi- Korotus Yleiskorotus Vähimmäis- Järjes- Sop. korotus Kokonaisratkaisuun liittyviä
mus- voimassa palkka- ja tely- keskim. IV-IV päätöksiä
aika alkaen matalapalk- vara (teollisuus-
kajärjestelyt työntekijät)
% p/t % %
1969 Liinamaa I 1 v. 1.1.1969 16 3,9 Indeksiehtojen poistaminen
27.3.1968 Valtuuslaki hintojen ja vuokrien valvontaan
Jäsenmaksuperintä sopimus
1970 Liinamaa II 1 v. 1.1.1970 väh. 1,0 18 1,0 5,1 Erorahajärjestelmä
1.9.1969 Kokoontumisoikeus työpaikalla

1971 UKK-sopimus 15 kk 1.1.1970 22 3,00 mk/t 2,0 14,3 Neljän viikon vuosiloma -73, vähimmäispalkka
8.12.1970 1.9.1971 20 3,20 mk/t Tiedotus- ja koulutussopimukset

1972 HL-sopimus 1 v. 1.4.1972 25 3,50 mk/t 3,0 7,7 Lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta
17.3.1972 Sairausajan palkkaetuuksien parantaminen
18.3.1972 Sairausajan palkkaetuuksien parantaminen
1973 Liittokohtaiset sop. 50-65

1974 Lindblom 22 kk 1.4.1974 55 4,90 mk/t 1,2 11,3 Verohelpotuksia
1. vaihe 1.9.1974 20 Lapsilisien korotus, 7 kk:n äitiysloma
19.3.1974 Ansiokehitystakuu
1975 2. vaihe 1.4.1975 väh. 4,0 50 5,60 mk/t 1,5
1.9.1975 15
Liinamaan tark.
26.2.1975 1.4.1975 10-25 6,30 mk/t 0,2 8,7 Lapsilisien korotus
Tarkistuksen jälkeen Erillisverotus
yhteensä 10 kk 1.4.1975 väh. 5,0 75-90 6,30 mk/t 1,7 Asumistukiuudistus
1976 Miettusen välitys 10 kk 1.2.1976 väh. 3,5 60 6,90 mk/t 1,5 7,2 Ryhmähenkivakuutus
12.2.1976 Osaeläke työkyvyttömyydestä

1977 Liinamaan suositus 2 v. 1.3.1977 väh. 3,4 45 0,8 5,5 Talviloma
9.3.1977 Ansiokehitystakuu
1. vaihe Turvalauseke devalvaation varalta
1978 2. vaihe 1.3.1978 väh. 3,0 40
1)
31.3.1978 1.10.1978 2,5 0,1% 5,4
Korotukset siirron
ja devalvaationeu- 1.5.1978 1,5 (=22) 0,4
votteluiden jälkeen 1.9.1978 väh. 3,0 40
1979 Somerto-Oivio sop. 1 v. 1.2.1979 1 30 0,1% 1) 0,4 Indeksiehto, ansiokehitystakuu
26.1.1979 1.12.1979 1 (=17) 0,5 4,9 Talvilomaoikeuden laajentaminen, työllisyyssuosituksia
Sairausjan palkan maksukauden pidentäminen
1980 Liittokohtaiset sop. 1.3.1980 90 11,3
1.10.1980 3

1981 Pekkanen 2 v. 1.3.1981 3,3 (65) 0,5 Sairauspäivä- ja äitiysrahan
9.3.1981 1.9.1981 2,6 (50) 7,0 maksuperusteiden uudistus
1. vaihe väh. 2,5 Ansiokehitysjärjestely
1982 Liittokohtaiset sop. 1.3.1982 2,2 (45) 0,4% 1) 0,4 Indeksiehto (palkantarkistusindeksi)

1.10.1982 2,2 8,4

% p/t % %
1983 Liittokohtaiset sop. 1.3.1983 3,15
1.10.1983 2,25 5,6

1984 Pekkanen 2 v.
28.3.1984 Indeksiehto
1. vaihe 1.3.1984 3,2 0,4% 1) 4,0 Työttömyysajan toimeentuloturvan uudistus
1985 2. vaihe 1.3.1985 3,6 3,8 Työajan lyhentäminen 32t/v

1986 VHS-sopimus 2 v. 1.3.1986 väh. 1.5 (55) 0,3% 1) 0,3 2,8 Indeksiehto, ansiokehitystakuu
16.3.1986 Työajan lyhentäminen 1987 16 t/v,
1. vaihe 1988 16 t/v, 1989 16 t/v, 1990 20t/v
1)
1987 2. vaihe 1.3.1987 väh. 1.7 (64) 0,3% 0,3 3,4 Valtion tukipaketti, ml. verokevennyksiä

1988 Liittokohtaiset sop. 2 v. 1.3.1988 98-145 5,3

1)
1989 Talous- ja tulopo- 1 v. 1.3.1989 väh. 1 40 0,1% 3,6 Palkansaajien ostovoiman lisäys 2,5 %
liittinen yhdistelmä- Ansiokehitystakuu 70 p li sop. kor.
ratkaisu yleiskorotuksen ja tasa-arvoerän lisäksi
23.9.1988 Valtion toimenpiteet, indeksiehto
1990 Kallio 2 v. 1.3.1990 väh. 0,7 30 Palkansaajien käytettävissä olevien
2)
15.1.1990 1.10.1990 väh. 0,7 30 0,4% 0,3 5,4 reaalitulojen kasvutavoite 1990-91 4,5 %
Ansiokehitystakuu III/89-III/90 4 % yli sop. kor.
2)
1991 2. vaihe 1.5.1991 väh. 0,9 50 0,3% 1,7 Indeksiehto, veropol. toimet
15.11.1990 Luottamusmiessop., työaikakysymykset
Aikuiskoulutus
1992 Ihalainen-Kahri 2 v. Nyk. sop. 0 0 0 0,0 0,2 Indeksiehto
15.11.1991 jatketaan Työeläkkeiden rahoitus ja
31.10.1993 palkansaajien työeläkemaksu
saakka Sopimisjärjestelmän kehittäminen
Valtion toimenpiteet, ml työttömyysturvan
tason säilyttäminen
1993 Ihalainen-Kahri 0 0 0 0,0 0,0

Tarkistus
30.11.1992
1994 Liittokohtaiset sop. 1 v. 1.11.1993 3,2

1995 Liittokohtaiset sop. 1-2 v. 5,2

1996 Talous-, työllisyys 2 v. 1.11.1995 väh. 1,8 105 0,0 2,1 Indeksiehto
ja työmarkkina- Ansiokehityslauseke, tar. 1996, 1997
poliittinen sopimus Työelämän kehittäminen
1996-97 Valtion toimenpiteet, mm.
29.9.1995 3)
verotusta ja työttömyysturvaa koskevat
1. vaihe 1.10.1996 väh. 1,3 65 0,3% 1,7

% p,€/t % %
1997 2. vaihe 0,0

1998 Tulopoliittinen 2 v. 1.1.1998 väh. 1,6 85 0,3% 3) 0,5 2,5 Indeksiehto
sopimus 1998-1999 Ansioiden kehityksen tarkastelulauseke 1997-1998
12.12.1997
1999 2. vaihe 1.1.1999 väh. 1,6 85 1,7 Työelämän kehittäminen
Hallituksen veroratkaisut

2000 Liittokohtaiset sop. 3,3

2001 Tulopoliittinen 2 v. 1.2.2001 väh. 2,1 120 0,2 % 2) 0,5 % 4) 3,0 Taloudellisen kehityksen tarkastelu ja indeksiehto
sopimus 2001-2002 Ansiokehityslauseke
15.12.2000 Jatkuva neuvottelumenettely
Työelämän kehittäminen
Elinikäinen oppiminen osana työelämää
4)
2002 2. vaihe 1.3.2002 väh. 1,9 107 0,3 % 2,3 Euron käyttöönotto
(0,18 Työaikajärjestely
euroa) Hallituksen veroratkaisut
Työttömyyspäivärahan määräytyminen
Neuvottelulauseke

2003 Tulopoliittinen 2 v. 1.3.2003 väh. 1,8 17 s 0,3 % 2) 0,8 % 4) 2,8 % 5) Indeksiehto
sopimus 2003-2004 (28,39 Tarkastelulauseke
2.12.2002 e/kk) Jatkuva neuvottelumenettely
Työelämän kehittäminen
Ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen

2004 2. vaihe 1.3.2004 väh. 1,7 16 s 0,5 % 4) 2,2 % 5) Työllisyys ja työvoimapolitiikka
(26,72 Hallituksen veroratkaisut
e/kk) Työllisyyttä edistävät toimenpiteet
4)
2005 Tulopoliittinen 2,5 v. 1.3.2005 väh. 1,9 18 s 0,6 % 2,5 Indeksiehto ja tarkastelulauseke
sopimus 2005-2007 (30,06 Jatkuva neuvottelumenettely
e/kk) Sopimusalakohtaiset toimet paikallisen yhteistyön
ja sopimisen edistämiseksi

2006 2. vaihe 1.6.2006 1,4 0,3 0,4 % 4) 2,1 Työelämän kehittäminen
Osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen
Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
Harmaan talouden torjunta ja tilaajavastuu
Hallituksen työllisyyttä, ostovoima ja
kilpailukykyä tukevat toimenpiteet
2007 Liittokohtaiset sop.

Lähde: EK, SAK 1) Matalapalkkajärjestelyn vaikutus 2) Tasa-arvoerä 3) Matalapalkkaerä + naispalkkaerä 4) Liittoerä 5) Tupossa mukana olevat

Julkaisussa käytetyt lyhenteet

BKT bruttokansantuote

EK Elinkeinoelämän keskusliitto

LTK Liiketyönantajain Keskusliitto

N-L Neuvostoliitto

OECD Organisation for Economic Co-operation and Development

PT Palvelutyönantajat

SAJ Suomen Ammattijärjestö

SAK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö

STK Suomen Työnantajain Keskusliitto

STTK Toimihenkilökeskusjärjestö

Super Suomen lähi- ja perushoitajaliitto

TT Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto

TVK Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto

VATT Valtion taloudellinen tutkimuskeskus


Näin on käynyt

Empfohlen

Empfohlen

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Was ist angesagt? (19)

Ähnlich wie Näin on käynyt

Ähnlich wie Näin on käynyt (10)

Mehr von Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Mehr von Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

Näin on käynyt